https://www.popvakuutus.fi/asiakaspalvelu/yhteistyokumppaneiden-edut?utm_source=autostadium&utm_medium=banner&utm_campaign=autovakuutus_autostadium_jatkuva&utm_content=autovakuutus_0418

Raspberry Pi ja kumppanit

RoccoScientist

Klassikkoainesta
Liittynyt
25.12.2013
Ettei liiaksi tule derailattua tuota käyttöjärjestelmätopikkia, päätin pistää RPI:lle ja sen sielunveljille oman aiheen pystyyn.

Itselläni on siis kaksi B-mallin Raspberry Pi -korttia, jotka on ostettu parisen vuotta sitten (joskin ensimmäinen otettu käyttöön vasta tällä viikolla). RAM-muistia näissä B-malleissa on puoli gigaa ja USB-portteja on kaksi. Prosessorina kaikissa RPI-laitteissa on perusmuodossaan 700 Mhz:n ARM-piiri. Halpa hinta tuli tuolla toisaallakin mainittua, joten aloitetaanpa puhumalla hinnasta hieman. RPI maksoi ostettaessa n. 60 e per kappale. Tämän lisäksi hankin taannoin kotelon (n. 10 e), näppiksen ja hiiren (n. 50 e) ja jäähdytyssiilit liimateippeineen (n. 6 e per RPI). Ennestään oli ostettu Kingstonin SDHC 8GB Class 10 -muistikortti (n. 10 e nykyään) ja Nokian kännykkälaturi (n. 10 e?). Kolmen metrin HDMI-kaapeliin puolestaan upposin n. 18 e. Tarpeellisten osien yhteishinnaksi tuli siis noin 164 e, joskin tästä voi tietysti säästää valitsemalla halvempia komponentteja tai jos kotona on ennestään ylimääräisiä komponentteja odottamassa käyttöä.

Mitä tuolla rahalla sitten saa? Sillä saa todella moneen asiaan taipuvan pikkutietokoneen. RPI:stä tai sen avulla voi tehdä mediakeskuksen, kannettavan videosoittimen, robotin, retropelikoneen jne. Oikeastaan vain käyttäjän taidot ja mielikuvitus ovat rajana. Toki se pitää heti todeta, että tähän hintaan ei tietenkään saa hirveän suurta määrää suorituskykyä. Säätövaraa on kuitenkin kohtalaisen reilusti. Uusin Raspbian (ainakin) tarjoaa ylikellottamista yksinkertaisena setup-optiona ja arvoja voi lisäksi säätää asetustiedostosta käsin. Säätövaraa on neljässä asiassa: CPU, core (eli GPU), SDRAM ja ylijännite. Setup tarjoaa viisi vaihtoehtoa, joiden arvot ovat seuraavat:

CPU          700 Mhz    800 Mhz    900 Mhz    950 Mhz    1000 Mhz
Core        250 Mhz    250 Mhz    250 Mhz    250 Mhz    500 Mhz
SDRAM    400 Mhz    400 Mhz    450 Mhz    450 Mhz    600 Mhz
Overvolt  0                  0                2                6                6

Overvoltin eli ylijännitteen yksiköt eivät ole voltteja, vaan pykäliä, joiden suuruus on 0,025 V. Overvolt 6 vastaa siis 0,15 V ylijännitettä.

Näissä tarjotuissa optioissa kellotaajuus säätyy dynaamisesti tarpeen mukaan silloin kun laite on ylikellotettu. Lisäksi jos lämpötilat nousevat 85 C:een, kellotaajuutta rajoitetaan. Tämän johdosta myös korkeimman kellotaajuusasetuksen käyttäminen säilyttää laitteen takuun. Lähinnä koneen vakaus voi kärsiä. Testasin omalla koneellani jokaista asetusta osoitteesta http://elinux.org/RPiconfig#Overclocking_options hankitulla rasitustestillä ja kaikki läpäisivät tuon testin. Korkeimmillaan prosessorin lämmöt nousivat n. 71 asteeseen, mutta toisaalta pelikäytössä laite tuntuu käyvän vielä kuumempana. Tuulettamaton kotelo ei kuumenemisen suhteen ole optimaalinen, joten jossain vaiheessa porailen tuohon varmaan tuuletusreikiä. Ties vaikka hankkisin myös USB-tuulettimen hönkimään ilmaa kotelon läpi. Kotelosta huolimatta tänään asentamani jäähdytyssiilit tiputtivat korkeimmalla ylikellotusasetuksella huippulämpöjä noin neljällä asteella, eli alle 70 asteen päästään. Jollain sivustolla tuota 70 astetta suositeltiin rajapyykiksi, jonka yli ei kannata mennä, mutta en tiedä onko se todellisuudessa mikään ongelma.

Nyt sitten siihen ylikellotusaspektin pihviin, eli miten paljon suorituskykyä tuolla irtoaa? Tein jokaisella asetuksella Linuxin hardinfon (system profiler and benchmark) nopeustestit ja tulokset olivat seuraavanlaiset:

                          (700 Mhz / 800 Mhz / 900 Mhz / 950 Mhz / 1000 Mhz)
Blowfish              99,80      / 87,20    / 77,39      / 73,26    / 68,69
CryptoHash        8,93        / 10,21    / 11,41      / 12,07    / 13,15
Fibonacci            26,26      / 22,96    / 20,39      / 19,30    / 18,12
N-Queens            85,71      / 74,89    / 66,44      / 62,89    / 59,16
FPU FFT              151,54    / 136,88  / 123,95    / 118,99  / 102,53
FPU Raytracing  135,92    / 115,65  / 102,81    / 97,55    / 90,25

Ero hitaimman ja nopeimman asetuksen välillä on siis selvä. Sen myös huomaa käytössä, joskin laite lähinnä muuttuu hitaasta vähän vähemmän hitaaksi: Sivujen latautumista joutuu yhä odottelemaan, vaikka nettiselain on niin kepeä eli riisuttu, että jotkut sivustot tunnistavat sen mobiiliselaimeksi. Lisäksi pelkkä kirjoittaminenkin takeltelee ajoittain. Ei laite käyttökelvoton kuitenkaan missään nimessä ole ja tämäkin viesti on kirjoitettu RPI:llä.

Se, missä nopeus on itselle tuottanut pettymyksen on vanhojen pelien pelaaminen. Oikeastaan mikään 90-luvun tällä puolella tehty peli ei dos-emulaattorilla pyöri mitenkään nopeasti, ja emulaattoreissakin on eroja. Perus-dosbox on aikalailla käyttökelvoton RPI:llä, sillä se ei perusmuodossaan tue GPU:n hyödyntämistä. Kun dosboxin sanotaan 1,7 gigahertzin prossulla vastaavan n. 286-luokan konetta, vastaa se tällä RPI:llä noin 8 Mhz:n 8088 -laitetta (omien kokemusten perusteella). Fastdosboxin luulin olevan ratkaisu, mutta se onkin kusetusta eli tekijä on vain onnistunut kääntämään dosboxin lähdekoodin oikeilla flageilla GPU:n hyödyntämiseksi ja laittanut tämän version myyntiin RPI-kauppaan. Itse lähdekoodi on kuitenkin GPL-lisenssin vastaisesti sellainen, että se tuottaa käyttäjälle normaalin, hitaan dosboxin. Vielä en ole jaksanut tuota dosboxia kääntää lähdekoodista lähtien, mutta se on vielä edessä. Siihen asti pärjätään suomalaista kädenjälkeä olevalla rpix86:lla, joka on huomattavasti nopeampi kuin dosbox, mutta omaa omat pienet ongelmansa (hiiri tahmaa pahasti, äänet ovat oletuksena hemmetin lujalla ja säädettävyys on huonompi). rpix86-emulaattorin voimin RPI jaksaa pyörittää esim. Dune 2 -peliä pelattavasti, mutta vain noin 386/16 Mhz -tasolla - ei siis luvatulla 386/40 Mhz tai 486/20 Mhz -tasolla. Doom ei sen sijaan pyöri rpix86:llakaan kunnolla, vaan tahmaa selvästi. Vertailun vuoksi Chocolate Doom, eli Linuxille käännetty Doom, pyörii korkeimmalla kellotaajuudella lähes optimaalisella tasolla eli meno on varsin sulavaa. Pelattavuus itse asiassa säilyy myös 700 Mhz:n asetuksella, vaikka sujuvuudesta joutuukin jonkin verran tinkimään.

Kaiken kaikkiaan laitteesta on nyt toistaiseki parin päivän ja yön verran riittänyt virittelemisen iloa ja etenkin vanhojen pelien testailu emulaattoreilla on saanut vanhan nuortumaan. Puutteineenkin laite on minusta varsin nerokas ja vaikka kovin monimutkaista virittelyä näillä tuskin tulee harrastettua, on tämä laite kuitenkin oivallinen "kannettava". Huomenna päästään testaamaan onnistuuko tällä Doom-laneihin osallistuminen mitenkään.

Lisää kuvia ja juttuja noista lämpötiloista ja jäähdytyssiileistä sitten kun saan ajettua loput rasitustestit ja otettua muutamat kuvat.
 
Täältäkin löytyy pari raspia. Yksi oli pitkään tv:ssä, mediatoistimena. Xbmc asennettuna. Hyvin pelas ja nas:sta näytti kaikki mukisematta. Nyt tv hoitaa homman niin raspi jäi eläkkeelle.

Toinen loggailee lämpötiloja 1-wire verkosta ja heittää ne nettiin jossa sitte saa katella käppyröitä.

Surffailu yms työasemakäyttöä en ole noilla kokeillut. Riittäisi hyvin riisuttumalli, missä ei ole ääni/kuva lähtöjä. Onkohan sellaisia?
 
Raspberry ratkaisi meidän talossa kertaheitolla mediasoittimen tarpeen. Laite itsessään on kai tuota samaa B-mallia, ainakin muistia on sen puoli gigaa ja USB-paikkoja kaksi. Valikoin sen enempiä vertailematta ohjelmistopuolelle Raspbmc:n ja tuuppasin sen 32-gigaiselle SD-kortille.

Laitteessa on kiinni WLAN-tikku koska alakertaan ei verkkokaapelia tule. Yläkerrassa on tukiasema jossa kiinni kaikki talon muutkin laitteet ja media on fyysisesti varastoituna yläkerran tietokoneen kovalevylle. Olin vähän epäileväinen langattoman yhteyden toimivuudesta, mutta kyllä sieltä kaikki tarpeellinen tulee läpi. Toki jos haluaisi pyöritellä jotain +10 gigaa per elokuva BD-rippejä tai vastaavaa niin se ei enää ilmateitse siirry vaan alkaa nykiä, silloin ratkaisuna on kopioida tiedosto ensin tuonne SD-kortille. Tästäkin voisi päästä yli paremmalla tikulla, mutta ei ole ollut tarvetta kokeilla. Tuo nykyinen on joku ikivanha 150Mbps malli joka sattui lojumaan pöytälaatikossa valmiiksi.

Käyttöliittymä toimii suoraan television kaukosäätimellä, joten mitään ylimääräisiä hiiriä/näppiksiä ei tarvita pöydälle pyörimään. Tämä oli positiivinen yllätys itselleni, kun en näistä mitään tiennyt siinä vaiheessa kun aloin aihetta suunnittelemaan. Koko purkissa ei siis ole kiinni mitään muuta kuin tuo WLAN-tikku, vanha puhelimen laturi powerina ja HDMI-kaapeli vahvistimen kautta television suuntaan.

En muistele mitenkään kaipauksella sitä aikaa kun piti viritellä läppäri johonkin pöydän kulmalle ja kiskoa HDMI-kaapelilla kiinni televisioon jos halusi jonkun videotiedoston telkkariin pyörimään.
 
Joo, noin oli minullakin. Tuo tv:n kaukosäätimellä ohjailu oli kyllä ihan huippu juttu.. Vaati muistaakseni hdmi:n cec ominaisuuden. Joka on ilmeisesti aika yleinen..
 
Minkälaisia I/O-ominaisuuksia nämä tarjoavat? Pikavilkaisulla ilmeisesti perus-Pi:n liitäntöjä ei ole turvallista käyttää siihen, vaan joku GPIO-kortti olisi hankittava. Tarvetta olisi autoviritelmissä lukea jännitteitä, taajuuksia jne. ja jonkun itsekoodatun logiikan perusteella sitten ohjata relelähtöjä, PWM:ää yms.

Toimiiko Pi ylipäätään autoympäristössä hyvin? Eli käynnistyy riittävän nopeasti, ei käyttäydy huonosti käyttöjännitteen pätkiessä/notkuessa, kestää kylmää..?
 
En tiedä miten RPI soveltuu autokäyttöön. Buuttauksessa menee perus-Raspbianilla ja turbomoodissa kymmenkunta sekuntia. Sähköhäiriöitä laite ei ilmeisesti kestä hirveän hyvin ja SD-korttien korruptoituminen ei ole ilmeisesti kovinkaan harvinaista. Tiedä sitten onko noissa syyllinen huono virtalähde vai jokin muu. Jonkinlainen UPS kannattanee hommata, jos autossa meinaa käyttää. Ehkä muutenkin.

Itsellä jäi Doom-lanittelut testaamatta, mutta sen sijaan päivitin firmiksen rpi-updatella. Lisäksi pakotin RPI:n käyttämään HDMI-moodia numero neljä, eli 720p. Näytön resoluutioksi tulee HD-telkulla tuolloin tosin vain 1186x624, eli kuva-alaa pienentävät ikävät palkit jäävät etenkin ylä- ja alareunaan. Myöskään 1080p-moodissa ihan koko kuva-ala ei täyttynyt, mutta resoluutio oli sen verran korkea, ettei se vaivannut. Tarkoitus on nyt kuitenkin testata josko rpix86 pyörisi vähän ripeämmin näin, kun ei tarvitse samassa määrin skaalata grafiikkaa.
 
Allekirjoitan tuon herkkyyden tehonsyötön häiriöille. Pari kertaa tullut nykäistyä omasta mediakoneesta piuha irti sammuttamatta ensin, lopputuloksena useampi konffitiedosto on muuttunut SD-kortilla täysin tyhjäksi. On siellä tiedostot tallessa mutta sisällä ei ole mitään -> SSH ja FTP esim lakkasivat vastaamasta kokonaan. Raspbmc uudelleen asentaen ja taas toimii, mutta tulevaisuudessa ensin sammutus ja sitten vasta kaapelin irroitus...

Muutoin käyttökelpoisuus kasvoi entisestään, kun sain Spotifyn, MTV Katsomon ja Yle Areenan pelittämään myös raspin kanssa. Ruutu.fi pitäisi myös toimia, mutta jostain syystä en ainakaan vielä ole saanut sitä pelaamaan, pitää jatkaa selvittelyä.
 
Sehän on aivan käyttöjärjestelmästä ja käytettävästä varusohjelmistosta kiinni kuinka herkästi tiedostot korruptoituvat virransyöttöhäiriöissä. Silloin kun mikään ei kirjoita SD-kortille, niin ei se myöskään korruptoidu. Myös käytetty tiedostojärjestelmä vaikuttaa siihen kuinka herkästi se korruptoituu.

Autokäytössä RPI toimii oikein hyvin, kun virtalähteessä on riittävän kokoiset konkat tasaamassa autoissa esiintyviä hetkellisiä jännitehäiriöitä, toki ihan ilmankin. Hallittuun sammuttamiseen löytyy lukuisia hyviä ja vähemmän hyviä ratkaisuja. Pientä elektroniikan kanssa askartelua nämä kuitenkin vaativat.

Uusin B+ malli löytyy esim. kotimaisesta Partcon nettikaupasta 8 Gt µSD-kortin kanssa hintaan 51,39 € tai Deal Extremen EU Direct -kaupasta sama Raspberry Pi B+, akryylikotelo, jäähdytyssiili ja puhallin yhteensä 33,50 €.

Lisätään vielä sellainen nyanssi, jos se jotakuta kiinnostaa, että vihreällä piirilevyllä olevat on valmistettu Walesissä Iso-Britanniassa ja punaisella piirilevyllä olevat Kiinassa. Muuten noissa ei pitäisi olla hirveästi mitään eroa, mutta Kiinan valmisteissa ei ole FCC/CE -merkintöjä ja niiden juotoksissa on käytetty lyijyä.
 
Kappas. Semmoinenkin nyanssi ilmeisesti on, että osa piireistä on Samsungin tekemiä ja osa jonkun toisen, jonka nimeä en muista. Näistä Samsungin väitettiin jossain keskustelussa kestävän ylikellottamista paremmin. Tiedä sitten mikä on totuus. Kumpikin omistamistani B-mallin laitteista ovat Samsungin piireillä (ja vihreitä), joten en pääse testaamaan.

Tuli tässä taas vähän katsottua miten laitteen lämmöt käyttäytyvät. RPI pyöriin nykyisellään turbomoodissa ja aiemmin mainitsemani rasitustestin kirjaamat lämpötilat käyttäytyvät seuraavasti:

Laite kotelossaan, ei jäähdytyssiilejä: 70,75 C
Laite kotelossaan, jäähdytyssiili pääpiirille ja GPU:lle: 66,45 C
Vain kotelon alaosa, jäähdytyssiili pääpiirille ja GPU:lle: 59,99 C

Tuo kotelo on tosiaan käytännössä umpinainen, joten lämpöjen lasku ei ollut mikään yllätys. Rasitustesti ei muuten ihan onnistuneesti vedä lämpöjä tappiin, sillä emulaattorikäytössä lämmöt ovat olleet (laite kotelossa, jäähdytyssiilit käytössä) karvan verran yli 70 C. Saattaapi olla, että GPU:ta ei rasitustestissä kuormiteta, jolloin kotelon sisällä oleva ilma pysyy viileämpänä. Kohta se nähdään, kun pistän emulaattorin tulille.

Emuloinnista puheen ollen, 720p-moodiin vaihtaminen nopeutti kuin nopeuttikin rpix86-emulaattorin toimintaa. Ajan emulointia jonkin verran oletusarvoa isommalla resoluutiolla (900x600 vs 640x480), joten vielä olisi varaa vähän parantaa, mutta sitten kuva-ala jää vähän ikävän pieneksi.
 
Broadcom BCM2835 SoC näissä on, mutta sen päällä on Samsungin 512 Mt muistipiiri. Jossain lisensoimattomissa kiinalaisvalmisteissa voi olla jotain muitakin piirejä, mutta niihin ei kannata sortua, hintaero on kuitenkin aika olematon.

ARM ei todellakaan ole mikään paras mahdollinen x86-emulaattorin alusta. Toisaalta olisi kyllä mielenkiintoista kokeilla QEMUa tai ExaGearia miten pyörittävät x86 -softaa.
 
RoccoScientist sanoi:
Vaatiko paljonkin kikkailua saada nuo toimimaan? Herjaako Ruutu.fi jotain vai leikkiikö vain mykkäkoulua?
Nämä meni muistaakseni vain lisäosia asentamalla. Ne piti vain erikseen latailla jostain, en nyt muista mistä.

Hyvä laite tuo on tosiaan mediatoistimena, hieman kun saisi vielä nopeutta lisää..
 
RoccoScientist sanoi:
Vaatiko paljonkin kikkailua saada nuo toimimaan? Herjaako Ruutu.fi jotain vai leikkiikö vain mykkäkoulua?

Ei vaatinut, aiheesta löytyy erittäin rautalankaa vääntävä ohjeistuskin: http://galezki.net/projects/yle-areena-katsomo-ruutu-spotify-ja-muita-lisaosia-raspbmclle/

Ruutu herjaa "Script failed!" ja logeista löytyi sen verran että jostain syystä "Import simpledownloader as downloader" (tai jotain vastaavaa, ei ole tarkkaa logia nyt käsillä) failaa. Toisilla on auttanut kun lisää addon.xml -tiedostoon rivin <import addon="script.module.simple.downloader" version="0.9.5"/> jota tietysti kokeilin, mutta ei auttanut. Myös poistot ja uudelleenasennukset sekä ruudulle että simpledownloaderille kokeilin.

Sikäli ihmettelen että miksi se tuohon kosahtaa, kun muut addonit käyttävät käsittääkseni tuota samaa simpledownloaderia ihan tyytyväisenä, mutta sitten tämä yksi ei osaakkaan.
 
Penguin sanoi:
Broadcom BCM2835 SoC näissä on, mutta sen päällä on Samsungin 512 Mt muistipiiri. Jossain lisensoimattomissa kiinalaisvalmisteissa voi olla jotain muitakin piirejä, mutta niihin ei kannata sortua, hintaero on kuitenkin aika olematon.

Äh, niinpä tosiaan. Tuossa piirissä lukee vain Samsung, joten ajattelin että koko piirin valmistus olisi ollut Samsungin harteilla, mutta se Broadcomihan on ilmeisesti tuon Samsungin muistipiirin alla. Ja tosiaan, Hynix on se toinen virallinen(?) muistipiirien valmistaja, mutta sen kanssa on ollut pieniä ongelmia muutenkin:

http://www.raspberrypi.org/public-service-announcement/

ARM ei todellakaan ole mikään paras mahdollinen x86-emulaattorin alusta.

Juu, tämä on tullut huomattua. Tuon RPI:n ominaisuuksia hyödyntämällä emulointi kuitenkin onnistuu kohtalaisesti. Ainakin Eye of the Beholder I, Dune 2 ja Ultima IV pyörivät pelattavasti ja pienemmällä resolla tosiaan ihan keskitason 386:n ripeydellä, mikä on jo ihan ok:sti. Jos tuohon viilennykseen panostaisi vielä hiukan enemmän, pitäisi tuossa RPI:ssä olla ylikellotusvaraa tuon turbomoden jälkeenkin, mikä ennestään parantaisi tilannetta.

Mika_M sanoi:
Sikäli ihmettelen että miksi se tuohon kosahtaa, kun muut addonit käyttävät käsittääkseni tuota samaa simpledownloaderia ihan tyytyväisenä, mutta sitten tämä yksi ei osaakkaan.

Oudolta tosiaan kuulostaa. Olisiko sovellus nirso tuon simpledownloaderin versionumeron suhteen?
 
No eipä siinä kauaa kestänyt, että ongelmia alkoi esiintyä. Eilen emulaattorilla pelatessani laite yht'äkkiä loggasi minut ulos järjestelmästä ja minun piti kirjautua uudestaan sisään desktopiin. Samalla kaikki ohjelmat ja ikkunat olivat sulkeutuneet. Noh, pelailu jatkui normaalisti. Sammutettaessa kone herjasi jotain erroria, mutta en ajatellut sen olevan ongelma kun laite muuten sammui kiltisti. Tänään käynnistettäessä tuli sitten segmentation faultia ja kone halusi root-salasanaa (jota en tiedä). Parin yrityksen ja erinäisten erroreiden jälkeen laite "starttasi" ja ruudulle tuli väin värisekamelskaa, josta ei päässyt eteenpäin. Noh, virrat pois ja uusi yritys. Käynnistyksen aikana tuli ilmoitus jostain havaituista virheistä, jotka käyttis hoiteli jollain tavalla pois tai kuntoon ja loppu käynnistyksestä sujui normaalisti eikä ongelmia esiintynyt.

Nyt sitten arvailemaan, että onko emulaattori ikävän buginen, onko vika jännitteissä, onko 70 astetta sittenkin liikaa prossulle, kuumeniko joku muu komponentti liikaa vai olisiko syy kenties jossain muualla. Backupit pitänee kuitenkin ottaa omista tiedoistoista heti kun mahdollista.
 
Harvoin olen tuntenut itseäni näin asiasta tietämättömäksi kuin tätä ketjua lukiessa: otsikko vaikutti klikkaamisen arvoiselta vaikka ei ollut mitään hajua mitä asia koskee. RoccoScientistin eka viesti on minulle täysin hepreaa mutta selkeästi hienosti rakennettu ja ilmeisimmin täyttä asiaa ;D  ;D

Sorry OT, jatkakaa.  :)
 
Mulle tulee samanlainen olo kun seuraan VW-konsernin merkkejä koskevaa keskustelua.

Uudet B+ revision Piit matkalla Hollannista. Ainakaan ei tuo DX.com EU Directin postitus ole mitenkään hidasta, jos vertaa siihen kauanko romujen liikkeelle saamiseen Hong Kongista kestää.
 
clima sanoi:
Harvoin olen tuntenut itseäni näin asiasta tietämättömäksi kuin tätä ketjua lukiessa: otsikko vaikutti klikkaamisen arvoiselta vaikka ei ollut mitään hajua mitä asia koskee. RoccoScientistin eka viesti on minulle täysin hepreaa mutta selkeästi hienosti rakennettu ja ilmeisimmin täyttä asiaa ;D  ;D
...

Tämähän on selvä juttu, Raspi on nykyajan 'kidekone'. Sekin mahtuu melkein saippuakoteloon ja maksaa vain taskurahan verran. :) Ajan hengen mukaisesti Raspilla voi tosin tehdä hiukan enemmän, kuin kidekoneella. Silläkin pystyi sentään kuuntelemaan Yleä lämpöpatterista.
 
Tuli nyt otettua tuo toinenkin RPI käyttöön Raspbmc:llä. Hiukan viimeistelemätön vaikutelma tuli tuosta käyttiksestä, kun ensikäynnistyksen automaattisten toimenpiteiden grafiikat bugasivat jatkuvasti ja kuva ei oletuksena mahtunut kokonaan ruutuun. Ärsyttävämmäksi tuo muuttui siinä vaiheessa, kun piti Areenan ja muiden plugineja asentaa komentoriviltä lähtien. Ensin piti etsiä netistä kännyllä ohjeet miten komentoriville pääsee ja sen jälkeen piti hieman arvailla missä ollaan ja mitä kirjoitetaan, kun osa tekstistä oli koko ajan ruudun ulkopuolella. Nyt reso on periaatteessa kohdallaan, mutta jostain syystä rivien ensimmäiset kirjaimet jäävät usein tulematta ruudulle ja kursorin liikuttaminen tekstin yli saattaa mustata sen kokonaan. Itse XBMC sen sijaan vaikuttaa ihan viimeistellyltä, sen kanssa ei ole ongelmia vielä tullut. Tosin overscanin manuaalisäätäminen on huonosti suunniteltu: kulmien siirtely hiirellä on kiikkerää ja se neliösäädön hyödyllisyys jäi arvoitukseksi (eihän sitä silmämääräisesti voi mitään pikselin tarkkuudella puhtaaksi neliöksi todeta). Noh, nyt on säädöt aikalailla kohdillaan. Päätin lisäksi ylikellottaa laitetta entisestään, kun XBMC tuntui tahmaavan. Näillä mennään ainakin toistaiseksi:

arm_freq=900
core_freq=500
sdram_freq=450
overvoltage=6
force_turbo=0 (defaulttina 1)

Pikatestin perusteella Katsomo pelitti mukavasti. Ruutu.fi:tä en kokeillut.
 
Nyt tuo Raspbmc-laite lakkasi sitten pelittämästä. Edellisellä käyttökerralla katsottiin yksi osio yhdestä ohjelmasta katsomon puolelta ja nyt kun laitteen käynnisti, olivat asetukset palautuneet defaultiksi ja lisäksi config.txt vaihtunut alkuperäiseen versioon. Kun sitten muutin config.txt:n takaisin, ei muiden asetusten muuttelusta tullut enää mitään, sillä XMBC kaatuu aina pian käynnistyksen jälkeen. Komentorivi kyllä toimii samoin kuin ennen silloin harvoin kun sinne onnistuu pääsemään (välillä XMBC sammuttaa itsensä heti käynnistyttyään, jolloin saa mahdollisuuden päästä komentoriville esc:iä painamalla). Virtalähde tuntuu olevan ensimmäisenä syytettynä näissä tapauksissa, mutta se on ollut kummallakin RPI:llä sama tähän asti ja on vaikea uskoa, että se näin vähän käytön jälkeen alkaisi piiputtaa.
 
Onko kellään mitään hajua siitä, että millon näitä raspi 2 alkaa kotimaan kaupoista saamaan? Vois vihdoin ja viimein raspin hommata, kun alkaa ominaisuudet olla kohdillaan.
 
Onkohan tuossa virrankulutus pysyny samassa? Vieläkö keksisivät muistikortit jotka kestää kirjoittamista niin olisi hyvä. Kyllästyttää aina asennella uusiksi kun kortti sekoaa.