https://yliteippaus.fi/

Uinti

zoned

Sisäänajettu
Liittynyt
29.12.2013
Triathlon-ketjun keskustelujen pohjalta aloitanpa saman tien uintiketjun. Täällä kun tuntuu asiantuntemusta löytyvän tästäkin aiheesta runsain mitoin niin aloitellaan ketju omilla ongelmilla..

Triathlonia on minullakin suunnitelmissa joskus tulevaisuudessa, pyöräily ja juoksu jotenkin menevät mutta uinti on se vaikein alue. Uimista en ole harrastanut aiemmin juuri lainkaan ja nyt tuon kroolauksen opettelu on hirveää tervanjuontia.

Tuntuu siltä, ettei vaan kunto riitä uida putkeen 100 metriä pidempää matkaa, ja siitäkin viimeiset kymmenet metrit ovat taistelua uppoamista vastaan.. Syke on tuommoisen "puristuksen" jälkeen niin korkealla että on pakko huilia ennenkuin voi jatkaa. Kateellisena katselen kun vieressä painetaan kovaa vauhtia helpon näköisesti.  :'(
Olen käynyt nyt vajaan vuoden 1-2 kertaa viikossa räpiköimässä ja heti aluksi myös vapaauinnin alkeiskurssin ja sieltä otettu mukaan erinäköisiä harjotteita pullarilla, lättäreillä, laudalla ja snorkkelin kanssa. Silti tekniikassa ilmeisestikin on jotain pielessä. Seuraavaksi ajattelin suunnata yksityistunnille.

Mutta vinkkejä, ajatuksia foorumin vesipedoilta ensi hätään - missä mättää, mitä kannattaisi kokeilla? 
 
Hmm. Yksityistunti - loistava idea. Ja heti alkuun: minä en todellakaan ole ns uimari. Enkä muutenkaan ollenkaan pro. Itseoppinut minkä oppinut. Joten suhtaudu varauksella. Mutta koetan auttaa ettei sulla mene niinkuin mulla vuosia hukkaan kun tekniikka on pielessä.

Eli näkemättä ei voi oikein mitään sanoa tekniikkavinkiksi. Mutta kuvaamasi juttu antaa mielikuvan, että nimenomaan tekniikan perusteisiin täytyy kiinnittää huomiota. Esimerkiksi uima-asento jos on pahasti pielessä ja jalat & kroppa laahaa syvällä, se jarruttaa ja haaskaat voimia "turhaan". Seuraavaksi käsiveto etenee mahdollisesti kyynärpää edellä ja taas voimat hukkuu sellaiseen mikä ei vie eteenpäin. Mahdollisesti nämä aiheuttaa sen, että huomaamatta koetat käsillä nostaa päätäsi ylöspäin ja voiman suunta menee väärin. Ja kova hengästyminen liittyy myös siihen, että voimat suuntautuu väärin ja rasittaa turhaan. Hengitysrytmi ei ihan riitä hapettamaan ja siitä se älytön hengästymisen tunne.

Yksityistunti on tähän aivan ehdoton. Tekniikan videointia jotta voit itsekin nähdä mikä on väärin vs oikea tekniikka. Youtube on pullollaan älyttömän hyviä tekniikkavinkkejä alkajille ja myös kokeneemmille.

Tärkein askel on jo tehty, eli olet aloittanut touhun ja tavoitettakin aseteltu. Tämä on loistava juttu!!
Tulee oikein hyvä fiilis kun miettii mitä hienoa sulla on tässä vielä koettavana :)

Ehdottomasti nyt tarviit apua, että et haaskaa aikaa turhaan ja opi lihasmuistiin pahoja virheitä. Niiden korjaaminen se vasta vaikeaa on. Kokemuksella. Omalla kohdalla pari viikonlopun mittaista treenileiriä tekniikkavinkkeineen on ollut ehdottomasti paras apu tähän saakka. Uskon, että pari ratkaisevaa korjausta, muutama viikko keskittymistä niihin ja homma sujuu ihan eritavalla. Kovasti tsemppiä sulle tähän alkuun ja kirjoitteleha  fiiliksiä jne tänne. Autetaan jos osataan.
 
Kiitos kun avasit aiheen, en itse kehdannut ennen kuin tiedän kuinka pitkäjänteisesti jaksan alkaa treenaamaan :)

Tekniikkaa pitäisi päästä näkemään, että voisi kommentoida. Mutta kai tässä voisi olla muutama perusjuttu:

- katse pohjaan ja pää samaan linjaan vartalon kanssa, takapuoli pintaan > jos katsoo liikaa eteen niin lantio tipahtaa ja koko vartalo alkaa laahata
- käsi edessä veteen sormenpäät edellä ja siitä kiihdyttäen taakse siten, että sormenpäät osoittaa kokoajan kohti pohjaa. Veto ihan perille asti ja kaikki hartianseudun lihakset tekee työtä. Käsi tekee todella loivan s-kirjaimen muotoisen vedon.
- koko vartalon pitää kiertää käsivetojen tahdissa vasemmalta oikealle, eteen palautuva käsi sen verran ylhäällä että koko kainalo on veden päällä. Vastakkainen käsi liukuu hetken ja veto alkaa vasta kun palautuva käsi on melkein takaisin vedessä.
- jos triathloniin tähtää niin potkuilla on lie turha sekoittaa pakkaa :D Sen verran potkii että pysyy uinti balanssissa... :)

Youtubesta löytynee paljon erilaisia tekniikkavideoita mistä voi sisäistää sen mitä pitäisi tehdä. Sitten kun ne tietää ja yrittää soveltaa käytäntöön niin paras olisi nähdä oma meno videolta, se kun monesti on jotain ihan muuta kuin miltä se tuntuu :)

Edit: tässä yksi aika selkeä tekniikkalinkki:
https://www.youtube.com/watch?v=SONx52cyltI&feature=share

Sent from my iPhone using Tapatalk
 
Mulla on aina ollut uinnissa just se ongelma, että voimat häviää johonkin hyödyttömään ja hengittäminen on vaikeaa. Ei ole tullut mieleenkään katsoa Tuubista apua. Kiitti vinkistä!
 
Tuo käsiveto on itselläkin hieman hakusessa. Tuossa videossa n 1:31 kohdalla, kun näytetään edestäpäin vetopari, niin aikalailla on erilainen veto vasemmalla ja oikealla kädellä. Kumpi noista on se haettava "optimi" tekniikka? Vasemmalla kädellä kun tuo videon kaveri vetää niin kämmen menee paljon enemmän vartalon alla.
 
Osaltaan voi olla kyseessä kuvakulman aiheuttama vääristymä. Uimari kallistuu kuvasta tavallaan hieman poispäin oikealla vetäessään. Ja saa näyttämään kuin käsi menisi kauempana keskilinjasta. Kuitenkin se kämmen taitaa käydä "napalinjassa" ihan kuten vasenkin?

Optimista ei havaintoa, mutta vaihtelua tässä näkyy ihan huippujenkin kesken. Toisilla käsi käy siinä keskellä kun taas osalla pysyy hartialinjassa.
Tuossa onkin yksi keskittymisen paikka, että kädet menee samalla tapaa jos hengitys kuitenkin tapahtuu vain toiselta puolelta.

Tähän mulle on neuvottu avuksi yhden käden uinti. Keskitytään tekemään se käsiveto ja hengitys mahdollisimman oikein. Toinen käsi suorana eteen tai taitettuna vartaloa vasten.

Itsestäni olen havainnut, että kun kädet väsyy, ne alkaa hakemaan enemmän sieltä kropan alta. Se on olkapäillekin hieman helpompaa. Mutta vedon teho taitaa hieman kärsiä.
 
Nopeasti katsoin videosta pätkän. Näkemättä otoksia omasta plutikoinnista totean jo nyt, että minulla takuulla jalat uivat syvemmällä.

Hienoa olisi tosiaan jos joku edistyneempi harrastaja katsoisi etenemistäni ja antaisi sen perusteella muutamia hyviä vinkkejä. Melkeinpä väittäisin, että muutamalla pikkujutulla nopeus ja jaksaminen kehittyisivät varsin paljon. Yksi selkeä puute on sekin, että en mitenkään osaa nopeasti kääntyä altaan päässä tehokkaasti, se on aina vähän sellaista hakemista. Sellainen kuperkeikkakäännös esimerkiksi ei onnistu lainkaan, löydän vain itseni naapuriradalta nenä täynnä vettä.

Omat uiskenteluni ovat viime aikoina olleet kerran viikossa 1000 - 1500 m pätkiä. Viimeistään tuossa vaiheessa alkaa jalkoja krampata sen verran pahasti, että enempään ei ole kykyä.
 
Ei sitä ihan niin optimia tarvitse hakea. Tuossa videossa kaveri hengittää oikealta ja kallistaa tuolloin vartaloa paljon enemmän. Käden kulkema reitti ei ole niin tärkeä kuin kämmenen, ranteen, kyynärpään ja olkapään asento. Jos nuo nivelet pettää, niin vedosta hukkuu voima. Pääasia että tuntee kuinka veto vie eteenpäin. Yksi hyvä harjoitus tuohon on tahdistus. Toinen käsi liukuu edessä niin kauan, että toinen käsi suorittaa koko vedon ja palautuu eteen. Tuolloin tuntee hyvin käsivetojen eron ja pystyy optimoimaan menoa.

Tuossa käden asennossa on tällä hetkellä se oma suurin ongelma. Yläkropan lihakset ei pysty ylläpitämään tekniikkaa jonka osaa. Käytännössä en pysty uimaan tarpeeksi hiljaa ettei syke nousisi taivaisiin. Käsi pyrkii tekemään oikean liikeradan, mutta jaksaa tehdä tuota ehkä ensimmäiset 200m. Sen jälkeen alkaa paikat puutua ja käden asento pettää > energiaa alkaa kulua hirvittävästi pelkästään siihen, että sormet osoittavat kohti pohjaa ja kyynärpää kulkee ylhäällä.

Huonolla lihaskunnolla ranne tai kyynärpää pettävät ja vedosta hukkuu teho. Samalla muukin tekniikka hajoaa ja uinti hidastuu hirvittävästi. Jos tekniikka ei "hajoa balanssissa", niin uinti muuttuu kiemurteluksi jossa ylävartalo alkaa mutkitella vasemmalta oikealle sen sijaan, että pysyisi suorana ja koko kroppa keinuisi puolelta toiselle.

Tuon takia oma harjoittelu pitää nyt aluksi keskittää siihen yläkropan kestävyysjarjoitteluun ja maitohapon kestoon. Pienellä tekniikan hiomisella ja paremmalla lihaskunnolla pääsisin varmaan sinne minuutin pintaan satasen allaslähdöllä, mutta tämän hetken optimi on varmaan jossain 1:15 tienoilla [emoji51] (edellisillä parilla treenikerralla 5x100 vedoista ensimmäinen meni 1:30 tuntumaan).


Sent from my iPhone using Tapatalk
 
Jälleen mitään näkemättä veikkaan jalkojen uppoamisen syyksi pään asentoa. Kasvot alaspäin ja hengittäessäkään ei käännetä kasvoja yhtään eteen. Hannamaria Seppälän sanoin leuka rintaan ja hengittäessä olkapäähän.

Potkulaudalla on hyvä harjoitella. Ja youtubesta jälleen hyviä tekniikkavinkkejä!
 
@Docw; jos satasen nopeaa aikaa tavoittelee, niin käännöksen merkitys kasvaa. Sinä varmaan hallitset kunnon voltin?

Mulla taitaa olla ennätys muistaakseni 1:15 kaverin käsiajanotolla ja altaasta lähtien mummokäännöksin.
Ei tosin ole tullut panostettua tällaiseen lyhyempään vetoon. Tuo aika on kyllä treenimääriin nähden ihan surkea. Toisaalta treenit onkin ehkä koetettu kohdistaa mahdollisimman taloudelliseen matkauintiin ja jalkojen säästelyyn. Eli pyrin uimaan kakstahtipotkuin. Yleisempi uintitapa lienee kuusi potkua per käsivetopari.
Mulle minuutin rajan saavutus satasella ei ole realistista koskaan. Liian vanhana aloittanut ja liian pitkään omia virheitä ylläpitänyt.
 
tuRboman sanoi:
Jälleen mitään näkemättä veikkaan jalkojen uppoamisen syyksi pään asentoa. Kasvot alaspäin ja hengittäessäkään ei käännetä kasvoja yhtään eteen. Hannamaria Seppälän sanoin leuka rintaan ja hengittäessä olkapäähän.

Potkulaudalla on hyvä harjoitella. Ja youtubesta jälleen hyviä tekniikkavinkkejä!
Voipi olla noin. Meillä kun uimahallissa on yleensä ruuhkaa niin ei pysty kokonaan omilla ehdoilla touhuamaan, pitää välillä kurkkia eteen, ettei tule törmäyksiä. Voin kyllä ensi kerralla koettaa katsella pohjaan vieläkin pontevammin!

Jalkatekniikka on minulla ihan hakusessa, lähinnä raajat vain roikkuvat perässä. Olen huomannut, että jos alan kiinnittää huomiota jalkoihin niin käsien liike menee sekaisin. Minusta ei ikinä tulisi rumpalia! (Se niin sanottu sammakkouinti menee kyllä omasta mielestäni tuolta osin paremmin, mutta siinä on taas käsien radoissa paljonkin parantamisen varaa.)
 
Hieno homma, että Uinti sai oman ketjunsa! Oma tausta on triathlonin parista, perusteet hallussa, mutta parantamisen varaa on paljon. Tatsi uimiseen häviää yllättävän nopeasti, kertonee tekniikan "hajoamisesta".

Kannattaa tsekata Malvelan Markon videot. Simppeleitä perusjuttuja ja kannattaa harkita myös hänen kirjojaan lukuun.
 
tuRboman sanoi:
@Docw; jos satasen nopeaa aikaa tavoittelee, niin käännöksen merkitys kasvaa. Sinä varmaan hallitset kunnon voltin?

Joo itse tuo käännös on ehkä se ainoa joka onnistuu vielä hyvin. Ongelmat tuossa on tällä hetkellä vetojen ajoitus käännökseen, jolloin 25m aika vaihtelee parin sekunnin haarukassa riippuen ajasta jonka joutuu liukumaan seinää odotellen; ja hapen puute jolloin ensimmäinen tavoite käännöksen jälkeen on saada hengityselimet pinnalle, jolloin ponnistuksesta saatu vauhti hukkuu [emoji4]


Sent from my iPad using Tapatalk
 
Loistavia vinkkejä tullut! Itsekin epäilen että kroppa ei pysy tarpeeksi pinnassa ja uinti alkaa laahata ja happea ei saa tarpeeksi. Toisaalta voi olla myös etten osaa olla oikein rentona kun pitää keskittyä hengitykseen. Snorkkelin kanssa kun ei tartte sitä miettiä on jaksaminen vähän eri luokkaa, tosin siinäkin kyllä ennen pitkää käsistä voima loppuu.
Alkeisvapaauintikurssilla otettiin videota, ja se kyllä avasi silmiä - sen verran syvällä kynnettiin, varmemmaksi vakuudeksi ohessa kuvakaappaus...toivottavasti tuosta olen sentään saanut korjattua asentoa vähän paremmaksi.  :rolleyes: Katsellaan josko hyvä opettaja saisi korjailtua vähän lisää.

Tuubivideoista olen katsellut tätä Scott Neyedlin uintia; tekniikka ei ilmeisestikään ole ihan oppikirjan mukaista mutta silti tuolla pärjättiin aika hyvin. Onko se sitten tekniikan ansiosta vai siitä huolimatta..
https://youtu.be/ND1L8I2ZY5w?list=PLDtEw_pNspb3GrTT-eQ-jSebi9PssvJ2C
 

Liitteet

  • Sieppaa1.JPG
    Sieppaa1.JPG
    17,1 KB · Katsottu: 124
tuRboman sanoi:
Jälleen mitään näkemättä veikkaan jalkojen uppoamisen syyksi pään asentoa. Kasvot alaspäin ja hengittäessäkään ei käännetä kasvoja yhtään eteen. Hannamaria Seppälän sanoin leuka rintaan ja hengittäessä olkapäähän.
Tämä on ainakin mulla pielessä. Täytyy ensi kerralla kokeilla, pääseekö vanhasta tavasta vielä eroon.
 
Ian Thorpe & Michael Phelps. Näiden herrojen uintivideoiden katselua meille suositeltiin vaparin tekniikkakurssilla.
Tuossa ylläolevassa kuvassa näyttää pää olevan kokonaan pinnalla, kun pitäisi olla vedessä. Pään kun saa veteen, niin pitäisi ryhdin olla suorassa, sekä takapuoli ja jalat olla ihan vedenpinnan tuntumassa.

Tässä tosin Shinji Takeuchi teknistä taidonnäytettä.
 
Kommenteista päätellen muut ovat edistyneempiä harrastajia, itse voisin ensialkuun vaikkapa näitä oppeja seurailla.

 
Mulle itselle tärkeä juttu on keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. Vaikkapa pään asento. En siis yritä monta korjausta kerralla vaan yksi juttu jota koettaa parantaa.
Muuten sekoaa paketti.
 
Olen nyt käynyt hallilla kolmesti tuon edellisen kirjoitteluni jälkeen.
Eilinen oli aivan pohjanoteeraus, olisi pitänyt varmaankin jättää menemättä. Jouduin jo 500 m jälkeen pysähtymään huilailemaan altaan päätyyn. Yritin pysyä siinä yhden yli viisikymppisen rouvan vauhdissa, mutta ei siitä mitään tullut, ohi meni että suhahti. Joko on tekniikka ihan kuralla tai sitten yleiskunto niin huono, että ei parempaa voi odottaakaan. Ensimmäisestä en osaa sanoa, toinen nyt ainakin pitää paikkansa. "Kroolausta" en voi harrastaa paria altaanmittaa pidempään yhtä soittoa, sitten on vaihdettava siihen "sammakkoon". Nyttemmin olenkin tehnyt niin, että menen aina yhden altaanmitan yhdellä ja paluureissun toisella.

Tuota pään asentoa olen koettanut tarkkailla. Ei siinä ilmeisesti alkujaankaan kovin suurta vikaa ollut, kun ei tämä trimmattu asento ihmeellisen erikoiselta tai hankalalta tunnu. Leuka rintaan ja kohti vastoinkäymisiä.

Tuo jalkojen käyttö kroolauksessa on minulla näemmä ihan olematonta, kuten yllä totesin. Taidan potkaista aina kerran per käsiliike. Kun yritin tiheämmin potkia niin käsiliike meni aivan sekaisin, eli suo siellä, vetelä täällä.  :mad: :-[

Onneksi minulla ei ole tässä minkäänlaista suorittamisen tarvetta tai aikatavoitteita, kunhan uiskentelen omaksi iloksi. Ja mistäs sen tietää, ei kai uiminen tällaiselle istumatyötä tekevälle niska-hartiajumittuneelle kaikkein huonoin vaihtoehto ole - ainakin jos vaihtoehtona on sohvalla pötköttäminen.
 
Samaa potkutahtia tulee mullakin käytettyä. Potku per veto. Ja siinä välillä sellaista peräsimenomaista liikuttelua. Eli lähinnä vain menon vakautukseen käytän jalkoja.
Toki ajoittain sitten pelkkiä potkuja kellukelautaa hyödyntäen.

Jos meno tuntuu hyytyvän väsymykseen, sopivat paussit on mainio apu. Vaikkapa 100m uintia ja sopivan mittainen tauko. Se ei vie tee menoa ollenkaan huonommaksi tai tehottomammaksi. Päin vastoin. Kun jaksaa paremmin, pysyy tekniikka paremmin kuosissa. Täytyy olla melkoinen ammattilainen ettei tekniikka kärsisi väsymyksen myötä.

Ja varmasti on hyvää vastapainoa toimistotyölle vapaauinti. Miksei rintauintikin. Niskat saa liikettä ja koko yläkroppaa liikutetaan sekä vahvistetaan.

Minä kävin viikolla kolmesti peräkkäisinä päivinä. Olkapään kanssa on vaikeuksia ja siitä syystä pidän sessiot lyhyinä. Alle 45min per kerta. Mutta kun käy perättäin useammin, saa tekniikkaan tuntumaa paremmin ja meno tuntuu mielekkäämmältä.
 
tuRboman sanoi:
Jos meno tuntuu hyytyvän väsymykseen, sopivat paussit on mainio apu. Vaikkapa 100m uintia ja sopivan mittainen tauko. Se ei vie tee menoa ollenkaan huonommaksi tai tehottomammaksi. Päin vastoin. Kun jaksaa paremmin, pysyy tekniikka paremmin kuosissa. Täytyy olla melkoinen ammattilainen ettei tekniikka kärsisi väsymyksen myötä.
Tuossa pari viikkoa sitten huomasin sellaisen "flow-ilmiön", että tuo vapaauinti hetkellisesti ikään kuin nousee 'plaaniin', eli yllättävän hyvin etenee ja kevyesti. Tuo vaati hiukan suuremman nopeuden, mutta yllättäen sen ylläpitäminen ei ollut raskasta lainkaan. Tietysti saattoi olla vain sellaista henkistä flow-tilaa.  :rolleyes:

Eilen olin jo työpäivän ja - viikon jäljiltä niin väsynyt, nälkäinenkin, että ilmeisesti energiaa ei enää uimiseen riittänyt. Meni aihan väkisin yrittämisen puolelle, eikä se yleensä auta missään asiassa.
 
Italian uintileiri on nyt virallisesti korkattu käyntiin. Lounasaikaan suunnaksi Monzan Centro Natatorio Sportivo. Kassalta kymmenen kerran sarjalippu viidelläkympillä, bananahammockit jalkaan ja altaaseen. Pari kilsaa kaakeleita tuijotellen ja takaisin konttorille.

Pohjoismaisiin uimahalleihin tottuneena kontrasti oli aika iso, puoleen sekä toiseen. Uimareita oli ajankohtaan nähden kohtuullisen paljon, kolme jokaisella 25m radalla. Positiivista oli se, että uimareilla oli pelisilmää ratoja valitessa, eikä nopeuseroista muodostunut ongelmaa. Lisäksi allas oli hyvä, kauttaaltaan 2m syvä ja uimareiden paljoudesta huolimatta nopean tuntuinen.

Negatiivistakin löytyi paljon. Pukuhuoneet ja suihkut olivat todella karut. Suihkujen vähäistä määrää on turha ihmetellä, täällä kun ei ole tapana peseytyä ennen altaaseen menoa :mad: Uimalakki onkin pakollinen varuste. Vesi oli turkaisen lämmintä ja toivottavasti siitä johtuen aika sameaa. Allasalue oli myös todella hämärä.

Uinti kulki taas kuukauden tauon jälkeen todella nihkeästi. Yläkroppaa on tullut treenattua niin vähän, että hartiat ja olkapäät väsyvät luvattoman nopeasti. Mutta tästä se harjoittelu lähtee. Tavoitteena pyhittää jatkossa keskiviikon ja torstain lounasajat uintiin ja jos ottaisi näin aluksi toisen kerran lättäreillä ja toisen ilman. Tähtäimessä toukokuun alun Triathlon viesti ja siellä puolimatkan uinti 30min pintaan. Tekemistä riittää  :)
 
Docw sanoi:
Tähtäimessä toukokuun alun Triathlon viesti ja siellä puolimatkan uinti 30min pintaan. Tekemistä riittää  :)

Minkälaiseen aikaan toi puolikkaan uintiosuus uidaan välttävällä uimataidolla? En osaa "yhtään" uida enkä osaa yhtään arvioida minkälaista vauhtia voi tollasella matkalla pitää.

Heinäkuussa on edessä puolimatka ja ensi viikolla alkaa uintitreeni. Otin parit yksityistunnit ja siitä sitten eteenpäin.

Aikatavoitetta ei ole mutta kiinnostaisi toki tietää mitä noin suurin piirtein odottaa matkalta. Kunto on ihan hyvä mutta tosiaan uimataito heikko. Pikemminkin jopa pelkään avovesiä.
 
Ale sanoi:
Minkälaiseen aikaan toi puolikkaan uintiosuus uidaan välttävällä uimataidolla? En osaa "yhtään" uida enkä osaa yhtään arvioida minkälaista vauhtia voi tollasella matkalla pitää.

Heinäkuussa on edessä puolimatka ja ensi viikolla alkaa uintitreeni. Otin parit yksityistunnit ja siitä sitten eteenpäin.

Aikatavoitetta ei ole mutta kiinnostaisi toki tietää mitä noin suurin piirtein odottaa matkalta. Kunto on ihan hyvä mutta tosiaan uimataito heikko. Pikemminkin jopa pelkään avovesiä.

Tuota on vaikea arvioida. Puolen tunnin tavoite tarkoittaa 1:35 per 100m. Tuohon saa jo kauhoa ihan reippaasti. Itsellä on uintitausta parin vuosikymmenen takaa ja tällä hetkellä huonolla yläkropan kestävyydellä kuvittelisin pääseväni jonnekin 1:45-1:50 tasoon tuolla parin kilsan setillä.

Puolessa vuodessa ehtii kyllä hioa tekniikkaa sen verran, että 40min alitus voisi olla mahdollinen? Tuo tarkoittaa parin minuutin satasia. Tuota vauhtia on helppo mitata altaassa sekuntikellon kanssa niin näkee vähän missä menee.



Sent from my iPhone using Tapatalk
 
Docw sanoi:
Tuota on vaikea arvioida.

Arviointi on oikeasti todella vaikeata, jos ei ole käyttännössä yhtään uinitaustaa ja ei ole uinut avovedessä ikinä matkaa. Avovesiuinti on kuitenkin aivan eri planeetalta kuin kaakelien tuijottaminen. Jo pelkkä suoraan uiminen ilman sinistä kaakelijonoa on todella vaikeata. Varsinkin siinä vaiheessa kun väsy iskee ja suoraan pitäisi uida vaikka 1000 metriä.

Ja sitten kun aletaan vedenrajassa suunnistamaan ja nostelemaan silmiä korkeammalle, niin ne rannalta katsottuna hienosti näkyvät poijut eivät näykään enää niin hienosti :)

Elävästi vieläkin muistan ekan puolimatkan kisani Joroisilla, kun silloin 2500m uintimatka uitiin yhtenä kolmiona. Sitä kolmiota kun rannalta untuvikkona katselin, niin alkoi kovasti puskemaan jännäkakkaa uikkareihin :D Uintiosuuden kun pääsin maaliin, niin fiilis oli suunnilleen sellainen, että koko homma on nyt ohi, pahin on suoritettu ;D