Tuli sitten käytyä tänään ihan koeajolla. Alle eksyi TCe 130 Zen eli bensamanuaali, jonka lähtöhinta on 22 900 e. Ei ollut rakkautta ensisilmäyksellä, muttei auto nyt ihan kelvotonkaan ole. Ulkonäkönsä puolesta tuollainen 16" vanteilla varustettu hopeanharmaa yksilö tulee varmaan olemaan se yleisin Suomen teillä - ainakin alkuun, sillä nettiauton perusteella vain tuota yhtä väriä on näihin ensimmäisen erän autoihin ruksittu (pl. GT-malli) - eikä se kyllä ainakaan omaan silmään istu. Mittasuhteet ovat vähän oudot ja vaativat minusta vähintään 18":n vanteet toimiakseen, eikä silloinkaan keulan design näytä ihan onnistuneelta. Kokonaisuus on kuitenkin ehkä aavistuksen nätimpi kuin edellisen kopan vastaava malli (harmaa, perus-hb ja pienet vanteet).
Ajettavuuden puolesta löytyi niin risuja kuin ruusujakin. Profiilin 55 kitkan päästivät yllättävän paljon tien karheutta läpi sisätiloihin, mutta muuten epätasaisuudet ja töyssyt tuntuivat talttuvat varsin eleettömästi. Suoralla alusta ei tuntunut kamalalta lullalla ja mukulakivillä alusta tuntui olevan ihan passeli mukavuuden ja jämäkkyyden kompromissi, mutta etenkin tiukemmissa mutkissa meno oli muljuvaa ja auto kallisteli selvästi. Nopeuden mukaan säätyvä ohjaustehostus tuntui tottumattoman käsissä oudolta ja tuntuma oli parhaimmillaankin aika keinotekoisen oloinen. En oikein osaa sanoa onko ohjaus luokassaan tyypillinen vaiko ei, mutta muistelisin ainakin Mazdan ohjauksen herättäneen vähän samansuuntaisia fiiliksiä. Toimeen tuolla kyllä varmasti tulee. Bosen ja GT:n säädettävät ajoprofiilit mahdollistavat ilmeisesti ohjauksen raskauden säädön ja tätä ominaisuutta olisi ollut kokeilla. Vaikka kytkinpolkimen ja vaihdekepin liikkeet voisivat olla lyhyemmätkin, pääsin nopeasti vaihteiston kanssa sinuiksi. Kytkin oli helppokäyttöinen ja vaihteet loksahtelivat ihan mukavasti paikoilleen. Kerran tosin erehdyin lähdössä heittämään vaihteen kolmoselle ykkösen sijaan, mutta laskettakoon se käyttäjän viaksi.
Auton äänimaailma olisi voinut olla rauhallisempikin, etenkin rengastus huomioiden. Kahdeksan kympin nopeuksista ylöspäin alkoi kuulua suhinoita mm. kuskin sivupeilistä ja lisäksi kuului muutamia outoha hälyääniä, joista yksi tuntui tulevan moottoritilasta. Moottori ei noin muuten kuulostanut mitenkään häiritsevältä: jaksoi vetää auton suurempia jurisematta liikkeelle kakkosellakin, eikä kierrättäminen aiheuttanut sietämätöntä rääkyä. Rengasmeluakin oli, mutta sävy oli karvan verran miellyttävämpi kuin Velosterissa.
Moottorista sanottakoon, että se on ihan kiva. Tuo 130-heppainen kone tarjoaa riittävän suorituskyvyn ja vääntöä riittää arkiajoon, jos nyt mitenkään erityisen pirteältä auto ei täyskiihdytyksissä tuntunut. Kulutus oli koeajon päätteeksi 6,4 litraa satasella, mikä tuntui ihan sopivalta. Samantapaisiin lukemiin olisin vastaavassa ajossa luullakseni päässyt entisellä Sciroccollani. Veloster vuorostaan imee mutu-arviona vastaavassa ajossa n. puolitoista litraa enemmän. Moottorin sammutettuani auto ilmoitti ECO-pisteiksi 67/100, joten vähemmälläkin varmasti pääsisi ja kaksoiskytkinvaihteisto varmaan helpottaisi ainakin tuoreen kuskin urakkaa.
Sisätiloista ja näkyvyydestä vielä muutama kommentti. Ajoasennosta sai lopulta ihan toimivan, vaikka jäinkin vielä kaipaamaan lisää säätövaraa penkkiin ja rattiin. Vasemman jalan lepuutustuki saisi olla edempänä ja yleisesti ottaen jaloilla tuntui olevan vähän ahtaat oltavan. Velosterin hypätessä tuntui ensiksi, että penkki on ihan liian takana kun jaloilla on niin paljon tilaa, mutta niin vain Velosterissa sekä lepuutustuki että polkimet osuvat paremmin kohdilleen. Ratti tuntui ihan kivalta kädessä, eikä eri säätönamiskojen kanssa tullut ongelmia. Zen-varustetasossa ei ole sähköistä käsijarrua ja vaakatasossa oleva käsijarrun kahva toimikin kyynärnojan korvikkeena. Itse keskikyynärnoja jäi itsellä saavuttamattoman taakse. Näkyvyys autosta ulos oli kohtalainen. Peilit tuntuivat pienemmiltä kuin Velosterissa ja takanäkyvyys ei ollut oikeastaan parempi. Viisioviselle tyypillisesti B-pilari haittasi kuolleen kulman tarkistusta, mutta A-pilarin katvetta en ainakaan koeajolla tuntenut häiritseväksi. Pissapojat tuntuivat ruippivan vettä tuulilasille varsin tehottomasti, mutta säädöt saattoivat olla pielessä. Multimediasysteemin pienempi kosketusnäyttö tuntui ihan toimivalta, mutta jostain syystä asetuksissa mustavalkoisen ja värillisen teeman asetukset olivat päin vastoin (ts. värillisen teeman valitsemalla sai mustavalkoisen). Bose-varustelutason halliautossa taisi muuten olla sama "ominaisuus". Lisäksi ensimainittu teema on käsittämättömän ruma, ihan kuin käyttäisi jotain vanhaa Applea mustavalkonäytöllä ja leiska olisi jäänyt suunnittelijalta kesken. Värillinen teema sen sijaan on ihan nätti, eikä käytön suhteen jäänyt ikäviä puolia mieleen. Mittaristo on tässäkin mallissa TFT-pohjainen ja on riittävän selkeä sekä kivan modernin näköinen. Liikennemerkkien tunnistus toimi koeajolla käytännössä moitteetta ja ainoa kömmähdys menee tienpitäjän piikkiin, kun nopesrajoituksen muuttumisesta kertova merkki oli vain vasemmalla puolella tietä.
Eli palataan lopuksi alun tiivistykseen: ei ollut rakkautta ensisilmäyksellä, mutta auto ei myöskään ole ihan kelvoton. Päin vastoin, kyseessä on ihan hyvä perusauto ja tarjoaa varmasti pätevän vastuksen kilpailijoilleen. Uskon siis, että näitä tullaan näkemään liikenteessä ihan kivasti. Itse koen tuon GT-mallin mielenkiintoisimmaksi, mutta en tiedä haluaisinko laittaa pelimerkkejä ihan noin paljon kiinni uuteen autoon. Pääkaupunkiseudulle tuollainen on tulossa kuulemma koeajoautoksi sitten kun kesärengaskelit alkavat, joten ehkä pääsen kuitenkin vielä ottamaan siihen tuntumaa.
