autoilua & elämää

Kirjoittaja Aihe: Miten Suomen talous saadaan nousuun?  (Luettu 761579 kertaa)

Poissa Rascasse

  • Vakiokalustoa
  • **
  • Viestejä: 671
Vs: Miten Suomen talous saadaan nousuun?
« Vastaus #40 : 22.09.2014 21:07 »
Lähes kaikki isot yritykset saa valtiolta kaikenmaailman tukiaisia ja avustuksia, joten kyllä sielläkin olisi samalla tavalla syytä katsella vähän onko jokaiselle ravattikaulalle tarvetta.

Saa, mutta näiden osuus toiminnasta on promillen osia, kun taas julkisella sektorilla siellä 100% paikkeilla. Yritys kuolee, jos menot kasvaa liikaa toisin kuin julkinen sektori (no, lopulta sekin).

Viime-aikaisten uutisten perusteella potkut on tulossa laajasti myös julkisellle sektorille yle, ely...

Niin paljon tehostettavaa kaikkialla. Esim. Nyt mammat reissaa valtion laskuun bussilla kokouksiin ympäri suomea kun toimintaa hajautettu. Sama hoituisi videokokouksessa näppärästi. Samalla voisi osallistujamäärän rajoittaa 5hlöön. Julkisellahan kokouksissa on aina kaikki mukana ja muutama tarpeeton.


Poissa TT_rex

  • Klassikkoainesta
  • ***
  • Viestejä: 1936
Vs: Miten Suomen talous saadaan nousuun?
« Vastaus #41 : 22.09.2014 21:28 »
Ja sama paska toteutuu julkisella sektorilla kautta linjan. Ylipäänsä julkinen sektori on ajatuksena tuhoon tuomittu: kun kenelläkään ei ole toiminnasta taloudellista vastuuta niin homma ei vaan voi toimia.

Samaa mieltä - ja liian suurena se tappaa kaiken kasvumahdollisuuden jne. Ohessa vähän samansuuntaisia ajatuksia. Vähän pitkä teksti mutta laitan sen nyt kuitenkin (Hesarista lainattu):

Byrokraatti on pahimmillaan kuin parasiitti eli loinen, luonnehtii valtio-opin professori Matti Wiberg Turun yliopistosta tuoreessa mielipidekirjassaan.

Julkea sektori – näin byrokratia vaalii omia etujaan -pamfletti luo murskaavan kuvan julkisesta sektorista ja sen työntekijöistä eli virkamiehistä.

"Loinen saa isännästään yksipuolista hyötyä, sillä loisiminen ei yleensä hyödytä isäntää mitenkään", Wiberg väittää.

Pamfletin julkaisija on Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva.
Alati paisuva, hidastuva ja tehoton virkavalta ei juuri saa armoa professorilta, vaikka kansalaisten silmissä byrokratia Suomessa lienee vielä siedettävällä tasolla ja eräänlainen hyvinvointivaltion hinta.

Wibergin mukaan aivan liian harvoin edes kysytään – saati vastataan kysymykseen – saammeko julkiselta sektorilta sitä mitä edellytämme.

Julkisen sektorin työntekijät ovat onnistuneet hankkimaan itselleen ihanteellisuuden sädekehän, mutta professorin mukaan kyse on harhasta."Ei byrokraatteja innoita kansalaisten etujen maksimointi, vaan omien etujensa mahdollisimman tuloksekas edistäminen", Wiberg sanoo. Varsinaisen palvelutuotannon ylläpitäminen mahdollisimman tehokkaasti jääkin Wibergin mukaan omien etujen ajamisen jalkoihin.

Tehokkuus on Wibergin mukaan yksi aikamme väärinymmärretyistä käsitteistä. Esimerkiksi hän on kaivanut kymmenen vuoden takaa juuri Vuoden tieteentekijäksi valitun Virpi Hämeen-Anttilan haastattelulausunnon: "Julkisen palvelun on oltavakin tehotonta! Sen tarkoitus ei ole tuottaa voittoa vaan hyvinvointia." Miten muka tehottomasti tuotettu hyvinvointi olisi parempi asia kuin tehokkaasti tuotettu, Wiberg kysyy.

Esimerkeiksi tehottomuudesta, tyhjäkäynnistä, paisuneista hallinnoista ja hämärästä vallankäytöstä Wiberg marssittaa siiloutuneet ministeriöt, ketjuuntuvien irtisanomissuojien takia kalliiksi käyvät kuntaliitokset, harmaan alueen valtiosihteerit, poliittiset virkanimitykset ja sinnikkäät lobbaajat. Wiberg pitää suorastaan omituisena, että hallitus tyytyi ministeriöiden ylimieliseen käytökseen, kun niistä moni jopa kieltäytyi etsimästä kuntatehtäviä, joista voitaisiin luopua.

"Ministeriöiden irvokas passiivis-aggressiivinen strategia on puhutteleva esimerkki siitä, millaisen koskemattomuuden ministeriöiden virkaeliitti on itselleen omaksunut", Wiberg kirjoittaa ja ihmettelee, että ministeriöt voivat jättää hallituksen vaatimukset toteuttamatta – ja vielä ilman seurauksia. Ministeriöiden kapina on Wibergin mukaan hyvä esimerkki siitä, miten hallinto valvoo omia etujaan ja pyrkii maksimoimaan budjettejaan.

Julkinen sektori myös paisuu osin sen takia, että byrokraatit tarjoavat alati palvelujaan, olipa niille kysyntää tai ei. Suurin osa virastojen budjeteistakin ohjautuu autopilotilla, kun toimintarutiinit toistuvat vuodesta toiseen.
Wiberg käyttää käsitettä itseään nuoleva jäätelötötterö virastosta, joka tuottaa vain vähän tai ei ollenkaan hyötyjä itsensä ulkopuolelle. "Itseään nuoleva jäätelötötterö on olemassa ensisijaisesti oikeuttaakseen tai ikuistaakseen oman olemassaolonsa", Wiberg päättelee.

Wiberg arvostelee myös uuden poliittisen rälssin, avustajakunnan, turpoamista.
Avustajakunnan määrä on 2,5-kertaistunut siitä, kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi vuonna 1995.
Avustajien tulo kentälle on Wibergin mielestä hämärtänyt vastuusuhteita: "Avustajista on tullut eräänlaisia politiikan tehosekoittajia. Poliittinen valtiosihteeri voi tosiasiallisesti johtaa asiavalmistelua ministeriössä, vaikka se kuuluu virkavastuulla toimiville virkamiehille." Usein avustajilla on myös järjestötausta, eikä politiikan esityslista perustu mihinkään vaaleissa saatuun poliittiseen valtakirjaan, vaan saattaa olla peräisin "epämääräisestä politiikan alkulimasta", Wiberg kirjoittaa.

Epäselvää Wibergin mukaan on, mitä valtiosihteerit oikein tekevät, mihin he aikaansa käyttävät ja millaisten arvojen edistämisestä he ensisijaisesti ovat kiinnostuneita, toiminta kun tapahtuu enimmäkseen kulisseissa ja kabineteissa.
Myös heidän rekrytointinsa on täysin pimennossa.

Avustajatehtävissä toimivilla on Wibergin mukaan pitkälti yhteneväinen työhistoria: heillä ei juuri ole työelämäkokemusta eikä etenkään esimieskokemusta. "Kun nämä puutteet yhdistetään vahvoihin poliittisiin näkemyksiin, saadaan aikaan tuhoisa yhdistelmä, joka tulehduttaa valmisteluilmapiiriä ja vaikeuttaa asioiden järkevää hoitamista", valtio-opin professori kirjoittaa.

Poliittiset virkanimitykset ovat Wibergin mukaan vahingollisia, koska ne ovat korruptiota ja heikentävät virkamiesmoraalia. Laillisuusvalvojatkaan eivät niihin juuri puutu perustuslain epämääräisyyden takia.
"Harva pätevä haluaa tulla itseään epäpätevämmän syrjäyttämäksi. Tämä vaikuttaa siihen, että pätevät eivät edes asetu käytettäviksi. Lopputulos on tuhoisa, vaikka juuri kukaan ei sitä tavoitellutkaan", Wiberg päättelee.

Muukin politiikka voi tuottaa Wibergin mukaan ennakoimattomia kielteisiä seurauksia, joiden hinnat ovat julistuksenomaisia päätöksiä tehtäessä tuntemattomia. Kuntauudistuksen lisäksi hän mainitsee esimerkkinä yliopistouudistuksen.

Poissa Turbodog

  • Klassikkoainesta
  • ***
  • Viestejä: 1517
Vs: Miten Suomen talous saadaan nousuun?
« Vastaus #42 : 23.09.2014 10:19 »
Pankkisektorin nousu 90-luvun vaihteen kriisistä on hyvä vertailukohta sille, mitä julkisella sektorilla pitäisi tehdä. Lopputulemana pankkien konttoriverkosto ja henkilöstön määrä pieneni 60% mutta en ainakaan muista että missään vaiheessa en olisi pankista vähennysten takia saanut tarvitsemiani palveluita. Oikeastaan palvelut kokonaisuutena ovat parantuneet kun melkein kaiken voi nykyään hoitaa netissä. Samanaikaisesti suomalaiset pankit ovat 90-luvun alun muutaman tuskaisen vuoden jälkeen nähneet lähes 20 hyvin lihavaa vuotta.

Se vaan on valitettavasti niin, että kriisi on isojen muutosten äiti.

Ja julkisella sektorillahan kriisejä ei oikeasti ole  ;D Nyt sellainen kriisi pitäisi luoda väkisin. Tavoitteena voisi olla, että vähennetään julkisen sektorin henkilöstöä 15% joka vuosi seuraavan viiden vuoden ajan, tasaisesti organisaatioiden eri tasoilta. Viisi vuotta siksi, että jonkinlainen kontrolli säilyy, ei pankeistakaan kaikki lähteneet kertalaakista. Ihmiset ovat yllättävän fiksuja kun on pakko, keskittyvät olennaiseen ja keksivät uusia keinoja tehdä asioita.
Audi A6 2.0TDI Q S-line
Ex: Audi Q5 2.0TDI, Volvo XC60 D3 AWD A,Volvo V60 D5 AWD A R-Design, VW CC

Poissa That 70s dude

  • Yhdistyksen jäsen
  • Klassikko
  • *****
  • Viestejä: 4910
Vs: Miten Suomen talous saadaan nousuun?
« Vastaus #43 : 23.09.2014 10:35 »
Ja julkisella sektorillahan kriisejä ei oikeasti ole  ;D Nyt sellainen kriisi pitäisi luoda väkisin. Tavoitteena voisi olla, että vähennetään julkisen sektorin henkilöstöä 15% joka vuosi seuraavan viiden vuoden ajan, tasaisesti organisaatioiden eri tasoilta. Viisi vuotta siksi, että jonkinlainen kontrolli säilyy, ei pankeistakaan kaikki lähteneet kertalaakista. Ihmiset ovat yllättävän fiksuja kun on pakko, keskittyvät olennaiseen ja keksivät uusia keinoja tehdä asioita.
Hmm. Eli viiden vuoden päästä meillä olisi sitten julkisella puolella jäljellä alle puolet nykyisestä työvoimasta. Jos vielä jätetään itsestään selvinä tuosta suunnitelmasta pois terveydenhuolto, poliisi+pelastustoimi ja opetus niin olisi virastoissa aika hiljaista.

Poissa Turbodog

  • Klassikkoainesta
  • ***
  • Viestejä: 1517
Vs: Miten Suomen talous saadaan nousuun?
« Vastaus #44 : 23.09.2014 11:34 »
Hmm. Eli viiden vuoden päästä meillä olisi sitten julkisella puolella jäljellä alle puolet nykyisestä työvoimasta. Jos vielä jätetään itsestään selvinä tuosta suunnitelmasta pois terveydenhuolto, poliisi+pelastustoimi ja opetus niin olisi virastoissa aika hiljaista.
Jep. Eihän toki joka hallinnon alalle voi samaa vähennyskaavaa käyttää. Kokonaisuutena noin, jossain enemmän, jossain vähemmän. Eikä tarvitsisi olla hiljaista kun pienemmätkin tilat riittäisi.

Itse itseäni kyseenalaistaen, tuo vähennys koskisi n. 300 000 ihmistä eli en nyt totta puhuen ihan heti keksi miten tuollainen massa työllistettäisiin... yksityisiin yrityksiin myymään palveluita julkiselle sektorille  :D
Audi A6 2.0TDI Q S-line
Ex: Audi Q5 2.0TDI, Volvo XC60 D3 AWD A,Volvo V60 D5 AWD A R-Design, VW CC

Paikalla Urlaub

Vs: Miten Suomen talous saadaan nousuun?
« Vastaus #45 : 23.09.2014 11:43 »
Itse itseäni kyseenalaistaen, tuo vähennys koskisi n. 300 000 ihmistä eli en nyt totta puhuen ihan heti keksi miten tuollainen massa työllistettäisiin... yksityisiin yrityksiin myymään palveluita julkiselle sektorille  :D

Siinäpä se. Kuviohan menee niin, että minunkin alalla virkatyönä insinöörin kustannukset ovat 30 euroa tunnilta, mutta kun sama työ joudutaan ostamaan konsulttifirmalta, niin laskutus on 100 euroa tunnilta.

Kohtuullisessa määrin työkuorman huippuja on toki syytäkin jakaa, mutta kun monessa hyvin spesiaalissa hommassa alkaa tilanne mennä siihen pisteeseen, ettei viranomaisella ole enää lainkaan omia resursseja. Kuinka silloin voidaan mitään ostaakaan, kun ei ole käsitys mitä ollaan ostamassa, eikä mitään käsitystä kustannustasostakaan?

Juurihan esimerkiksi Liikennevirasto tilasi oman jäänmurtajan, kun Arctic Shipping Oy:n laskutus tuntuu lähteneen täysin lapasesta ja firmalla on ollut monopoli jäänmurtoon. Nyt sitten nähdään, että paljonko jäänmurtaminen oikeasti maksaa..

Toki täälläkin huudetaan 15 %:n vuotuisia leikkauksia virkaloisien resursseihin. Voisivat sitten samalla kertoa, että mitkä laivaväylät jätetään tänä vuonna avaamatta.. Entäs ensi vuonna ja sitä seuraavana?

Poissa Turbodog

  • Klassikkoainesta
  • ***
  • Viestejä: 1517
Vs: Miten Suomen talous saadaan nousuun?
« Vastaus #46 : 23.09.2014 12:14 »
Siinäpä se. Kuviohan menee niin, että minunkin alalla virkatyönä insinöörin kustannukset ovat 30 euroa tunnilta, mutta kun sama työ joudutaan ostamaan konsulttifirmalta, niin laskutus on 100 euroa tunnilta.
Näinhän se juuri on. Tavalla tai toisella leikkauksia pitäisi kompensoida tehokkuuden parantamisen kautta eikä ostamalla samat resurssit konsultteina. Pankkien tapaan enemmän palveluita nettiin, muutenkin turhaa paperien pyörittelyä vähemmäksi.

Juurihan esimerkiksi Liikennevirasto tilasi oman jäänmurtajan, kun Arctic Shipping Oy:n laskutus tuntuu lähteneen täysin lapasesta ja firmalla on ollut monopoli jäänmurtoon. Nyt sitten nähdään, että paljonko jäänmurtaminen oikeasti maksaa..
Tämä on mielenkiintoinen esimerkki... eikö Arctic Shipping Oy ole valtionyhtiö? Eli valtionyhtiö hyödyntää kyseenalaisesti monopoliasemaa suhteessa valtion virastoon ja virasto "nokittaa" ostamalla oman murtajan. Meillä on siis tämän hedelmällisen kilpailun seurauksena kohta kaksi murtajaa kun yksikin olisi riittänyt? Tälläkö tavoin julkinen talous tasapainotetaan?
Audi A6 2.0TDI Q S-line
Ex: Audi Q5 2.0TDI, Volvo XC60 D3 AWD A,Volvo V60 D5 AWD A R-Design, VW CC

Paikalla Urlaub

Vs: Miten Suomen talous saadaan nousuun?
« Vastaus #47 : 23.09.2014 12:26 »
Tämä on mielenkiintoinen esimerkki... eikö Arctic Shipping Oy ole valtionyhtiö? Eli valtionyhtiö hyödyntää kyseenalaisesti monopoliasemaa suhteessa valtion virastoon ja virasto "nokittaa" ostamalla oman murtajan.

Kyllä, Arctia Shipping Oy on valtion omistama firma, johon jäänmurto on takavuosina yhtiöitetty.


Meillä on siis tämän hedelmällisen kilpailun seurauksena kohta kaksi murtajaa kun yksikin olisi riittänyt? Tälläkö tavoin julkinen talous tasapainotetaan?

Ei se onneksi aivan noinkaan ole, vaikka valtion rahoilla kumpikin osapuoli pelaakin.

Arctian monitoimimurtajia käytetään öljykentillä pitkin ja poikin maailmaa. Niillä voi siis tehdä rahaa muuallakin kuin Perämerellä. Toinen näkökulma oli kaiketi se, että Arctia olisi tilannut uuden monitoimimurtajan, mutta Liikennevirasto ei siihen suostunut pilviin nousseiden kustannusten takia.

Poissa TT_rex

  • Klassikkoainesta
  • ***
  • Viestejä: 1936
Vs: Miten Suomen talous saadaan nousuun?
« Vastaus #48 : 23.09.2014 13:04 »
Toki täälläkin huudetaan 15 %:n vuotuisia leikkauksia virkaloisien resursseihin. Voisivat sitten samalla kertoa, että mitkä laivaväylät jätetään tänä vuonna avaamatta.. Entäs ensi vuonna ja sitä seuraavana?

Kannattaa katsoa hieman suurempaa kuvaa...tällä hetkellä noin joka neljäs julkishallinnon kuluttama euro on velkaeuro ja suunta on kasvamaan päin kokoajan. Tilanne ei ole nyt vaan kestävällä pohjalla ja tällä menolla ei avata tulevaisuudessa yhtään laivaväylää, jos tätä julkishallintoa ei aleta hallitusti ohjaamaan siihen tasoon, johon meillä on tosiasiallisesti varaa. Resurssien määrä ei ole korrelaatti tehokkuudelle ja tuloksentekokyvylle. Resurssien suuri määrä voi myös olla suora syy tehottomuudelle esim. erilaisten sisäisten byrokratiahimmeleiden ja rinnakkaisorganisaatioiden muodossa.


Poissa jf

  • Klassikkoainesta
  • ***
  • Viestejä: 1196
Vs: Miten Suomen talous saadaan nousuun?
« Vastaus #49 : 23.09.2014 13:10 »
Toki täälläkin huudetaan 15 %:n vuotuisia leikkauksia virkaloisien resursseihin. Voisivat sitten samalla kertoa, että mitkä laivaväylät jätetään tänä vuonna avaamatta.. Entäs ensi vuonna ja sitä seuraavana?
Moniko käsipari tällä hetkellä on konkreettisesti palvelutuotannossa ja kuinka moni hallinnollisissa tehtävissä oli se sitten mitä hyvänsä hallinnollista (itse luotua tai pykälistä johtuvaa)?

Poissa TT_rex

  • Klassikkoainesta
  • ***
  • Viestejä: 1936
Vs: Miten Suomen talous saadaan nousuun?
« Vastaus #50 : 23.09.2014 13:25 »
Moniko käsipari tällä hetkellä on konkreettisesti palvelutuotannossa ja kuinka moni hallinnollisissa tehtävissä oli se sitten mitä hyvänsä hallinnollista (itse luotua tai pykälistä johtuvaa)?

Lukuja en osaa sanoa. Ei se julkisenpuolen palvelutuotanto voi olla kuitenkaan mikään pyhälehmä verrattuna hallinnolliseen puoleen. Eli jos karsintaa tulee tehdä niin ei siinä voi rajata palvelutuotantoa pois ja keskittyä vain hallinnon lanaamiseen. Onko kaikki palvelut tarpeellisia? Saammeko rahoille vastinetta? Ja onko meillä varaa niihin?

Julkinen sektori myös paisuu osin sen takia, että byrokraatit tarjoavat alati palvelujaan, olipa niille kysyntää tai ei. Suurin osa virastojen budjeteistakin ohjautuu autopilotilla, kun toimintarutiinit toistuvat vuodesta toiseen.
Wiberg käyttää käsitettä itseään nuoleva jäätelötötterö virastosta, joka tuottaa vain vähän tai ei ollenkaan hyötyjä itsensä ulkopuolelle. "Itseään nuoleva jäätelötötterö on olemassa ensisijaisesti oikeuttaakseen tai ikuistaakseen oman olemassaolonsa", Wiberg päättelee.


Poissa Penguin

  • Grand Legend
  • *****
  • Viestejä: 15766
Vs: Miten Suomen talous saadaan nousuun?
« Vastaus #51 : 23.09.2014 13:53 »
Kyllä kai se laivaväylien käyttäjä voisi maksaa siitä että ne väylät avoimena pidetään.

Opetustoimessa olisi paljon säästettävää. Nykyinen malli, jossa jokainen kynnelle kykenevä ja kykenemätön pyritään pitämään samassa luokassa oli kykyä oppia tai ei, ei ole millään muotoa kestävä. Helsinki ja muutama muu suuri kaupunki ovat ehkä poikkeuksia, joissa koulut ovat jo liiankin suuria oppilasmäärältään, mutta pääsääntöisesti maalaiskuntien koulut ovat liian pieniä. Opettajien ja muun henkilökunnan määrä on liian suuri oppilasmäärään verrattuna, silti valittavana olevien kielien ja valinnaisaineiden valikoima on suppea, verrattuna suurten kaupunkien kouluihin.

Omassa kotikunnassani olen viimeaikoina kiinnittänyt huomiota erityisesti lukioihin. Niitä on täällä kolme, kaksi kunnan ja yksi yksityinen, jolta kunta käytännössä ostaa palvelut. Kunnan omat lukiot ovat 8 km:n päässä toisistaan ja niistä molemmat ovat pieniä, toisessa vain noin 50 oppilasta. Nämä kunnan lukiot yhdistäisin itse välittömästi, lakkauttamalla tämän pienemmän. Opettajien ja muun henkilökunnan määrästä suurin osa voitaisiin karsia pois tästä lakkautettavasta lukiosta, vai muutama virka olisi tarpeellista siirtää jäljelle jäävään. Se yksityinen lukio on lukiovertailuissa vuodesta toiseen aivan pohjasakkaa. Sitä ei kunta tietysti voi lakkauttaa, mutta kunta voisi lopettaa palveluiden ostamisen siitä ja tarjota yhtä kunnassa olevaa lukiota vaihtoehtona, jonka voi valita oman kunnan lukiona. Tämä kaikki voitaisiin tehdä ilman tarvetta opetuksen karsimiselle, vain vähän järkeistettäisiin sitä ja keskitettäisiin se yhteen paikkaan, jolloin puhuttaisiin noin 500 oppilaan lukiosta maksimissaan. Tuo yksityinen lukio kyllä kuolisi pois, kun kunta palveluiden ostamisen lopettaisi, mutta se on heidän murheensa mistä rahoituksensa ammenttavat. Joka tapauksessa todellisuus on sitä, että yli puolet kunnan lukiolaisista käydät koulua muissa kunnissa, enimmäkseen Vantaan ja Helsingin lukioissa jo nyt.

Epäilen, ettei tämän kunnan lukiotilanne ole mitenkään ainutlaatuinen ja säästömahdollisuuksia olisi muuallakin, ilman opetuksen karsimista. Myös perusopetuksen puolella voitaisiin tehdä paljon säästötoimia, samalla jopa parantaen opetusta. Nyt vaan tilanne on sellainen, että kuntien kädet on sidottu typerillä tasapäistämissäännöillä. Opetusta ylipäätään vaivaa myös se, että nykyisin kaikilla oppilailla pitää olla jokin lääketieteellinen diagnoosi, joka oikeuttaa johonkin erityisoikeuksiin ja suhteettoman suuriin kustannuksiin per oppilas.

Paikalla Urlaub

Vs: Miten Suomen talous saadaan nousuun?
« Vastaus #52 : 23.09.2014 14:09 »
Kyllä kai se laivaväylien käyttäjä voisi maksaa siitä että ne väylät avoimena pidetään.


Kyllä ne maksavatkin. Tulli kantaa varustamoilta väylien käytön mukaan väylämaksua reilut 80 miljoonaa vuodessa.
http://www.tulli.fi/fi/yrityksille/verotus/merenkulkumaksut/vaylamaksu/index.jsp

Tuossakin on sellainen perustavanlaatuinen ongelma, että Suomen talous kärsii jo nyt pitkien kuljetusetäisyyksien tuomista kustannuksista. Ei saksalainen paperin ostaja maksa paperistaan senttiäkään enempää sen takia, että se on rahdattu Kemin Veitsiluodosta jääkenttien läpi Saksaan. Saman hinnan Stora-Enso saa Skånessa valmistetusta paperista..

Poissa Penguin

  • Grand Legend
  • *****
  • Viestejä: 15766
Vs: Miten Suomen talous saadaan nousuun?
« Vastaus #53 : 23.09.2014 15:41 »
Eikä minua kiinnosta tukea sentilläkään paperitehdasta Kemissä. Tuollainen on epätervettä yritystukea ja yritysten ahneuden pönkittämistä verovaroilla. Voitto voi olla Kemin tehtaassa alhaisempi kuin Skånessa ja jos se ei Stora-Ensolle kelpaa, niin olkoot kelpaamatta. Valtion ja koko julkisen sektorin on vaan päästävä eroon kaikista tulonsiirroista suuryrityksille ja yrityksille ylipäätään.

Kobbetop

  • Vieras
Vs: Miten Suomen talous saadaan nousuun?
« Vastaus #54 : 23.09.2014 16:23 »
Talouden rakenteet saisi kuntoon jos käytössä olisi todellinen velkakatto. Ei jenkkityylinen, jota voidaan korottaa tarpeen mukaan, vaan todellinen yläraja velan määrälle. Jos poliitikot eivät voisi kansaa miellyttääkseen ottaa lisää velkaa, olisi pakko tehdä rakenteellisia muutoksia vähän kaikkeen. Mutta niin kauan kun velkahana on auki, kaikki poliittiset puolueet väristä riippumatta tulevat sitä mahdollisuutta käyttämää surutta.

Valtiontalouden ongelmien ydin on velalla elämisessä ja siitä johtuvassa tehottomuudessa mutta jos halutaan vientituloja, yrityksille pitää antaa mahdollisimman vapaat kädet tehdä liiketoimintaa, eikä rajoittaa sitä turhilla säädöksillä ja vaatimuksilla. Tämän suhteen ei näytä kovin valoisalta, kuka hullu haluaisi perustaa yrityksen nyky-Suomeen? Suomessahan se menee niin, että perustetaan uusi tehdas, työntekijät menevät laittomaan lakkoon ja ajavat yrityksen lopulta konkurssiin...



Luppis

  • Vieras
Vs: Miten Suomen talous saadaan nousuun?
« Vastaus #55 : 23.09.2014 16:30 »
Noi suomen lakot on ihan pilipalia!
Lakkoon jos mennään niin siellä ollaan sit niin kauan kunnes asiat tulee kuntoon miettimättä yhtään pitemmälle.
Ei se työnantajakaan duunareita mieti että kuinka duunarit joutuu näkemään nälkää sillä että johtajalla on osinkoja kottikärryllä kotiinviemisiksi.
Sama autoilijat.
Aina ininää ette voihan harmi kun verot nousee ja se on siinä.
Pitäis pistää sellaset barrikaadit ja protestit pystyyn ettei valtiolla ole muuta vaihtoehtoa kun ottaa takapakkia.
Ei oikein mieltä ylennä kun saa lukea harvase viikko että otetaan lisävelkaa ja sit seuraavana päivänä tehdään lähes saman summan kokonen avustus jonnekin huuhaa maahan.
Koskas ollaan saatu lukea että joku auttais suomea kun meillä ei oikein hyvin mene?
Niin en mäkään oo lukenu että joku olis auttanu.

Poissa Turbodog

  • Klassikkoainesta
  • ***
  • Viestejä: 1517
Vs: Miten Suomen talous saadaan nousuun?
« Vastaus #56 : 23.09.2014 16:34 »
Talouden rakenteet saisi kuntoon jos käytössä olisi todellinen velkakatto. Ei jenkkityylinen, jota voidaan korottaa tarpeen mukaan, vaan todellinen yläraja velan määrälle. Jos poliitikot eivät voisi kansaa miellyttääkseen ottaa lisää velkaa, olisi pakko tehdä rakenteellisia muutoksia vähän kaikkeen. Mutta niin kauan kun velkahana on auki, kaikki poliittiset puolueet väristä riippumatta tulevat sitä mahdollisuutta käyttämää surutta.

Valtiontalouden ongelmien ydin on velalla elämisessä ja siitä johtuvassa tehottomuudessa mutta jos halutaan vientituloja, yrityksille pitää antaa mahdollisimman vapaat kädet tehdä liiketoimintaa, eikä rajoittaa sitä turhilla säädöksillä ja vaatimuksilla. Tämän suhteen ei näytä kovin valoisalta, kuka hullu haluaisi perustaa yrityksen nyky-Suomeen? Suomessahan se menee niin, että perustetaan uusi tehdas, työntekijät menevät laittomaan lakkoon ja ajavat yrityksen lopulta konkurssiin...
Olen eri mieltä, valtion velkaantuminen on kuitenkin vain ongelmien seuraus, ei syy. Seuraus rehottavasta julkisesta sektorista ja kituvasta yksityisestä sektorista. Pelkän velkaantumisen tuijottaminen on kuin peruutuspeiliin katsomista - sitten kun raja häämöttää niin laivaa on jo myöhäistä kääntää. Samat ihmiset, jotka velkakaton määrää, on sitä sitten tarvittaessa nostamassa.
« Viimeksi muokattu: 23.09.2014 16:39 kirjoittanut Turbodog »
Audi A6 2.0TDI Q S-line
Ex: Audi Q5 2.0TDI, Volvo XC60 D3 AWD A,Volvo V60 D5 AWD A R-Design, VW CC

Kobbetop

  • Vieras
Vs: Miten Suomen talous saadaan nousuun?
« Vastaus #57 : 23.09.2014 16:47 »
Olen eri mieltä, valtion velkaantuminen on kuitenkin vain ongelmien seuraus, ei syy. Seuraus rehottavasta julkisesta sektorista ja kituvasta yksityisestä sektorista. Pelkkää velkaantumista tuijottamalla ei päästä konkreettisiin toimenpiteisiin. Samat ihmiset, jotka velkakaton määrää, on sitä sitten tarvittaessa nostamassa.

Puhunkin todellisesta velkakatosta, jota ei voida poliittisella nuijankopautuksella nostaa, jolloin olisi pakko alkaa elämään varojen mukaan, eikä luottaa siihen, että lastenlapset sitten joskus ehkä maksaa. Nyt on jotain 5-6 vuotta odotettu talouskasvua, joka siirtyy aina seuraavaan vuoteen ja sitä seuraavaan.

Poissa Timppe

Vs: Miten Suomen talous saadaan nousuun?
« Vastaus #58 : 23.09.2014 16:54 »
Julkisen talouden osuus BKT:stä oli 70-luvun loppupuolella 40%. Nyt se alkaa olla 60%.

Itse asiassa tuo 60% prosenttiosuus BKT:stä on EU:n korkein.
Ei nyt ainakaan IPadista lähetetty.

Poissa Turbodog

  • Klassikkoainesta
  • ***
  • Viestejä: 1517
Vs: Miten Suomen talous saadaan nousuun?
« Vastaus #59 : 23.09.2014 17:11 »
Puhunkin todellisesta velkakatosta, jota ei voida poliittisella nuijankopautuksella nostaa, jolloin olisi pakko alkaa elämään varojen mukaan, eikä luottaa siihen, että lastenlapset sitten joskus ehkä maksaa. Nyt on jotain 5-6 vuotta odotettu talouskasvua, joka siirtyy aina seuraavaan vuoteen ja sitä seuraavaan.
No, ehkä sitten, jos velkakaton saavuttaminen konkreettisesti merkitsisi mm. sitä, että valtio laitettaisiin selvitystilaan ja julkisen sektorin palkanmaksu loppuisi siihen paikkaan. Mutta epäilen tuon vaihtoehdon uskottavuutta.

Toinen kysymys sitten on, että miten velkakatto määritellään? Koska Suomi on kuitenkin edelleen suhteellisen vähän velkaantunut, niin todennäköisesti katto olisi jossain paljon nykytasoa ylempänä. Tästä seuraa, että nykymeno ja velkaantuminen voi jatkua vielä toiset 5-6 vuotta. Samalla leikkaukset jäävät tulevien hallitusten murheeksi, ettei turhaan omia äänestäjiä suututeta. Sitten, kun velkakatto uhkaa oikeasti paukkua, voidaankin lähteä hakemaan tukipaketteja kreikkalaisilta  :D
Audi A6 2.0TDI Q S-line
Ex: Audi Q5 2.0TDI, Volvo XC60 D3 AWD A,Volvo V60 D5 AWD A R-Design, VW CC