BMW 330e iPerformance 2017
Auto on muuten tuttu, niin keskitytään tässä havaintoihin voimalinjasta.
Liikkeelle lähdetään sähkömoodilla. Fiilis on sama kuin täyssähköautossa: kierrokset ei nouse mutta vauhti nousee tasaisesti . 0-60km/h kiihdytys sujuu suht nopeaan, mutta sitten 90hp moottorin rajat tulevat vastaan ja 80km/h jälkeen kiihdytys on vaivalloista pelkällä sähkömoottorilla tai ainakin selvästi hitaampaa. Sporttisuuteen 90hp moottori ei anna mahdollisuutta yksinään. Liikenteen rytmissä pysytään sähkömoottorillakin, mutta ei sen enempään. Täysin sähkömoodissa liikkeellelähdössä voi kuulla sähkömoottorin ujelluksen 0-40km/h nopeusalueella. Hiljaista on, mutta pieni ääni lähtee jokatapaukessa.
Hybridimoodi antaa selkeästi lisää lihaksia. Polttomoottori tulee mukaan kiihdytykseen ja operoi lähes kaikissa kiihdytystilanteessa suhteellisen kovilla kierroksilla +2000rpm. Ilmeisesti sen alla ei juurikaan ole hyödynnettävissä olevaa vääntöä-->kierroskone. Monessa tilanteessa kierroksia on heti 3000-4000rpm taulussa -havainnot voi johtua koejaotyyppisestä tilanteestakin. Polttomoottori tulee pehmeästi mukaan. Nykäyksiä ei ole, mutta sen huomaa siitä, että aluksi kiihtyvyys on pelkällä sähkömoottorilla ja sekunti pari polttomoottori ehtii mukaan. Turboviive näkyy kiihtyvyyden muutoksena. Tämä tapahtuu siis kun lähdetään normaali marssivauhdista kiihdyttämään matalilla kierroksilla. Isommilla kierroksilla polttomoottori on jo valmiimpi. Suorituskyky vastaa 4-syl. 330i moottoria. Lisääntyneestä painosta johtuen en nähnyt väännössäkään oleellista eroa, hybridillä saadaan osa väännöstä nopeammin ja loppuosa tulee kun turbo pyörii. Kulutuspuolella taas lukemat voi hyvinkin puolittua ja kaupunkiajoon parempi valinta tämä hybridi. Lyhyellä koeajolla ei pystynyt täysin tutustumaan moottorin käytökseen erilaisissa tilanteissa.
Vaiheisto toimii huomaamattomasti muuten, mutta "hidastus-kiihdytys" tilanne on haastava paikka. Sähkömoottori ei olekaan heti hereillä ja arvonnaksi menee mennäänkö vai ei. Toinen paikka mikä tuntui oudolta on kesken 90 asteen kadunkulma, jossa moottori leikkasi 100% kaasun -kesken mutkaa ei saanutkaan reippaammin kiihdyttää?? Tämä tapahtui vielä sport moodissa. Oliko sitten kuitenkin odottamattoman liukasta vai tekeekö kadun kulmissa 330e aina näin? Muilla bemareilla en ole vastaavaan törmännyt. Yleensä ajonvakautus antaa voimaa kesken kaarteen -auto joko yliohjaa tai aliohjaa, mutta ei kuitenkaan estä kaasun antoa. Onko muut havainnut vastaavaa?
Jos vertaamaan ryhdyn, niin parempi valinta 330e on kuin 330i (joka tuntuu ei niin sporttiselta, vaikka suoritusarvot paperilla loistavat). 330e puolella plussina pienempi kulutus ja toisaalta kelpo suorituskyky. 340i moottori suorituskyvyltään aivan eri sfäärissä. Voimaa on joka kieroksilla todella reilusti enemmän ja sporttisuus eri planeetalta. Hybridi on viritetty enemmän mukavauus/eco puolelle kuin urheilullisuuteen. Jos vielä saa vapari kuutoseen verrata (6-syl. 330i 272hp), niin se reagoi yhtä nopeasti kuin sähkömoodi ja tarjoaa lineaarisemman (tunnokkaaman tuntuman polkimeen) kiihtyyvyyden kuusisylinterisen sinfonian kera. Itse moottorina ottaisin itse vaparikuutosen jos kulutuksella ei olisi merkitystä. Mutta kun kulutuksella on merkitystä, niin silloin tämä onkin yksi parhaita vaihtoehtoja. Hinnassa saa 10-15ke edun (ja varusteista lisää) bensiini/dieselmoottoriin verrattuna ja kulutus kuitenkin pysyy alle 330d:n (jos vaan jaksaa pistoketta täkkiä autoon). Nämä realiteetit huomoiden moottorin pienet puutteet hyväksyy ja valinta osuu mieleuiten juuri hybridiin.
Latauspistokkeen paikka hakee vielä parasta sijoituspaikkaa. Joissain autoissa paikka on edessä, joissain sivulla, joissain takana. Mikähän näistä muodostuu standardiksi?

Auto on muuten tuttu, niin keskitytään tässä havaintoihin voimalinjasta.
Liikkeelle lähdetään sähkömoodilla. Fiilis on sama kuin täyssähköautossa: kierrokset ei nouse mutta vauhti nousee tasaisesti . 0-60km/h kiihdytys sujuu suht nopeaan, mutta sitten 90hp moottorin rajat tulevat vastaan ja 80km/h jälkeen kiihdytys on vaivalloista pelkällä sähkömoottorilla tai ainakin selvästi hitaampaa. Sporttisuuteen 90hp moottori ei anna mahdollisuutta yksinään. Liikenteen rytmissä pysytään sähkömoottorillakin, mutta ei sen enempään. Täysin sähkömoodissa liikkeellelähdössä voi kuulla sähkömoottorin ujelluksen 0-40km/h nopeusalueella. Hiljaista on, mutta pieni ääni lähtee jokatapaukessa.
Hybridimoodi antaa selkeästi lisää lihaksia. Polttomoottori tulee mukaan kiihdytykseen ja operoi lähes kaikissa kiihdytystilanteessa suhteellisen kovilla kierroksilla +2000rpm. Ilmeisesti sen alla ei juurikaan ole hyödynnettävissä olevaa vääntöä-->kierroskone. Monessa tilanteessa kierroksia on heti 3000-4000rpm taulussa -havainnot voi johtua koejaotyyppisestä tilanteestakin. Polttomoottori tulee pehmeästi mukaan. Nykäyksiä ei ole, mutta sen huomaa siitä, että aluksi kiihtyvyys on pelkällä sähkömoottorilla ja sekunti pari polttomoottori ehtii mukaan. Turboviive näkyy kiihtyvyyden muutoksena. Tämä tapahtuu siis kun lähdetään normaali marssivauhdista kiihdyttämään matalilla kierroksilla. Isommilla kierroksilla polttomoottori on jo valmiimpi. Suorituskyky vastaa 4-syl. 330i moottoria. Lisääntyneestä painosta johtuen en nähnyt väännössäkään oleellista eroa, hybridillä saadaan osa väännöstä nopeammin ja loppuosa tulee kun turbo pyörii. Kulutuspuolella taas lukemat voi hyvinkin puolittua ja kaupunkiajoon parempi valinta tämä hybridi. Lyhyellä koeajolla ei pystynyt täysin tutustumaan moottorin käytökseen erilaisissa tilanteissa.
Vaiheisto toimii huomaamattomasti muuten, mutta "hidastus-kiihdytys" tilanne on haastava paikka. Sähkömoottori ei olekaan heti hereillä ja arvonnaksi menee mennäänkö vai ei. Toinen paikka mikä tuntui oudolta on kesken 90 asteen kadunkulma, jossa moottori leikkasi 100% kaasun -kesken mutkaa ei saanutkaan reippaammin kiihdyttää?? Tämä tapahtui vielä sport moodissa. Oliko sitten kuitenkin odottamattoman liukasta vai tekeekö kadun kulmissa 330e aina näin? Muilla bemareilla en ole vastaavaan törmännyt. Yleensä ajonvakautus antaa voimaa kesken kaarteen -auto joko yliohjaa tai aliohjaa, mutta ei kuitenkaan estä kaasun antoa. Onko muut havainnut vastaavaa?
Jos vertaamaan ryhdyn, niin parempi valinta 330e on kuin 330i (joka tuntuu ei niin sporttiselta, vaikka suoritusarvot paperilla loistavat). 330e puolella plussina pienempi kulutus ja toisaalta kelpo suorituskyky. 340i moottori suorituskyvyltään aivan eri sfäärissä. Voimaa on joka kieroksilla todella reilusti enemmän ja sporttisuus eri planeetalta. Hybridi on viritetty enemmän mukavauus/eco puolelle kuin urheilullisuuteen. Jos vielä saa vapari kuutoseen verrata (6-syl. 330i 272hp), niin se reagoi yhtä nopeasti kuin sähkömoodi ja tarjoaa lineaarisemman (tunnokkaaman tuntuman polkimeen) kiihtyyvyyden kuusisylinterisen sinfonian kera. Itse moottorina ottaisin itse vaparikuutosen jos kulutuksella ei olisi merkitystä. Mutta kun kulutuksella on merkitystä, niin silloin tämä onkin yksi parhaita vaihtoehtoja. Hinnassa saa 10-15ke edun (ja varusteista lisää) bensiini/dieselmoottoriin verrattuna ja kulutus kuitenkin pysyy alle 330d:n (jos vaan jaksaa pistoketta täkkiä autoon). Nämä realiteetit huomoiden moottorin pienet puutteet hyväksyy ja valinta osuu mieleuiten juuri hybridiin.
Latauspistokkeen paikka hakee vielä parasta sijoituspaikkaa. Joissain autoissa paikka on edessä, joissain sivulla, joissain takana. Mikähän näistä muodostuu standardiksi?

