https://tummennuskalvot.fi/

Sähkön kulutus

Tällä hetkellä kulutusseuranta näyttää helmikuulle tasan -50% verrattuna edellisvuoteen, mutta vasta pidempi seuranta kertoo tarkemmin.

Oikeastaanhan ei ole edes oleellista katsoa sähkön kokonaiskulutusta, vaan miten lämmityssähkön käyttö muuttuu.

Kun Exceliin nakkaa tältä vuodelta ja viime vuodelta sähkönkulutukset ja lämpötilat vertailujaksoilta, vähentää molemmista vertailujaksoista auton lataussähkön (tuosta löytyy statistiikka) sekä viime vuoden numeroista käyttösähkön sillä arviolla että olisi sama määrä kuin tänäkin vuonna (ei ole syytä epäillä että se olisi oleellisesti muuttunut), jää jäljelle talon ja käyttöveden lämmitykseen käytetyt kilowattitunnit.

Lämmitystarvelukujen summa on vertailujaksoilta promillen tarkkuudella sama: 321,6 (2023) vs. 321,2 (2022) eli jaksot ovat erinomaisen vertailukelpoiset.

Vuonna 2023 VILP on käyttänyt energiaa talon ja käyttöveden lämmitykseen keskimäärin 37,5 kWh/vrk, 2022 edellinen suoravastuksellinen varaaja haukkasi keskimäärin 115,3 kWh/vrk.

Laskua siis 68,5%.

Alkuperäisellä mitoituslaskelmalla oli laskettu vuotuinen energiansäästö 64%, joten muutaman viikon otannalla se saattaa olla ihan realisitinen, vaikka huomioi että veden käyttö olisi hieman laskenut edellisvuodesta.
 
Onko hyötyä pitää kylppärin n.4:n neliön lattialämmitys pois päältä kun aamusuihkut on käyty,siis n.neljä tuntia vuorokaudessa päällä,loput pois.
Kuittaako lattian uudelleen lämmitys mahdollisen hyödyn,lämpö on pidetty melko alhaisena.
 
^jos lämmitysvastukset on hyvin pinnassa niin tuosta voi olle hyötyä paljonkin mutta jos ovat syvällä laatassa niin klinkkerien lämpötila ei kovin nopeasti muuta ja energiaa menee aikaslailla saman verran.
Se millä on vaikutusta enemmänkin niin kyseisen pesutilan ilmanvaihdon kuristaminen kun kosteusprosentti on riittävän alhainen.
Minulla on automaattinen poistoventtiilli mikä poistoilman kosteuden lisääntyessä avaa venttiiliä muutaman sentin verran ja kosteuden vähentyessä vastoinpäin.
Pesuhuoneen kautta imetään kuitnekin suhteelisen lämmintä ilmaa mikä sillä pesuhuoneen lattialämmityksellä lämmitetään.
 
Jos kylppärissä on ajanmukainen vesieriste ei mitään ongelmia synny. Kerrostalojen linjasaneerauksien yhteydessä yleensä asennetaan lattialämmitys joka on mukavuus lämmitys. On paljon kylppäreitä joissa ei ole lattialämmitystä niin kerros, rivitalo ja omakotitaloissa.
 
Kunhan kosteus ei pääse tekemään haittoja
Minkään märkätilan kosteudenhallintaa ei saa asettaa mahd. lattialämmityksen varaan, vaan siellä on aina oltava asianmukaiset, toimivat vesieristeet paikallaan. Sillä lattialämmityksellä voidaan tilannetta parantaa, lisätä käyttömukavuutta, mutta siltikään sen lattialämmityksen tehtäväksi ei saa asettaa lattian kuivaamista kuin korkeintaan pinnaltaan s.e. ei sukat kastu. Toki fiksua tilan käyttöä on myös lattian lastalla kuivaaminen esim. suihkun jälkeen, joka edesauttaa lattian kuivumista ja nopeuttaa tilan ilmankosteuden laskeutumista taas takaisin normaaliin sisäilmakosteuteen.
 
Kyllähän siinä altistaa kylppärin pinnat homeelle jos lattialämmityksessä tinkii. Lattialämmitys yhdessä lastalla kuivaamisen kanssa nopeuttaa kuivamista.
 
Minä olen yrittänyt säästää sähköä mutta siinä onnistumatta. Sähkölasku on ollut noin 9€ kuukaudessa. Kerrostalo kolmio pk-seudulla.
 
Minkään märkätilan kosteudenhallintaa ei saa asettaa mahd. lattialämmityksen varaan...
Pohditaanpa vähän laajemmin - on koko joukko märkätiloja, joissa lattialämmitys on muutakin kuin mukavuutta, se voi olla jopa ainoa lämmönlähde. Omassa torpassani huomaa kosteuskäyttäytymisen eron alakerran maanvaraisella laatalla olevan kylppärin ja ontelolaataston päällä olevan yläkerran kylppärin välillä. Vaikka molemmissa on nostettu mukavasti pattereilla lämpöä muuta huoneistoa korkeammaksi ja ilmanvaihto toimii, on alakerran kylppärin kuivuminen hitaampaa, kuivumista saa tehostettua lattialämmityksellä. Tiloja ja tarpeita löytyy erilaisia...
 
No niinhän mä just sanoin :oops:
Ei nyt aivan kohtaa tämä keskustelu, mutta toivottavasti kysyjälle sen sijaan selvisi kirjoittajien vastauksista, mitä tekijöitä on hyvä tiedostaa ja ottaa huomioon märkätilojen lattialämmityksen kanssa pelatessa. Etenkin sen ollessa ao. tilan ainoana lämmönlähteenä...
 
Kiitos vastaajille,kyllä näillä "spekseillä" jatketaan poiskytkentää suurimmaksi osaksi päivää.
Ja jos saa aikaiseksi niin automaattiajastuksen voisi asentaa.
 
Viime yönä oli taas pörssisähkö niin edullista, että piti laittaa mökille lämpöjä päälle jottei tarvitse tuulimyllyjen turhaan pyöriä :) No, osaltaan tilanteeseen vaikutti että ulkolämpötila näytti olevan 0 astetta ja sisällä mökissä oli -4 astetta.
 
Helmikuussa sähkön kulutus pieneni kyllä, mutta ei niin merkittävästi kuin alkutalvena. Lämmitystarvetta oli ehkä hieman enemmän kuin vuosi sitten.

Screenshot 2023-03-01 082004.jpg
 
Tammikuu '22, kulutus 977 kWh.
Tammikuu '23, kulutus 937 kWh.
Eroa vertailuun tuo kun taloudesta on muuttanut tällä välin kaksi nuorisolaista muualle ja talouteen tullut plugari, jota tammikuussa kotilatailtu ~138 kWh verran.
Helmikuu '22, kulutus 817 kWh
Helmikuu '23, kulutus 798 kWh, (edelliseen erona sisältää myös auton latauksia 113 kWh verran)
 
Helmikuu -22 1752 kWh
Helmikuu -23 2094 kWh - sähköautoon 510 kWh = 1584 kWh

talon kulutus 9,5% alempi viime vuoteen
 
Helmikuu 2022 -> helmikuu 2023, kokonaiskulutus -43%.

Minkäänlaista säästämistä ei enää tullu harjoitettua vaan paluu vanhoihin tapoihin, ehkä korkeintaan suihkujen pituuksiin kiinnitän huomiota, muista perheenjäsenistä en tiedä. Syynä se ettei mitään sähköpulaa tullutkaan, puuttuu motivaattori.

Lämmitysjärjestelmän vaihtuminen tekee kulutukseen leikkauksen itsestään. Absoluuttinen pudotus talon ja veden lämmityksessä -68,6%, lämmitystarvelukujen erolla korjattu -68,3%. Muu kulutus laski mitättömät 2,6%.
 
Ryhdyin katsomaan helmikuun kulutustietoja sähköyhtiön sivuilta. Ei ollut vielä päivittinyt, mutta maaliskuun alussa on kyllä melkoinen kulutuspiikki tullut meidän kotitalouteen.

nx6wJGD.png