- Liittynyt
- 16.9.2014
Onko kokemuksia tuholaistorjunnasta?
Syksyn tullen olen joutunut tällä saralla aktivoitumaan, kun hiiren pirulaiset ovat alkaneet rapistelemaan juuri makuuhuoneen seinässä ja välikatossa. Onhan niitä aiempinakin talvina ollut, mutteivät ole juuri häirinneet. Kyseessä siis vanha puurakenteinen omakotitalo.
Hiiret eivät ole päässeet asuintiloihin, yksi löytyi muutama vuosi sitten hajun perusteella sulakekaapista, jossa oli kohdannut sähköisen loppunsa. Lisäksi pannuhuoneessa on ollut papanoita ja hiiri oli syönyt yhden joulutonttunuken silmät pois päästä ja naaman muutenkin ruvelle, minkä seurauksena lapsille koitui traumaattisia hetkiä.
Toissa talvena pidin muutamia loukkuja tuloksetta pannuhuoneessa ja autotallissa. Nyt kun rapina taas ensimmäisinä pakkasöinä alkoi, pyysin paikallista tuholaistorjujaa käymään. Käytiin läpi ulkovuokrauksen rakoja ja lisäksi ehdotti kuukauden teholoukutusta pihapiirissä. Loukutuksen satojen eurojen hinnasta johtuen päätin kuitenkin ensin kokeilla, miten hyvin saan hiirten kulkureitit tukittua.
Nyt pari lauantaipäivää on kulunut puuhastellessa. Seinien lautaverhoilun alapään reiät on olleetkin periaatteessa tukossa rei'itettyjen pellinpalojen avulla, joskin tarkemmin tutkiessa löytyi paljon hiiren mentäviä aukkoja. Parantelin työtä galvanoidulla teräsverkolla, jossa 5mm reikäkoko. Lisäksi sikaflexia sellaisiin kohtiin, joihin verkkoa ei saanut. Päätin myös vilkaista pannuhuoneen puisten portaiden taakse ja kuinka ollakaan, siellä ei mitään verkkoa ollutkaan, eli hiirillä vapaa pääsy seinään. Pannuhuoneen oven ilmaventtiileissä ei myöskään ollut mitään suojausta, laitoin sinnekin samaa verkkoa.
Tänään vuorossa oli takapiha, jossa verhoilulaudat menevät terassin tason alapuolelle. Irrottelin terassilautoja ja ilokseni huomasin, että sieltäkin löytyi reikäpeltiä. Mutta parista kohdasta olivat hiiret keksineet, että pelti oli hieman kohollaan maasta ja olivat syöneet / kaivaneet tiensä suodatinkankaan läpi. Niinpä laitoin sinnekin reikäpellin jatkoksi teräsverkkoa, jonka hautasin n. 5cm syvyydelle maahan. Katsotaan vieläkö menevät tuolta.
Uskoisin, että nyt helpoimmat reitit on tukittu n. puolen metrin korkeuteen maanpinnasta. Sanovat kuitenkin, että hiiret kiipeävät hyvin, eikä tuollainen höyläämätön lauta pitäisi olla mikään ongelma. Eli täytyy vielä jatkaa työtä hieman ylempänä. Lisäksi välikattoon menevää luukkua oli vuosia sitten syöty aika reilusti, liekö tikka vai oravat olleet asialla, varsinkin oravapopulaatio täällä tuntuu paisuvan kovaa vauhtia. Eli täytynee vielä verkottaa tuo reitti välikattoonkin. Mielenkiinnolla taas pakkasöitä odottelen...
Syksyn tullen olen joutunut tällä saralla aktivoitumaan, kun hiiren pirulaiset ovat alkaneet rapistelemaan juuri makuuhuoneen seinässä ja välikatossa. Onhan niitä aiempinakin talvina ollut, mutteivät ole juuri häirinneet. Kyseessä siis vanha puurakenteinen omakotitalo.
Hiiret eivät ole päässeet asuintiloihin, yksi löytyi muutama vuosi sitten hajun perusteella sulakekaapista, jossa oli kohdannut sähköisen loppunsa. Lisäksi pannuhuoneessa on ollut papanoita ja hiiri oli syönyt yhden joulutonttunuken silmät pois päästä ja naaman muutenkin ruvelle, minkä seurauksena lapsille koitui traumaattisia hetkiä.
Toissa talvena pidin muutamia loukkuja tuloksetta pannuhuoneessa ja autotallissa. Nyt kun rapina taas ensimmäisinä pakkasöinä alkoi, pyysin paikallista tuholaistorjujaa käymään. Käytiin läpi ulkovuokrauksen rakoja ja lisäksi ehdotti kuukauden teholoukutusta pihapiirissä. Loukutuksen satojen eurojen hinnasta johtuen päätin kuitenkin ensin kokeilla, miten hyvin saan hiirten kulkureitit tukittua.
Nyt pari lauantaipäivää on kulunut puuhastellessa. Seinien lautaverhoilun alapään reiät on olleetkin periaatteessa tukossa rei'itettyjen pellinpalojen avulla, joskin tarkemmin tutkiessa löytyi paljon hiiren mentäviä aukkoja. Parantelin työtä galvanoidulla teräsverkolla, jossa 5mm reikäkoko. Lisäksi sikaflexia sellaisiin kohtiin, joihin verkkoa ei saanut. Päätin myös vilkaista pannuhuoneen puisten portaiden taakse ja kuinka ollakaan, siellä ei mitään verkkoa ollutkaan, eli hiirillä vapaa pääsy seinään. Pannuhuoneen oven ilmaventtiileissä ei myöskään ollut mitään suojausta, laitoin sinnekin samaa verkkoa.
Tänään vuorossa oli takapiha, jossa verhoilulaudat menevät terassin tason alapuolelle. Irrottelin terassilautoja ja ilokseni huomasin, että sieltäkin löytyi reikäpeltiä. Mutta parista kohdasta olivat hiiret keksineet, että pelti oli hieman kohollaan maasta ja olivat syöneet / kaivaneet tiensä suodatinkankaan läpi. Niinpä laitoin sinnekin reikäpellin jatkoksi teräsverkkoa, jonka hautasin n. 5cm syvyydelle maahan. Katsotaan vieläkö menevät tuolta.
Uskoisin, että nyt helpoimmat reitit on tukittu n. puolen metrin korkeuteen maanpinnasta. Sanovat kuitenkin, että hiiret kiipeävät hyvin, eikä tuollainen höyläämätön lauta pitäisi olla mikään ongelma. Eli täytyy vielä jatkaa työtä hieman ylempänä. Lisäksi välikattoon menevää luukkua oli vuosia sitten syöty aika reilusti, liekö tikka vai oravat olleet asialla, varsinkin oravapopulaatio täällä tuntuu paisuvan kovaa vauhtia. Eli täytynee vielä verkottaa tuo reitti välikattoonkin. Mielenkiinnolla taas pakkasöitä odottelen...