https://www.popvakuutus.fi/asiakaspalvelu/yhteistyokumppaneiden-edut?utm_source=autostadium&utm_medium=banner&utm_campaign=autovakuutus_autostadium_jatkuva&utm_content=autovakuutus_0418

Suunnistus

Harrastatko suunnistusta?

  • Harrastan, suunnistan seurassa, olen osallistunut kipailuihin

    Ääniä: 3 27,3%
  • Harrastan, mutta vain kunnon vuoksi ja omaksi ilokseni

    Ääniä: 2 18,2%
  • Katson mielelläni TV:stä esim. Jukolan viestiä

    Ääniä: 3 27,3%
  • Katson TV:stä tai kuuntelen radiosta suunnistuskisoja satunnaisesti

    Ääniä: 1 9,1%
  • En harrasta

    Ääniä: 4 36,4%
  • Joku perheenjäsenistäni harrastaa

    Ääniä: 1 9,1%

  • Äänestäjiä yhteensä
    11

Quality

Yhdistyksen jäsen
Liittynyt
18.12.2013
Jukolan viesti juostiin viikonloppuna. Suunnistus on laji, joka taatusti jakaa mielipiteitä. Yhden mielestä märässä metsässä rämpimistä vastenmielisempää urheilua on mahdotonta löytää, kun toisen mielestä suunnistus on niin fyysisesti kuin henkisesti erittäin stimuloiva, monipuolinen ja viihdyttävä laji.

Mitä mieltä sinä olet suunnistuksesta näin "post-Jukola" -ehtoona?
 
Rouvaa odottelen tulevaksi kotiin Jukolan reissulta. Ilmahan tuolla oli tällä kertaa varsin kostea. Tuli se venlojen viesti seurailtua telkkarista ja näkyipä rouvakin lähetyksessä. :)
 
Minä toki pidän lähes kaikesta ulkoliikunnasta. Mutta suunnistusta arvostan erittäin korkealle. Useampana kesänä olen käynyt kuntorasteilla kerran tai pari. Lajina aivan loistava. Mielenkiintoista kuntoilua joka vaatii muutakin taitoa kuin pelkkää fyysistä kuntoa. Strategista silmää ja nopeita ratkaisuja. Täysin aloittelijana ei voi kun ihailla kokeneiden touhuja. Käsittämätöntä vauhtia ja virheetöntä menoa.

Syy joka pitää menemästä metsään tiheämpään on aloittelijalle joka kuitenkin paljon kuntoilee, on loukkaantumisriski. Väsyneenä alkaa haparoida ja metsässä on suuri vaara taittaa jalkansa niin, että loppukesän muut harrastukset menee sen sileän tien.

Ehdottomasti hieno laji!
 
Yli 10 vuotta tuli oltua Jukolassa joukkueen huoltajana, mutta mitään hinkua ei sinne ole sen jälkeen ollut. Kyllä se kovien miesten ja naisten laji on, ei siitä mihinkään pääse ja hyvä kuntolaji myös. Tuollaiset massatapahtumat vaan raiskaavat luonnon pahasti ja jälki on pahimmillaan aika ikävää useamman vuoden. Toki luonto uusiutuu, mutta aina siellä jotain peruuttamatontakin tapahtuu. 
 
Viikkorasteilla on tullut käytyä perheen kanssa parina kesänä mutta tänä kesänä muut päällekkäiset harrastukset estävät käymästä. Muutoin tulisi kyllä käytyä.

Autosuunnistus ei vissiin kuulu tähän keskusteluun?
 
Koululiikunnassa ainoa laji missä koin mitään osaamisen iloa. Suunnistustyyppisiä harrastuksia olen sittemmin erilaisia harrastellut, mutta varsinaisilla rasteilla en ole käynyt. Kuitenkin tässä parin viikon sisään, kaverien suoritusten innoittamana, on alkanut tuntua josko kävisin itsekin kokeilemassa jonkun iltarastijutun :)
 
Kartta ja kompassi on ollut kädessä 5 vuotiaasta asti. Junnuna tuli myös kilpailtua, mutta taisi jossain vaiheessa naiset kiinnostaa liikaa :)

Edelleen ahkerasti tulee suunnistusta harrastettua ja Jukolaan on osallistuttu siitä lähtien kun ikä riitti muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Tänä vuonna jäi valitettavasti väliin viime hetken loukkaantumisen vuoksi.
 
tai sanoi:
Koululiikunnassa ainoa laji missä koin mitään osaamisen iloa. Suunnistustyyppisiä harrastuksia olen sittemmin erilaisia harrastellut, mutta varsinaisilla rasteilla en ole käynyt. Kuitenkin tässä parin viikon sisään, kaverien suoritusten innoittamana, on alkanut tuntua josko kävisin itsekin kokeilemassa jonkun iltarastijutun :)
Ilman muuta!

Minä touhusin toista lajia aikuisiälle asti ja siinä sivussa tuli huomattua, että suunnistus sujuu. Oli tavan juoksuun verrattuna koukuttava laji ja viimeiset parikymmentä vuotta on sitten suunnistettu. Vieläkin haluja olisi, mutta viime keväänä selkä teki tenän ja juoksut ovat jääneet. Ja toisaalta taloudellinen tilanne on se, että ei oikein kaiken muun lisäksi raski panostaa asiaan 110%:sesti.