https://www.popvakuutus.fi/asiakaspalvelu/yhteistyokumppaneiden-edut?utm_source=autostadium&utm_medium=banner&utm_campaign=autovakuutus_autostadium_jatkuva&utm_content=autovakuutus_0418

Renkaiden kantavuusluokka

RoccoScientist sanoi:
Mutta nimenomaan ajo-ominaisuudethan ovat noilla isomman kantavuuden renkailla paremmat, kun rengas pitää paremmin muotonsa. Mukavuus on se, mikä kärsii, mutta tuo on yhtä lailla kiinni jousituksesta.

Nyt päästiin mun mieliaiheeseen ........ minkähän vuoksi nykyään aika-ajossa ( polkupyörä) ei enää käytetä sikakoviksi pumpattuja 19 mm. renkaita vaan jopa 25 mm. renkaita ? Siksi että tuo inan pehmiämpi rengas absorboi osan tien epätasaisuuksista ja pyörä + kuski ei lähde niin herkästi vertikaaliseen heiluriliikeeseen (  = kuluttaa energiaa).

Itselläni on alla kesät talvet 89-luokan renkaat, reenikaverini oli jopa hieman ihmeissään oman autoni rullausominaisuuksista sillä kesällä pätkän ajaessa.

Kun auton rengas on hieman enempi myötäilevä voidaan ajatella että alusta sisältää ns. kynäjouset - pienet epätasaisuudet absorboituvat niihin.

Se kovin ei aina ole se paras.

Edit : Ja se jäykkä rengas painaakin enemmän  ;)  .
 
TON-III sanoi:
Nyt päästiin mun mieliaiheeseen ........ minkähän vuoksi nykyään aika-ajossa ( polkupyörä) ei enää käytetä sikakoviksi pumpattuja 19 mm. renkaita vaan jopa 25 mm. renkaita ? Siksi että tuo inan pehmiämpi rengas absorboi osan tien epätasaisuuksista ja pyörä + kuski ei lähde niin herkästi vertikaaliseen heiluriliikeeseen (  = kuluttaa energiaa).

Pitää muistaa, että polkupyörä on aika erilainen kulkupeli kuin auto. Epätasaisuuksien absorbointi on ensisijaisesti jousituksen ja iskunvaimennuksen tehtävä. Eivät autonkaan renkaat kuitenkaan koskaan ole sikakovia (ja kapeita), eivät edes nuo isomman kantavuuden renkaat. Kesärenkaisiin verrattuna normaalit talvirenkaat ovat pehmeämmästä seoksesta (joka taas vaaditaan pito-ominaisuuksien vuoksi) tehtyjä ja veltompia. Rengas lähtee sortamaan helpommin ja ohjautuvuuteen saattaa tulla selkeä viive verrattuna jäykempiin kesänakkeihin. Tämä on toki osaltaan myös pehmeämmän pintakuvion syy, itse renkaan rungon rakennetta ei pidon takia tarvitse samalla tavoin pehmentää.

Itselläni on alla kesät talvet 89-luokan renkaat, reenikaverini oli jopa hieman ihmeissään oman autoni rullausominaisuuksista sillä kesällä pätkän ajaessa.

Pehmeämpi rengashan rullaa periaatteessa huonommin, koska se muuttaa muotoaan - ts. kuluttaa energiaa -  enemmän kuin jäykkä. Paineilla voi tietysti kompensoida pehmeää rakennetta jonkun verran.

Kun auton rengas on hieman enempi myötäilevä voidaan ajatella että alusta sisältää ns. kynäjouset - pienet epätasaisuudet absorboituvat niihin.

Niin, jos ajetaan vain suoraan. Mutkissa sitten huomaa miten myötäilevä rengas vaikuttaa ohjaustuntoon (jos sellaista alunperin on) ja ohjautuvuuteen.
 
Kun puhutaan TALVIrenkaista ja niiden TALVIominaisuuksista, niin tuossa painoluokan yliampumisessa mennään metsään. Kesällä asialla ei ole niinkään suurta väliä kun kitkaa riittää yleensä muutenkin, tahdotaan kanttailla mutkissa kovaa jne...

Mutta talvella sen 96XL renkaan kumin kovuus on todennäköisesti "jotain ihan muuta" kuin 81 kantavuusluokan kumilla olisi. Tuo ero tulee puhtaasti jo suunnittelupöydällä renkaalle - mitä pehmeämpi pinta, sitä paremmin sillä saadaan tehtyä kitkaa, mutta sitä halpommin se kuluu ja lämpenee. Kun päälle heitetään kuormaa, pitää kumin olla kovempi, että se ei puristu kasaan liikaa eikä sitämyöten pääse murtumaan.

Joissakin rengastesteissä on ollut kumien shore-kovuuksia, jotka kuvaavat tuota pehmeyttä. Jokainen voi käydä vaikka Etrassa puristelemassa lieriöeristimiä, mitä eroa on 45Sh ja 60Sh eristimellä, ja miettiä kumman kovuista kumia maahan painamalla saat omalla kädelläsi paremman pidon tuotettua.

Ajo-ominaisuudet renkaan rungon kautta ovat sitten toinen juttu... normaalissa renkaassa ilmatila on yleensä se mikä painon kantaa yhdessä kylkien veto/leikkauslujuuksien kanssa (ei, se lytyssä oleva renkaan alaosa ei autoa kanna). Korkealla ja kapealla renkaalla totta kai ominaisuudet ovat huonommat mutkissa kuin leveällä ja matalalla.

Mutta minä vaan veikkaan että se Mazdan suunnittelija ei ole montaakaan nanosekuntia ajatuksiaan uhrannut siihen minäkokoinen rengas autoon laitetaan kun siihen asennetaan talvirenkaat Suomessa. Siinä tulisi ostajan tai automyyjän herätä miettimään että mikäs se olisi mieluisin valinta, eikä ottaa sitä "normikokoa" mikä TALVELLA voi olla ominaisuuksiltaan toista kokoa huonompi.
 
RoccoScientist sanoi:
Pitää muistaa, että polkupyörä on aika erilainen kulkupeli kuin auto. Epätasaisuuksien absorbointi on ensisijaisesti jousituksen ja iskunvaimennuksen tehtävä.

Pehmeämpi rengashan rullaa periaatteessa huonommin, koska se muuttaa muotoaan - ts. kuluttaa energiaa -  enemmän kuin jäykkä. Paineilla voi tietysti kompensoida pehmeää rakennetta jonkun verran.

Niin, jos ajetaan vain suoraan. Mutkissa sitten huomaa miten myötäilevä rengas vaikuttaa ohjaustuntoon (jos sellaista alunperin on) ja ohjautuvuuteen.

Kun vanne lähtee vertikaaliseen liikkeeseen alkaa korin 'hötkyily' johon siihenkin kuluu energiaa, jossain kohtaa menee etujen leikkaupiste, eli mihin asti olisi suotuisaa itse renkaan rungon joustaminen.

Mitä mutka-ajoon tulee en itse näe kovin fiksuna vetoja auton mätsäämisellä sitä silmällä pitäen kun suoraan ajetaan kumminkin yli 98 % ajosta ? !

ConD sanoi:
Mutta minä vaan veikkaan että se Mazdan suunnittelija ei ole montaakaan nanosekuntia ajatuksiaan uhrannut siihen minäkokoinen rengas autoon laitetaan kun siihen asennetaan talvirenkaat Suomessa. Siinä tulisi ostajan tai automyyjän herätä miettimään että mikäs se olisi mieluisin valinta, eikä ottaa sitä "normikokoa" mikä TALVELLA voi olla ominaisuuksiltaan toista kokoa huonompi.

Aivan ...... mutta itse auto on kumminkin tuotekehityksen aikana optimoitu jollain muun kantavuusluokan renkaalla, Mazdat ovat muutenkin aika pintakovia jousitukseltaan, kokonaisuutta ei ainakaan paranna liian jäykkärunkoinen (talvi) rengas.
 
TON-III sanoi:
Aivan ...... mutta itse auto on kumminkin tuotekehityksen aikana optimoitu jollain muun kantavuusluokan renkaalla, Mazdat ovat muutenkin aika pintakovia jousitukseltaan, kokonaisuutta ei ainakaan paranna liian jäykkärunkoinen (talvi) rengas.
Tässä tullaankin siihen, että ostettaessa autoa, sitä pitäisi olla mahdollista testata parilla erilaisella rengastuksella, jotta eroista pääsisi selville ja voisi ottaa itselle mieluisamman. Yleensä tämä on kuitenkin liki mahdotonta.
 
TON-III sanoi:
Kun vanne lähtee vertikaaliseen liikkeeseen alkaa korin 'hötkyily' johon siihenkin kuluu energiaa, jossain kohtaa menee etujen leikkaupiste, eli mihin asti olisi suotuisaa itse renkaan rungon joustaminen.

Se kuluneen energian määrä on itse asiassa sama, oli renkaan jäykkyys mitä vain, olettaen että ajetaan saman tienpinnan epätasaisuuden yli samalla nopeudella. Joko se energia kuluu renkaan muodon muuttamiseen tai sitten korin hötkyilyyn, mahdollisesti molempiin. Enemmän kysymys on siitä haluaako painottaa mukavuutta vaiko tuntumaa tiehen.

Mitä mutka-ajoon tulee en itse näe kovin fiksuna vetoja auton mätsäämisellä sitä silmällä pitäen kun suoraan ajetaan kumminkin yli 98 % ajosta ? !

Siihen mutka-ajoon ajo-ominaisuudet kuitenkin vahvasti liittyvät. Suoraan pääsee niillä amerikanraudoillakin, joiden ajaminen on kuin venettä ohjastaisi. Mukavaa kulkua ne kyllä tarjoavat, mutta ajo-ominaisuuksista en juuri puhuisi. Toki myös suuntavakaus on yksi ajo-ominaisuuksista, johon renkaiden jäykkyys (oli syy sitten ilmanpaine tai rakenne) saattaa vaikuttaa negatiivisesti lisääntyneen uraherkkyyden myötä. Uraherkkyydenkin voi tosin nähdä ensisijaisesti tien syynä - autohan vain sitten kertoo kuskille minkälaisella pinnalla ajetaan. Lisäksi tuohon herkkyyteen vaikuttavat myös aurauskulmat ym.

kokonaisuutta ei ainakaan paranna liian jäykkärunkoinen (talvi) rengas.

Kysymys kuuluukin, että onko tuo talvirengas jäykempi kuin kesärengas? Sehän ei taida pelkkää kantavuuslukemaa katsomalla selvitä.
 
RoccoScientist sanoi:
Se kuluneen energian määrä on itse asiassa sama, oli renkaan jäykkyys mitä vain, olettaen että ajetaan saman tienpinnan epätasaisuuden yli samalla nopeudella. Joko se energia kuluu renkaan muodon muuttamiseen tai sitten korin hötkyilyyn, mahdollisesti molempiin. Enemmän kysymys on siitä haluaako painottaa mukavuutta vaiko tuntumaa tiehen.

Tosiaan tuo hetkellinen tapahtuma ja hukkaenergiat ovat samat ...... mutta jälkitilanteet poikkeavat toisistaan, koriin siirtynyt energia aiheuttaa omat 'ongelmansa' ( esim. vertikaalisesti hötkymään jäävän korin).
 
Kaveri otti ja soitti myyjälleen joka oli kuin olkin varsin 'tiedoton' asioista ja lupasi selvittää sitä, tässä kohtaa myyjä oli oikeasti ulkona kuin lumiukko TAI sitten hän yritti ostaa itsellensä aikaa.

Täytyypi sanoa että tuossa kohtaa en kehtaisi olla se automyyjä, hän on kumminkin se eka ja viimeinen kilpi asiakkaaseen päin.
 
TON-III sanoi:
Kaveri otti ja soitti myyjälleen joka oli kuin olkin varsin 'tiedoton' asioista ja lupasi selvittää sitä, tässä kohtaa myyjä oli oikeasti ulkona kuin lumiukko TAI sitten hän yritti ostaa itsellensä aikaa.

Täytyypi sanoa että tuossa kohtaa en kehtaisi olla se automyyjä, hän on kumminkin se eka ja viimeinen kilpi asiakkaaseen päin.


Eihän myyjätkään kaikkea tiedä? Ainakin olen sen huomannut vuosien saatossa, että yksikään myyjä ei ole täydellinen, saatika sitten tavallinen duunari töissä. Ainahan voi virheitä sattua. Kumminkin aika pieni virhe tuossa on sattunut, jos renkaat kumminkin oikeaa kokoa... Eiköhän ne automyyjät tee isompiakin virheitä?
 
TeBsu sanoi:
Eihän myyjätkään kaikkea tiedä? Ainakin olen sen huomannut vuosien saatossa, että yksikään myyjä ei ole täydellinen, saatika sitten tavallinen duunari töissä. Ainahan voi virheitä sattua. Kumminkin aika pieni virhe tuossa on sattunut, jos renkaat kumminkin oikeaa kokoa... Eiköhän ne automyyjät tee isompiakin virheitä?

Itse olisin taipuvainen olemaan sitä mieltä, että tuossa ei ole tapahtunut yhtään mitään virhettä. Onhan renkaan lähtökohtaisesti oltava oikeaa kokoa. Jos asiakkaalla on erityisiä toiveita esim. kantavuusluokan suhteen (jota tuskin 95% autoilijasta tuntee edes käsitteenä), niin niistä on erikseen myyjälle kerrottava.

Todennäköisesti kaverikin olisi ajellut uudella Mazdalla ihan tyytyväisenä jos koko homma ei olisi tullut edes puheeksi.
 
TeBsu sanoi:
Eihän myyjätkään kaikkea tiedä?

Eivät todellakaan mutta rengas nyt on niin yksinkertainen komponentti että sen voisi tuntea/tunnistaa ?

Oikeasti ?

nokonzok sanoi:
Todennäköisesti kaverikin olisi ajellut uudella Mazdalla ihan tyytyväisenä jos koko homma ei olisi tullut edes puheeksi.

Eli se olisi vasta riittävä virhe jos rengas olisi esim. neliö ?
 
En minä ainakaan myyjää haukkusi, jos renkaat ovat kumminkin oikeaa kokoa ja kantavuusluokka riittää? En minäkään ennen tienny kantavuus luokista mitään, ennen kun tänä kesänä ostin omia renkaita ja aloin katsomaan tarkemmin. Ja jos kyseessä ei vielä ole omat renkaat, niin vielä vähemmän arvostelisin myyjän touhuja... Ihmisille sattuu virheitä.. 
 
TON-III sanoi:
Montaa on mielipidettä, omasta mielestäni asia menee juuri päinvastaisesti.

Auton ajo-ominaisuuksia ajatellen renkaalla on todella ISO merkitys, ikävä jos ne menetetään osaksi väärillä rengasvalinnoilla.

Onko kaverisi samaa mieltä? Onko hän todennut, että renkaat eivät käyttäydy auton alla kuten hän haluaa?

Huvittavaa kun auton omistajalle pitää kertoa mitkä renkaat pitäisi ottaa, että auto käyttäyisi paremmin toisen mielestä.. ehkä.

Kyllä se niin on, että jos liikkeeseen sanotaan koko pelkästään niin se mitä sieltä tulee on oikea. Jos et halua runflatteja tai haluat jollain erikantavuudella mitä ekana tarjottu on niin siitä pitää itse ostata kertoa eikä kaverin tulla jälkikäteen vieressä neuvomaan.
Itseäni ainakin vituttaisi jos luulisin ostaneeni hyvät kumit ja kaveri tulee kommentoimaan, että väärät ostit ja mene riitelemään myyjän kanssa.

Jos kaveri ei valita asiasta niin miksi sinun pitäisi..
 
TeBsu sanoi:
En minä ainakaan myyjää haukkusi, jos renkaat ovat kumminkin oikeaa kokoa ja kantavuusluokka riittää? En minäkään ennen tienny kantavuus luokista mitään, ennen kun tänä kesänä ostin omia renkaita ja aloin katsomaan tarkemmin. Ja jos kyseessä ei vielä ole omat renkaat, niin vielä vähemmän arvostelisin myyjän touhuja... Ihmisille sattuu virheitä..

Juurikin näin. Täytyy tunnustaa, etten minäkään tiennyt pari vuotta sitten moisesta mitään. Ekan kerran netissä katsellessani hintoja törmäsin moisiin lukuihin ja arvelin, että kyseessä voisi olla kantavuus kun osassa luki myös XL. Liikkeistä olen ostanut kymmeniä sarjoja ja koskaan ei kukaan ole kysynyt muuta kuin leveys, profiili ja tuumakoon.  Täällähän tietysti pitäisi esittää kaikki tietävää, joka on jo 20 vuotta valinnut renkaat oikein ;)
 
Olikos tässä nyt kyseessä formula tai joku rata-auto jonka ajo-ominaisuudet pitäisi rengasvalinnalla hioa äärimmilleen ja se olisi autoliikkeen huolehdittava? :rolleyes:
 
Kun ostaa uuden auton niin luulee saavansa juuri sitä mitä sen pitää olla eikä sitä osaa ihmetellä kaikkia asioita, luotto myyjään on kumminkin olemassa ? Kumman pitäisi olla asiasta enempi perillä, itse auton myyjän vai sen ostajan ?

Kyllä kaveri on osaltaan kärsinyt auton tutisevasta käytöksestä, se voisi olla ominaisuus ...... mutta käytös olisi neutraalimpaa jos renkaat olisivat sopivampaa luokitusta, sattumoisin kaapunkimaastureissa on samaa luokkaa olevia renkaita joka on jo 'hilpeyttä' herättävä asia - siis että samanlaisia isketään 'keijujen' alle.

Katsotaan kuinka käy.
 
Kaverisi on saanut juuri sitä mitä on pitänytkin saada. Renkaat, jotka ovat valmistajan määritysten mukaan oikeaa kokoaja täyttävät lain ja valmistajan asettamat kantavuusvaatimukset. Ei myyjä voi lähteä sooloilemaan jonkin poikkeavan rengaskoon kanssa, jos oikea koko on saatavilla, ellei sitten asiakas poikkeavaa kokoa ole vailla, jolloin myös vastuu valinnasta siirtyy asiakkaalle. Jos valmistajan määrittelemää kokoa ei ole lainkaan saatavilla tai sitä ei ole saatavana riittävällä kantavuudella, niin sitten tästä voidaan poiketa ja yleensä silloin maahantuoja tai valmistaja suosittelevat jotain vaihtoehtoista kokoa. Myyjä valitsee sitten tämän. Kerrottujen tietojen perusteella tässä tapauksessa myyjä ja myyjäliike ovat toimineet aivan oikein.
 
TON-III sanoi:
Kyllä kaveri on osaltaan kärsinyt auton tutisevasta käytöksestä, se voisi olla ominaisuus ...... mutta käytös olisi neutraalimpaa jos renkaat olisivat sopivampaa luokitusta, sattumoisin kaapunkimaastureissa on samaa luokkaa olevia renkaita joka on jo 'hilpeyttä' herättävä asia - siis että samanlaisia isketään 'keijujen' alle.

Katsotaan kuinka käy.

Vai olisiko kuitenkaan? Oletteko kokeilleet? Mikä on ensiasennusrenkaan kantavuus?

Itsellä on Nissanissa 225/55/18 kokoiset renkaat. Nyt alla olevissa Contin kitkoissa on kantavuusluokituksena 102 XL. Kesärenkaana on Hankookin mikälie Ventus, joka on esim. Kia Sportagen ensiasennusrengas, kantavuusluokitus siinä 98. Auto ei toki ole mikään ihan keijukainen, mutta noin perstuntumalla kesärengas tuntuu huomattavasti jämäkämmältä. Mukavuuspuolella Continental tuntuu selvästi paremmalta. Ei se paremmuus siis mitenkään yksiselitteisesti ole siitä kantavuudesta kiinni.

Ja edelleen, koko on mielestäni se ensisijainen tekijä kun sopivaa rengasta haetaan. Mieti kuinka paljon palautetta siitä tulisi jos automyyjä alkaisi soveltamaan omasta mielestään parempaa kantavuusluokkaa ja sen seurauksena koko olisi vähän sinne päin.
 
Tulipa 'hyvä' aihe kun mielipiteitä riittää  :)  .

nokonzok sanoi:
Vai olisiko kuitenkaan? Oletteko kokeilleet? Mikä on ensiasennusrenkaan kantavuus?

Omasta autostani vaihdoin viimetalvena 96-luokan talvirenkaat 89-luokan renkaisiin, käytös muuttui ja oman tavoite ( ja hakemani) käytöksen mukaiseksi.


nokonzok sanoi:
Mieti kuinka paljon palautetta siitä tulisi jos automyyjä alkaisi soveltamaan omasta mielestään parempaa kantavuusluokkaa ja sen seurauksena koko olisi vähän sinne päin.

Kunnon myyntimies myy mitä vain oikeilla perusteilla, se onkin juuri se asia jota tässä kaivan eli se ammattilainen joka siellä myyjän paikalla istuu ei ole asiaa tiedostanut ollenkaan (?!) , eli ei 'tiedä' mitä on myymässä/ myynnyt. Oikeasti minun korviini se asia että myyjä ei tiedä myymästään renkaasta 'yhtään' mitään on merkillinen asia. Ja vielä enmpi jos on pitkän linjan myyjä ( siis en tiedä onko vaiko ei).
 
Luulen jotain ymmärtäväni renkaista, mutta ei mulle olisi tullut mieleenkään, että automyyjän olisi pitänyt tarjota väärän kokoista rengasta omasta mielestään paremmalla kantavuusluokalla. TON-III on aika yksin mielipiteensä kanssa. Se, että joku toimii jossain autossa ei vielä tarkoita, että se on hyvä ratkaisu jossain toisessa.

Mikä sen Mazdan alkuperäisen renkaan kantavuus on? Mikä on ero talvirenkaan ja kesärenkaat välillä?
 
nokonzok sanoi:
TON-III on aika yksin mielipiteensä kanssa. Se, että joku toimii jossain autossa ei vielä tarkoita, että se on hyvä ratkaisu jossain toisessa.
Moni meistä tietää TON-III:n "fanaattisuuden" rengas- ja vanneasioissa ;). Mukava, että on periaatteet joiden mukaan omia valintoja tekee, mutta se ei välttämättä ole absoluuttinen totuus, josta poikkeavia pitäisi syyttää väärintekijöiksi.

Minulle uuteen Focukseen viime talvena myytiin autoliikkeestä alkuperäiskokoa 215/55-16 olevat Contin kitkat ja niissä näytti olevan kantavuusluokka 97. Olin tyytyväinen :).
 
Mitenkähän auton renkaan kantavuusluokka viimekädessä määräytyy? Omassani kokonaispaino on 2400 kg ja maksimi akselipaino molemmilla akseleilla 1270 kg. Sen perusteella minimi kantavuusluokan pitäisi olla 93. Siinä ei kuitenkaan ole marginaalia hetkellisten tai paikallisten ylikuormitusten suhteen (jos rengas esimerkiksi osuisi kuopan reunaan).

Ensiasennus kesärenkaat näyttävätkin olevan 225/60 R18 100 H. Tässä nopeusluokkakin on yläkanttiin (210 km/h), kun auton nopeus on rajoitettu max 180 km/h (eli S:kin riittäisi).

Talvirenkaiden suhteen olen (hiukan) samoilla linjoilla TON-III:n kanssa, että Suomen talven olosuhteissa (ja max 100 km/h nopeuksilla) ainakin kitkarenkaissa voisi joustaa lähemmäksi tuota minimikantavuutta. Ongelmaksi tulee helposti suuremmilla rengasleveyksillä ja -profiileilla renkaiden saatavuus.

Tutkin itselleni Michelin Xi3 kitkoista kokoa 225/60 R18 olevaa rengasta, jota löytyi ainoastaan 100 H luokassa. Vaihtoehtona oli myös koko 225/65 R17, mutta sitä ei enää Xi3:sena saanutkaan, vaan olisi pitänyt ottaa SUV-erikoisrengas, jossa kantavuusluokka oli vieläkin suurempi. Se olisi ollut todennäköisesti jäykkyydeltään jo nastarenkaan tasoa. Valitsin 18 tuumaiset, kun samalla sai myös suuremman raon jarrusatuloiden ja vanteen välille talvikäyttöä helpottamaan.
 
Hetkelliset kuormituksen esim. juuri kuoppaan ajamiset yms. kuuluu tyyppihyväksyntävaatimuksiin. Niitä ei siis tarvitse erikseen huomioida ylimääräisellä kantavuudella. Tieliikenteeseen hyväksytyn renkaan on kestettävä maksimikuormituksella tämän tyyppiset ihan normaaliin liikennöintiin kuuluvat jutut.
 
pantero sanoi:
Mitenkähän auton renkaan kantavuusluokka viimekädessä määräytyy?

Suuremman akselipainon mukaan.
Eli renkaalla pitää olla kantavuutta vähintään suurempi akselipaino jaettu kahdella.