https://www.popvakuutus.fi/asiakaspalvelu/yhteistyokumppaneiden-edut?utm_source=autostadium&utm_medium=banner&utm_campaign=autovakuutus_autostadium_jatkuva&utm_content=autovakuutus_0418

Valokuvaus ja muu höpinä

T

TeBsu

Vieras
Hmmh Kettu ja joku muistaakseni kyseli valokuvaus topicin perään. Niin tehdäänpä tämmönen.. Missä voi antaa vinkkejä, neuvoja ja maan ja taivaan väliltä kaikkea muutakin... Jos alotettaisiin ihan neuvoista, alottejia kuvaajille? Mimmonen kamera kannattaa ostaa, millasia objektiivia käyttää? Ite olen pohdiskellut eri objektiivien ostoa.. Ensin meinasin ostaa sen 70-300 putken. Mutta sitten tullut ajatuksiin, että oisko tuo 18-200 kumminkin parempi? Mitään hirmusia summia tässä ei ole varaa harrastukseen pistää. Toki jos ois rajaton pudjetti, niin voisi ostaa mitä vaan..


Otsikko korjattu.
-pokkus
 
Vastaan nyt tähän sitten ensimmäisenä, ainakin otsikko hieman hämäsi minua ;) No, kuitenkin, jos olet miettimässä putken ostoa, onko sulla joku putki jo ennestään? Koska 70-300 mm putkessä toi 70 on aika paljon "zoomattu" jo, eli läheltä ei oikein voi kuvata mitään. 18-200 mm on paljon käytännöllisempi putki. nyt tarttis tietää mitä olet kuvaamassa/hakemassa putkesta? Itselläni on sellainen 18-270mm tamronin putki, niin sanottu "turistiputki", sillä olen paljon kuvannut, siinä saa läheltä ja kaukaa kuvattua, maksaa nyt kun tuli uusi 16-300mm putki ainoastaan hieman alle 400€. Uusi 16-300 on kyllä käynyt mielessä, katsotaan nyt jos vaikka joulupukki olisi kiltti ja toisi sellaisen.  Tässä hieman mietteitä, mutta niin kuin alussa sanoin, onko sulla nyt mitä putkia ja mitä olet kuvaamassa?
 
Mitään putkia ei ole vielä tullut hommattua. Ajatuksena on räpsiä "maisema" kuvia, tai muuten vaan, autojen kuvia.. Pääsäntöisesti paikallaan olevia kohteita oisi näin alkuun ajatuksena kuvamaan. Tuntuu ettei vain itseään saa mihkään edes harjottelemaan kuvausta, kun tietää ettei tuolla peruskameralla ilman putkea saa mitään aikaiseksi.
 
Aika hienoja retrokuvia saa aikaiseksi, jos valitsee m/v:n.
Valkokuvaus on mulle outoa.
 
Eikös sulla ollu joku Canon 1100 tai 1200 tms? Kai siinäkin joku "putki" on, kittilinssi jotain 18-55tms mahdollisesti? Kyllähän sillä ihan hyvin alkuun pääsee, riippuu vaan kuinka lähellä/kaukana olet kuvattavaa kohdetta. Kyllä minusta nyt kannattais treenailla sillä nyt aluksi, ei se "putken" ostaminen autuaaksi tee ellei tiedä mitä sillä tekee ja/tai miten sitä käyttää. Ei niitä hyviä kuvia automaattisesti ala tuosta noin vaan tulla vaikka millaisen putken ostaa.
Edelleen tuntuu että perusteet ei ole ihan selvillä. Jos ymmärtää peruskäsitteet esim. nyt vaikka: polttoväli, aukko, suljinaika, valovoima ja ISO-luku niin niillä pääsee jo aika pitkälle. Ellei ymmärrä niin kannattaa ehkä opetella.

Itselläni on Nikonissa 18-200mm turistilinssi ja toinen 35mm f1.8. Niillä pärjää jo suht hyvin. Jonkinlainen laajakulmaisempi ehkä vielä jossain vaiheessa pitää hankkia.
 
-TimoS- sanoi:
Aika hienoja retrokuvia saa aikaiseksi, jos valitsee m/v:n.
Valkokuvaus on mulle outoa.
Mustavalkokuvia saa helposti tietokoneella jälkikäsittelemällä "yhdellä napin painalluksella" yksinkertaisimmissakin kuvankäsittelyohjelmissa.
Arvelen että kirjoitusvirhe, piti varmaan olla "valokuvaus"
 
Pitää vähän kompata kaiffareita, sillä kameran kittilinssillä, tai ylipäänsä sellaisella kameralla missä on manuaalisäätöjä saa aivan huikeita kuvia kun vähän opettelee.

Ensimmäisenä lähtisin kyllä kauppaan ja maisemakuvauksessakin hakisin jalustan kameran alle. Vaikka kympin-kahden mallisen... Sitten voi rauhassa lähteä kokeilemaan mitä eroa on eri ISO-herkkyyksillä, eri aukkoarvoilla (esim 4.5 ja 15) kuvassa ja sitten perehtyä vähän miten kamerasta ja linssistä saa kaikki irti. Tuolloin voi kuvata hämärässä, sumussa, testailla samasta paikasta jne..

Olen nähnyt kyllä että tuolla Canonin perus-18-55 kittilasilla otetaan ihan upeita kuvia. Toisaalta taas isäni on juuri sellainen "mitä minun pitää ostaa, että saan parempia kuvia"-tyyppinen kuvaaja jolla on objektiiveja 18-55, 70-300, 18-200IS. Mitään ultimate-shotteja häneltä en kuitenkaan ole nähnyt.

Itse kuvaan 18-50 f/2.8 DC EX Sigmalla sekä 70-200L f/4 USM (ei vakainta) Canonilla tuon 600D Rungon kanssa. Emäntä meilläkin parempi kuvaaja on, muttaj jos oikein rupean ja näen vaivaa saan mielestäni hyviä kuvia, "vahingossa" en mitään Ûberkuvia osaa ottaa :D
 
Kuten jo moni muukin on sanonut, kannattaa opetella valotuksen perusteet, jotta voi soveltaa niitä kuvaamisessa. Mielestäni TeBsu on joskus maininnut, että niiden asioiden ymmärtäminen lukemalla on ollut vaikeata. Siksi ajattelin kerrata tässä valotuksen perusteet, tämä mahdollistaa epäselvien asioiden kysymisen ja toivottavasti sitä kautta asioiden helpommin ymmärtämisen.

Valokuva syntyy siten, että valoa siirtyy tietyn hetken ajan kameran kennolle, tapahtuu valotus.
Kameroissa on valotusmittari, jonka avulla kamera säätää ollessaan automaattiasennossa tiettyjä asioita. Kameran valotusmittaria voi käyttää hyväkseen, vaikka ei käyttäisikään kameran automaattiohjelmaa, mutta ennen siihen asti menemistä, yritän nyt kertoa mitkä kolme asiaa vaikuttaa valotukseen ja miten.


Valotusaika
Valotusaika eli suljinaika on se aika kuinka kauan kennolle päästetään valoa. Kennolle päästetään valoa avaamalla kennon edessä oleva suljin.
Jos valotusaika on liian lyhyt, valokuva alivalottuu, eli se jää tummaksi, pahimmillaan täysin mustaksi.
Jos valotusaika on liian pitkä, valokuva ylivalottuu, eli se on liian kirkas, pahimmillaan täysin valkoinen.
Valotusaika kerrotaan yleensä sekunteina tai sen osina murtolukuina. Esimerkiksi 1/100 tarkoittaa sadasosasekuntia.

Jos otat valokuvan, jonka valotusaika on 1/200 sekuntia, mutta huomaat sen alivalottuneen, eli jääneen tummaksi. Voit kokeilla ottaa seuraavan valokuvan pidentämällä valotusaikaa esim. 1/100 sekuntiin. Kun teet näin, kennolle siirtyy valoa kaksinkertainen ajan, samalla se tarkoittaa myös kaksinkertaista määrää valoa.


Aukko
Aukko, eli objektiivin himmentimellä säädettävän aukon koko.
Aukkoarvo esitetään suhdelukuna esim. f/4. Tässä f tarkoittaa objektiivin polttoväliä ja 4 on jakaja. Jos otat kuvan 50mm polttovälillä ja olet valinnut objektiivin aukoksi f/4, on objektiivin aukon halkaisija kuvanottohetkellä 12,5mm (50/4).
Jos ottamasi valokuva on alivalottunut, eli jäänyt tummaksi, on tarve lisätä valon määrää. Valonmäärän kaksinkertaistamiseksi säätämällä aukkoa, on kaksinkertaistettava objektiivin aukon pinta-ala (ei siis aukon halkaisija).

Tämän takia aukkoarvot ovat seuraavanlaiset. Aukkoarvo esitetään usein ilman jakomerkkiä / ja desimaaliluvun erottajana on pilkun sijasta piste.
f1, f1.4, f2, f2.8, f4, f5.6, f8, f11, f16, f22, f32
Tässä aukkoarvojonossa oikealta vasemmalle, aukon pinta-ala kaksinkertaistuu, kunkin luvun kohdalla. Eli mitä pienempi aukkoarvo, sitä suurempi aukon pinta-ala ja sitä kautta suurempi valon määrä.

Jotta voit siis kaksinkertaistaa valon määrän kennolla, on objektiivin aukko säädettävä arvosta f4 arvoon f2.8, näin aukon pinta-ala kaksinkertaistuu.

Tässä vielä muutama valokuva asian havainnollistamiseksi. Kyseessä on neljä kuvaa, missä olen säätänyt objetkiivin himmentimen eri asentoihin:

f2.8
_full.jpg


f/4
_full.jpg


f/8
_full.jpg


f/22
_full.jpg


Herkkyys
Digikameroissa kennon valoherkkyyttä kuvataan ISO-arvolla. Kyse on siitä, kuinka herkästi kennolle tuleva valo ”tarttuu” kennolle.
Jos tilanne on taas se, että kuva on alivalottunut ja haluat ottaa uuden kuvan, koskematta valotusaikaan tai aukkoon, on sinun säädettävä kennon herkkyyttä.
MItä suurempi ISO-arvo on kyseessä, sitä pienempi valon määrä riittää valotukseen. ISO-arvojen jono on seuraava:
50, 100, 200, 400, 800, 1600, 3200 jne.

Jotta voit siis pienentää tarvittavan valon määrää puoleen ISO-arvon 100 vaatimasta määrästä valotuksen muiden arvojen muuttumatta, on sinun säädettävä ISO-arvo 200:ksi.


Toivottavasti tähän ei jäänyt mitään suuria mokia ja toivottavasti tästä on apua valotuksen teorian ymmärtämiseen. Kuten sanottua, ilman tämän kolminaisuuden hahmottamista, valokuvaus varmasti turhauttaa.

Seuraavaksi ajattelin kertoa tarkemmin, mitä muuta merkitystä yllä olevilla asioilla on kuvan ottamisen kannalta.
 
Hyvää tekstiä tompalta.

En jaksa noin perusteellisesti asiaa kuvata, mutta käytännössä on niin, että iso aukko, lyhyt valotus vs. pieni aukko, pidempi valotus.
Jos kuva on kummallakin tavalla oikein valotettu, niin ero löytyy syväterävyydestä ja liikkeen "pysäyttämisestä".

Pieni huomio, mikä löytyy tuosta tompan viestistäkin, pieni aukkoluku tarkoittaa isoa aukkoa ja päinvastoin.
Saattaa alkuun sekoittaa pään, mutta äkkiä sen tajuaa.

Ja samaa mieltä monen kanssa, hyvä kalusto ei tee hyvää kuvaajaa.
Kittilinssi riittää alkuun mainiosti, mutta niitä ei passaa kolhia, eikä ne välttämättä kestä "ikuisuuksia".

 
Kiitos tompalle neuvoista... Jotenkin ymmärtää heti paremmin, mistä on kyse... Kun ilmasee selkeemmin asian, mitä ohjekirjassa... Katsotaan saako ruottin reissulta kuvia otettua  :eek:
 
Yritän nyt kuvata miten muuten edellä kerrotut kolme asiaa valotusaika, aukko ja ISO-arvo vaikuttavat valokuvaan.

Valotusaika
Usein valotusaika kannattaa pitää lyhyenä. Tällä varmistetaan kuvan tärähtämättömyys. Jos kamera liikkuu valotuksen aikana, liikkuminen näkyy kuvassa auttamattomasti koko kuva-alan epäterävyytenä, kuva siis ”tärähtää”. Käytetty objektiivin polttoväli vaikuttaa kuvan tärähtämisherkkyyteen. Mitä pidempi polttoväli (enemmän millejä), sitä lyhyempi on valotusajan oltava, jotta kuva ei tärähtäisi. Suurella polttovälillä pienikin kameran liike näkyy kuvassa herkemmin, kuin pienellä polttovälillä.

Tässä kuvassa valotusaika (1/2 s) on ollut liian pitkä ja se on kauttaaltaan epäterävä.
_full.jpg


Toinen asia mihin lyhyt valotusaika vaikuttaa suoraan on liikkeen pysäyttäminen. Kuvatessa liikkuvaa kohdetta siten, että haluaa saada kohteen teräväksi, on valotusajan oltava riittävän lyhyt.
Tässä kuvassa tipu on ollut liian nopea valitulle valotusajalle (1/200 s). Jos valotusaika olisi ollut lyhyempi olisi tintin pääkin terävä.
_full.jpg


Kaikissa tapauksissa lyhyt valotusaika ei ole tae onnistuneelle kuvalle. Teknisesti kuva onnistuu sitä todennäköisemmin, mitä lyhyempi valotusaika on, mutta joskus liike-epäterävyyttä voi käyttää kuvassa joko luonnollisena elementtinä tai tehokeinona.

Tässä ensimmäisessä kuvassa potkurin lapa näkyy selvästi ikään kuin seisahtuneena. Toki se on epäterävä, mutta ei tarpeeksi, jotta siitä välittyisi liikkeen tuntu. Ihmisen silmä ei erota potkurin lapaa sen pyöriessä.

1/1250 s
_full.jpg


Tässä kuvassa on käytetty selkeästi pidempää valotusaikaa ja nyt yksittäinen lapa ei enää erotu kuvassa ja kuvasta välittyy potkurin pyörintä.

1/100 s
_full.jpg


Tässä toinen esimerkki valotusajan pidentämisestä ja sitä kautta liikkeen tunnun saamisen kuvaan. Olen seurannut kameralla auton liikettä ja sitä kautta tausta on liike-epäterävä. Jos tämä kuva olisi otettu erittäin lyhyellä valotusajalla, olisi koko kuva-ala terävä, eikä auton liike välittyisi kuvasta lainkaan.

1/125 s
_full.jpg



Aukko
Valon määrän lisäksi aukolla säädetän kuvan syväterävyysaluetta. Syväterävyys tarkoittaa kuvan tarkennuspisteen etu- ja takapuolella olevaa terävää aluetta.
Mitä suurempaa aukkoa (pienempää aukkoarvoa) käytetään, sitä lyhyempi on syväterävyysalue. Syväterävyysalueen lyhentämisellä saadaan usein kuvan kohde irroitettua taustasta ja siten tuotua kohde paremmin esille.
Ensimmäisessä kuvassa aukko on f2.8 ja jälkimmäisessä f22

f2.8
_full.jpg


f22
_full.jpg


Polttovälillä ja tarkennuspisteen etäisyydellä on merkitystä syväterävyysalueen pituuteen. Mitä pidempi polttoväli on käytössä, sitä lyhyempi syväterävyysalue on. Samoin, mitä lähempänä tarkennuspiste on, sitä lyhyempi syväterävyysalue on. Terävyysalue loppuu lähempänä tarkennuspisteen takaa kuin edestä.

Tästä kuvasta selviää aika hyvin syväterävyysalue. Kaverin silmä on terävä, mutta oikeanpuoleinen takajalka on jo sen verran lähempänä, että se ei ole enää terävyysalueella. Minun olisi pitänyt käyttää pienempää aukkoa saadakseni koko ötökkä teräväksi.
_full.jpg


Valitettavasti valitulla aukolla on myös usein vaikutus kuvan terävyyteen. Usein (varsinkin edulliset) objektiivit eivät kykene terävään piirtoon aukon ollessa täysin auki. Useilla objektiiveilla terävimmät kuvat syntyvät vasta aukon f8 tuntumassa. Onneksi näin ei kuitenkaan ole kaikilla objektiiveillä, mutta tämä on hyvä asia tunnistaa kun lähtee objektiiviostoksille.


Herkkyys
Valon käydessä vähiin, keinoja saada valo riittämään oikein valotettuun kuvaan on pidentää valotusaikaa, suurentaa aukkoa tai nostaa ISO-arvoa.
Valotusaikaa pidentämällä tulee omat ongelmansa kuvan tärähtämisen ja liike-epäterävyyden suhteen. Aukkoa avaamalla syväterävyysalue kapenee ja joillain objektiiveilla kuvanlaatu huononee. Usein on siis nostettava herkkyyttä säätämällä ISO-arvoa suuremmaksi.
Kuvanlaadullisesti ajatellen kannattaa aina käyttää pienintä ISO-arvoa. Eri kamerat selviävät hyvinkin eri tavalla herkkyyden nostosta. Tänä päivänä kamerat osaavat käsitellä korkeita ISO-arvoja melko hienosti. Herkkyyden nosto näkyy kuvissa kohinana. Kohina näkyy selvimmin tummissa kohdissa ja se ääritapauksissa pilaa kuvan kokonaan.

Tässä pari esimerkkikuvaa, joissa on sekä tummia ja valoisia kohtia. Ensimmäinen on otettu kamerani alhaisimmalla ISO-arvolla (200) ja jälkimmäinen korkeimmalla (25600).

ISO200
_full.jpg


ISO25600
_full.jpg



Edellisessä viestissäni mainitsin kameran valotusmittarin. Jos haluat antaa kameran valotusmittarin päättää valotuksen, mutta haluat itse vaikuttaa millä aukko/-valotusaikayhdistelmällä valotus tehdään, kannattaa käyttää kameran aukkoperusteista (Av- tai A) tai valotusaikaperusteista (Tv tai S) ohjelmaa. A-ohjelmassa sinä määrität käytettävän aukon ja kamera laskee siihen sopivan valotusajan. S-ohjelmassa homma menee päinvastoin eli sinä määräät valotusajan ja kamera säätää siihen sopivan aukon.
Kummassakin tapauksessa voit itse säätää ISO-arvon haluamaksesi ja kamera säätää valotuksen sen mukaan. Useissa kameroissa on myös mahdollisuus käyttää automaattista herkkyyden säätöä ja jopa siten, että voit määrittää korkeimman sallittavan ISO-arvon.


Uskon, että yllä kuvattujen asioiden sisäistämisellä ja niitä itse kokeilemalla ja harjoittelemalla, valokuvaamisen maailmaan on mielekkäämpää siirtyä.
 
Kylläpäs tompalla on hyvät ohjeet. Näitä on kiva kertailla aina välistä itsekin ihan ajatuksen kera. :)
 
Kiitos Tomppa vaivannäöstäsi! Täällähän säästää valokuvausoppaan hinnan. Rautalankamieskin alkaa ymmörtään kameransa nappuloiden päälle.

Omassa Sony HX50 ssä on omille asetuksille 3 muistipaikkaa niin voi sinne joihinkin kuvauksiin säädellä valmiit toiminnot.
 
tomppa sanoi:
---
Polttovälillä ja tarkennuspisteen etäisyydellä on merkitystä syväterävyysalueen pituuteen. Mitä pidempi polttoväli on käytössä, sitä lyhyempi syväterävyysalue on. Samoin, mitä lähempänä tarkennuspiste on, sitä lyhyempi syväterävyysalue on. Terävyysalue loppuu lähempänä tarkennuspisteen takaa kuin edestä.
...
Selkeä ja havainnollinen esitys tomppa.
Yksi mahdollinen korjaus tuohon osittaiseen lainaukseen yllä eli eikös tuo ole juuri päinvastoin eli terävyysalueesta suurempi osa on tarkennuspisteen takana. ( suhde noin 1/3 edessä ja 2/3 takana )
Vai tulkitsinko lauseesi mahdollisesti väärin?
 
vincent sanoi:
Yksi mahdollinen korjaus tuohon osittaiseen lainaukseen yllä eli eikös tuo ole juuri päinvastoin eli terävyysalueesta suurempi osa on tarkennuspisteen takana. ( suhde noin 1/3 edessä ja 2/3 takana )
Vai tulkitsinko lauseesi mahdollisesti väärin?
Kiitos vincent, et tulkinnut minua väärin, vaan minä olen tulkinnut asiaa aikoinaan väärin (tai muistan asian väärin). Olet oikeassa, kirjoittamani:
tomppa sanoi:
Terävyysalue loppuu lähempänä tarkennuspisteen takaa kuin edestä.
on väärin. Sinä olet oikeassa, terävyysalue menee juurin noin kuin kirjoitat.
Terävyysalue loppuu lähempänä tarkennuspisteen edestä kuin takaa.
Olen pahoillani sähläyksestä ja kiitos kaikille palautteesta.

 
tomppa, eihän tuossa mitään sähläystä ollut - tekevällehän tunnetusti sattuu.

Minusta on mukava lukea tällaista tekstiä jossa on nähty vaivaa esityksen eteen eikä tyydytä tavanomaiseen copy-paste tyyliin vaan esitetään se asia juuri niin kuin on itse ymmärtänyt. Tässä tapauksessa vielä havainnollistit esitystä omilla kuvillasi joka aiheen huomioon ottaen oli enemmän kuin kohdallaan, pelkkä teksti ei helpolla avaa kokonaisuutta.
 
Huhhuh kun olen ollut helisemässä tuon Titivituntyyn blogipostauksen kanssa. Isä tarttui siihen aika sananmukaisesti, ja nyt on 7D:t, nopeet lintulasit ja pelitvermeetpensselit hakusessa... ollaan toista tuntia tänäkin viikonloppuna puhelimessa "intetty" että oikeasti jos tahtoo kunnon kuvia tirpasta siinä lintulaudalla, niin ei tarvitse olla kymppitonnin kalustoa. :D

Ehkä kärjistettyä vähän, mutta kertoo kun ummikko alkaa tuollaisista opettelemaan asioita "faktana". :D

Itse olen ollut tässä kahden vaiheilla - pokkari hyvillä manuaalisäädöillä vai sitten panostusta tuohon lintulasiin. Emäntä, eli meidän pääasiallinen tirppojen kuvaaja on sitä mieltä että 70-200 f/4L saa vielä siis kelvata. :D

edit: tässä vielä toissapäiväistä fotoa Canon 600D + 70-200 f/4L USM lasilla napattuna: http://www.autostadium.fi/index.php?topic=421.msg77213#msg77213
 
Mulla on ollut nyt pari kuukautta Canonin 70D ja siinä niin sanottu suttutsuumi 18-200 kittilinssi. Se tuli valittua lähinnä sen takia, että se olis sellainen yleisputki reissussa ja ihan hyvin se tuntui toimivankin siinä hommassa.

Se on ollut siitä hyvä putki, että sillä on pystynyt kuvaamaan vähän kaikkea linnuista ötököihin, mutta ei se oikein tunnu olevan omillaan noissa kumassakaan.

Nyt on sitten alkanut se loputtoman suon tarpominen ;D, kun mieli tekee jotain parempaa putkea kaikenlaisten elikoiden kuvaamiseen ja toi 200 ei oikein tunnut riittävän. Siinä olen nyt pohtinut olisiko 300 vai 400 itselle parempi.

Samoin mieli tekee macrolasia ja Canonin 100 macroa jo tossa tutkailinkin. Lisäksi maisema- ja yleiskuvaukseen joku pienempi, kun toi 18-200.

Se, että minkä merkistä optikkaa hankkisi onkin ihan oma juttu. Koska Canonin optiikkat on ilmeisen laadukkaita, mutta usein kalliimpia, kun muiden valmistajien. Mutta onko ne kuinka paljon laadukkaampia, kun esimerkiksi Tokina, tai Tamron. Sekin voi olla sitten taas mielipide kysymys.
 
Pieni reissujalusta tuli tänään hankittua. Sirui T-005X. Aiemmin minulla on ollut vain iso jalusta ja ihan pieni pöytäjalusta. Jospa tämä lähtisi mukaan lomareissuillekin. Halpa lisuke, 109 euroa ja väri punainen  :).
 
Millonkahan sais aikaseks että menis kuvaileen jotain, tänään ois ollu hyvä kelikin siihen harrastukseen...  :eek:
 
Uuden kameran hommaaminen on kyllä pirullisinta hommaa ikinä. Nimimerkillä viimeisen kuukauden speksejä ja reviewejä lukenut..  :-[
 
Etkö ole vielä edes merkkiä päättäny?

Vähän ois kuumetta mutta on vain yksi ainoa malli mihin vois päivittää,mutta liian kallis..

Mites tuo croppikennon zoomikerroin oikeasti toimii? Jos 400mm putkella kuvaa croppi kennolla ja täyskennosella niin onko cropilla oikeasti lähempänä vai suppeampi kuva vain? Esim canon 7D ssä tulisi muka 1.6x lisää millejä putkeen vrt. Esim 5D kameraan.