https://tummennuskalvot.fi/

Uuden auton sisäänajo

juupeli

Yhdistyksen jäsen
Wanha Jäärä
Liittynyt
23.12.2013
Hämmentävää, mutten löytänyt hakutoiminnolla varsinaista aihetta sisäänajosta. Lukuisissa eri merkkien ja mallien omissa topikeissa siitä on kyllä keskusteltu. Aloitan lainaamalla tekstiä viimeisimmästä Moottori-lehdestä jossa muistellaan vanhoja aikoja. Moottori alkoi ilmestyä vuonna 1925 ja vuonna 1928 siinä kirjoitettiin Adler merkkisen auton sisäänajosta näin:

"Jokaisessa kauppaan lasketussa vaunussa on erittäin kekseliäästi asetettu varmistinläppä kaasuttajassa. Läppä estää moottoria saamasta enempää polttoainetta kuin mitä tarvitaan 50 km tuntinopeuden saavuttamiseen. Näin pääsevät männät ja sylinterinseinämät kunnollisesti hioutumaan. Tämän sinetöidyn läpän poistaa liikkeen edustaja vasta 1500 km ajon jälkeen. Tässä on jotain opittavaa, sillä käsi sydämelle autonomistajat - kuka Teistä on säästänyt moottoriaan ensimmäisten 1000 km aikana."

:)
 
Tässäkinhän on kaksi koulukuntaa. Toisen mielestä ekat 1000-2000km pitää hissutella. Toisen mielestä "drive it like you stole it".
Itse olen enemmän jälkimmäisen kannalla. Kenkää vaan alusta lähtien, vaihtelevilla kierroksilla, toki vasta sen jälkeen kun kone on lämmennyt.
Toisaalta tarviiko tuohon edes kiinnittää huomiota nykyään. Ei muistakseni edes manuaalissa mainita mitään erikoista sisäänajosta nykyään? Liekö ne koneet jo ajettu sisään jossain testipenkissä?
 
-P- sanoi:
Ei muistakseni edes manuaalissa mainita mitään erikoista sisäänajosta nykyään?
Riippuu totaalisesti merkistä ja mallista. Joissain on maininta sisäänajosta, joissain kait ei. Itse olen omistanut viime vuosina enemmin niitä joissa sisäänajoa on "suositeltu" tai asiasta on jopa suora maininta manuaalissa.

Ihan vain ajatuksena, kun noiden uusien autojen tietokoneet tallentaa kaiken and then some…. Itse en ottaisi sitä riskiä, että jättäisin noudattamatta käsikirjan ohjeita. Se kun antaa valmistajalle oikeuden mitätöidä takuu. Just in case... :rolleyes:
 
Suomen lailliset tieliikennenopeudet on sisäänajoa kaupasta paaliin....
 
Tästä on kisatouhuautojen kanssa tehty pientä tutkimustakin mm. Vauhdin Maailman toimesta. En muista tuota juttua ihan tarkalleen, kun taitaa olla kymmenen vuoden takaa. Testissä taisi olla kolme Honda Civic Type-R N-ryhmän autoa, joihin tehtiin uusi kone. Yksi koneista ajettiin varovasti vaihtelevilla kierroksilla sisään, toinen ajettiin sisään normaalia siviilikäyttöä vastaavissa olosuhteissa ja kolmas pistettiin suoraan kisaan. Lopputuloksena taisi olla että kisakäytössä ollut kone oli dynotestissä paras, mutta yhdessäkään ei ollut tapahtunu merkittävää kulumaa tai muuta materiaalimuutosta, joka olisi vaikuttanut koneen kestoon. Kisakäytössä olleen koneenkin marginaalisesti parempi suorituskyky meni testin virhemarginaalin sisään.
 
Moottori lämpimäksi liikkeen pihassa. Siitä sitten isommalle tielle ja kierrokset korkealle.
Vaihtelevaa kierrosaluetta hieman, mutta silti normaalia korkeammalle. Itse ajelin 3-5k rpm välillä kotiin auton. ( en kuitenkaan punarajalle )
1200km tms. kohdalla vaihdoin suodattimen ja öljyt.
 
Tuo kone lämpimäksi on varmaan se tärkein neuvo niin uudelle, kuin vanhallekin koneelle.
Harvoin tulee täyskierroksille huudatettua konetta. Puhumattakaan kylmää :rolleyes:
 
Uuden Subarun käsikirjassa oli 1600km sisäänajo. Tuona aikana ei saa vetää taakkaa ja tulee välttää kovaa kierrättämistä. Itse jätin taakat väliin, mutta kierroksia kyllä käytin ihan normaalisti mitä ne nyt CVT:llä on jos kiihdyttelee.

muoks: Löysin jostain kaivamani US käsiksen ja tässäpä suora lainaus sieltä:

New vehicle break-in driving
– the first 1,000 miles (1,600
km)
The performance and long life of your
vehicle are dependent on how you handle
and care for your vehicle while it is new.
Follow these instructions during the first
1,000 miles (1,600 km):
. Do not race the engine. And do not
allow engine speed to exceed 4,000 rpm
except in an emergency.
. Do not drive at one constant engine or
vehicle speed for a long time, either fast or
slow.
. Avoid starting suddenly and rapid
acceleration, except in an emergency.
. Avoid hard braking, except in an
emergency.
The same break-in procedures should be
applied to a newly installed or overhauled
engine or when brake pads or brake
linings are replaced with new ones.

Tuossa ei kyllä puhuttu vetämisestä mitään vaikka muistelisin Suomikäsiksen siitä mainitsevan?
 
Kisatouhuissa olemme uudet moottoripyörät yleensä, jos vaan on ollut mahdollista, "ajaneet sisään" penkissä. Eli n. viisi kertaa vedetty kone lämpimäksi kunnolla happea antaen ja aina vetojen välissä on annettu moottorin jäähtyä kunnolla. Hyvin ovat koneet kestäneet eikä tehoissakaan vs. ilmoitettuihin ole ollut valittamista.
 
Enemmän olen sen kannalla, että kunhan kone on kunnolla lämmin niin surutta happea.

Yhden esimerkin tiedän, jossa valmistajakin on samoilla linjoilla. Mercuryn perämoottorin sisäänajo-ohje ei kehottanut siihen normaaliin hyssyttelyyn mihin manuaalit yleensä, vaan käski ensimmäisen kahden käyttötunnin aikana ajamaan aina kymmenen minuutin välein yhden minuutin verran ihan kahva pohjassa. Sanamuoto oli sellainen, ettei tuo joka kymmenes minuutti happea ollut mikään sallittu maksimi, vaan minimi jota tulee noudattaa, jotta moottorista tulee toimiva ja pitkäikäinen.

Sillä mentiin ja on se ainakin ensimmäiset 1000h nyt hyrissyt täysin moitteetta. En tiedä mitä eroa tuossa olisi auton moottoriin, joka puoltaisi etteikö samaa voisi toteuttaa autonkin kanssa. Bensiiniä polttava 1.7-litrainen neljäsylinterinen mekaanisesti ahdettu 4-tahtimoottori, joka on vaan eri asennossa ja jossa on tietysti vähän tehokkaampi jäähdytys.
 
^Jotta lämä tiskissä, kunhan peli on lämmin?
Tiedä tuosta. Ei pidä poliisi, sekä saa hyvän maineen kanssa-autoilijoilta.

Voortin käsikirjassa on maininta 1600 km sisäänajovaiheesta.
Uudet renkaat on sisäänajettava, 500 km.
Voimakasta jarrujen ja kytkimen käyttöä vältettävä ensimmäisten 150 kaupunkiajokilometrin ja 1500 maantieajokilometrin aikana.
Ensimmäisten 1500 kilometrin aikana ei saa ajaa liian nopeasti. Nopeutta pitää vaihdella, ajoissa isommalle vaihteelle ts. ei saisi kierrättää, moottiria ei saa ylikuormittaa.

Aika mitäänsanomattomia ohjeita.
Itse lähden siitä, että normaalia ajoa. Ajotapani kun on muutenkin rauhallinen.
Tuskin tuosta ongelmia seuraa.

Oikeastaan ainoat kerrat kun poljetaan kovempaa, on kun painetaan Saksan läpi.
Jotenkin tuntuu, että tuollainen kerran kesässä ees taas on pahempi, kuin säännöllinen polkeminen.
Jos auto on tottunut rauhalliseen rajoitusten mukaiseen menoon, niin sehän pukkaa sille ressiä, kun yllättäen annetaan kiekkaa.

Eipä tuolla Saksassakaan mitään mahottomia, mutta pitkän aikaa reilusti yli suomalaisten rajoitusten.
Skodan naviin jäi viime kesältä korkeimmaksi lukemaksi 206.
Eihän tuon pitäisi edes kulkea niin kovaa.  :eek:

 
Vanhanaikaista hapatusta säästellä. Jokainen uusi auto pitäisi ajaa autobaanalle Saksaan ja kaasu pohjassa tankillinen yhteen suuntaan ja toinen tankillinen takaisin. Siinä tulee samalla testattua, että kaikki moottorin toiminnan kannalta tarpeelliset apulaitteet todella toimivat.

Tuosta baanalla ajamista ja nopeudesta tuli mieleen aiemmin vastaan tullut tilanne, jossa tuli tutuksi miten Peugeotin järjestelmät käsittelevät nopeustietoa. Mittaristo on ollut jo ties kuinka kauan digitaalinen, vaikka siellä analoginen viisari olisikin ja vakionopeussäädinkin on näyttänyt asetetun nopeuden numeroina jo kohta 15 vuotta. Joskus tullut tuota kokeiltua ja siihen vakkariin ei lukemaa saa suuremmaksi kuin 254, tosin paljoa tarvettakaan ole, kun mikään Pösö tehtaalta tullessa niin kovaa kuljekaan. Tai on niitä pari mallia, jotka kulkisi, mutta niissä on Peugeotkin lähtenyt tälle rajoitetaan 250 km/h linjalle. No, muissa malleissa ei tuollaista rajoitinta ole ja kun vähän palikkaa vaihdetaan ja softaa muutetaan, niin kulkuakin löytyy tuo 2,5 markkaa, jopa enemmän. No, se ei ole tämän jutun pointti, paitsi siltä osin mikä liittyy nopeusmittarin lukeman tallettamiseen auton järjestelmien muistissa. Se on nimittäin talletettu 8-bittisenä kokonaislukuna, jolloin 255 olisi teoriassa suurin mahdollinen lukema. Käytännössä suurin on kuitenkin 254, tiedä sitten mihin tuo yksi tuntikilometri on varattu. Mitä tulee sitten 254 jälkeen? En ole päässyt tuota digitaalisella nopeusnäytöllä todistamaan, ainakaan vielä, mutta analogisella viisarilla kyllä. Sen jälkeen tulee 0. Siis nolla. Nopeusmittarin viisari putoaa nollaan kuin kivi ja nopeuden laskiessa takaisin 254 tai alle, viisari ampuu toiseen päähän asteikkoa ja yli asteikon. Kun nopeus sitten sopivasti seilaa siinä 254:n tuntumassa ylös-alas, niin nopeusmittarin viisari tulee hulluksi. Sellainenkin yksityiskohta, että matkamittariin ei tule lisää kilometrejä, kun mittari näyttää nollaa. Tulipahan tuokin kokeiltua. Millähän tämän nykyisen patongin saisi kulkemaan tuon verran.
 
No minä olen muutenkin vanhanaikainen. Kaikkia tavaroita, omia tai vieraiden, käsitellään nätisti.
Esim. kännykkä asetetaan pöydälle, ei tiputeta.
Ihan sama se on autoissakin.

Voi olla, että tuon ns. totutusajon vaikutukset ovat poistiiviset, tai sitten negatiiviset, mutta tätä auton ensiomistaja tuskin mitenkään näkee.
Jos nyt revittää hulluna heti kaupasta lähtiessä ja kone kilahtaa, ei kun valittamaan myyjälle.
Kyllähän koneen pitää kestää, ajettavaksihan se on tehty.
Tai jos kännykkä "asetetaan" kivipöydälle metrin korkeudesta, niin pitäähän sen moinen kestää.

Viime kesänä ajelin vähän normaalia reippaammin kohti etelää.
Normaali on siis jotain välillä 140 - 170.
Nyt tuli ajettua vähän kovemmin ja sen huomasi öljyn lämmöistä. Välillä oli pakko hiljetää toviksi.
Ei mikään kone kestä sitä, että jatkuvasti ajetaan ylärajoilla.
Tuskin se tekee totutusajon aikana yhtään sen parempaa.

Tästä ei taida olla edes lähestieteellistä tutkimusta olemassa?
Onhan nykymateriaalit, öljyt ja työstömenetelmät aivan eri tasolla, kuin mitä olivat joskus -70 luvulla.
Silti jotkut valmistajat kehottavat totutusajoon.
Miksi? Että voivat pistää kaiken asiakkaan syyksi, mikäli ei totutusajoa ole noudatettu?
 
Penguin sanoi:
Vanhanaikaista hapatusta säästellä. Jokainen uusi auto pitäisi ajaa autobaanalle Saksaan ja kaasu pohjassa tankillinen yhteen suuntaan ja toinen tankillinen takaisin. Siinä tulee samalla testattua, että kaikki moottorin toiminnan kannalta tarpeelliset apulaitteet todella toimivat.

Tuosta baanalla ajamista ja nopeudesta tuli mieleen aiemmin vastaan tullut tilanne, jossa tuli tutuksi miten Peugeotin järjestelmät käsittelevät nopeustietoa. Mittaristo on ollut jo ties kuinka kauan digitaalinen, vaikka siellä analoginen viisari olisikin ja vakionopeussäädinkin on näyttänyt asetetun nopeuden numeroina jo kohta 15 vuotta. Joskus tullut tuota kokeiltua ja siihen vakkariin ei lukemaa saa suuremmaksi kuin 254, tosin paljoa tarvettakaan ole, kun mikään Pösö tehtaalta tullessa niin kovaa kuljekaan. Tai on niitä pari mallia, jotka kulkisi, mutta niissä on Peugeotkin lähtenyt tälle rajoitetaan 250 km/h linjalle. No, muissa malleissa ei tuollaista rajoitinta ole ja kun vähän palikkaa vaihdetaan ja softaa muutetaan, niin kulkuakin löytyy tuo 2,5 markkaa, jopa enemmän. No, se ei ole tämän jutun pointti, paitsi siltä osin mikä liittyy nopeusmittarin lukeman tallettamiseen auton järjestelmien muistissa. Se on nimittäin talletettu 8-bittisenä kokonaislukuna, jolloin 255 olisi teoriassa suurin mahdollinen lukema. Käytännössä suurin on kuitenkin 254, tiedä sitten mihin tuo yksi tuntikilometri on varattu. Mitä tulee sitten 254 jälkeen? En ole päässyt tuota digitaalisella nopeusnäytöllä todistamaan, ainakaan vielä, mutta analogisella viisarilla kyllä. Sen jälkeen tulee 0. Siis nolla. Nopeusmittarin viisari putoaa nollaan kuin kivi ja nopeuden laskiessa takaisin 254 tai alle, viisari ampuu toiseen päähän asteikkoa ja yli asteikon. Kun nopeus sitten sopivasti seilaa siinä 254:n tuntumassa ylös-alas, niin nopeusmittarin viisari tulee hulluksi. Sellainenkin yksityiskohta, että matkamittariin ei tule lisää kilometrejä, kun mittari näyttää nollaa. Tulipahan tuokin kokeiltua. Millähän tämän nykyisen patongin saisi kulkemaan tuon verran.

Tässä on varmaan joku yhtä hämärä logiikka kuin lämpömittarissa joka ei osaa näyttää alle -30°C lukemia :p
 
Kettu sanoi:
Onhan nykymateriaalit, öljyt ja työstömenetelmät aivan eri tasolla, kuin mitä olivat joskus -70 luvulla.
Silti jotkut valmistajat kehottavat totutusajoon.
Miksi? Että voivat pistää kaiken asiakkaan syyksi, mikäli ei totutusajoa ole noudatettu?

Tuossa olet aivan oikeassa. Nykymenetelmillämtulee just sellaista pintaa ja just siinä toleranssissa kuin pitääkin. Huonompi homma olisi, jos vaikka moottori "hioutuisi" käydessään. Hiottaessa nimittäin irroitetaan materiaalia. Mihin tuo materiaali joutuisi, jos moottori "hioutuisi" käydessään. Öljynkiertoon. Ensimmäinen öljynvaihto 30tkm:ssä.... Ei siellä moottorissa mitään mekaanista muutosta tapahdu.

Se, mikä nykyautoissa hioutuu on elektroniikka. Vaihteiston ja moottorin ohjaus on oppivaa sorttia. Totuttamalla autoa poljettavaksi vaihteiston ja moottorin ohjaukset kertovat noille nopeammista vaihdoista ja terhakkaammista kiihdytyksistä.
 
Kennedy sanoi:
Paljonko oli lämmöt?
Itsellä pyörii 103-107c ihan normaali ajossakin.

Skoda Octavia 2013 ja 1,6 D, varmaan tuo pahamaineinen huijausmoottori, vauhdit yritin pitää välillä 180 - 200,
lämmöt nousivat helposti yli 110, jonnekin 115, jolloin viimeistään ryhdyin himmailemaan.
Pahimmillaan taisi näyttää 117.
Saksan motarit ovat rasittavia juurikin maaston muotojen vuoksi.
Meillä ei ole moisia ylämäkiä.
Paluumatkalla emäntä oli kyydissä ja lämmöt pysyivät kurissa.  :D

 
Karvis sanoi:
Tässä on varmaan joku yhtä hämärä logiikka kuin lämpömittarissa joka ei osaa näyttää alle -30°C lukemia :p

Logiikka on tässä tapauksessa niin yksinkertainen, että siellä on yksi tai useampi 8-bittinen logiikka, jossa tuota nopeustietoa käsitellään ja kahdeksalla bitillä suurin mahdollinen kokonaisluku on 255. Tuossa logiikassa on varmaan nyt erittäin rajallinen määrä RAM-muistia, jolloin silläkin on ollut väliä varataanko tuohon yksi tavu (8 bittia) vai kaksi tavua (16 bittiä). Se rajallinen määrä voi tarkoittaa esim. 32 tavua, kuten eräässä vanhassa GSM-modeemissa, jolloin jokainen tavu ja jokainen bitti on oikeasti "kallis". Se on sitten toinen syy, että miksi 2000-luvulla valitaan autoihinkin tuollaisia komponentteja. Ehkä siksi, että saataisiin pidettyä virrankulutusta jotenkin aisoissa. Mutta en siis tiedä varsinaista syytä, tuo edellä oleva on vain arvailua mahdollisesta syystä.

Ei mulla kyllä lämpöjen kanssa ole yhdessäkään pösössä ollut ongelmia Saksan motareilla. Ehkä se johtuu sitä, että niissä on ollut se moolokin kita edessä auki ja siten ainakin ilma on virrannut jäähdytykseen. 308:ssa näytti siltä, että etupuskuri sulaa, kun lämpöä tuntui piisaavan konehuoneessa ja ulkonakin sitä oli päälle 40°C. Ei sekään sitten pahasti ainakaan muotoaan muuttanut, ainakaan kaikki eivät muutosta huomanneet.
 
Kettu sanoi:
Skoda Octavia 2013 ja 1,6 D, varmaan tuo pahamaineinen huijausmoottori, vauhdit yritin pitää välillä 180 - 200,
lämmöt nousivat helposti yli 110, jonnekin 115, jolloin viimeistään ryhdyin himmailemaan.
Pahimmillaan taisi näyttää 117.

Samaa luokkaa kesällä jos motarilla ajelen sen 120-130 todellista.
 
No, varsinaisesti ei ole tämän ketjun aihe, mutta kuinka korkealle tuon öljyn lämmön uskaltaa antaa nousta?
Moottorin lämmöissä ei näkynyt mitään erikoista.
Tosin aika marginaalinen kysymys minullekin, kun tuo peli on alla enää ( ;D) vajat pari kuukautta.
 
508 GT temps.jpg

Nämähän on tällaisia viihdemittareita, todelliset lämmöt pitäisi lukea testerillä

Ei mulla vaan öljyn lämmöt koskaan nouse 90° päälle, tuollaista vajaata 90 näyttää tuo mittari aina, kun kone on lämmin. Vedet on samoin sen jälkeen tuolla jossain 84° tietämillä, kun termari päästää kiertämään ja se aukeaa jossain 90° hujakoilla.

Kerran on itseasiassa öljyn lämmöt nousseet päälle tuon 90°:een. Oli vaunu perässä, viimasuoja nokalla ja heinäkuu. Otin viimasuojan pois, ja lämmöt laski takaisin tuohon, mikä kuvassakin näkyy.
 
Kettu sanoi:
^Onko emäntä niin cool, että se viilentää moottorinkin?
Eräänsorttinen nopeudenrajoitin. Toisaalta hyvä näin hirvenmetsästysaikaan.

Sisäänajossa noudatan ohjekirjan neuvoja.
Sen tiedän kokemuksesta, että mäntä voi sulaa tai leikkaa kiinni, jos ajaa liian laihalla seoksella varsinkin uudella moottorilla. Seoksen säätö tapahtui sisäänajovaiheessa moottoripyörän moottorissa siirtämällä kaasuttimen luistin neulaa pykälän tai pari ylöspäin. Onkohan näissä nykyajan moottoreissa vastaava asia hoidettu sisäänajon ajaksi ohjelmallisesti?