https://www.popvakuutus.fi/asiakaspalvelu/yhteistyokumppaneiden-edut?utm_source=autostadium&utm_medium=banner&utm_campaign=autovakuutus_autostadium_jatkuva&utm_content=autovakuutus_0418

Alfa Romeo Mito (QV)

billy.gif

Klassikkoainesta
Liittynyt
10.3.2017
Ohessa jonkinlaista ... "käyttötestiä" laitteesta, en varsinaista Autotalli –ketjua tahtonut tästä kinneristä tehdä.  Enemmänkin ehkäpä yleistä keskustelua kun koko autosta ei löytynyt halaistua sanaa tältä forumilta  :D Otsikoissa suluissa "QV", koska oma kinneri on ko. huippumalli, jos näin voidaan sanoa ja kokemukset ovat sellaisesta.

Eli kyseessähän on hieman harvinaisempi ns. "VW Polo” –kokoluokan pikkuauto. Meikäläisessä nettiautossa näitä on kuukaudesta riippuen myynnissä milloin 8, milloin jopa 16 ja tottakai tätä kirjoittaessani 20  :rolleyes: Siis sisältäen kaikki malli & moottorivariaatiot.

Auto esiteltiin täysin uutena mallina kesällä 2008. Heti alusta lähtien auton muotoilu on jakanut mielipiteitä, kuvissa auto näyttää jopa rumalta mutta ”livenä” se on hieno, paljon hienompi sekä persoonallisempi kuin vaikka nyt Polo, Corsa, Fabia saatika Korealaiset kilpakumppanit. Auton ulkonäössä on lukuisia viittauksia Alfan 8C -superautoon.

Mito-6.jpg


Mito-3.jpg


vs.

ALFA-ROMEO-8C-Competizione-1454_43.jpg


Alfa_Romeo_8C_Competizione_-_Flickr_-_exfordy.jpg


Moottoripaletti koostuu pääasiassa eritehoisista 1.4 –litraisista turbokoneista, mukana on pari eritehoista dieseliä sekä pari kaksisylinteristä pikkumoottoriakin. Huipulla on Alfan perinteiden mukaan Quadrifoglio Verde –malli, johon on ladattu todella paljon varsinkin siihen aikaan kallista, sekä pikkuautoluokassa harvemmin nähtyä teknologiaa. Esimerkkeinä vaikkapa sähkösäätöinen alusta sekä 3 erilaista ajotilaa (jotka vaikuttavat mm. ohjausvasteeseen, alustan jäykkyyteen, kaasupolkimeen, ESP:hen, tasauspyörästön lukkoon ym.), sähköinen tasauspyörästön lukko, Brembon tässä kokoluokassa isot jarrut, peruutustutkat, täysautomaattinen 2-alue ilmastointi, automaattisesti himmenevä taustapeili ja muuta mukavaa. Niin ja sen ESP:n saa näissä täysin pois päältä, toisin kuin suurimmassa osassa vastaavista kilpailijoista  ;)

Toki hintaakin oli reippaasti, tähän yksilöön on ladattu varusteita sen verran että hinta on kivunnut aikanaan (syksy 2010) hyvänmatkaa yli 30ke:n. Samalla rahalla olisi saanut mm. Skoda Octavia RS:n. Se on jäätävä summa rahaa VW Polo / Hyundai i20 / Toyota Yaris –kokoluokan autosta, sillä jopa tämän kokoluokan ”kuningas”, VW Polo GTI:kin maksoi tuohon aikaan vähemmän. Oikeastaan ainoa varuste mitä tähän autoon ei ole ruksittu on nahkasisusta. Niin ja tomaatti, luojan kiitos!  Mainittakoot nyt että ihan perusvarusteillakin tälläisen QV -mallin hinta oli aikoinaan karvan alle 27ke. Dynamic –varustetaso, laaja hifipaketti, kattoluukku, kuljettajan ja apparin penkkien korkeussäätö & ristiselän tuen säätö, 2 osassa kääntyvä takapenkki (ollut lisävaruste lol) sekä ehdottomasti kojelaudan ja ovien verhoilun hiilikuitu"look"  :D Turvavarusteita löytyy polviturvatyynyistä ja katosta tippuvista "sivuairbagverhoista" lähtien. Nykyäänkään em. varusteet eivät ole itsestään selvyys tässä kokoluokassa ja tämä Mito on vieläpä melkein vuosikymmenen vanhaa suunnittelua, ihan hyvin.

Pienenä erikoisuutena mainittakoot että tämän QV -mallin 170hv moottorissa hyödynnetään alunperin Fiatin kehittelemää "Multiair"-tekniikkaa eli siinä ei ole laisinkaan kaasuläppää. Sitä korvaa monimutkainen systeemi, joka kontrolli moottorin venttiileitä käsittääkseni elektrohydraulisesti.

Minua autossa on nyt reilun vuoden omistajuuden aikana häirinneet seuraavat asiat / "ominaisuudet":

-Juurestaan paksuhkot A-pilarit & isohkot peilit. Siihen jää iso katve esim. liikenneympyröissä vasemmalle ajettaessa tai tietyissä tilanteissa vasemmalle kääntyessä. HUOM! Tosin tykkään istua autossa kuin autossa todella alhaalla ja näin myös tässä. Auton penkin saa paljon alemmaksi kuin vaikkapa työkaverin paria vuotta uudemman ST-Fiestan. Pituutta minulla tasan 180cm.

-Vaihteensiirron epämääräisyys, tarkoittaa että 1. vaihde ei suostu aina menemään ekalla yrittämällä päälle. Kuulemma ominaisuus.

-Moottori suht hengetön alle ... about 2500rpm. Päälle 3k rpm ni liikkuu, tosin omapainoakin alle 1200kg. Jos on tottunut vaikkapa tehokkaaseen saksalaiseen ala Polo GTI tai Fabia RS niin tämän moottorin luonne tulee melkoisena yllärinä. Liikenteen seassa pärjää mutta ripeä liikkuminen vaatii kierroksia.

-Helposti jäätyvät sivulasit. Autossa on karmittomat sivulasit jotka aina oven avatessa laskeutuvat noin sentin. Mulla jostain syystä ne jäätyvät esimerkiksi tilanteissa joissa lumisateessa jätät lämpöisen auton 8h työpäiväksi ulos. Vesi sulaa jonnekin ikkunan ja oven yläreunan väliin ja jäätyy sinne. Eli ikkuna ei suostu liikkumaan ovea avatessa, joskus ei yhtään ja joskus vaikka vain pari milliä. Tosin kotimaisella Alfaforumilla ei asiasta juurikaan valiteta, joten liekkö omassani sitten jotain vikaa tiivisteissä?

-Rumasti kuluvat etulokasuojien takareunat & helmakotelon etuosa. Maahantuojalta ei ole edes rahalla saanut minkäänlaisia muovisia helmasuojuksia tai ”kuraläppiä” suojaamaan etulokasuojan takareunaa & helmakotelon etureunaa -> useimmissa kuluneet pohjamaalille tai maalautettu uusiksi. Omassani maalautettu ja sekin jo kulunut.

-Näin kulutusta kaikissa autoissa seuraavana minua häiritsee ajotietokoneen jäätävä heitto, se näyttää järjestään 0,4L/100km todellista pienempiä kulutuslukemia.

Muita käyttökokemuksia:

-Todella innokas Start & Stop -systeemi. Se sammuttaa varsinkin kesäisin auton jo ennen kuin auto on edes pysähtynyt. Parhaimmillaan olen metrin rullannut sammuneella autolla  ;D

-Keskikulutus tähän mennessä tasan 7,2L/100km. Tämä siis auton todellinen, itse laskettu kulutus. Kesällä meni pienimmillään 6,5 -litralla. Tosin sitten taas viime "talvena" (pk-seutu) suurimmat kulutuslukemat ovat olleet 7,6-7,8L / 100km. Eli kohtuullisen pienellä menee. Tankillisella ajelee kesällä +600km, talvella -600km.

-Automaatti ilmastointi toimii mainiosti, ei puhalla kylmää naamaan eikä tarvitse talvella jalkojen palella. Lasit pysyy todella hyvin auki.

-Oma autoni on madallettu (-20mm) ja tämä aiheuttaa sen, että talvella saa jääkokkareiden kanssa olla tarkkana. Sellaiset muiden kuraläpistä / pyöränkoteloista / ym. irronneet jääkokkareet, joiden yli voi vaikkapa työkaverin ST-Fiestalla ajaa, tässä ne osuu moottorin alamuoviin.

Tykkään:

-Alfa luo omistajalleen pikkujutuilla sellaisen tietynlaisen fiiliksen tai mielikuvan auton "tunteesta", voiko näin edes sanoa? Anyway kun avaat kuljettajan oven niin mittareiden viisarit sykkivät punaisina ikään kuin Italialaisen lämminverisen hevosen sydämen tahtiin. Laitat avaimen virtalukkoon niin sykkiminen lakkaa ja ajotietokoneen näyttöön tulee animaatio jossa Mito saapuu horisontista kuljettajan luo. Kun sammutat auton ja otat virta-avaimen pois, animaatiossa auto ikään kuin häviää horisonttiin. Minä tykkään, tuo aivan toisenlaista fiilistä kuin kliinisen tekninen saksalainen lähestymistapa. Sama homma myös eräiden urheiluautomerkkien kanssa.

-Muotoilu iskee silmään. Klassisia italialaisia viitteitä, pyöreät ”ferrarimaiset” takavalot ym. Niin kuin sanottu, livenä ja madallettuna auton mittasuhteet sekä muotoilu iskee omaan silmään ihan 5/5.

-Dynamic -moodissa ohjaustehostus vähenee selkeästi. Tässä ei siis napista mene mikään kevennetty cityohjaus (tms.) päälle vaan normaalia tehostusta vähennetään "Sport" -moodissa.

-Halpa vakuuttaa, 580e/v. L kaskolla (80/80 bonarit). Pieni päästövero, 138g/km.

-Tämä yksilö on lisäksi ollut hyvällä pidolla ja vain kahdella omistajalla. Tämä näkyy auton yleisessä siisteydessä (ulkokuori ja sisusta). Edellinen omistaja oli Alfaharrastaja joka oli mm. teettänyt autoon täydellisen alustaputsin sekä Dinitrol -ruostesuojakäsittelyn. Lisäksi tämän auton katto ja takarekisterikilven syvennys ovat hyvällä maulla teippautettu hiilikuitujäljennösteipillä, mätsäämään sisustan paneelien (tehtaan lisävaruste) hiilikuitujäljennöksiä.

En tykkää / viat:

-Viime keväänä (kevät 2017) autosta hapertui startista vaihdelaatikkoon menevän maadoituspiuhan liitin -> piti työntää käyntiin. Oireili lähinnä siten, että muutamia kertoja startatessa tuntui että akku alkaa olemaan tiensä päässä. Ja samana viikonloppuna kun hain harrasteautostani akkulaturin niin tämä vika tuli, hehe.

-Auton sähkösäätöisen alustan merkkivalo paloi jonkin aikaa keväällä & kesällä 2017 -> alusta oli vikasietotilassa -> koodeiksi antoi kummankin etuiskarin vikakoodin. Näissä QV-malleissa yksi tyyppivika on etuiskareissa olevien kiihtyvyysantureiden sähköjohtojen läpivienti -> ajan kanssa hiertää johtonippua ja ensioireet ovat tälläiset. Joskus mennään kuukausikaupalla ilman oireita välissä. Mulla katsastuksen iskaritestin jälkeen hävisi vikavalo ja siitä on nyt 2,5kk. Sen palaamista odotellessa  :D Ja tosiaan mitään tarvikeiskareita näihin ei voi hankkia sillä muutoin alusta on vikasietotilassa eikä auton "DNA"-ajotilanvalitsin toimi.

-Ja viimeisenä niin tyhmältä kuin se kuullostaakin niin auto on minusta liian hieno käyttöauto, minua harmittaa suunnattomasti uittaa sitä pk-seudun suolavelleissä marraskuulta maaliskuulle. Aina kun menen jonnekin, jätän auton harrasteautomaisesti mahdollisimman syrjäiseen parkkiruutuun. Pelkkään silti aina, että joku tampio on antanut kersojensa paiskoa ovia tämän kylkiin ja häipynyt paikalta.


Kaikenkaikkiaan tämä on ollut hauskin käyttöauto aikoihin ja kääntää aika hyvin päitä liikenteessä, ollakseen perus "Polo" -kokoluokan tavallinen pikkuauto. Toisaalta näitä ei edes täällä pk-seudulla juurikaan tule vastaan. Mukavan harvinainen ja uniikki käyttöauto, josta 1. omistaja on ottanut kyllä isosti takkiin arvonaleneman vuoksi, mutta meikäläinen saa nautiskella ihan fiksuun hintaan  8) Ylipäätään käytetyissä Alfoissa yksi iso plussa on se, että ekat pari omistajaa tunee sen arvonsulamisen lompakossaan ja sen jälkeen arvonalenema hidastuu todella merkittävästi. Näissä saa rahoilleen todella paljon vastinetta suhteessa hinta - ikä - ajokilometrit - omistajien vähäinen määrä sekä se fakta, että useimmat Alfaan päätyvät ovat ns. automiehiä joten kohtelevat autoaan fiksusti.

Tämä oli meikäläisen ensimmäinen, mutta takuulla ei viimeinen Alfa Romeo! Sen verran maukasta on meno ollut ja merkki muotoiluineen sekä perinteineen on aivan jotain muuta kuin jotkin korealaiset tms. kipot.
 
Kiitos mielenkiintoisesta kirjoituksesta. Noihin helmojen ym. kulumiseen voisi miettiä suojakalvoa ja/tai kiveiskusuojaa, vaikkapa tällaista: http://www.motonet.fi/fi/tuote/607023/Dinitrol-441-Drohnex-Kiveniskusuoja-500ml-valkoinen Ei tämä MiTo mikään ruma sammakonpoikanen ole, päinvastoin. Ja QV-versio on aina hellimisen arvoinen. Itseäni himottaisi sitten joskus tämä uusi Giulia. Ei sillä että olisin jotenkin kyllästynyt omaan Ocuun vaikka niitä näkyy jopa kymmeniä päivittäin  :rolleyes: mutta kun ajan aika vähän niin voisi satsata ei niin järkevään autoon. Mutta ei vielä moneen vuoteen, intressit nyt muualla. Alfan ongelma arvonaleneman lisäksi on myös hiukan kapea mallisto. Fiatin pitäisi satsata kunnolla mutta se raha...
 
Mukava lukea kokemuksia Alfasta, toivotaan jatkoa kirjoituksellesi jatkossa. Itse omistin 155 Alfan aikanaan muutaman vuoden. Auto tosiaan herättää voimakkaita fiiliksiä suuntaa jos toiseenkin. Mutta kylmäksi Alfa ei automiestä jätä. Itsellä mielessä kuitenkin ne hyvät muistot päällimmäisenä.
Miton hankinta on pyörinyt itselläkin mielessä, siinä yhdistyisi mukavasti yhdessä kakkos- ja harrasteauto samassa paketissa. On ne vain makeita autoja 8)
 
Vielä pari huomiota / tarkennusta autosta. Eli jäätyvät sivulasit. Selitin ehkä huonosti, ei se oven yläreuna jäädy vaan se oven lista / "tiiviste" jonka sisään ikkuna menee:

14294977.jpg


-Kun auto on lämmin ja tulee lunta niin lumi sulaa tuonne rakoon ja jos auto seisoo tarpeeksi kauan (yön yli tai työpaikan pihassa) niin sulanut neste edelleen jäätyy jonnekin tonne rakoon. Oven saa kyllä aina varovasti auki, mutta sen saaminen takaisin kunnolla kiinni ei onnistu. Viime talvena jouduin muutaman kerran odottamaan muutaman minuutin työpaikan pihassa auto käynnissä ja lämpö suunnattuna sivulasin alareunaan ennen kuin ikkuna liikkui normaalin liikeratansa oven sulkemisen yhteydessä. Tosiaan vaiva ilmenee vain kunnon lumisateella, normaalilla pakkaskelillä esimerkiksi ikkunoista skrapattava jää ja sen päätyminen sulaneena tuonne rakoon ei riitä ongelmien aikaan saamiseksi.  Tästä vaivastahan pääsisi jos (osaisi) tutkia missä vika, repiä ovipahvit irti ja sitä rataa sillä tosiaan Alfaforumilla muut käyttäjät eivät ole juuri vastaavasta raportoineet. Itse olen päättänyt hankkia sellaisen "puolipeitteen", jolla voi (lumisateessa) peittää tuulilasin ja etusivulasit.

-Yksi pohjoinen tiesuolarapavellin aikaansaama tyyppivika unohtui eli takajarrujen herkistely, putsaus ja "voitelu". Se on ihan huolto-ohjelmaan lisätyönä merkattu homma, joka suoritetaan lisähinnasta (n.70e) mikäli tämä sopii asiakkaalle. Jos niitä ei heristellä niin ennen pitkää jumittavat ja edessä on koko takajarrusatulan uusiminen.

-Lisäksi kun hehkuttelin noita varusteita niin sieltä unohtui muutamia oleellisia kuten vakkari, puhelimen kytkentä autoon BT:llä, monitoimiohjauspyörä ym.

Ohessa kuva sisustuksen "hiilikuitujäljitelmistä":

alfa-romeo-mito-qv-sisustus-tuningfi.jpg


Alla vielä muutamia arvosteluita / koeajoja. Auto on niin harvinainen etten löytänyt yhtäkään kotimaista autovertailua jossa se olisi ollut mukana  :-X

http://www.tekniikkatalous.fi/arkisto/2011-11-01/Mito-tuo-nautinnon-pieniin-pyr%C3%A4hdyksiin-3253791.html

https://www.menaiset.fi/artikkeli/alfa_romeo_mito_kaantaa_katseet

http://www.savonsanomat.fi/teemat/autot/koeajot/Alfa-Romeo-MiTo-on-puhdas-pikkusportti/495917

 
Ihan super hyvä juttu, hakkaa nykyiset autolehtien käyttötestit tai mitä nyt ovatkaan ihan 6-0.
Tiedä mistä johtuu että vain harvat ihmiset raportoivat oman auton hyvistä tai huonoista asioista
rehellisesti ja toimittajat kirjoittavat juttunsa niin ettei varmasti mainita mitään  negatiivista- harvoin näin rehtiä tekstiä.
 
Katsoppa vaan, Billyllä hyvä maku autojen suhteen, varsinkin sisustan valinnan suhteen. Itse kun ostin emännelle tämmöisen aikanaan (ei qv tosin) niin valinta oli ehdottomasti tämä värikkäämpi sen mustan sijaan.

Mito 1.4tbo tct (ainoa autoistani jossa rattiläpyskät eivät ole olleet turhat vaan todella hauskat)


Päädyin tct vaihteiseen siksi että qv mallissa tyyppivikana oli manuaalin 1 vaihteen huono kytkeytyminen.
 
Mielenkiintoista tosiaan kuulla käyttökokemuksia. MiTo on omasta mielestäni ollut julkaisustaan asti parhaimman näköinen Alfa Romeo. Sen voisi minusta hyvin julkaista tuon näköisenä tänäkin päivänä, eikä muotoilu tuntuisi vanhentuneelta (toki ulkomitat ovat varmaan kilpailijoita jäljessä). Vajaa kymmenen vuotta takaperin MiTo oli jopa autonhankintaharkinnoissa mukana, mutta harkinnat kaatuivat kylmätyyppeihin. Vaikka olen vain karvan verran yli 170 cm pitkä ja ruumiinrakenteeltani hoikka, tuntui auto ahtaalta. Lisäksi sisustan laatuvaikutelma ja muotokieli olivat iso pettymys. Koeajolle asti en sitten koskaan MiToa vienyt, mutta liikenteestä näitä on vieläkin kiva bongailla - eritoten QV-malleja.
 
RoccoScientist sanoi:
Vaikka olen vain karvan verran yli 170 cm pitkä ja ruumiinrakenteeltani hoikka, tuntui auto ahtaalta. Lisäksi sisustan laatuvaikutelma ja muotokieli olivat iso pettymys. Koeajolle asti en sitten koskaan MiToa vienyt, mutta liikenteestä näitä on vieläkin kiva bongailla - eritoten QV-malleja.

Tässä tietyntyylisessä ahtaudessa olet aivan oikeassa sillä autossa on mm. verraten korkea kylkilinja (eli millaiselta korkeudelta sivuikkuna alkaa). Esimerkiksi perinteisen "luu ulkona" ajamisen voi unohtaa tyystin ellei halua näyttää aivan tollolta. Ovetkin ovat kohtuullisen paksut eli sisällä on paljon vähemmän tilaa sivusuunnassa kuin ulkoa voisi olettaa, takaikkuna on auton muotoilun vuoksi todella pieni (vaikka pitäisi takapenkin pääntukia alhaalla).

Sisusta tosiaan ei ihan heti tuo mieleen mitään uutena +30ke hintaluokan autoa, mutta onneksi se ei ole pelkkää kovaa muoviakaan  :D Sellainen mielenkiintoinen huomio, että dingdongpingpongin postaama sisusta näyttää jopa fiksummalta, koska IMO manuaalisen ilmastoinnin pyöreät kierrettävät kytkimet ovat jotenkin paljon "tyyliin sopivamman" sekä fiksumman näköiset kuin jotenkin halvan oloiset automaatti-ilmastoinnin painonäppäimet omassa autossani (joista löytyy kuva aavistuksen ylempää).

Positiivista on, että kaikki käyttökytkimet, oli se sitten vilkkuviiksi, vakkarin viiksi, tuo "DNA"-kytkin niin ovat todella jämäkän oloisia ja tuntumaltaan hyviä. Ei ollenkaan heppoisia tai epämääräisiä. Ainoa jo ex-Fiiatista tuttu valituksen aihe minulla on ratin monitoimikytkimistä, tarkemmin voluuminsäätö on aikamoista arpapeliä. Voi olla kyllä rikkikin ko. nappi, mutta sitten se oli rikki Fiat 500:kin  ;D

Mutta sen sijaan puhetta auto tunnistaa yllättävän hyvin, ihan tälläistä meikäläisen viittä vaille rallienglantiakin. Unohdin varmaan mainita että tämä lisävarusteinen Blue & Me systeemi tuo mukanaan tiettyjen ominaisuuksien puheohjauksen. Osaa vaihtaa puheella radiokanavaa, voluumia ja sitä rataa.
 
RoccoScientist sanoi:
Vajaa kymmenen vuotta takaperin MiTo oli jopa autonhankintaharkinnoissa mukana, mutta harkinnat kaatuivat kylmätyyppeihin. Vaikka olen vain karvan verran yli 170 cm pitkä ja ruumiinrakenteeltani hoikka, tuntui auto ahtaalta.

Tämä kyllä kummastuttaa, olen 186/100 ja toisessa linkkaamassani kuvassa oleva vitosbemu on ahtaampi, tai sanotaanko tyköistuvampi kuin Mito. Itseasiassa Mito on kuskin paikalta todella väljä mm penkin sai niin pitkälle taakse ettei omat persjalkani ylettyneet edes polkimille.
 
Paino tosiaan sanalle "tuntui". Korkealla kylkilinjalla ja kokomustalla sisustuksella oli varmaan osansa. Hämärä muistikuva on, että ovi tuntui olevan lähellä hartiaa, mutta tässäkin kyse varmasti fiiliksestä eikä hartioideni leveydestä. Pitäisi kyllä ottaa joskus tilaisuuden tullen uudet kylmätyypit, kun nykyään omat tottumukset ovat vähän erit kuin tuolloin aikanaan.
 
Se mitä unohtui (jälleen kerran) autosta kirjoittaa on, että auton "vilkkuviikset" (ym.) ovat todella jämeränoloiset, eli paksut ja "tunnokkaat". Missään omistamassani autossa ei esimerkiksi ole ollut yhtä paksua pyyhkijöiden viikseä, halkaisijaltaan varmaan vaille 2 "peukkua" paksu.

Lisäksi vaikka omalla autollani on nyt ajettu juuri ja juuri 123tkm niin se ei nitise, ei natise, ei kitise eikä rämise. Melkoinen saavutus Italialaiselle pikkuautolle, jossa on vieläpä jonkin verran normaalia autoa jäykempi alusta. Ovenkin kun laittaa kiinni ääni on sellainen "thumps", ei mikään (italo)pikkuauton "klonks".

Sen sijaan autoon iski pitkästä aikaa vika: Takaluukku ei aukea. Kyseessä on siis sähköllä lukittuva takaluukku jonka saa auki joko kaukosäätimestä tai takaluukun "Alfa" merkistä. Nyt kumpikaan ei toimi. Pelottaa että kyseessä on muutamien italoautojen akilleenkantapää eli takaluukun johtosarja. Hinta-arvio tuolle töineen on Alfaforumilta googletettuna 300e luokkaa.

Näillä mennään  :)
 
Käyttöpäivitystä sen verran, että yksi tämän automallin tyyppivioista; skeidaa keräävät ja sen vuoksi helposti jumittelevat takajarrut tapahtui viimein minullekin. Vasen takajarru kuumeni pitkässä maantieajossa sen verran, että pysäköidessä haisi ja itse vanne oli sen verran kuuma että sen keskeltä pystyi vain juuri ja juuri ottamaan kiinni. Lyhyessä työmatka-ajossa (15km/siivu) en ollut havainnut mitään.

Kavereiden kanssa jarru auki ja sen herkistelyä, reilun tunnin juttu tälläiselle "ei-mekaanikolle" sisältäen kaiken, ihmettelyt ym. Samalla myös känkän herkistelyä. Yllättävän helppo keissi, mikään ei ollut umpijuntturassa. Kattavat ohjeet löytyi tältä erittäin fiksulta saitilta:

http://www.alfaworkshop.co.uk/alfa_squeaking_brakes.shtml

http://www.alfaworkshop.co.uk/alfa_147_156_gt_handbrake_cable_replacement.shtml

Mittariin oli juuri paukahtanut 125tkm. Maahantuoja tosiaan suosittelee näihin takajarrujen herkistelyä huoltojen yhteydessä, mutta siitä peritään lisämaksu, jotain 70-90e. Arvatkaa kuinka monasti tähän pari kuukautta yli 7 vuotiaaseen autoon on sitä teetetty, tasan kahdesti, hehe.

Edessä on onneksi Brembot joihin pitänee kesällä ennen katsastusta vaihtaa ainakin palat. Onneksi sen helpompia jarruja huoltaa ei ole, kaksi liukutappia tuurnalla naputellen irti -> metallinen suojalevy lähtee irti ja palat tippuu syliin. Vartin homma per kulma vaikka tekisi rauhallisesti omaan tahtiin kaikki liukupinnat (ym.) puhdistellen.

bre_1e5_6003a4_1
 
Hienon näköinen pikkualfa jo esittelyn aikoinaan ja vielä tänäpäivänäkin.
Tuo takajarrujen herkistely kannattaa ottaa huolto-ohjelmaan. On kyllä tarpeen yhdessä jos toisessakin automallissa.
Nämä Alfat on kyllä maukkaita ja tyyliinsä nähden edullisia autoja n. 5v.+ vanhoina autoina. Ja jos pitää 20v., hinta kääntyy jo nousuun.  :D
 
Nostetaas pitkästä tätä hieman. Ei alunperinkään ollut tarkoitus tehdä tästä mitään "autotalli"-puolen kunnollista käyttökokemusketjua, mutta onhan tämä triidi vähän jäänyt. Jokatapauksessa auto on yhä meikäläisen päivittäisenä käyttöautona ja täyttää tarpeensa vallan loistavasti. Minulla ei ole minkäänlaista tarvetta yhtään isommalle "arkiautolle", päinvastoin tämän kopperon taittaa todella pieniin parkkiruutuihin sekä ahtaisiin väleihin mm. kauppakeskuksien täpötäysissä p-halleissa joissa XL-koon auton omistava jengi ajelee ympyrää tarpeeksi isoa p-väliä etsien. Ainoa haittapuoli on pitkähköt ovet niin kuin about jokaisessa 2-ovisessa autossa.

Km-lukema pyörähti juuri eilen pyöreitä, 137tkm meni rikki eli kovin paljon ajoa ei tälle meikän "ajoprofiililla" tule. Keskikulutus on 7,42l/100km jota kasvattaa nykyinen, vain 8km mittainen työmatka-ajo taajamassa. Lisäksi työpaikalla ei ole lämpötolppamahdollisuutta kuin 1/10 -osalle työntekijöistä eli sellaisen saaminen pakkasaamuina on ollut aika toivotonta.

Autoon on vaihdettu jonkin verran kuluvaa osaa sekä muutamia vikoja sen jälkeen kun viimeksi 9.12.2017 kirjoittelin tänne:

-Startti + sen maakaapeli.
-Takajarrut (levyt + palat + käsijarruvaijeri).
-Takapyörän laakeri.
-Sähköisen takaluukun johtosarja kolvattu kuntoon.
-Vasemman etuiskarin kiihtyvyysanturi (ei myydä pisteosina, maahantuoja ja ebay ym. tarjoaa kokonaista iskaria rapsakkaan 600-800e hintaan). Onneksi tälläinen löytyi Ruotsista autopurkaamolta fiksuun satasen hintaan. Ja nyt toisen puolen anturi (tms.) ilmoittelee itsestään, aina satunnaisesti "Check Suspension" -viestillä. Sähkösäätöisen alustan "iloja"...  :rolleyes:
-Jakopää.

Pääosin tämän automallin tyyppivikoja, sen sijaan startista olisin toivonut enemmän kilometrejä. Karmittomat sivuikkunat jäätyilevät yhä satunnaisesti ja auton H7-ajovalot ovat ala-arvoisen tehoiset (umpiot eivät ole naarmuiset / kellastuneet), varmaankin menty muotoilun ehdoilla.

Anyway pikkuhiljaa tuntuu että tämä auto on nähty ja koettu, mutta toisaalta en oikein keksi mitä laittaisi tilalle. Alfalla ei ole mitään minua kiinnostavaa pl. Brera joka on kuulemma aika vikaherkkä sekä eritoten hintava ylläpidettävä. Vähän kiinnostaisi kokea muuallekin tänne kirjoittelemani "80/90-luvun spartalaisuus" vielä kerran, mutta niiden kanssa arveluttaa arjen luotettavuus. Lisäksi 75:a tai vastaavia Alfoja ei käytännössä enää löydä mistään.
 
Jos jostain hyvän ja siistin 75:n löytäisikin niin olisi syntiä ajaa sillä suolamössöissä ja hiekkapuhalluksessa.

Kivaa tarinaa harvinaisemmasta autosta. Onko tämä sukua Fiat Grande Puntolle?
 
Mito on edelleen hyvännäköinen auto ja "kääntää" pään kun kadulla vastaan tulee.
Pari vuotta sitten äitini vaihtoi hetken mielijohteesta DS5 vähän käytettyyn -14 käyttöönotettuun 135hv TCT Mitoon ja tykkäsi ajo-ominaisuuksista, istui kuulemma kuin hyvä hanska käteen.
Vähän isompaan autoon tottuneena vaihtoi kuitenkin 6kk jälkeen -16 Giuliettaan jälleen hetken mielijohteesta. Automaattiin tottuneena Giulietta vaihtui -17 TCT Giuliettaan 5kk omistuksen jälkeen.. pahoittelut off topic.

Ps. Perheesta löytyisi melko hyvä, ajan kanssa aikoinaan etsitty yksilö, valkea 75 2.0 TS.. (ja jokunen muukin alfa )
Ei myynnissä mutta jos olisi, löytyykö kiinnostusta..? ;)
 
PgPete sanoi:
Hyvin kiinnostavaa, pistäpä Jubilee tallia pystyyn jos voit, 75 erittäin kiinnostava Alfa, muun muassa.

Alfat ovat isäni "kokoelmissa" eli omistan niihin vain elinikäisen käyttöoikeuden.
Hän välttelee "julkista" huomioita niin en valitettavasti kehtaa auto(i)sta tallia pystyttää.
 
Jubilee sanoi:
Ps. Perheesta löytyisi melko hyvä, ajan kanssa aikoinaan etsitty yksilö, valkea 75 2.0 TS.. (ja jokunen muukin alfa )
Ei myynnissä mutta jos olisi, löytyykö kiinnostusta..? ;)

75 valkoisena!

drool.png


Eipä tosiaan nettiautossa noita vanhempia ole tullut vastaan vaikka sitä seurailen jonkin verran. Siellä seisoo yksi 75 melkein 12 kilon pyynnillä ja se menee aika masokistikseksi summaksi tavallisesta eli ei edes ole mikään 75 -sarjan erikoismalli (Turbo tai 3.0 V6).

Tämä Mito QV on tosiaan ollut hauska arjen käyttöpeli jolla on tullut käytyä mutkapätkiäkin veivaamassa, kiitos sähkösäätöisen alustan jossa on eri jäykkyyksiä. Samasta napista myös ohjauksen tehostus pienenee eli ohjauksesta tulee raskaampi -> ikään kuin kilpa-automaisempi.

Vaan markkinoilla ei ole mitään "modernia" kippoa joka kiinnostaisi, vaikkapa Giulietta on aikamoinen pullukka verrattuna tähän. Parilla kanssa-harrastajalla on moinen ja on tullut tyypättyä. Jokin Rellun Clio "RS" voisi olla oikeasti hauska tai edes Fiesta ST, mutta samaan aikaan kiehtoisi tosiaan tehdä jonkin sortin vuoden käyttökokemus mahdollisimman spartalaisella, 80-luvun "rimpulalla".
 
Nyt on tämän topicin Mito QV myyty, joten katsoin aiheelliseksi vetäistä jonkinlaisen koonnin autosta ylipäätään (italoautojen maine, hehe). Varsinkin koska allekirjoittaneellekin tämä oli ensimmäinen Italialaisvalmisteinen käyttöauton virkaa toimittanut ”GTI-rassi”, eikä mulla ole ollut minkäänlaisia ”Forza Alfa Romeo” –laseja naamalla tämän vikoja ihmetellessä.

Eli eli ... no syy miksi tämän ostin Polo GTI:n tai Fabia RS:n sijaan oli puhtaasti automallin harvinaisuus sekä omaa silmää miellyttävä, persoonallinen ulkonäkö joka iski silmään nettiautoa selaillessa. Toisena vahvana vaihtoehtona oli Mini Cooper S, mutta kyseisen auton vanhahtavuus (2006-2013 korimalli) oli isohko miinus sekä koneen tyyppivika, jakoketjun kiristinsysteemi. Kuin myös auton yleisyys, halusin jotain uniikimpaa jonka löytää markettien parkkipaikoilta yhdellä vilkaisulla.

Omistajuuteni aikana (syyskuun loppu 2016 -> elokuun loppu 2019) kilometrejä kertyi maltilliset 28 tkm. keskikulutuksen ollessa yllättävänkin pieni; 7,39L / 100km. Varsinkin ottaen huomioon auton ”funfactorin”; sillä autolla tuli ajeltua täysin huviajoa, kiertoteitä (mutkatietä) ym. aika tavalla hauskaa pitäen vs. ajallisesti lyhin maantiepätkä normaalilla ajotavalla. Autossa oli tehoa suhteessa mukavan kevyeeseen koriin (+1150kg) juuri sopivasti mutkatie”räppäilyyn”. Mutkista kehtasi vedellä ulos kaasu pohjassa ilman että vauhdit ovat aivan älyttömiä.
Sähkösäätöinen alusta oli myös iso bonus, ominaisuus jota ei tuohon aikaan (2008 -> ) löytynyt useista monin verroin kalliimmistakaan GTI-leluista tai ”performance” –sedaneista.

Vikoja oli 3 vuoden aikana jonkin verran, mutta tiedossa oli että 6-7-8 vuotiaaseen GTI-kirppuun sellaisia saattaa tulla. Alla listausta niistä:

-Startti vaihdettiin (vika) sekä sen oireilujen vuoksi aluksi akku.
-Takajarrut jouduttiin uusimaan (palat + levyt + käsijarruvaijerit). Jos näitä olisi edelliset omistajat herkistelleet huoltojen yhteydessä tehtaan ohjeistuksen mukaan, niin tämä täysin turha remppa olisi jäänyt tekemättä (tyyppivika).
-Kuljettajan oven ikkunamekanismi hajosi (vika).
-Takapyörän laakeri (kulutusosa).
-Takaluukun johtosarjan korjaus (tyyppivika).
-Sähköisesti jäykkyyssäädettävän alustan kiihtyvyysanturi (vika).

-Perushuoltoja matkan varrelle kertyi yksi iso huolto (jotain 450e ilman suhteita), yksi öljynvaihtohuolto (vaikka huoltomittari näytti 10tkm seuraavaan huoltoon halusin sen teettää) sekä ilmastoinnin täyttöhuolto.

Auton ”ominaisuuksia” oli lähinnä talvisin karmittomien sivulasien alareunoihin jäätyvä lumi (pysäköit lämpimän auton lumisateella -> auto seisoo työpäivän -> lumi sulaa ja jäätyy oven ja ikkunan väliin), joka aiheutti sen ettei ikkunat aina suostuneet laskeutumaan kun yritit avata ovea. Oven sai varovasti kyllä auki, muttei kiinni kuin tuulihakaan. Muutaman minuutin lämpöinen puhallus oveen ratkaisi ongelman, mutta ärsyttihän se. Toinen ominaisuus oli etuiskareiden yläpäiden naksunta talvipakkasilla. Kun lähdit parkkipaikalta, ajoit renkaat käännettynä jalkakäytävän yli kadulle niin tässä tilanteessa kuului naksuntaa, ei normaalissa ajossa. Tämä on näiden tyyppivika jonka voi joko korjauttaa (vaihdattaa yläpäät) tai antaa olla, ei vaikuta mihinkään ajo-ominaisuuksiin tai auton hallittavuuteen. Uudetkin yläpäät alkavat naksumaan X ajan kuluessa, joten itse annoin niiden olla.

Muutoin auto oli todella jämäkkä sekä laadukkaasti valmistetun oloinen, varsinkin ollakseen ”polo-kokoluokan” Italialainen pikkuauto viittä vaille 10v takaa. Ei nitinöitä, ei natinoita, ei tuulen suhinoita, ei räminöitä, ei mitään. Toki uutena nämä Miton QV -mallit maksoivat varusteltuina saman kuin RS-Octaviat, joka oli aikamoinen hinta B-segmentin pikkuautolle. Nämä jäivätkin suht harvinaisiksi täällä Suomessa, nettiautossa on yleensä pari-kolme QV-mallia kerrallaan.

Kaiken kaikkiaan autosta jäi erittäin positiivinen maku suuhun vaikkakin vittumaisin vika oli startin hajoaminen työpaikan parkkikselle myöhään illalla todella raskaan työpäivän jälkeen. Tällöin oli ainoan kerran oma huumorintaju oikeasti koetuksella.

Ongelmista ja sekä rahanmenosta huolimatta (vrt. jokin Aasialainen kauppakassi) fiilikset jäivät 5/5 –tasolle ja autoa jäi oikeasti ikävä jonka myymistä arvoin puoli kesää. Lopulta tämä kuitenkin pääsi asiantuntevan italoharrastajan huomaan pelkäksi kesäautoksi -> ei enää suolapaskassa uimista hänelle.
Lisäksi on viimein koittaa jotain muuta, jotain mistä olen täällä monissa ”vanhojen romujen” triideissä jutellut jo aikoja sitten… Tästä lisää tuonnempana.
 

Liitteet

  • test.jpg
    test.jpg
    32,5 KB · Katsottu: 238