https://yliteippaus.fi/

Perheellisen loma - yksin

mushinico

Vakiokalustoa
Liittynyt
12.9.2016
Haluaisin kovasti matkalle, oikeastaan nimenomaan kaukomatkalle jonnekin lämpimään. Ongelma on nyt vain se, että vaimolla ei ole lainkaan matkakuumetta ja koska kävimme vuosi sitten kaukomatkalla, ei hän koe tarvitsevansa lainkaan nyt matkaa. Mutta minä taas toivon niin kovasti viikon kahden reissua. Lapset toki myös tykkäisivät. Olen sanonut, että voisin sitten vaikka lähteä yksin reissuun viikoksi tai reiluksi viikoksi. Vaimo ei tähän ole erityisemmin ilmaissut mielipidettään. Kumpaakaan lasta ei kuulemma antaisi ottaa mukaan.

Onko outoa, väärin, typerää tai muuta jos perheellinen lähtee yksin lomalle, kun toinen osapuoli ei vain ole kiinnostunut lomasta ja toinen taas on senkin edestä? Minulla on pari viikkoa "ylimääräistä" lomaa joten se ei ole pois kesän yhteisistä ajoista ja mahdollisesta reissusta jos vaimoa silloinkaan huvittaisi. Nyt etenkin kun sain töistäni ns. Palkintolomaviikon niin haluaisin sen käyttää reissuun.
 
mushinico sanoi:
Onko outoa, väärin, typerää tai muuta jos perheellinen lähtee yksin lomalle, kun toinen osapuoli ei vain ole kiinnostunut lomasta ja toinen taas on senkin edestä?

Jotkut lähtee hiihtämään Grönlannin halki tai purjehtimaan maailman ympäri. Jos asioista voi avoimesti ja aidosti keskustella ja asia on ok niin sittenhän se on ok. Ei tuohon mitään normia ole.
 
mushinico sanoi:
Haluaisin kovasti matkalle, oikeastaan nimenomaan kaukomatkalle jonnekin lämpimään. Ongelma on nyt vain se, että vaimolla ei ole lainkaan matkakuumetta ja koska kävimme vuosi sitten kaukomatkalla, ei hän koe tarvitsevansa lainkaan nyt matkaa.

Onko outoa, väärin, typerää tai muuta jos perheellinen lähtee yksin lomalle, kun toinen osapuoli ei vain ole kiinnostunut lomasta ja toinen taas on senkin edestä?

Tutulta kuulostaa ajatukset ja ongelmat. Meillä parisuhteessa toimitaan siten että koitamme pitää osan lomastamme samaan aikaan. Ja silloin menemme yhdessä minne menemmekin. Se mitä jää yhteisistä lomista "yli", on sitten vapaampaa olemista tai menemistä, puolin ja toisin. Toki kaikesta keskustellaan ja hyvässä yhteisymmärryksessä sovitaan. Olen tehnyt alusta alkaen selväksi että kannattaa antaa minulle omaakin aikaa, niin olen taas täysillä mukana yhteisissä jutuissa.

Toisin päin, kannustan voimakkaasti kultiani menemään yksin tai ystäviensä kanssa sinne minne mieli tekee, erityisesti sellaisiin kohteisiin joihin en lähde mukaan (vaikka mikä olisi). Hyvin on toiminut. Kopkop  :)
 
Meillä toimittiin niin, että.yhteiset lomat touhuttiin yhdessä ja sitten kun oli omaa lomaa tai muuten vaan ylimääräistä vapaa-aikaa niin reissasin yksin.
Monesti vielä valitsin omiin reissuihin matkakohteet soten, että ne olivat enemmän äijälomia tai muuten vaan vähemmän kiinnostavia muulle perheelle.
Koskaan se ei ollut ongelma mutta tämä tarve minulla oli jo nuoresta miehestä lähtien.
 
Mun ja emännän mielestä ei ainakaan ole tyhmää, pidetään joka vuosi yhteiset lomat ja omat lomat, ei tosin olla ulkomailla käyty (vielä) yksinään mutta suomessa yleensä 2-4vko omaa lomaa...emäntä menee omalle mökilleen. Pari viikkoa vuodesta ollaan väkisinkin lomalla toisistamme kun kumpikin haluaa harrastaa omia juttujaan jotka ei toista kiinnosta...pidetään kyllä talvilomakin...yleensä just joulun alla emäntä asustaa kaupungissa 2-4vko :)

Edit: olenhan mä käynyt ulkomaillakin lomalla yksin...dementia.
 
Työmatkoja tein vuosittain, jopa parin viikon mittaisia, eikä niihin ollut vaimolla osaa eikä arpaa. Kerran hän tosin pääsi kanssani Rooman-matkalle, ja kun itse istuin konferenssissa, hän tutustui paikallisiin nähtävyyksiin. Vaimo puolestaan teki matkan vähintään kerran vuodessa ystävättärensä kanssa, eikä minulla ollut niihin mitään kiinnostusta. Nyt eläkkeellä ollessa etsitään molempia kiinnostavia kohteita, joskaan kovin kalliisiin reissuihin ei ole mahdollisuutta.

Jos luottamus on molemminpuolinen, en näe mitään estettä matkustaa myös erikseen.
 
Prätkällisissä perheissä melko vaki-ratkaisu, toinen on pienellä Europe Tourneella yksin tai kavereiden kanssa, niin toinen on muksujen kanssa kotona 8)
 
Meillä lomat ilman puolisoa ovat liittyneet harrastuksiin. Vaimolla tennislomia Espanjassa, mulla huuhkajien matseja tai veneen hakua Keski-Euroopasta.
 
Perhematkat asetan etusijalle, mutta niiden tekemistä rajoittavat koulun loma-ajat. Nämä matkat joutuu tekemään kalleimmalla sesonkihinnalla. Tämän lisäksi käyn yksikseni matkoilla niin halutessani. Nyt on ystäväni kanssa suunnitteilla "valokuvausmatka", jonka kohde on vielä epävarma, mutta Australia tai Uusi-Seelanti houkuttelisi.
 
Minä vielä alkuun siis olen yrittänyt, että lähdettäisi kaikki yhdessä, mutta en ole saanut mieltä muuttumaan ja siksi vasta olen ehdottanut ja ilmoittanut, että sen verran paljon haluan reissuun että olen valmis menemään yksinkin. Hyvä puoli on se, että tulee hemmetin paljon halvemmaksi kuin 4 hengen perheineen, mutta toki aika tylsä juttu se ettei voi oikein jakaa iloja matkalla toisen kanssa...
 
mushinico sanoi:
...Onko outoa, väärin, typerää tai muuta jos perheellinen lähtee yksin lomalle, kun toinen osapuoli ei vain ole kiinnostunut lomasta ja toinen taas on senkin edestä? Minulla on pari viikkoa "ylimääräistä" lomaa joten se ei ole pois kesän yhteisistä ajoista ja mahdollisesta reissusta...
Ei ole. Jos rahakin tämän mahdollistaa niin anna mennä. Se, että "vaimo ei tähän ole erityisemmin ilmaissut mielipidettään" voi olla ongelma. Yleensä selkeä mielipiteen ilmaisematta jättäminen ei ole sama kuin hyväksyntä. ;) ;D

mushinico sanoi:
... Lapset toki myös tykkäisivät... ....Kumpaakaan lasta ei kuulemma antaisi ottaa mukaan.
Miksi ei? Etenkin jos lapset itsekin haluavat mukaan? Itse olen eronnut joten sikäli tilanteeni on hieman eri, mutta olin viime vuoden (2019) maaliskuussa 10v poikani ja 8 v tyttäreni kanssa kolmestaan 9 päivää Thaimaassa (ei koulun loma-aikana, joten koulukirjat olivat mukana ja läksyt tehtiin sielläkin) ja viime kesälomalla kolmistaan viikon Kreetalla. Thaimaan reissu oli omatoimimatka eli varasin lennot (välilasku ja koneen vaihto Qatarissa) ja pari eri hotellia erikseen netistä, ja lentokenttäkuljetukset ja muut kulkemiset paikan päällä napattiin aina lennosta ja mistä milloinkin. Kreetan matka oli puolestaan ihan perus pakettimatka kuljetuksineen ym.

Molemmat reissut menivät matkustamisineen kaikkineen hienosti ja lasten kanssa oli mahtava matkustaa ja hienoa viettää aikaa. Molemmissa lomissa oikeastaan parasta oli juurikin seurata ja olla mukana lasten ilossa ja innostuneisuudessa, joka käsittää ihan kaiken alkaen pakkaamisesta, lentokoneista, lentokentistä ja välilaskuista ja hotelleista aina loma-aktiviteetteihin saakka. Kaikki on tuon ikäisille yhtä suurta seikkailua ja juhlaa. :) Jos lapset ovat jo sen ikäisiä (5+?), että "pärjäävät arjen askareissa" (syömiset, kävelemiset, pukemiset, ilman rattaita yms) pääosin itsenäisesti niin suosittelen lämpimästi. Pienempien lasten kanssa toiminee paremmin kun on lisäkäsiä mukana.

Nyt olen lähdössä reiluksi viikoksi Thaimaahan tai Indonesiaan ihan yksin ja vähän on outo ja tyhjäkin olo kun lapset eivät ole tällä kertaa tulossa mukaan. Olisi kivempaa jos olisivat. Ensi kerralla sitten. :)
 
Mä käyn ulkomailla koko perheen kanssa, vain lasten kanssa ja yksin/harrasteporukalla. Kaikki reissut tulevat tarpeeseen ja kaikissa komboissa on omat hyvät puolensa. Aika karua olisi, jos jostain näistä pitäisi luopua.

Esimerkiksi vain lasten kanssa tehdyt ulkomaanreissut ovat yllättävänkin erilaisia, kuin koko perheen kanssa tehdyt reissut. Mutta ei voi sanoa, että toinen olisi toista parempi. Ne ovat vain konseptiltaan erilaisia. Vaimo ei esimerkiksi pidä kuumalla rannalla/altaalla röhnöttämisetä, mutta mun mielestä se on tosi hauskaa ja muksut tykkää samalla uida, joten on vain loogista, että ne reissut mä teen lasten kanssa.

Jos mä lähden vuorille harrastamaan, niin ne reissut mä haluan tehdä yksin tai kaveriporukalla. Ne vaan on mun omaa aikaa. Ja omaakin aikaa pitää olla. Ja aivan samalla tavalla on hauskaa lähteä vaikka kaupunki/laskettelu/kylpylä/huvipuistolomalle koko perheen voimin.
 
Kiitos hyvistä pointeista. Ns. hyväksyntä tosiaan nyt saatu ihan kunnolla (eli tuli ihan suoraan että sopii), mutta jotenkin outo fiilif lähteä yksin kun en työmatkoja lukuunottamatta ole koskaan matkustanut lomalle yksin.
 
Kotiin palatessa voi toki ohimennen mainita että olipa outoa lomailla ilman sinua. Seuraava reissu tehdään kyllä yhdessä  :D
 
Meillä on 45 yhteisen vuoden aikana ollut sekä yhteisiä, että omia menoja molemmilla, eikä siinä mitään ihmeellistä ole ollut.
 
Eikös tuossa ole kyseessä ihan A-luokan reissu sitten, jos ilman vaimoa pääsee. Yksi entinen työkaveri tokaisi, että B-luokan reissut tehdään vaimon kanssa ja A-luokan reissut vieraan vaimon kanssa... ;)

No, vakavasti, kyllä jokaisen pitää saada reissata yksinään tai kavereiden kanssa, eikä minusta ole välttämätöntä olla aina vain puolison tai perheen kanssa reissussa. On tullut tehtyä reissuja eri kokoonpanoilla, eikä siinä mitään ihmeellistä ole ollut.
 
otj sanoi:
Eikös tuossa ole kyseessä ihan A-luokan reissu sitten, jos ilman vaimoa pääsee. Yksi entinen työkaveri tokaisi, että B-luokan reissut tehdään vaimon kanssa ja A-luokan reissut vieraan vaimon kanssa... ;)

No, vakavasti, kyllä jokaisen pitää saada reissata yksinään tai kavereiden kanssa, eikä minusta ole välttämätöntä olla aina vain puolison tai perheen kanssa reissussa. On tullut tehtyä reissuja eri kokoonpanoilla, eikä siinä mitään ihmeellistä ole ollut.

Reissaan pääsääntöisesti kaverien kanssa ja daami omiensa. Kun tulee yhteisiä reissuja, niin ne on kyllä lapsi mukana täyttä A-luokkaa. Muistakin reissusta jotain eikä pää ole kipeä.





Lainaus korjattu. -Paha71-
 
mushinico sanoi:
Onko outoa, väärin, typerää tai muuta jos perheellinen lähtee yksin lomalle, kun toinen osapuoli ei vain ole kiinnostunut lomasta ja toinen taas on senkin edestä? Minulla on pari viikkoa "ylimääräistä" lomaa joten se ei ole pois kesän yhteisistä ajoista ja mahdollisesta reissusta jos vaimoa silloinkaan huvittaisi. Nyt etenkin kun sain töistäni ns. Palkintolomaviikon niin haluaisin sen käyttää reissuun.

Siitä vaan reissuun etelään ja hyvällä omalla tunnolla. Tekee hyvää perheen kaikille osapuolille.