https://yliteippaus.fi/

Rakennuskustannusten ja asuntojen hintakehitys pääkaupunkiseudulla

Timppe

Yhdistyksen jäsen
Klassikkoainesta
Liittynyt
22.12.2013
Tänään oli Hesarissa vanha asuntoilmoitus vuodelta 1968, jossa Keskus-Sato /Polar kaupittelivat uutta rivitaloasuntoa meren rannassa Espoon Kaitansissa velattomaan hintaan 120.357 mk.

Laskin ihan mielenkiinnosta, paljoko a) rahanarvo ja b) rakennuskustannusindeksi ovat nouseet tuosta ajankohdasta.

Nykyrahassa tuo summa on 182.200€ ja rakennuskustannukset 202.425€. Ansiotasoindeksi on tuosta ajasta noussut 21,7 kertaiseksi, jolloin bruttoansioissa tuo summa vastaa n. 440.000€.

Laskemasta selviää, että nykyisin on tehtävä ainakin 2 kertaa vuoden 1968 työmäärä, jotta saisi tuollaisen uuden asunnon Espoosta hankittua. Itse asiassa varmaan enemmänkin...

Mikä noita reaalihintoja noin paljon nostaa? Maan hinta? Helppo rahan saatavuus pankista? Hölmö kaavoituspolitiikka?
 
Hölmö kaavoituspolitiikka, kun annetaan rakentaa liian matalia rakennuksia ja rakennusmaasta on kokoajan pulaa. Toisaalta rakentamatonta kaavoitettua tonttimaata ei veroteta tarpeeksi, kun sitä on varaa pitää rakentamattoma vuosikausia.

Pääkaupunkiseudulla pitäisi kieltää omakotitalojen ja rivitalojen rakentaminen kokonaan ja kaikki uudet rakennuset tehdä vähintään 10 kerroksisina. Lisäksi nykyisten tonttien tehokkuusluvut pitäisi nostaa n. 2,5:een ja kiinteistöveroja pitäsi muuttaa vastaamaan sitä kuin tontilla olisi 10 kerroksinen kerrostalo. Tällä ohjattaisiin kustannusten kautta purkamaan vanhoja 60-70-luvun ja vanhempi matalia rakennuksia rakentaan korkeammalle ja tiiviimmin.

Omakotitalossa voi asua vaikka Akaassa tai Pieksämäellä.
 
Timppe sanoi:
Laskemasta selviää, että nykyisin on tehtävä ainakin 2 kertaa vuoden 1968 työmäärä, jotta saisi tuollaisen uuden asunnon Espoosta hankittua. Itse asiassa varmaan enemmänkin...

Mikä noita reaalihintoja noin paljon nostaa? Maan hinta? Helppo rahan saatavuus pankista? Hölmö kaavoituspolitiikka?

Varmaankin kaikki nuo, mutta moniko meistä olisi 60-luvulla saanut tuollaistakaan asuntolainaa? Veikkaan, ettei monikaan.

 
Timppe sanoi:
Mikä noita reaalihintoja noin paljon nostaa? Maan hinta? Helppo rahan saatavuus pankista? Hölmö kaavoituspolitiikka?
kysynnän ja tarjonnan laki
 
Urlaub sanoi:
Varmaankin kaikki nuo, mutta moniko meistä olisi 60-luvulla saanut tuollaistakaan asuntolainaa? Veikkaan, ettei monikaan.
Toisaalta vielä harvempi taitaa nykyisin saada tuollaisen asunnon ostoon vaadittavaa 800.000€:n asuntolainaa, jos niitä säästöjä olisi se 200.000€ omasta takaa. Asunnon hinnaksi on oletettu siis tasan miltsi (8000€/m²)
 
Penguin sanoi:
Omakotitalossa voi asua vaikka Akaassa tai Pieksämäellä.

Ja kerrostalossa ei voi asua Akaassa tai Pieksämäellä vai ?
Mikä pakko ne kaikki neukkukuutiot on rakentaa tänne pks ?
 
Mikä pakko sinne on kokoajan asuttaa lisää väkeä ja rakentaa lisää, samalla levittäytyen yhä laajemmalle. Sitten ihmetellään kun kaikki paikat on täynnä autoja eikä mahduta liikkumaan niillä tukkoon suunnitelluilla kaupunkibulevardeilla. Mutta jos on pakko kokoajan saada sinne lisää väkeä ja asuntoja, niin suunta olkoon ylös ja vain ylös. Lisäksi jos tarvetta on tiivistää asumista tässä maassa, niin se aloitettakoon kaupungeista, joihin jo muuten on tunkua lisäväestöllä.
 
Nollakorkopolitiikka ja pitkät laina-ajat tekevät kuplia sinne tänne, eivätkä kaupungitkaan välttämättä tonteista/rakennusoikeudesta ilmaiseksi luovu.
 
Penguin sanoi:
Hölmö kaavoituspolitiikka, kun annetaan rakentaa liian matalia rakennuksia ja rakennusmaasta on kokoajan pulaa. Toisaalta rakentamatonta kaavoitettua tonttimaata ei veroteta tarpeeksi, kun sitä on varaa pitää rakentamattoma vuosikausia.

Pääkaupunkiseudulla pitäisi kieltää omakotitalojen ja rivitalojen rakentaminen kokonaan ja kaikki uudet rakennuset tehdä vähintään 10 kerroksisina. Lisäksi nykyisten tonttien tehokkuusluvut pitäisi nostaa n. 2,5:een ja kiinteistöveroja pitäsi muuttaa vastaamaan sitä kuin tontilla olisi 10 kerroksinen kerrostalo. Tällä ohjattaisiin kustannusten kautta purkamaan vanhoja 60-70-luvun ja vanhempi matalia rakennuksia rakentaan korkeammalle ja tiiviimmin.

Olen samaa mieltä siitä, että korkeutta on syytä hyödyntää. Mielummin yhdelle tontille 2kpl 10 kerroksista kuin kolme 5-6 kerroksista. Jää enemmän vapaata tonttia, vaikka asuntoja tulee vähän enemmän.

Muuten en sitten ole ainakaan ihan samaa mieltä. Pääkaupunkiseudulla on jo nyt paljon rakentamatonta tonttimaata. Kaavat tulee toteuttaa. Nykyään ei monissa kerrostalotonteissa ole rakentamisvelvoitetta. Pitäisi ehdottomasti olla, jos ei rakenna, niin tontti palautuu kaupungille ja todella ison sakkomaksun kanssa. Nykyään rakennusyhtiöt hinnoittelevat asunnot pilviin ennen rakentamista ja aloittavat rakentamisen vasta kun pääosa on myyty. Tämä toimintatapa takaa ylihinnat. Piiri pieni pyörii ja oikeaa kilpailua ei ole.

En kannata ylitiheää rakentamista, esimerkki hyvästä rakentamisesta on tapiola. Siellä on ajankohtaan (1960-luku) nähden korkeita kerrostaloja (mäntytorni, sateentien talot) ja samalla myös rivi- ja jopa omakotitaloja. Ympäristössä on paljon puistoja. Tälläiseen oli varaa kun suomi oli köyhä, nyt kun suomi on rikas, niin varaa ei enää olekkaan!

Keskeistä ei ole etäisyys työpaikalle, vaan työmatkan ajallinen kesto. Naurettavalla 14km/h keskinopeudella kulkeva pikaraitiotie takaa sen, että pitää rakentaa älyttömän tiiviisti. Tuolla nopeudella 14km työmatkaan saa pysäkillekävelyineen kulumaan vähintään 2h 20min päivässä. Autolla 60km/h keskinopeudella voi tulla töihin 65km päästä ja matka-aika on sama.

Koska asuntojen hinnan määrää maksukyky, olisi yksityishenkilölle myönnettävän laina-ajan maksimiksi määritettävä jokin melko lyhyt aika, esim 10v. Tämä toisi myös vakautta, kun oman osaamisalan työpaikkojen katoaminen ei ole 10v aikana niin todennäköistä kuin esim 20v aikana.