https://www.popvakuutus.fi/asiakaspalvelu/yhteistyokumppaneiden-edut?utm_source=autostadium&utm_medium=banner&utm_campaign=autovakuutus_autostadium_jatkuva&utm_content=autovakuutus_0418

Traktorit

Joo, en nyt lue noita "mönkijämönkijöiksi" ollenkaan....invagolfkärryjä lähinnä.
 
antti sanoi:
Joskus on sellaista juttua kuullut että ennenvanhaan sai traktorin kulkemaan kunnolla kun sitä ajoi
vetävän peräkärryn työntämänä. Liekkö ihan legendaa..

Kyllä kuulin tuota aikoinaan itsekin. Tuo onnistui siten, että peräkärryssä oli erillinen vaihteisto, jolloin kärryyn sai suuremman välityksen. Mutta miten traktori saattoi liikkua ainoastaan peräkärryvälityksen tuuppaamana? Tietysti kärryyn veto siirtyi voimanottoakselilla, jonka jälkeen oli tuo erillinen vaihteisto :rolleyes:.
 
Penguin sanoi:
Tuo se vasta turvallista olikin.

Ihan järkyttävää touhua. Onneksi en itse joutunut moisen temppuilun kanssa tekemisiin, kyläjuttuina nuo kiersivät; liekö kukaan tosissaan kokeillut, vaan pelkästään ajatuksen tasolle jääneet.
 
Joo,amisaikoina maatilojen poijjaat kehuskeli että menivät yli 60km/h tasasella---lie legendaa,mutta hurjaa kumminkin...no yksikään ei kuollut. hmm--yksi taisi pistää rakmaattorin kyllä katolleen...
 
Minä olen meinannut traktorilla vetäisitä metsikköön oikein huolella. Isäni osti jostain tuntemattomasta syystä meille traktorin joskus 80-luvun loppupuolella. Natikka oli mökkitraktorina ja ilmeisenä tarkoituksena oli hoidella mökkitien aurausta jne. Sain tehtäväkseni hakea noin 30 km päästä rankakuorman polttopuita varten. Tuollianen 70-luvun bäxteri ei kovin hurjaa vauhtia kulkenut. Menomatka meni vähän uutuudenviehätyksen piikkiin, mutta rankakuorman kanssa tulomatka alkoi kyllästyttää.

Eteen avautui pitkä alamäki ja 18-19 -vuotiaana kossina ei järki päätä pakottanut (jos vieläkään) ja mäen päällä kykin pohjaan. Mäen loppupuolella alkoi kuitenkin jo pelottaa kun traktorin 60 km/h asti yltävä nopeusmittari oli ollut tapissa jo jonkin aikaa ja tuntui että vauhti vaan kiihtyy. Nostin kytkimen pohjasta ajatuksena hiljentää moottorijarrulla ja siitähän se helvetti alkoi. Tuossa nopeudessa hitaasti pyörivä, suuripuristeinen esikammiodiesel paukahti reilusti ylikierroksille ja traktori alkoi pomppia rankakuorma peräkärryssä. Ei meinannut maantie piisata, mutta onneksi pysyi ojien välissä, eikä ketään tullut vastaan. Opetti kerralla ettei kytkintä paineta alamäessä!
 
Onko nää teitin traktorit niin nee***imalleja ettei niissä ole jarruja....vai ettekö ossoo niitä käyttää. Itse tulee useinkin laskettua vapaalla pitkiä mäkiä ja nopeus himmattua jarruilla ensin "siedettäväksi" ja sitten vasta kutkin ylös....

Vai onko nää teitin jutut legendaa....
 
Tuo meillä ollut 70-luvun alun Natikka oli ehdottomasti neekerimalli ja varmasti jo paalattukin. Kuten sanoin, junnuna ei äly leikannut riittävästi ja vauhdin hitaus kyllästytti. Ratakaisu tähän oli alamäessä kytkin pohjaan ja kytkimen noston vaikutuksen ymmärtämättömyys kovassa vauhdissa.
 
antti sanoi:
Eikös ns. Tieliikennetraktori (tien hoitotyötä tekevä) saa sen 60 km/h kulkea ihan laillisesti.

Ei ne saisi, niinkuin Karviskin vastasi...mutta kummasti ne näkyy monet kulkevan. Menneellä viikolla ajelin traktorin perässä 65kmh ihan tasaisella ja traktorin perässä oli kärry kiinni....talletin oikein videon huvikseni.
 
Quality sanoi:
Kyllä kuulin tuota aikoinaan itsekin. Tuo onnistui siten, että peräkärryssä oli erillinen vaihteisto, jolloin kärryyn sai suuremman välityksen. Mutta miten traktori saattoi liikkua ainoastaan peräkärryvälityksen tuuppaamana? Tietysti kärryyn veto siirtyi voimanottoakselilla, jonka jälkeen oli tuo erillinen vaihteisto :rolleyes:.
Olihan noita, kotikylällänikin eräässä maatalossa oli työntävä peräkärry. Tekivät vanhasta kuorma-autosta, josta katkaistiin runko sopivasta kohtaa ja aisa tilalle. Auton oma vaihdelaatikko asettui kärryn ja etulaidan väliin, vaihdekeppi siinä laatikon päällä hämmennettävissä. Veto laatikon kytkinakseliin, traktorin ulostosta veto nivelakselilla, väliin tarvittiin tukilaakeri. Siitä syntyi kantavuudeltaan hyvä, paripyörillä ja lehtijousilla varustettu kärry, jossa oli kippi. Huonolla tiellä erinomainen apu, kun saatiin kärry mukaan työntöavuksi. Piti vain hakea sopiva pykälä laatikosta, että saatiin traktori ja kärry synkroniin. Sitä en muista, miten välityssuhde sattui justiinsa kohdilleen, mutta toimiva yhdistelmä joka tapauksessa. Sitten kuulemma maantiellä voi ajella peräkärrytyönnöllä. Varmaan melko kovilla oli ulosoton mekaniikka, mutta lujiahan nuo traktorit "ennen vanhaan".
 
Vaarivanhus sanoi:
Auton oma vaihdelaatikko asettui kärryn ja etulaidan väliin, vaihdekeppi siinä laatikon päällä hämmennettävissä.
Pöh, painovirhe, tietenkin kärryn etulaidan etupuolelle.
 
Normitraktoria saa ajaa vaikka kevarikortilla. Itseasiassa ainoa ajokortti, joka ei oikeuta traktorin ajamiseen on mopokortti (AM-luokan kortti)
 
Penguin sanoi:
Normitraktoria saa ajaa vaikka kevarikortilla. Itseasiassa ainoa ajokortti, joka ei oikeuta traktorin ajamiseen on mopokortti (AM-luokan kortti)
Kuten noista keskusteluistakin käy ilmi, traktorin käsittelytaito niin pellolla kuin liikenteessäkin on kovin monisyinen juttu. Oikeastaan traktoria varten pitäisi edellyttää ihan oma korttiluokkansa eli T-kortin suorittamista.

Traktorikortti (T)

Ajokorttivaatimus, kun
  • Traktorit, liikennetraktoreita lukuun ottamatta (ajokorttivaatimuksena LT),
  • moottorityökoneet ja moottorikelkat niihin kytkettyine hinattavine ajoneuvoineen
T-luokan tutkintoon pääsemisen edellytykset
  • ikä vähintään 15 vuotta
  • voimassa oleva ajokorttilupa (haetaan asuinpaikan poliisilta, hakemukseen liitettävä enintään kuusi kuukautta aikaisemmin saatu lääkärintodistus tai nuorison terveystodistus, sekä kaksi valokuvaa)
  • luotettava selvitys henkilöllisyydestä
Tutkinto
  • suoritetaan vain teoriakoe (käsittelykoe, jos tutkinnonvastaanottaja tai poliisi pitää sitä tarpeellisena)
  • teoriakoe suoritetaan tietokoneella (TOT)
  • teoriakokeessa 20 L-kysymystä sekä 10 T-luokan ajoneuvoluokkakohtaista kysymystä
  • hylätty teoriakoe voidaan uusia aikaisintaan kolmen päivän kuluttua hylätystä kokeesta
  • AM-luokan ja T-luokan teoriakokeen voi suorittaa samalla kerralla

Hyväksytystä tutkinnosta annetaan tutkintotodistus, joka oikeuttaa ajamaan T-luokan ajoneuvoja Suomessa yhden kuukauden ajan. Varsinainen ajokortti toimitetaan postitse.

Lähde: http://www.ajovarma.fi/ajokortit-ja-tutkinnot/ajokorttiluokat/Sivut/traktorikortti.aspx
 
Quality sanoi:
Kuten noista keskusteluistakin käy ilmi, traktorin käsittelytaito niin pellolla kuin liikenteessäkin on kovin monisyinen juttu. Oikeastaan traktoria varten pitäisi edellyttää ihan oma korttiluokkansa eli T-kortin suorittamista.
...
  • suoritetaan vain teoriakoe (käsittelykoe, jos tutkinnonvastaanottaja tai poliisi pitää sitä tarpeellisena)

Mikä tekeekin siitä T-kortin suorittamisen edellyttämisestä täysin tarpeettoman, kun T-kortin saa täysin ajotaidonkin. Toki tuossa pointti olisi, mutta sitten pitäisi myös jotain osata sen kortin suorittamisen jälkeen. Ajokorttiluokissa tosin on monta muutakin ihmeellistä asiaa. Jos suorittaa kortin automattivaihteisella autolla, niin korttiin tulee ehdoksi, ettei saa ajaa manuaalilla. Jostain käsittämättömästä syystä jos kortin suorittaa manuaalivaihteisella autolla, niin korttiin ei kuitenkaan tule ehtoa, ettei saa ajaa automaatilla.
 
tietenkin kärryn etulaidan etupuolelle

Nämähän oli aikoinaan tosi yleisiä, eli siis "työntävät" kärryt. Melkoinen kurottelu sieltä traktorin takaikkunasta kärryn vaihdelaatikkoon mutta keppiin olikin usein hepattu huoma jatkovarsi joka ylsi liki traktorin hyttiin. Luulen, että melkoinen sohlo ollut kyseessä, 100A voi jäädä kakkoseksi.
 
Ei voitu olla bongaamatta Zetoreita ABC Tupoksen parkkipaikalla. Lisää saapui kaiken aikaa. "Vessapuheiden"  :rolleyes:  mukaan olivat tulossa Hailuodosta ja matkalla Raaheen. Leppoisia isäntiä, osalla emäntä mukana  :)
 

Liitteet

  • zetoreita.JPG
    zetoreita.JPG
    40,5 KB · Katsottu: 146
juupeli sanoi:
Ei voitu olla bongaamatta Zetoreita ABC Tupoksen parkkipaikalla. Lisää saapui kaiken aikaa. "Vessapuheiden"  :rolleyes:  mukaan olivat tulossa Hailuodosta ja matkalla Raaheen. Leppoisia isäntiä, osalla emäntä mukana  :)

Nuo ovatkin aivan verrattomia säksättimiä ;D. Toki muistan noita vielä ihan tositoimissa. Tuota ei saanut sammumaan ihan vähällä; ei siinä massiivinen vauhtipyörä monta kiekkaa minuutissa pyörähtänyt tyhjäkäynnillä, olisikohan jotain sydämen lyöntinopeutta ollut: "dimppa---dimppa---dimppa..." ja vähän syöttöä lisää: "tsäk-tsäk-tsäk-tsäk..." 2-pyttyinen nelitahtimoottori kehitti huimat 25 hv, siitä mallimerkintä "Zetor 25".
 
Zetorin ääni syöpyi muistiin, kun puusepänverstaalla puolisen vuotta töissä ollessani sahailtiin keväällä viikon verran, vuoden tarveaineet hyvälaatuisista mäntytukeista. Zetori pyöritti sirkkeliä ja remmi plätkytti. Oli olevinaan kiire lankkuja taaplatessa ja pintoja (Pohjanmaalla olen kuullut sanottavan pintoja "losoiksi") pois kuskatessa. Aurinko porotti kuumasti ja hikeä pukkasi.
 
Vaarivanhus sanoi:
Zetorin ääni syöpyi muistiin, kun puusepänverstaalla puolisen vuotta töissä ollessani sahailtiin keväällä viikon verran, vuoden tarveaineet hyvälaatuisista mäntytukeista. Zetori pyöritti sirkkeliä ja remmi plätkytti.

Niin se oli Zetori voimanlähteenä kotikylänikin kenttäsirkkelillä. Jotenkin vaan ei traktorin voimanottoakselin ja sirkkelin sallimat nopeudet sattuneet sopivasti kohdilleen, joten Zetoria piti käyttää kovin alhaisilla kierroksilla. Traktorimiehen mukaan tuo oli syynä sille, että jossain vaiheessa "mustat raudat alkoivat kurkistella koneen sivulta" :eek:. Se oli sen Zetorin tarinan loppu.
 
^Kyllähän Zetori kovasti papatti isoa tukkia sahatessa. Sahurina oli Zetorin omistaja, ehkäpä hän osasi optimoida voimakoneen kyvyt ja sahausvauhdin, ettei tullut lohkon kyljestä rautaa kurkistelemaan koneenkäyttäjää. Voimantarpeeseen oleellisesti vaikuttava asia on tietenkin sirkkelinterän terävyys. Kylläkän sahuri sitä ahkeraan viilaili, sai lautapoika hetken huilitauon, ellei ollut pahasti ehtinyt rästiä kertyä.

Eipä tarvinnut illalla mennä koululle puntteja nostelemaan, kun päivän yritti saada lankkuja ojennukseen. Kuutisenkymmentä kiloa näytti siihen aikaan, kun poikanen astui vaakan päälle . Painoja nousi suorille käsille 97,5kg. Nyt ei meinaa tai paremminkaan edes uskalla nostaa 25kg sementtisäkkiä syliin. Suoraan sanottuna ottaa moinen ripauksen verran päähän.