https://yliteippaus.fi/

Sisäverkot

M

Makkis

Vieras
Koitin tuossa pelailla Xbox Onea kotikoneella sisäverkossa suoratoistona ja kyllä taas nämä ala-arvoiset viritykset senkin estää. Minkälaisia sisäverkkoja porukoilla on kotona?

Lähinnä mietin miten fiksusti toteuttaa valmiissa torpassa? Siis lähinnä kaapeloinnin osalta?

Omalla kohdalla olisi mahdollista tuoda parikaapelit kaikkiin huoneisiin välikatolla mutta itse huoneisiin veto olisi varmaan ainoa järkevä vaihtoehto tuoda pinnassa kouruissa. Ristikytkennän voisi tehdä tuonne lämpimään varastoon tai vaatehuoneeseen sähkötaulun kupeelle, johon riittävällä porttimäärällä oleva 1Gbe kytkin. Puhelinkaapeli tulee vain eteiseen (tai siis jonnekin se tänne torppaan muualle tulee mutta en tiedä minne....) niin modeemi olkoon siinä, tipautetaan RJ sille alas. Lisäksi kaksi kunnollista wifi tukaria, ei siis mitään sykseleitä tai telehelewettejä niin voisi näistä ongelmista päästä.
 
802.11ac by Apple ja kaksi eri langatonta verkkoa eri tukiasemilla ja eri taajuuksilla. Teoriassa maksimissaan 1300 Mbps ja mopolaitteet eri verkossa kuin nopeammat. Tukiasemia kahdessa kerroksessa, välissä 1 Gbps Ethernet-yhteys ja alakerrassa verkot yhdistetty kytkimellä, josta kaikki yhteydet on 1 Gbps. Reititin kiinni samassa kytkimessä myös gigan nopeudella, tosin reitittimestä ulos alkaa sitten kuristus. Yksikään läppäri tai pöytäkone ei ole verkossa kiinni johdolla, vaan kaikki langattoman verkon kautta. Jotenkin nuo johdot on viime vuosituhannen juttu ja lisäksi rumia ja sotkuisia.
 
Minä luotan kiinteään ratkaisuun aina kun mahdollista. Minulla on talossa yleiskaapelointijärjestelmä (EN50173-1) suojaamattomalla Cat6-piuhalla (UTP). Rasioita talossa muistaakseni 35 kpl ja aktiivilaitteet 1Gbps nopeuksisia. Lisäksi Asuksen AC-standardin laitteet langattomaan verkkoon. Internet-yhteytenä ADSL2 (24/1M).

Kaikki kiinteästi paikallaan olevat laitteet eli pöytäkone, PS3, mediatoistin (WD TV), digiboksit, toinen telkkari ja NAS ovat 1Gb ethernet-narussa. Läppärit, tabletit ja puhelimet 802.11ac-langattomassa.
 
MMV sanoi:
Jokaisessa huoneessa on 2xtuplamodulirasia sis. myös vaatehuoneet. Rasiointi ylettyy autotalliin ja tekniseen tilaan asti.

Silti..  ;D

Meillä on pärjätty omakotitalossa nykyään neliporttisella (kolme käytössä) ADSL+WiFi:llä + TV tasoissa erillinen 8 porttinen kytkin - kun mukulat lentäneet maalimalle.
Kiinteästi serveri ja pöytökone piuhassa, luurit ja tabletit on WI-FIllä.
 
Talon rakennusvaiheessa en säästellyt taloautomaatiovalmiuksissa. Talosta löytyy yleiskaapeloinnin lisäksi noin 300 metriä instrumentointikaapelia (muistaakseni NESMAK). Tuota ei ole käytetty toistaiseksi muuhun kuin audiosignaalin siirtämiseen.
 
Luokan E kaapelointi toteutettuna kategorian 6 komponentein standardin EN50173-1 ja tässä tapauksessa vielä EN50173-4 mukaisesti kykenee siihen 1000MBase-T sovellukseen, jos on lisäksi huomioitu oleelliset pointit standardeista EN50174-1 ja -2.

Tulee muistaa kuitenkin, että kategorian 6 kaapelointi ei kerro juurikaan mitään suorituskyvystä (esim. 1000MBase-T), vaan suorituskyvystä kertoo toteutunut luokka, esim. luokka E. Luokan E suorituskyvyn aikaansaamiseksi tulee huomioida paljon muutakin kuin komponenttikategoria (esim. Cat 6.). Oikea komponenttikategoria on hyvä lähtökohta halutun suorituskykyluokan toteuttamiseksi, muttei se kuitenkaan sitä  yksinään takaa, jos muut asiat ovat rempallaan.

IEEE 802.3 on speksaamassa uusia sovelluksia olemassa oleviin vanhoihin parikaapelointeihin tarkoittaen tässä tapauksessa luokan D (Cat 5e) ja E (Cat 6) kaapelointeja. Uudet sovellukset ovat 5GBase-T ja 2,5GBase-T. Esimerkiksi 5GBase-T tulee tuohon luokkaan E. Nyt en muista tältä istumalta, että vaatiiko tuo jo esim. U/FTP kaapelin käyttöä ja mitkä tulevat olemaan pysyvän siirtotien maksimipituudet.

Makkiksen tapauksessa harkitsisin komponenttikategoriaa 6a ja tätä myöten tavoitteeksi luokka Ea, jonka kattosovellus on 10GBase-T. 40Gbase-T ja 25Gbase-T ovat myös tuloillaan, mutta ovat enemmänkin datakeskuskäyttöön tarkoitettuja ja speksaus näiden osalta on vielä kesken.
 
TT_rex sanoi:
vaatiiko tuo jo esim. U/FTP kaapelin käyttöä

Käytännössähän aika harvoin tarvitaan suojattua kaapelointia (FTP/STP) ellei ympäristö aseta vaatimuksia. Lisäksi hyvin useissa tapauksissa esim. STP:llä toteutettu kaapelointi on väärin tehty. Melkein lähtisin tekemään tuollaisissa tilanteissa kaapeloinnin yksimuotokuidulla, mikäli puhutaan sähköhäiriöalttiista ympäristöstä.
 
Erikoisia taloja teillä kun rasioita pitää olla kymmenittäin, minulla on yksi ainoa.....jakorasia, yhdellä sisääntulolla ja yhdellä lähdöllä. Silti sisälläkin näkyy netti ja telkkarit....
 
MMV sanoi:
Käytännössähän aika harvoin tarvitaan suojattua kaapelointia (FTP/STP) ellei ympäristö aseta vaatimuksia. Lisäksi hyvin useissa tapauksissa esim. STP:llä toteutettu kaapelointi on väärin tehty. Melkein lähtisin tekemään tuollaisissa tilanteissa kaapeloinnin yksimuotokuidulla, mikäli puhutaan sähköhäiriöalttiista ympäristöstä.

Kun nopeudet nousevat ja sen myötä taajuudet, niin suojauksen tarve kasvaa ollen jossain vaiheessa välttämätön. Esim. Luokan Ea (10GBase-T) kytkentävaimennus on jo kiikun kaakun suojaamattomalla kaapeloinnilla, koska suojauksena on ainoastaan parikierron symmetrisyys (parametri: epäsymmetriavaimennus). Uudet luokat I ja II ja niissä ajettavat sovellukset 25GBase-T ja 40GBase-T tulevat vain suojatuilla kaapeloinneilla toteutumaan.

Toisekseen suojaus suojaa myös kaapelin sisäisiltä sähkömagneettisilta häiriöiltä eli parien väliseltä ylikuulumiselta (NEXT, FEXT) parisuojatun (U/FTP) kaapelin ollessa kyseessä. Parisuojaus antaa myös suojaa ANEXT ja AFEXT ilmiöiltä ja samalla myös muilta ulkopuolelta esim. sähkökaapeleista tulevilta sähkömagneettisilta häiriöiltä - kuten totesitkin.

Miten F/FTP, F/UTP tai U/FTP kaapelointi on tehty usein väärin?
 
MMV sanoi:
Talon rakennusvaiheessa en säästellyt taloautomaatiovalmiuksissa. Talosta löytyy yleiskaapeloinnin lisäksi noin 300 metriä instrumentointikaapelia (muistaakseni NESMAK). Tuota ei ole käytetty toistaiseksi muuhun kuin audiosignaalin siirtämiseen.

Joskus tää oli tapana. Ei kai enää ihan samassa määrin kun langattomat järjestelmät kehittyy.

Puhut valmiuksista, tarkoittaako se siis sitä ettei taloautomaatiojärjestelmää kuitenkaan ole?

Vähän hukkaan mielestäni menee moinen jos eivät ole käytössä.


Audio kulkee meillä langattomasti ja musiikkia voi kuunnella yhdessä tai erikseen olohuoneessa, keittiössä, makuuhuoneessa ja kylpyhuoneessa/saunassa. Ohjaus i-laitteilla. Järjestelmä on siis Sonos. Tuonhan voisi toki toteuttaa niinkin että päätelaitteet olisi jakamossa ja signaali jaettaisiin sitten audiokaapeleilla kuten ystäväni on tehnyt mutta silloinkin heti rakennus/remontointivaiheessa varustaisin tilat kaiuttimin. Upotetut tmv. yleistiloihin ja varsinaisiin kuuntelutiloihin sitten rasiat ns. oikeille kaiuttimille.
 
Ale sanoi:
Joskus tää oli tapana. Ei kai enää ihan samassa määrin kun langattomat järjestelmät kehittyy.

Puhut valmiuksista, tarkoittaako se siis sitä ettei taloautomaatiojärjestelmää kuitenkaan ole?

Talo rakennettiin 2003/2004, joka selittää kaapeloinnin määrää ja kun itse nuo tein, niin ei juuri mitään maksanut kokonaisuuteen nähden. Taloautomaatiojärjestelmät ovat olleet pääsääntöisesti niin epästandardeja ja hetken relevantteja, etten ole nähnyt järkeväksi toteuttaa vaikka valmius on (oli tuon aikaisiin). Tosin on meillä etävalvonta lämmitysjärjestelmälle, vesivuotohälytys ja poissa/paikallaolotila (katkaisee tietyt sähköt, tiputtaa ilmanvaihtoa pienemmälle ja katkaisee lämpimän käyttöveden kiertopumpun).
 
TT_rex sanoi:
Kun nopeudet nousevat ja sen myötä taajuudet, niin suojauksen tarve kasvaa ollen jossain vaiheessa välttämätön. Esim. Luokan Ea (10GBase-T) kytkentävaimennus on jo kiikun kaakun suojaamattomalla kaapeloinnilla, koska suojauksena on ainoastaan parikierron symmetrisyys (parametri: epäsymmetriavaimennus). Uudet luokat I ja II ja niissä ajettavat sovellukset 25GBase-T ja 40GBase-T tulevat vain suojatuilla kaapeloinneilla toteutumaan.

Miten F/FTP, F/UTP tai U/FTP kaapelointi on tehty usein väärin?

Minulla ei ole riittävästi asiantuntemusta noista uusimmista standardeista, enkä myöskään ole noiden asennusten kanssa juuri missään tekemissä, joten en uskalla ottaa kantaa tarkemmin. Meillä ei ole edes mahdollisuutta mitata muuta kuin 1Gbase-T/F -verkkoja (vanha Fluken analysaattori), joten siltäkään osin uudemmat verkot eivät ole hanskassa.

Kun olen soitellut FTP/STP-kaapeleita läpi, niin usein löytyy kytkemätömiä pari/kaapelisuojia tai ilman potentiaalin tasausta.

Nyt mennään kuitenkin niin kauas minun oikealta osaamisalueelta, että paras olla sanomatta yhtään mitään. En siis ole missään tekemisissä työni puolesta data/telekommunikaatio/sähkö/yleiskaapelointiasennusten kanssa.
 
Meillä vanhassa rivarissa ei tietysti ole mitään huoneistokohteista sisäverkkoa.
Talojakamon kautta tulee ne 2 CU-paria huoneeseen  ;D
Alakerrassa on ciscon kaapelimodeemi jossa on WIFI vain 2,4G kaistalla ja 4 eth-liitäntää. Se siis TV RF liitännässä ja siitä omaa "sisäverkkoa" on vedetty jopa 2 litteää RJ kaapelia (joista oli foorumilla aiemmin puhetta kun niitä etsiskelin).
Toinen litteä 10m pitkä kaapeli meneen suoraan iMac;ille ja toinen 15m pitkä yläkertaan jossa on Apple airport toisena WIFI tukarina 2,4+5G kaistalla. Se airport;han ei ole kuin verkkoliitännältään kuin100M :(

eli ei paljoa pääse sisäverkolla kehumaan...
 
MMV sanoi:
Kun olen soitellut FTP/STP-kaapeleita läpi, niin usein löytyy kytkemätömiä pari/kaapelisuojia tai ilman potentiaalin tasausta.

Potentiaalintasauksen tarpeellisuus on kuitenkin harkittava aina tapauskohtaisesti. Ratkaisu ei ole aina, että molemmista päistä maihin ja kaikki on kunnossa. Mikäli esim. kahden rakennuksen välisessä kaapeloinnissa joudutaan käyttämään metallisuojilla varustettuja parikaapeleita tai metallisia rakenneosia sisältäviä valokaapeleita voi rakennusten välinen potentiaaliero aiheuttaa kaapelin metallisiin suojarakenteisin suuriakin virtoja.  Suojien/metalliosien potentiaalintasaus/maadoittaminen vain toisessa päässä on tällöin ratkaisu tai rinnakkaisen maadoitusjohtimen käyttäminen pienentämään suojissa kulkevaa virtaa voi olla myös vaihtoehto.

Jos taas esim. kerrostalorakennuksessa on TN-C tai TN-C-S-sähkönjakelujärjestelmä, on vaarana, että nousuparikaapeleiden potentiaalintasaustoimenpiteet aiheuttavat PEN-johtimen virran eli ns. nollavirran kulkemisen osittain myös suojatun parikaapelin suojassa. Näissä tilanteissa ei saa suojattua (F/UTP, U/FTP jne.) nousuparikaapelia maadoittaa toisesta päästä vaan ainoastaan toisesta.

Eli suojien kytkemättä jättäminen ja sitä kautta potentiaalintasauksen puute voi olla täysin oikea ratkaisu – parempi kuin se, että vedetään sen enempää ajattelematta molemmista päistä maihin aina.
 
Ymmärrän toki mikäli suojan kytkemättömyydelle löytyy peruste, mutta tarkoitin lähinnä hutiloituja kytkentöjä, joita tuntuu datapuolella olevan melko paljon. Kun olen tilannut esim. meidän puljuun tietoliikennekaapelointeja, niin olen itse tarkastanut noin yleispiirteisesti verkon tuolla Flukella ellei mittauspöytäkirjaa ole minulle toimitettu. Ja kuten sanoi, ei minulla riitä asiantuntemus sähkö/data-asennuksiin ja luotankin että sinulla on faktat hallussa.
 
MMV sanoi:
Ymmärrän toki mikäli suojan kytkemättömyydelle löytyy peruste, mutta tarkoitin lähinnä hutiloituja kytkentöjä, joita tuntuu datapuolella olevan melko paljon. Kun olen tilannut esim. meidän puljuun tietoliikennekaapelointeja, niin olen itse tarkastanut noin yleispiirteisesti verkon tuolla Flukella ellei mittauspöytäkirjaa ole minulle toimitettu. Ja kuten sanoi, ei minulla riitä asiantuntemus sähkö/data-asennuksiin ja luotankin että sinulla on faktat hallussa.

Millä Flukella mittaat - parikaapelitesterillä vai sovellustesterillä? Testaustulokset tulee urakoitsijan toimittaa aina jo oletusarvoisesti.
 
2011 tuli vielä vedettyä kiinteä kaapelointi ja ei ole kaduttanut kun töitäkin tulee tehtyä kotona. Tuplarasiat makkareissa + olohuoneessa + varastossa. Kuituboksin perässä Asuksen RT-N66U reititin jonka 4x1Gb portit ovat toistaiseksi riittäneet kun kiinni ovat työkone + pleikkari + NAS.
 
Eipä se laadukas kaapelitesteri ja testipöytäkirjakaan aina takaa kaapeloinnin laatua. Kaiken piti olla kunnossa urakoitsijan jäljiltä, mutta kuinka ollakaan, loppuunkulunut testerin kaapeli repi irrotettaessa RJ45-liittimen liuskoja rikki eikä urakoitsija sitä huomannut.
Onneksi testasin kaapeloinnin itse "vielä kerran" ennen firman - jossa olin töissä - muuttoa läppärillä ja urakoitsija ehti korjata virheet.

Lisäys: vaikka edellä oleva tapahtuikin yrityksessä ja sen Cat6 yleiskaapeloinnissa, niin edellä kerrottu pätee myös kotiverkkoasennuksiin, josta tässä ketjussa lienee kyse. Kannattaa olla tarkkana.
 
Minä tein pari vuotta sitten kaapeloinnin -58 valmistuneeseen taloon. Aika nykertämistä, mutta vain pari pätkää menee pintana kourussa (katosta lattiaan nurkassa). Muut jalkalistan tai lasketun katon alla. Kaikki tähtimäisesti datakaappiin, jossa ristikytkentä ja 1G eth-kytkin. Kaikissa huoneissa vähintään kaksi ja olkkarissa 4. Olkkariin laittaisin nyt vähintään, mutta noillakin pärjää. Ihan siisti siitä tuli.
 
Tässä ehkä rumin suoritus. Vähän laiska tasottaja/maalari ollut... mutta kaapelit menee tuolla jalkalistan alla ja sitten rasialle nousu piikattu rappauksen/betonin alle ja siistitty piiloon. Osa tuli pintarasiaan, joten niille tuli sitten valkoisella n. 10cm mittaisella kourulla tuosta nousu.

cf64a84a9d8e3b1ea329ed330de042b7.jpg