https://tummennuskalvot.fi/

Rascassen koeajoblogi 2017

Rascasse

Klassikkoainesta
Liittynyt
26.8.2014
BMW 330e iPerformance 2017

BMW-330e-4.jpg


Auto on muuten tuttu, niin keskitytään tässä havaintoihin voimalinjasta.

Liikkeelle lähdetään sähkömoodilla. Fiilis on sama kuin täyssähköautossa: kierrokset ei nouse mutta vauhti nousee tasaisesti . 0-60km/h kiihdytys sujuu suht nopeaan, mutta sitten 90hp moottorin rajat tulevat vastaan ja 80km/h jälkeen kiihdytys on vaivalloista pelkällä sähkömoottorilla tai ainakin selvästi hitaampaa. Sporttisuuteen 90hp moottori ei anna mahdollisuutta yksinään. Liikenteen rytmissä pysytään sähkömoottorillakin, mutta ei sen enempään. Täysin sähkömoodissa liikkeellelähdössä voi kuulla sähkömoottorin ujelluksen 0-40km/h nopeusalueella. Hiljaista on, mutta pieni ääni lähtee jokatapaukessa.

Hybridimoodi antaa selkeästi lisää lihaksia. Polttomoottori tulee mukaan kiihdytykseen ja operoi lähes kaikissa kiihdytystilanteessa suhteellisen kovilla kierroksilla +2000rpm. Ilmeisesti sen alla ei juurikaan ole hyödynnettävissä olevaa vääntöä-->kierroskone. Monessa tilanteessa kierroksia on heti 3000-4000rpm taulussa -havainnot voi johtua koejaotyyppisestä tilanteestakin. Polttomoottori tulee pehmeästi mukaan. Nykäyksiä ei ole, mutta sen huomaa siitä, että aluksi kiihtyvyys on pelkällä sähkömoottorilla ja sekunti pari polttomoottori ehtii mukaan. Turboviive näkyy kiihtyvyyden muutoksena. Tämä tapahtuu siis kun lähdetään normaali marssivauhdista kiihdyttämään matalilla kierroksilla. Isommilla kierroksilla polttomoottori on jo valmiimpi. Suorituskyky vastaa 4-syl. 330i moottoria. Lisääntyneestä painosta johtuen en nähnyt väännössäkään oleellista eroa, hybridillä saadaan osa väännöstä nopeammin ja loppuosa tulee kun turbo pyörii. Kulutuspuolella taas lukemat voi hyvinkin puolittua ja kaupunkiajoon parempi valinta tämä hybridi. Lyhyellä koeajolla ei pystynyt täysin tutustumaan moottorin käytökseen erilaisissa tilanteissa.

Vaiheisto toimii huomaamattomasti muuten, mutta "hidastus-kiihdytys" tilanne on haastava paikka. Sähkömoottori ei olekaan heti hereillä ja arvonnaksi menee mennäänkö vai ei. Toinen paikka mikä tuntui oudolta on kesken 90 asteen kadunkulma, jossa moottori leikkasi 100% kaasun -kesken mutkaa ei saanutkaan reippaammin kiihdyttää?? Tämä tapahtui vielä sport moodissa. Oliko sitten kuitenkin odottamattoman liukasta vai tekeekö kadun kulmissa 330e aina näin? Muilla bemareilla en ole vastaavaan törmännyt. Yleensä ajonvakautus antaa voimaa kesken kaarteen -auto joko yliohjaa tai aliohjaa, mutta ei kuitenkaan estä kaasun antoa. Onko muut havainnut vastaavaa?

Jos vertaamaan ryhdyn, niin parempi valinta 330e on kuin 330i (joka tuntuu ei niin sporttiselta, vaikka suoritusarvot paperilla loistavat). 330e puolella plussina pienempi kulutus ja toisaalta kelpo suorituskyky. 340i moottori suorituskyvyltään aivan eri sfäärissä. Voimaa on joka kieroksilla todella reilusti enemmän ja sporttisuus eri planeetalta. Hybridi on viritetty enemmän mukavauus/eco puolelle kuin urheilullisuuteen. Jos vielä  saa vapari kuutoseen verrata (6-syl. 330i 272hp), niin se reagoi yhtä nopeasti kuin sähkömoodi ja tarjoaa lineaarisemman (tunnokkaaman tuntuman polkimeen) kiihtyyvyyden kuusisylinterisen sinfonian kera. Itse moottorina ottaisin itse vaparikuutosen jos kulutuksella ei olisi merkitystä. Mutta kun kulutuksella on merkitystä, niin silloin tämä onkin yksi parhaita vaihtoehtoja. Hinnassa saa 10-15ke edun (ja varusteista lisää) bensiini/dieselmoottoriin verrattuna ja kulutus kuitenkin pysyy alle 330d:n (jos vaan jaksaa pistoketta täkkiä autoon). Nämä realiteetit huomoiden moottorin pienet puutteet hyväksyy ja valinta osuu mieleuiten juuri hybridiin.

Latauspistokkeen paikka hakee vielä parasta sijoituspaikkaa. Joissain autoissa paikka on edessä, joissain sivulla, joissain takana. Mikähän näistä muodostuu standardiksi?
bmw-330e-iperformance-phev-launched-from-44695-in-new-york_16.jpg


225xe-active-tourer-drivetrain-images-03.jpg
 
BMW G30 520d xdrrive M-Sport 2017

Vuorossa kauan odottamani uutuus.
BMW_G30_fr.jpg


wsjout.jpg

Sisusta on ottanut harppauksen eteenpäin. Materiaalit on astetta laadukkaampia kuin edeltäjä F10:ssä. Silmiin ei osunut halpamuovia tai tai jotain yksittäisiä heikkoja kohtia: huolella mietitty kokonaisuus. Ratti oli M-sport mallia, eli paksumpi ja hyvällä nahalla varustettu. Auto oli varustettu M-sport paketilla, joka muuttaa auton ulkonäköä ja tuo mukanaan muutamia varusteita: sporttijousien ohella myös madaltaa.

Liikkelle päästyä huomaa heti raikkaiuden, joka tulee painonpudotuksesta. Ero on merkittävä ja tämän aisti jo parkkipaikalla. 520d vetää aiempaa paremmin laihdutuksen johdosta. Hyvä näin. Voimaa on kohtuullisesti, mutta ei hauskuuteen asti, sitä varten on 530d, 540i. Auto tuntuu kokoaan pienemmältä ja on vain positiivista. Kääntösäde tuntui pieneltä, onkohan myös mittausten mukaan?

Ohjaus on selvästi kehittynyt. Parempi tuntuma ja tarkkuutta tullut vähän lisää. Toisaalta takavuosien EXX bemarien tuntumaan ei ylletä ainakaan talvirenkain. Vaihteisto on kehittynyt marginaalisesti, ehkä vaihtonopeus parantunut, mutta muuten vaikea huomata eroa.

Kulutus pyöri koeajolenkillä 6,8l/100km lukemissa. Koeajolla ei ollut ruuhkaa eikä valoja, joten olisin odottanut ecomallilta noin 5 pintaan olevia lukemia. Ehkä 600km ajomäärällä moottori ei ole vielä parhaimmillaan. Saksassa olivat testeissä saaneet 530d keskimääräiseksi kulutukseksi 6,1l/100km, joten siihen nähden tämä maantievoittoinen 7l/100km on hyvinkin paljon.

Maantiellä 520d etenee vaivatta suoraan ja hälyääniä ei kuulu. Nyt ei suhise sivupeilit, kuten 3-sarjassa. Melua on vaikea verrata aiempaan 5-sarjalaiseen ilman peräperää ajamista samoilla renkailla. Moottori on aiempaa paremmin eristetty ja rengasäänistäkään ei ole vaivaa. Koeajo tapahtui 18" renkailla, joten 17" olisi tietysti astetta hiljaisempi. Sporttialusta tuottaa kuitenkin lievän pettymyksen näin talvella. Maantiellä tuntee jatkuvan nypytyksen. Sporttialustan parhaita puolia taas ei voinut talvesta johtuen kokeilla. Varmaa on, että ainakin se on suhteellisen jämäkkä kun koko ajan nypyttää hyväpintaisellakin tiellä. Parempi siis valita lisäksi varusteeksi DDC tai Adaptive drifve, jolloin iskarien jäykkyyttä voi itse säätää ajon aikana.

Kaikki kunnossa tässä autossa paitsi hinta (tai onhan sekin kilpailijoihin nähden kohdillaan..). Se karkaa heti 60+ puolelle jos muutamia oleellisiakin varusteita ruksaa: väri, navigaattori, nahkapenkit, hifit, ddc. Sitten jos ottaisi mukaan niitä kivoja varusteita kuten kattoluukku, comfort penkit, B&W stereot, pysäköinti avustimet, hud ym. niin 100k on äkkiä hintaa. Eihän tämä koskaan jokamiehen auto ole ollutkaan...mutta kun korean ihmeissäkin on navit ja etäisyys toiminnolla varustettu vakionopeudensäädin vakiona niin tuntuu hullulta tuhansia maksaa näistä lisävarusteista extraa.

Auton on lähes vailla puutteita. Täydellisyyteen kaipaisin vielä tunneta. Vaikea pukea sanoiksi, mutta auto on huikean hyvä, mutta ei herätä vahvasti tunteita. E39 oli aikoinaan tälläinen auto. Sen ajamisessa oli suuresti tunnetta mukana. Olit osa mekaanista koneistoa. Nyt vain ohjaat sitä. Ehkä kaipaan vielä pari astetta terävämpää otetta tiehen ja moottoriin. 540i varmasti korjaisi moottoripuolen ja kesärenkaat voi tuoda terävyyttä ohjaustuntumaan. Tällä ajelu ei aiheuta leveää hymyä mitä taas parhaat autot saa aikaan tai jotkut eksoottiset kuten Jaguarin F-type.

Auto on parantunut eniten F10 heikkouksien osalta (sporttinen ajettavuus) ja toisaalta tekniikkaa tullut lisää. Varovainen uudistus, mutta näinkin luokkansa paras ja ehkä yksi parhaista tämän hetken autoista kokonaisuutena. Hiljainen, taloudellinen, nopea, sporttinen. Harvoin yhdistyy samassa autossa kaikki näin korkealla tasolla! Helppo valinta niille, ketkä tämän autoluokan autoa tarvitsevat -korjaan haluavat! Kilpailijat enemmän yhden osa-alueen mestareita MB=mukavuus, Jaguar=sporttisuus, Volvo=mukavuus. Bemarissa saa kaksi autoa kerralla!


2qs0vp2.jpg

Kuvassa näkyy black panel

Blogia saa kommentoida, mitä mieltä olet itse näistä autoista?
 
Lisäystä:

Parit lisähavainnot G30 520dx osalta:
-Navigaattori/iDrive on todella nopea. Kerrankin reagoi ajatuksen nopeudella ja valikoissa liikkuminen sulavaa. Näyttö on terävä ja kirkas. 360 näkymä on aivan huikea (siitä voi pyöritellä autoa ulkoapäin), mutta lisähinnalla tämä varuste -luonnollisesti. Itseasiassa myös pelkkä kamera on lisähintainen.
-plussaa: kaatuvista penkeistä ei mene lisähintaa:)
-Sisustan Dakota leather on melko kovaa, mutta ilmeisesti kestävää.  Pehmeämpi nahka on lisähinnaltaan noin 1k ja lisäksi pakko ostaa comfort istuimet 2-3k päälle, eli yhteensä 3-4k tulee lisähintaa.
 
Pikaiset koeajot automallien äärilaidoilta:

Mini Cooper 2017 5-ovinen 136hv vm. 2017

2017-MINI-Cooper-S-5-Door-Updated-3.jpg


Tämä on sama malli kuin viime vuonna testaamani Mini, mutta tällä kertaa automaattina ja Suomen tiestöllä. Lisäksi tietysti nyt koeajo tapahtui kitkoilla.

Tässä autossa on mukavasti luonnetta. Ei jätä kylmäksi. Ohjaus on omaa luokkaansa tietyiltä osin. Mikään muu koeajamani auto ei käänny näin hanakasti mutkaan ja pito on uskomattomalla tasolla. Kevyt kori ehdoton valtti Minissä. Miinuspuolella taas rengasmelua on paljon kuten odotettuakin, mutta sen sävy on miellyttävä. Miniin sopii manuaali paremmin, vaikka automaatti ihan hyvin toimikin. Automaatti vie osan sporttisuudesta ja terävyydestä pois, mikä on Minissä kaikki kaikessa. 136hv moottori on minimi mitä tällaiseen autoon voi valita. Plussapuolina 3-sylinterisen kierrosherkkyys ja sporttisuus. Tätä on ilo kierrättää! Alusta on taas viritykseltään juuri sopiva. Sporttisen puolella, mutta ei täristänyt tai tärähdellyt kuopissa. Esim. BMW-1 sarjan alusta on taas vahvasti mukavuuspainotteinen. Lisäoptiona molempiin saa adaptiviisen alustan mikä hieman parantaa tilannetta etenkin Suomessa.

Varsinkin Audi A3, MB A, BMW 1-sarjan ostajille varteenotettava vaihtoehto tämä Mini jos haluaa sporttisempaa ja luonteikkaampaa autoa.

Mercedes Benz GLC 350d 258hv/620Nm vm. 2017

mercedes-benz-glc250d-4matic-138886428-1-7065601249251243017-4918348123110962042.jpg


Tämä olikin kokoluokaltaan aivan toista maata. Tuntuma on ison auton tuntu. Painoa on paljon ja se tuntuu ajossa. Keula on raskas ja kääntyminen hmm.. "arvokasta". Pintakaasulla meno oli tervaista, mutta pedaalia painamalla 620Nm oli tallella ja iso autokin alkoi liikahtamaan, mutta ei kovin rivakasti tällä painolla kuitenkaan. Tämä ei nyt osoittaudu omaksi suosikiksi. Vähän liian tylsää ajamista omaan makuun..

Audi Q7 e-tron 373hv/700Nm
Audi_Q7_3.0_TDI_quattro_S_line.JPG


Mielenkiintoinen uutuus. Tässä ihastutti voimalinja. Sinänsä erikoista paketoida diesel ja sähkö samaan voimalinjaan (Volvolla myös). Tällä kertaa totueutus oli erinomainen. Voimalinjan hienostuneisuus on aintulaatuista. Jo yksinään 3.0tdi tuntuu hienosti käyvältä ja fiilis on sujuvan vaihteiston kanssa "öljytty". Tähän kun yhdistää värinättömän sähkömoottorin niin paketti on automaailman parhaita. Paras hybrdivoimalinja jolla olen ajanut. Nämä mottorit toimii hienosti yhteen. Ehkä kuutoskoneen ero on vielä juuri se ratkaiseva tekijä kun vertaa neloskoneisiin hybrideihin. Hienostuneisuus on aivan eri maailmasta kuutoskoneella. Voimaa on mukavasti sähkömoottorin ansiosta ja enennkaikkea ilman turboviivettä. Sähkömoottori tekee ajamiseesta paljon vaivattomapaa kun moottori reagoi heti eikä 3s kuluttua. Tämä auto osaa piillottaa painonsa hyvin ja painosta huolimatta ajettavuus oli jopa ketterämpää kuin MB GLC:llä! 

Blogia saa kommentoida! Oletko itse ajanut näillä?
 
Ford Mustang Carbriolet 2017 (2,3l)

Ford_Mustang_Cabrio_V8.jpg

Vau! Ulkonäkö on mahtava! Nyt osuu Amerikkalainen muotoilu myös eurooppalaiseen makuun. Istuma-asento on rento ja sivuttaistukea ei ole. Heti kun auton saa liikkeelle, niin tässä on jotain vaihoista amerikkalaisista tuttua. Jousituksen "pintakovuus" tai tunnelma on sama kuin 80-luvun jenkeissä. Jotenkin omanlainen tunnelma. Onko se sitten tyynyn päällä matkustamista vai mitä, mutta jokatapauksessa oma fiilis.

Cabrioletissa luonto on läsnä. Äänieristys ei ole parhaasta päästä, mutta toisaalta kuulet kaikki ulkoäänet, tuulensuhinat, kiveniskut yms. Olet kosketuksissa ajoon, etkä eristettynä. Auto niiaa voimakkaasti kiihdtyksissä (mikä on varmaankin luotu ja haluttu ominaisuus). Tämäkin on osa kokanaiselämystä. Moottorina -tai paremminkin korvikkeena 2,3l. Kaiuttimista tulee V8:lle ominaista ääntä ja se  on tavanomaista paremmin toteutettu. Nelisylinterisen ääni ei kuulu ja melkein luullee istuvansa V8 päällä. Positiivista on sekin, että tämä on vääntöpainotteinen kone. Kone reagoi hyvin matalilla kierroksilla ja toisaalta vetää ihan ylös asti.

Lukkoperä tuo ajamiseen oman ulottuvuutensa. Kadunkulmissa perä lähtee helposti irti mikä taas lukkoperä edesauttaa pitämään pienessä luisussa. Tosin ajonvakautus myös race-moodissa puuttuu liian aikaisin peliin ja lopettaa hauskanpidon. Ehkä ajonvakautuksen saa jostain myös täysin pois päältä? Mutta tähän autoon lukkoperä on aivan ehdoton!! Aivan mahtava ominaisuus ja sen ymmärtää vasta ajettuaan sellaisella.

Miinuspuoliakin löytyy. Sisustan muovit on rehellisesti muovia: kovaa ja kiiltävää. Jousitus on ainakin 20" rengastuksella pintakova (lyö kuopissa läpi, mutta muuten pehmeä), mutta kuitenkin löysä kun vähänkin antaa mennä mutkiin vauhdilla. Mutta kun huomioi USA hinnan niin moni antaa nämä anteeksi. Jos tämä maksaisi täällä V8:lla saman kuin Skoda RS, niin kummanko ottaisit?

 
Bemarin uuden sähköaikakauden mallit: 530e ja I3

530e

bmw_530e_DM_3_1440x655c.jpg

Olen jo aiemmin kirjoittanut blogissa 520dx ja 530dx malleista, joten tässä keskityn 5-sarjan voimalinjan toimintaan.

Moottori:
Ilman polttomoottoria voimavarat ovat täysin riittäviä muiden tahtiin liikkumiseen, mutta ei juuri sen enempään. Hybridimoodissa ajaessa taas polttomoottorin mukaantulon huomaa jos tämän oppii huomaamaan. Kun poljinta pitää esim. 40% koko ajan, niin aluksi kiihtyy pelkän sähkön voimin ja muutaman sekunnin kuluttua polttomoottorin turbo on kerännyt painetta ja kiihtyvyydessä tuntee selvän pykälän parempaan. Auto on todella hiljainen yleisesti ottaen ja tältäkin osin 520d mallia parempi valinta (jos ei aja pitkää matkaa säännöllisesti).

Jarrut:
Jarruissa en huomannut samanlaista hybridille tyypillistä epämääräisyyttä kuten esim. MB C350e, E350e -malleissa. Jarrutus on mielestäni tasaisempi kuin MB:llä. Toisalta jarrua tarvitsee käyttää vain <10km/h pysähtyäkseen. Hybridin jarrulataus on niin voimakas, että normaalisti ajettaessa jarrupolkimeen ei juuri tarvitse koskea.

Taloudellisuus:
Tämä osio yllätti positiivisesti. Alussa ajelin rauhallisesti ja kulutus oli 0-2l/100km. Eli lyhyet matkat on mahdollista päästä hyvinkin pienellä kulutuksella. Auto-moodilla ajettaessa kulutus pysyi alle 4l/100km ja tähän kulutukseen sai vähän käyttääkin polttomoottoria. Sitten kun ajeli muutama 0-120km/h kiihdytys peräkkäin niin kulutus nousi noin 6l/100km. Hämmästyttävän pieniä lukemia ja 2h koejaon keskikulutus jäi alle 5l/100km.

bmw-530e-174.jpg


Ohjaustuntuma:
Tästä on paljon keskusteltu foorumilla ja eihän se hääppöinen ole. Ja tällä tarkoitan erityisesti sitä mitä ratti kertoo renkaan ja tienpinnan välisestä interaktiosta. Tuntuma on suodatettu pois ja lopputulos on Audimainen. Aluksi tuntuu hienolta kun ei tunne mitään ja kaikki on niin smootthia. Sitten kun haluaisit tuntea renkaan pidon (siksi, että siitä se ajon hauskuus oikeasti muodostuu), niin mitään ei ole saatavilla. Tuntuma on heikko/surkea. Ajosta ei tule tältä osin nautinnollista kun kadunkulmissakaan ei saa mitään tuntumaa mitä renkaat tekee. Auto menee kyllä hienosti suoraan ja on helppo pitää oikealla ajolinjalla, mutta paljon jää puuttumaan. Tämä sama vaivaa lähes kaikkia nykyautoja ja siihen todella kaipaisin muutosta. Ei ole edes järkeä vertailla onko Volvon vai MB ohjaus parempi kun ne kaikki on akselilla surkea-välttävä. Mielenkiinoista kyllä, mutta uusimman Tesla 3 mallin ohjaustuntumaa on erityisesti kehuttu ja toinen missä voisi olla loistava ohjaustuntuma on Alfa Romeo Giulia. Kumpaakaan en ole kokeillut, mutta mahtavaa jos tässä asiassa otetaan askel taaksepäin kohti tunnokkuutta. Bemari taisi jossain mainita, että voisi lisätäkin ohjaustuntumaa, mutta asiakkaat ei sellaista monestikaan kaipaa, vaan tuo Audimaisen numb ohjaus on nyt in. Akkujen tuoman lisäpainon vaikutus on onnistuttu piilottamaan hyvin.

Auto on yhä ketterä, mutta kadunkulmissa painon voi aistia ja samoin joissakin tien saumoissa. Niissä kori tärähtää enemmän kuin 520d.



I3
section1_visual.jpg


Sisusta ja melu:
Aluksi huomio kiinnittyy ohjaamoon avaruuteen kun keskitunneli ja vaihdekeppi on poissa lattialta ja jaloille on muutenkin normaalia enemmän tilaa. Sisältä auto on hieman karu ainakin perusvarustein. Omaan silmään ottaa ovien ja kojelaudan etuosan huokoinen materiaali, joka näyttää kovamuovia halvemmalta materiaalilta. Jokin kierrätysmateriaali taitaa olla kyseessä, kuten muistaakseni lähes kaikki muukin sisustassa.

BMW-i3-front-seats.jpg


Hyvin matalilla nopeuksilla auto on sähköautojen maineen mukaisesti hyvin hiljainen, mutta jo 40km/h lähtien rengasmelu on normaalilla tasolla ja ero bensiinimoottoriin on pieni. Maantiellä melua on aikalailla saman verran kuin muissakin autoissa. Ikävämpi seikka oli kojelaudan/sisutan hälyäänet: napsuntaa ja muita hälyääniä oli mielestäni normaalia enemmän vaikka autolla oli ajettu vain 800km.

Moottori:
Kiihtyvyys on identtinen kuin E90 M3 mallilla (0-60km/h). Kyllähän se ripeästi lähtee paikaltaan, mutta pieni viive on siinä kohtaa kun painaa pedaalin pohjaan ja ennen kuin auto liikahtaa: aivan välitön se ei odotuksista huolimatta ole. Kiihdyttämien on hyvin vaivatonta kun ei ole vaihdepykällyksiä ja vääntöä on heti käytettävissä millä nopeudella tahansa. Kiihtyvyyden tunne ei ole V8 runsaan väännön tuoman työnnön kaltainen, vaan muistuttaa enemmänkin 2.0l ahdettua konetta…tai sitä oikeaa golf-kärryä.

Moottori on parhaimmillaan paikaltaan lähdössä sekä 40-80km/h kaistanvaihtotilanteissa. Niissä se on hyvinkin ripeä. Kovemmassa nopeudessa tehot ei riitä samanlaiseen kiihtyvyyden jatkamiseen. 80-120km/h sujuu 5.0s, joka vastaa aika tarkalleen 320d mallia. 60km/h jälkeen kiihtyvyys siis laskee rajusti, mutta säilyy ihan käypäisenä (http://www.zeperfs.com/match5481-6140-2989-5951.htm).

”Moottorijarrutus” on hyvin voimakas ja parin jarrutuksen jälkeen huomaa, että jarruihin ei tarvitse koskea ollenkaan. Ajo sujuu pelkällä kaasupolkimella. Tästäkin syystä ajo on erittäin vaivatonta.

Hauskuus:
Hauska kaupungissa hyvän voimalinjan ja yleisen ketteryyden vuoksi, mutta maantiellä tehot alkavat loppua ja toisaalta ohjaus on äärettömän tunnoton, valitettavasti. Mutkista ei uskalla nauttia tällä autolla, kun ei ole tuntoa alla oleviin tapahtumiin. Lisäksi kaupungin ulkopuolella huomaa korin kallistelut selvästi ja GTI fiilis karisee nopeasti. Tämä on mainio siellä mihin se on tarkoitettu, mutta muualla pari astetta vaatimattomampi.