jlindstrom sanoi:
Noiden korttien koon mukana vaihtuu usein myös korttiteknologian sukupolvi ja tuo saattaa olla se este SDHC (reliikkil, 2GB) -> SDXC -> UHS-1 jne kunnes uusimmat kai UHS-3.
Ei nyt ihan mennyt oikein.
SD on se reliikki, jonka kapasiteetti on max. 2 Gt ja tiedostojärjestelmä on FAT16. Kortin miniminopeudelle ei ole mitään speksiä.
SDHC-kortti (SDA 2.0) on alle 64 Gt, käytännössä enintään 32 Gt ja tiedostojärjestelmä on FAT32. Nopeusluokka on jokin seuraavista: Class 2, Class 4, Class 6, Class 8 tai Class 10. Nopeusluokan numeroarvo ilmaisee minimikirjoitusnopeuden (Mt/s) jota kortti tulee käytettäessä speksin mukaista tiedostojärjestelmää ja kirjoitettaessa kortille sekventiaalisesti, kun tiedostojärjestelmä ei ole frakmentoitunut. SDHC-kortti ei toimi SD-kortinlukijassa.
SDXC-korttin (SDA 3.0) koko on 64 Gt - 2 Tt ja tiedostojärjestelmä on ExFAT. Nopeusluokat kuten SDHC-korteissa. SDXC-kortti toimii SDHC-kortinlukijassa, jos käyttöjärjestelmä tukee ExFAT-tiedostojärjestelmää tai kortti on formatoitu uudelleen FAT32-tiedostojärjestelmälle. SDXC-kortti ei toimi SD-kortinlukijassa.
SDHC I- ja SDXC I-kortit (SDA 3.0) ovat kapasiteetin ja tiedostojärjestelmän osalta kuin SDHC- ja SDXC-kortit, mutta tukevat SD-väylän lisäksi Ultra High Speed, Phase I -väylää. UHS-I väyläarkkitehtuurissa on kaksi vaihtoehtoista väylänopeutta, joko 50Mt/s (UHS-50) tai 104Mt/s (UHS-104), ja todellinen toteutuva nopeusyleensä selviää kortin merkinnöistä, pakkausmerkinnöistä tai mainosmateriaalista. UHS-I yhteensopiva kortti sisältää aina myös SD-väylän ja toimii myös sellaisessa lukijassa, joka ei ole UHS-yhteensopiva, mutta silloin korkeimmalla tukemallaan SD-väylänopeudella, joka yleensä UHS-korteille on Class 10.
SDHC II- ja SDXC II-kortit (SDA 4.0) ovat myöskin kapasiteetin ja tiedostojärjestelmän osalta kuin SDHC- ja SDXC-kortit, mutta tukevat SD-väylän lisäksi Ultra High Speed, Phase II -väylää. UHS-II väyläarkkitehtuurissa on myöskin kaksi vaihtoehtoista väylänopeutta, 156 Mt/s ja 312 Mt/s, mutta korttivalmistajat ovat toteuttaneet näistä jälkimmäisen. Todelliset nopeudet riippuvat sitten kortista ja merkitty taas korttiin, pakkaukseen tai mainosmateriaaleihin ja saavutetaan vain kun sekä lukija, että kortti tukevat UHS-II -korttia. UHS-II -kortti on aina myös UHS-1 ja SD yhteensopiva, mutta näiden väyläratkaisujen mukaisella nopeudella.
UHS-I ha UHS-II kortit tulevat UHS-siirtonopeuksia, joita on määritelty kaksi luokkaa: UHS-1 on 10 Mt/s ja UHS-3 on 30 Mt/s. Käytännössä UHS-yhteensopivat kortit tukevat UHS-väylässä tätä suurempia lukunopeuksia, usein 80-90 Mt/s ja jotkut UHS-3-nopeudelle speksatut PRO-mallin kortit kirjoitusnopeuksiakin aina 90 Mt/s asti. Nopeampiakin voi olla, mutta ei ole tullut vastaan.
Nämä UHS-3:sta nopeuammat kortit saataa olla määritelty edellisten lisäksi vielä ainakin Sandiskin käyttämällä Video Speed Class:lla, josta löytyvät nopeudet V6, V10, V30, V60 ja V90. Näissä numeroarvo kuvaa jälleen kortin minimikirjoitusnopeutta (Mt/s) ja videokuvalle löytyy seuraavat ohjeistukset:
SD Video Class 2
HD Video Class 4
Full HD Video Class 6, V6
Full HD Video Class 10, U1, V10
4K UHD Video U3, V30
8K+ Video V60
8K+ Video V90
Jos Full HD Video on pakattu kovin hyvälle kuvanlaadulle ja framerate on yli 30, niin voi olla ettei Class10/U1/V10 -kortti riitä, vaan pitäisi olla U3/V30 kortti. Ongelmaksi voi tulla se ettei kortinlukija tue U3-nopeutta tai se on liitetty väylään joka on tätä hitaampi.
Vielä yksi nopeusluokitus on sovellusnopeus (application perfomance class), joita on määritelty kaksi:
satunnaisluku satunnaiskirjoitus sekventiaalinen kirjoitus
A1 1500 IOPS 500 IOPS 10 Mt/s
A2 4000 IOPS 2000 IOPS 10 Mt/s
Kortin hidastuminen käytön myötä tapahtuu kaikilla korteilla ja mekanismi sille on sama. Toki riippuen kortin laadusta (ja hinnasta) hidastumisen on havaittavissa enemmän tai vähemmän. Kortin muisti on flash muistia ja toteusteknologiasta riippumatta sen tallennusblokit voidaan tyhjentää rajallinen määrä kertoja ennen blokin vaurioitumista käyttökelvottomaksi. Halvemmat kortit tietty käyttävät halvempaa flash-teknologiaa, jossa tyhjennyskertojen määrä on pienempi ja kalliimmat kortit teknologiaa, joka sallii usemman tyhjennyksen. Siltä varalta, että jokin blokki vaurioituu, on SD-kortilla kuitenkin ylimääräisiä varablokkeja ja kun kirjoituskerrat alkavat olla täynnä, korvataan alkuperäinen blokki varablokilla. Yleensä, etenkin halvemmissa, korteissa voi olla jo uutena viallisia blokkeja, jotka on heti korvattu varablokilla eli tallennustila ei ole sekventiaalisesti yhtenäinen.
Mitä enemmän alkuperäisiä blokkeja on korvattu varablokilla, sitä enemmän kortti joutuu käyttämään korvaustaulua reitittämään luku- ja kirjoituspyynnöt oikeaan blokkiin ja se vaikuttaa jonkin verran kortin suorituskykyyn. Jälleen mitä kalliimpi kortti, sitä tehokkaammin tämäkin toimii ja sitä vähemmän se on havaittavissa.
Toinen ja enemmän kortin toimintaa hidastavat tekijä on tiedostojärjestelmä. FAT-tiedostojärjestelmät frakmentoituvat ja kun tyhjälle kortille voi kirjoittaa suuren tiedoston sekventiaalisesti yhteen pötköön, niin kortille, jolle on kirjoitettu ja poistettu tiedostoja on vapaa kapasiteetti pikkuhiljaa pirstaloitunut pienemmiksi ja pienemmiksi palasiksi ja käyttöjärjestelmä joutuu pilkkomaan tiedoston useisiin palasiin tiedostojärjestelmään. Vaikka SD-korttilla hakuaika on liki merkityksetön, kun mitään fyysisiä luku- ja kirjoituspäitä ei tarvitse siirrellä ja odotella, niin kortin satunnaiskirjoitusnopeus ei kuitenkaan koskaan yllä sekventiaalisen kirjoitusnopeuden kanssa samaan suorituskykyyn. Monien pienten kameroiden suorituskyky ja muistin määrä voi olla rajoittunutta ja aiheuttaa ylimääräistä tarvetta lukea ja kirjoittaa kortille. Lisäksi käyttöjärjestelmällä menee ylimääräistä aikaa FAT-taulujen lukuun ja kirjoitukseen ja mitä pienempiin paloihin (frakmentteihin) tiedosto joudutaan pilkkomaan sen enemmän se voi vaikuttaa kameran suorituskykyyn kortille kirjoittamisessa.
Suorituskyvyn rajat tulevat silloin vastaan, kun ollaan jo muutenkin suorituskyvyn rajoilla ja kortti kirjoitetaan ylitse käytössä esim. pari kertaa tai useammin per käyttövuorokausi eli sitä helpommin mitä pienempi kortti ja mitä enemmän dataa kamera kirjoittaa kortille. Eli esimerkiksi Full HD videota 30 fps, kun kirjotetaan Class 10 kortille, niin jossain vaiheessa voi tulla vastaan, ettei kortin kirjoitusnopeus riitä.
Sitten vielä ne flash-teknologiat ja montako kertaa ne kestävät tyhjentää blokin:
SLC NAND 100 000
MLC NAND 5 000 - 10 000 (medium-capacity)
1 000 - 3 000 (high-capacity)
TLC NAND 1 000
3D MLC NAND 6 000 - 40 000
3D TLC NAND 1 000 - 3 000
Käytännössä SD-kortit olivat kaikki TLC NAND-kortteja ja SDHC/SDXC -kortit ovat joko TLC tai MLC NAND -kortteja.
Itselläni tuulilasikamera tallentaa yhdelle 128 Gt kortille noin 14 h videota ja kirjoittaa yli automaattisesti. Jos laskisi, että kaksi tuntia ajaa per päivä keskimäärin, niin TLC NAND -kortti kestäisi teoriassa n. 19 vuotta, todellisuussa alle puolet tuosta, koska varablokit loppuvat aiemmin, kun kortille ei kuitenkaan kirjoiteta tasaisesti kaikkiin blokkeihin saman verran. Kameran elinikä huomioiden laadukkaan kortin pitäisi olla ikuinen. Pitää kokeilla omalla kortilla mitä vaikuttaa, jos sen formatoi uudelleen, jolloin saa poistettua kaiken fragmentoitumisen ja näkee lopettaako se tilttaamasta kameraa sillä. Mitään defrakmentointia ei koskaan kannata ajaa SD-kortille, koska se vain kuluttaa korttia.
Kuten jlindstrom edellä kirjoitti, hyvää ei saa halvalla ja todellakin pätee muistikortteihin.
Ohessa liitteenä kuva ei sieltä halvimmasta päästä olevasta Sandisk Extreme microSD A1 -korttista, jonka merkinnät esimerkkinä:
[list type=decimal]
[*]256 GB - kapasiteetti
[*]microSDXC - kortin koko (micro) ja SDA 3.0 -määrityksen mukainen kortti (SDXC), jossa ExFAT-tiedostojärjestelmä
[*]SDXC I - UHS-I väylä, joko 50 tai 104 Mt/s, mutta sitä ei kortilta näe kumpi
[*]UHS-3 - sekventiaalinen kirjoitusnopeus vähintään 30 Mt/s
[*]A1 - sovellusluokka
[/list]
Kun tämän kortin formatoi FAT32-tiedostojärjestelmään, niin se toimii useimmissa tuulilasikameroissa, jotka tukevat vain SDHC-kortteja. Kamera ei välttämättä itse osaa formatoida tätä korttia, koska sen mielestä kortti on liian suuri. Kortin suuresta kirjoitusnopeudesta ei myöskään todennäköisesti saa irti kaikkea, johtuen kameran prosessorin, väylän ja kortinlukijan rajoitteeista.