https://www.popvakuutus.fi/asiakaspalvelu/yhteistyokumppaneiden-edut?utm_source=autostadium&utm_medium=banner&utm_campaign=autovakuutus_autostadium_jatkuva&utm_content=autovakuutus_0418

Traktorit

Majorin nostolaite ei oikein jaksanut nostaa pakkasilla. Ottaa hydrauliöljyn taka-akselista joten vaihdettiin se. Ensin sieltä tuli litran vettä, sen jälkeen loput 40l tuollaista kuvan mukaista. Ei taida olla tällä vuosituhannella vaihdettu viimeksi... Nyt nostaa taas hyvin kylmälläkin säällä uusilla 10w30 yleisöljyillä.
 

Liitteet

  • IMG-20200208-WA0005.jpg
    IMG-20200208-WA0005.jpg
    62,2 KB · Katsottu: 180
Juuha sanoi:
Majorin nostolaite ei oikein jaksanut nostaa pakkasilla. Ottaa hydrauliöljyn taka-akselista joten vaihdettiin se. Ensin sieltä tuli litran vettä, sen jälkeen loput 40l tuollaista kuvan mukaista. Ei taida olla tällä vuosituhannella vaihdettu viimeksi... Nyt nostaa taas hyvin kylmälläkin säällä uusilla 10w30 yleisöljyillä.

Mitenkäs Majorissa on, vaihteiston ja hydrauliikan öljy samaa ?
Jos niin kuinkas on vaihdekepin juuri ”tiivistetty”....
 
Ei se vaihteistosta ota hydrauliöljyä vaan taka-akselista. Päästin tänään vielä vaihteistoöljyt ulos ja samanlaista valkoista puuroa sieltäkin tuli (kuvassa vaihteistoöljy). Nyt on taka-akselissa ja vaihdelaatikossa uudet öljyt.

Moottoriin tuli vielä Calixin 2kW letkulämmitin, ei kauaa tarvi lämmittää kun tuo riittää jopa 30 litraisille järjestelmille.
 

Liitteet

  • 20200215_133635.jpg
    20200215_133635.jpg
    52,2 KB · Katsottu: 135
Juuha sanoi:
Ei se vaihteistosta ota hydrauliöljyä vaan taka-akselista. Päästin tänään vielä vaihteistoöljyt ulos ja samanlaista valkoista puuroa sieltäkin tuli (kuvassa vaihteistoöljy). Nyt on taka-akselissa ja vaihdelaatikossa uudet öljyt.

Moottoriin tuli vielä Calixin 2kW letkulämmitin, ei kauaa tarvi lämmittää kun tuo riittää jopa 30 litraisille järjestelmille.
Ei hemmetti, muistuttaa lettutaikinaa.  ;D
 
Juuha sanoi:
Ei se vaihteistosta ota hydrauliöljyä vaan taka-akselista. Päästin tänään vielä vaihteistoöljyt ulos ja samanlaista valkoista puuroa sieltäkin tuli (kuvassa vaihteistoöljy). Nyt on taka-akselissa ja vaihdelaatikossa uudet öljyt.

Moottoriin tuli vielä Calixin 2kW letkulämmitin, ei kauaa tarvi lämmittää kun tuo riittää jopa 30 litraisille järjestelmille.

Kannattaa vaihtaa kohta peräöljyt uudestaan, kun loputkin kermat on liuenneet nykyisiin öljyihin, niin tulis loputkin pois?
 
Hesusnis sanoi:
Kannattaa vaihtaa kohta peräöljyt uudestaan, kun loputkin kermat on liuenneet nykyisiin öljyihin, niin tulis loputkin pois?

En tiedä viitsiikö heti taas vaihtaa, pitää seurata miltä uudet alkaa näyttämään. Turhan kallista -57 traktoriin kun jo 80 litraa öljyä ostettu. Huuhtelin kyllä vähän uusilla öljyillä sekä perää että vaihdelaatikkoa ennen kuin ruuvasin poistotulpan kiinni. Ja luulisi että nuo suuret öljytilavuudet sitoo aika paljon likaa itseensä. Onneksi moottoriöljy ainakin näyttää normaalilta :)
 
Harvakseltaan tulee kirjoiteltua foorumille, mutta tämähän olikin mielenkiintoinen aihe. Tuollaisella Valtra N143 Directillä tulee tähän veneiden laskuaikaan ajeltua päivittäin.
IMG_4687.jpg


Normaali ajoasento on käytössä kun ajetaan eteenpäin, mutta tämä traktori hankittiin kun meillä on hyvin tarkkaa taaksepäinajoa, kun veneitä pakataan halleihin. Tällöin saadaan käännettyä penkki ohjaamossa ja takana oleva ratti tulee aktiiviseksi. Penkin mukana kääntyy kyynärnoja, jossa on kaikki tärkeimmät hallintalaitteet, myös vaihteiston hallinta. Tässä kuvassa taakseajolaitteet käytössä.
IMG_4689.jpg



Tässä vielä tarkempi kuva kyynärnojasta ja venekärryn langattomasta ohjaimesta (tuo keltainen Hetronic ripustettuna b-pilariin):
IMG_4684.jpg



Traktorissa on siis portaaton Direct-vaihteisto, maksiminopeus n. 53 km/h. Etuakseli on jousitettu, samoin hytti, ja penkissä on ilmajouset. Tällä voi siis erittäin miellyttävästi painella maantielläkin, paitsi ohjauksen puolesta. Ohjaus on täysin hydraulinen, eikä joidenkin muiden merkkien tapaan palauta tai keskitä mitenkään. Eli ajo-ominaisuudet ohjauksen puolesta on luokattomat!

Tällä ei kyllä uskaltaisi vaihteistossa tuollaista ddpp:n vesipitoista öljyä käyttää lainkaan. Tuo portaaton vaihteiston osuus kun on toteutettu osittain hydraulisena, jolloin vaihteistoöljyt ovat erittäin kovassa rasituksessa koko ajan, ja moottorin n. 160 hv pumppaavat öljyjä jopa 500 barin paineella. Tässä onneksi vaihteiston ja hydrauliikan öljyt ovat erilliset, jolloin ulkopuolisen laitteen kautta likaantuva öljy ei ole tuolla vaihteistossa.
 
Toi taakseajolaite on uutena ihan törkeen hintainen, mutta Valtrassa toki paras toteutus. Metsäkäyttöön on joitakin toteutettu joystic ohjauksella, kun Valtrassa on tuo pieni ratti.
 
Volvo67 sanoi:
Toi taakseajolaite on uutena ihan törkeen hintainen, mutta Valtrassa toki paras toteutus. Metsäkäyttöön on joitakin toteutettu joystic ohjauksella, kun Valtrassa on tuo pieni ratti.
Tämä traktori hankittiin meille käytettynä, se oli ollut 3 vuotta urakointikäytössä ja siihen varustettuna. Tässä on jopa vähän turhan paljon varusteita meille, mm. tuolla lumenauraukseen tehdyllä etunostolaitteella ei meillä ole käyttöä. Mutta tosiaan Valtran ohjaamo on taakseajolaitteelle tehty, ja vaikka tämä on vanhempaa 3-sarjaa, niin tässäkin istuinsuunnan ja hallintalaitteet vaihtaa ihan parissa sekunnissa. Uudemmissa 4-sarjalaisissa on vielä väljempi takajalkatila, ja takaohjauksen ollessa sähköinen, sen saa paremmin pois tieltä silloin kun se ei ole käytössä. Ainoa toinen merkki, jolla on edes jotenkin käyttökelpoinen taakseajolaite, on Fendt, mutta sekin on tehty enemmän siihen, että suunta pidetään valitussa pidemmän aikaa, eikä se ole niin nopeasti vaihdettavissa.

Katsoin Valtran konfiguraattorilla, että uusiin 4-sarjalaisiin taakseajolaite maksaa tosi maltillisen n. 3500 € + pari muuta välttämätöntä varustetta n. 1000€. Eli on tullut paljon alas tuo hinta. Suurimpana hintaa alentavana tekijänä on varmaan takana olevat ja penkin mukana pyörivät sähköiset hallintalaitteet. En tiedä mitä mekaanisilla hallintalaitteilla olleisiin, esim Mezzoihin noi taakseajolaitteet maksoivat.

Quality sanoi:
Kylläpä ovat hienoja nuo nykyaikaiset traktorit!

Meilläkin vene siirtynee traktorikyydillä vesille, mutta vasta toukokuussa.
Meillä on maatila-ajalta jäänyt noita vanhempia traktoreita, mm. 50-luvun Valmet 20 ja 70-luvun Ford 5000. Eli pääsee mm. veivikäynnistystä ja synkronoimattomia vaihteistojakin tarpeen tullen "ihailemaan". Kyllä tosiaan edistys on huima, kun painelee ilmastoidussa ja kaikin tavoin jousitetussa hiljaisessa ohjaamossa vakionopeussäätimen avittamana yli 50 km/h ja vertaa sitä ohjaustehostamattomaan ja hytittömään piikkilangankiristäjään.

p.s. Varmistathan että veneenkuljettajalla on dieseliä tankissa tai päiväveron lisämaksu maksettuna, kun kuljettaa venettä!
 
Kuutiotuuma sanoi:
New Holland teki vielä vuoteen 2016 asti molempiin suuntiin ajettavia traktoreita. Niissä kääntyivät kaikki hallintalaitteet, myös ratti ja polkimet.
https://konedata.net/traktorit/versatile/new-holland-tv6070-2008-2016/
Meillä on ollut Fordeja ja New Hollandia monta, mutta tuo malli on kyllä mennyt ihan ohi. Ei taida Suomessa juurikaan noita olla, ja on ehkä vähän perustraktoria erikoisempiin töihin suunniteltu, tuo taaksepäin oleva kuormaaja on hyvinkin monipuolisen näköinen, mutta ehkä rajoittaa tavallista käyttöä. Ja runko-ohjaus on erityisesti sellainen, joka jakaa käyttäjät tykkääjiin ja vihaajiin, eli ei siis kovin hyvä yleiskäyttöinen, ja sen vuoksi varmaan jäänyt jonkinlaiseksi marginaalimalliksi.
 
saksala sanoi:
Sattumalta huomasin, että autojen lisäksi myös peltotraktoreta ja metsätyökoneita viritellään tehokkaamiksi. Lieneekö miten yleistä?
http://www.findiesel.fi/fi/Uutiset.html
Traktoreiden koneet ovat hyvin matalaviritteisiä, kestävyyden takaamiseksi. Esim meillä oli venekärryn vetohommissa ennen tota Valtraa New Holland TS115A-malli, jossa on 6,7 ltr rivikuutonen turbolla, mutta tehoa siitä on otettu vain 116 hv. Ja sama peruskone eri viritysastein (ja mahdollisin muin muutoksin) antaa muissa malleissa yli 160 hv. Eli viritysvaraa on aika helposti paljonkin, erityisesti jos työlaatu on sellaista, että isoja tehoja ei käytetä pitkiä aikoja.
 
Aikaisemmin oli tavallista, että vain malliston yläpään koneet oli ahdettuja. Tällöin oli jossain määrin yleistä asentaa turboja niihin koneisiin, joissa niitä ei tehtaalta asti ollut.

Toinen juttu on kokonaisen moottorin vaihtaminen. Työkonemoottoreista on lähes aina vähintään 4- ja 6-sylinteriset versiot ja mahdollisesti myös 3-sylinterinen. Muutamat firmat tekivät 4-sylinterisistä traktoreista muunnoksia asentamalla niihin saman moottorisarjan 6-sylinterisen version. Joissain tapauksissa alkuperäinen traktorivalmistaja on jopa ottanut tällaisen muunnoksen omaan tuotantoonsa.

Jos jatketaan sinisellä linjalla, niin Fordilla ja myöhemmin New Hollandilla säilyi sama moottorisarja tuotannossa 1964-2007. Sylintereitä oli 3,4 tai 6, tilavuudet vaihtelivat 2,5 ja 7,5 litran välillä ja hevosvoimia oli 35 - 260. Kaikki moottorit ovat keskenään mekaanisesti yhteensopivia ja niitä tehtiin yli 3 miljoonaa, ja jossain päin maailmaa niitä tehdään ehkä vieläkin. Moottorinvaihtajalla riittää siis valikoimaa, ja vanhempia koneita on päivitetty uudemmilla moottoreilla.

Loppujen lopuksi tuon moottorisarjan kohtaloksi koitui se, ettei rakennetta saanut muutettua neljälle venttiilille sylinteriä kohden. Nippelitietona mainittakoon, että työkonedieseleissä neliventtiilikannen tarkoituksena ei suinkaan ole parempi kaasujenvaihto, vaan mahdollisuus ruiskutussuuttimen asentamiselle pystyyn keskelle sylinteriä. Siihen tarkoitukseen jää juuri sopiva tila neljän venttiilin väliin.
 
Joo, noi Fordin koneet on meillä suht tuttuja. 1000- ja 100-sarjan koneita oli jokunen kappale isällä kotitilalla, ja vieläkin noi kolme on enempi-vähempi käytössä. Kaikissa siis sama 4-sylinterinen peruslohko, vaikka missään ei ole moottori ihan alkuperäisisessä kunnossa!

Tämä Ford 5000:n runkoon tehty on saanut peräänsä kiinteä liftin, ja moottori on tuosta seuraavasta County:sta otettu, kun tämän alkuperäinen on ollut rikki ostettaessa. On siis melko tehoton moottori, mutta riittää oman painon siirtämiseen, ja hydrauliikkapaineen tuottamiseen.
IMG-0269.jpg


Tämä Ford County on isän lempilapsi, katolla on Wärtsilän tukkikuormaaja, ja perään saa Ahma-kaivurin. Ollut erittäin ahkerassa metsä- ja kaivurikäytössä aikanaan. Joskus tarvittiin lisää tehoa, ja tähän laitettiin turbollinen 7000:n moottori, ja vanha turboton siirrettiin tuohon 5000:seen.
IMG-0270.jpg


Ja tässä taas on 7600, jota on ruuvattu aika paljon isommalle syötölle, kun tästä on tarvittu ulosoton kautta tehoa kenttäsirkkelin pyörittämiseen.
IMG-0271.jpg
 
traktori sanoi:
Tämä Ford County on isän lempilapsi, katolla on Wärtsilän tukkikuormaaja, ja perään saa Ahma-kaivurin.

Juu, Ahma-kaivuri on legendaarinen kaivuri, ainakin tietyissä piireissä. Vähän sama kuin ”riuku-Vammas”, eli se, missä on ne kaivurin mukana kääntyvät vastapainot.
 
Jari_S sanoi:
Juu, Ahma-kaivuri on legendaarinen kaivuri, ainakin tietyissä piireissä. Vähän sama kuin ”riuku-Vammas”, eli se, missä on ne kaivurin mukana kääntyvät vastapainot.
Oi, täällä joku tuntee Ahman. Alla kuva kun isäni juuri tänään kunnosti taas sitä, kun se kohta kiinnitetään taas tohon Countyn perään. (Kuvassa muuten David Brown 990, jollainen meillä myös on nurkissa...)

Isäni oli Ahman tehtailla maatilatöiden ohella oheishommissa kehittämässä ja esittelemässä tuota kaivuria, ja kiersi sillä useitakin maatalousnäyttelyitä ja muita näytöksiä aikoinaan.
19836a35-5759-4985-ac9c-92c4f3003c16.JPG


Tkarkka sanoi:
Hyvinkö savuttaa?
Yllättävän vähän savuttaa! Ei tuosta mitään hurjia tehoja kuitenkaan otettu, vakiona tuo antaa vajaan 100 hv, olisko ehkä 20 hv lisää otettu. Sen verran, että Kara 130 kenttäsirkkeli lisäyläterällä jaksaa n. 60 cm tukit halkoa ilman turhaa hidastumista.
 
Kuutiotuuma sanoi:
Toinen juttu on kokonaisen moottorin vaihtaminen. Työkonemoottoreista on lähes aina vähintään 4- ja 6-sylinteriset versiot ja mahdollisesti myös 3-sylinterinen. Muutamat firmat tekivät 4-sylinterisistä traktoreista muunnoksia asentamalla niihin saman moottorisarjan 6-sylinterisen version. Joissain tapauksissa alkuperäinen traktorivalmistaja on jopa ottanut tällaisen muunnoksen omaan tuotantoonsa.

Porschella oli mielenkiintoinen moottoripolitiikka. Malleja löytyi parhaana aikana eli 1950- ja -60-lukujen vaihteessa Junior (1-syl., 14 hp), Star (2-syl., 25 hp), Super (3-syl., 38 hp) ja Master (4-syl., 50 hp). Kovin olivat vaatimattomia tehot, mutta sitkeyttä riitti. Nestekytkin auttoi lähdöissä, mutta en muista, että se olisi ajossa juurikaan luistanut. Super oli malleista yleisin, sitä sai hidas- ja nopeaperäisenä. Vaihteisto oli 4-lovinen, ilman kertojaa.
 
traktori sanoi:
Oi, täällä joku tuntee Ahman. Alla kuva kun isäni juuri tänään kunnosti taas sitä, kun se kohta kiinnitetään taas tohon Countyn perään.

Hieno homma, että vanhaa kaivuria pidetään kunnossa ja erityisen mukavaa on se, että sitä myös käytetään oikeisiin töihin eikä pidetä pelkkänä museoesineenä.

Oma kokemukseni Ahma-kaivurista sijoittuu kauas lapsuuteen. Aikanaan perheellämme oli eräässä saaressa kesämökki ja kerranpa isäni keksi rakentaa mökin pihalle uima-altaan.

Kuoppaa allasta varten kaivamaan palkattiin tuttu maanviljelijä, jolla oli Fordson Super Major traktori ja sen perässä tuo Ahma-kaivuri. Meikäläinen sai istua traktorin penkillä, kun suuri lautta kuljetti konetta saareen. Jännää oli, varsinkin kun meri oli juuri silloin sangen myrskyisällä päällä.

Itse kaivuutyön aikana pääsin kokeilemaan konetta aina silloin, kun kaivurin omistaja piti ruokataukoa.
Hieman kankeaa oli työni sujuvuus verrattuna koneen omistajan työskentelyyn. Hän kun oli tottunut puuhaan ja osasi käytellä sulavasti vanhaa ohjaussysteemiä, jossa jokaisella hydraulisylinterillä on oma erillinen omalla vivullaan oleva venttiili.

Traktoria ajettaessa se ”keuli” todella helposti, kun vähänkin reippaammin kaasua painoi. Sen verran painava oli Ahma siellä koneen perässä.

traktori sanoi:
Isäni oli Ahman tehtailla maatilatöiden ohella oheishommissa kehittämässä ja esittelemässä tuota kaivuria, ja kiersi sillä useitakin maatalousnäyttelyitä ja muita näytöksiä aikoinaan.

Oho, isäsi on sitten tehnyt tavallaan pioneerityötä kotimaisen kaivuritekniikan saralla. Ahman aikaanhan hydrauliikka kaivureissa oli vielä melko uutta. Joitakin mekaanisia vaijerisysteemejä oli jo ollut aiemmin.

Olikohan se Myllykone Oy Naantalissa joka Ahmaa valmisti, näin ainakin muistelisin tuon meillä vierailleen Ahma-kaivurin omistajan kertoneen.
 
[noae]
Jari_S sanoi:
Hieno homma, että vanhaa kaivuria pidetään kunnossa ja erityisen mukavaa on se, että sitä myös käytetään oikeisiin töihin eikä pidetä pelkkänä museoesineenä.

Oma kokemukseni Ahma-kaivurista sijoittuu kauas lapsuuteen. Aikanaan perheellämme oli eräässä saaressa kesämökki ja kerranpa isäni keksi rakentaa mökin pihalle uima-altaan.

Kuoppaa allasta varten kaivamaan palkattiin tuttu maanviljelijä, jolla oli Fordson Super Major traktori ja sen perässä tuo Ahma-kaivuri. Meikäläinen sai istua traktorin penkillä, kun suuri lautta kuljetti konetta saareen. Jännää oli, varsinkin kun meri oli juuri silloin sangen myrskyisällä päällä.

Itse kaivuutyön aikana pääsin kokeilemaan konetta aina silloin, kun kaivurin omistaja piti ruokataukoa.
Hieman kankeaa oli työni sujuvuus verrattuna koneen omistajan työskentelyyn. Hän kun oli tottunut puuhaan ja osasi käytellä sulavasti vanhaa ohjaussysteemiä, jossa jokaisella hydraulisylinterillä on oma erillinen omalla vivullaan oleva venttiili.

Traktoria ajettaessa se ”keuli” todella helposti, kun vähänkin reippaammin kaasua painoi. Sen verran painava oli Ahma siellä koneen perässä.

Oho, isäsi on sitten tehnyt tavallaan pioneerityötä kotimaisen kaivuritekniikan saralla. Ahman aikaanhan hydrauliikka kaivureissa oli vielä melko uutta. Joitakin mekaanisia vaijerisysteemejä oli jo ollut aiemmin.

Olikohan se Myllykone Oy Naantalissa joka Ahmaa valmisti, näin ainakin muistelisin tuon meillä vierailleen Ahma-kaivurin omistajan kertoneen.
[/noae]
Kiitos mielenkiintoisista muisteluista. On tuo Ahma kieltämättä ollut aika moderni kaivuri aikoinaan, vieläkin traktoreiden perään myydään aika lähellä tuonaikasta geometriaa olevia kaivureita. Ja olet ihan oikeassa tuosta Myllykoneesta. Tuossa Turun Sanomien juttu vuodelta 2011:
IMG_EEB59818E16D-1.jpeg


Aamulla oli Ahma taas päässyt Countyn perään:
IMG_4986.jpg


Mutta on tuo vaan oikeisiin kaivuuhommiin enää auttamattoman pienellä ulottumalla oleva, ja erityisesti korkeus esimerkiksi peräkärryyn kauhoessa tulee vastaan todella nopeasti. Tällaisella Hitachilla meillä valitettavasti enimmäkseen kaivuutyöt nyt tehdään. Ja kaikkein parasta kehitystä ovat noi rototiltit, joilla voi kauhaa kallistella ja pyöritellä lähes kaikkiin mahdollisiin asentoihin.
IMG_4984.jpg

IMG_4985.jpg
 
Meillä oli aikoinaan 70- luvulla Kurpan Konepajan Haka 2000 kaivuri traktorin perässä. Kone oli aika kehityksensä alussa ja Leylandin perä porsi sen kanssa, mutta Mf 165 laitettiin tukipalat perään niin kesti. Tuttu urakoitsija ei saanut kuution kiveä Volvollaa, niin nostettiin se sitten Hakalla ylös kuopasta. Sen jälkeen isoveli laittoi sen peräkuuppaan, niin Leylandin nokka nousi lisäpainoista huolimatta heti kun koski nostolaitteeseen, joten sekin täyty kaivurilla siirrellä metsään.
 
traktori sanoi:
On tuo Ahma kieltämättä ollut aika moderni kaivuri aikoinaan, vieläkin traktoreiden perään myydään aika lähellä tuonaikasta geometriaa olevia kaivureita. Ja olet ihan oikeassa tuosta Myllykoneesta. Tuossa Turun Sanomien juttu vuodelta 2011:

Kiitokset tuosta Turun Sanomien kirjoituksesta ja myös valokuvista. Oli hauska lukea ja katsella.

traktori sanoi:
Mutta on tuo vaan oikeisiin kaivuuhommiin enää auttamattoman pienellä ulottumalla oleva, ja erityisesti korkeus esimerkiksi peräkärryyn kauhoessa tulee vastaan todella nopeasti. Tällaisella Hitachilla meillä valitettavasti enimmäkseen kaivuutyöt nyt tehdään. Ja kaikkein parasta kehitystä ovat noi rototiltit, joilla voi kauhaa kallistella ja pyöritellä lähes kaikkiin mahdollisiin asentoihin.

Toki jos työkseen kaivurihommia tekee, niin nuo nykykoneet tietysti tarjoavat sellaista työn tehokkuutta, käytön mukavuutta ja myös työskentelyn turvallisuutta, jollaista ei oikein vanhemmista tahdo löytyä.

Sen sijaan harrastetyyppisessä puuhassa nuo vanhemmat koneet tarjoavat aivan oman tunnelmansa työskentelyyn.

Lisäksi tuollaisia vanhempia lähes täysin mekaanisia koneita pystyy ylläpitämään lähes loputtomiin. Jos jotain varaosaa ei ole valmiina saatavana, niin varsin monet osat voi joko itse tehdä, tai jossain konepajassa teettää, jos tiukka paikka on.

Sen sijaan nykykoneiden monenlainen elektroniikka saattaa tuottaa saatavuusongelmia, joskus vuosikymmenien kuluessa, eikä niiden vianetsintäkään välttämättä ihan yksinkertaista ole. 
 
Jari_S sanoi:
Kiitokset tuosta Turun Sanomien kirjoituksesta ja myös valokuvista. Oli hauska lukea ja katsella.

Toki jos työkseen kaivurihommia tekee, niin nuo nykykoneet tietysti tarjoavat sellaista työn tehokkuutta, käytön mukavuutta ja myös työskentelyn turvallisuutta, jollaista ei oikein vanhemmista tahdo löytyä.

Sen sijaan harrastetyyppisessä puuhassa nuo vanhemmat koneet tarjoavat aivan oman tunnelmansa työskentelyyn.

Lisäksi tuollaisia vanhempia lähes täysin mekaanisia koneita pystyy ylläpitämään lähes loputtomiin. Jos jotain varaosaa ei ole valmiina saatavana, niin varsin monet osat voi joko itse tehdä, tai jossain konepajassa teettää, jos tiukka paikka on.

Sen sijaan nykykoneiden monenlainen elektroniikka saattaa tuottaa saatavuusongelmia, joskus vuosikymmenien kuluessa, eikä niiden vianetsintäkään välttämättä ihan yksinkertaista ole.
Olet aivan oikeassa tuosta pitkäikäisyydestä, ja onneksi meillä isä vielä jaksaa puljata noiden kanssa!

Juttelin isän kanssa tänään juuri, ja voinko kysyä, missäpäin ko. maanviljelijä vaikutti, ja muistatko nimen? Saattaa olla että isä tunsikin hänet :)