https://tummennuskalvot.fi/

Puun järkevä / ekologinen käyttö - mitä se on?

Quality

Yhdistyksen jäsen
Liittynyt
18.12.2013
Aiheen voisi sijoittaa useallekin alueelle, mutta mennään nyt vaikka "luonto edellä".

Volvo-topicissa ( http://www.autostadium.fi/index.php?topic=3344.msg284026 ) virisi keskustelu puun käytön järkevyydestä autojen sisustuksessa. Epäilen, ettei kyseinen käyttötarkoitus juurikaan vaaranna maailman metsävaroja, kyllä metsiä uhkaavat aivan muut tekijät.

Entisen metsurin poikana ja vahvasti puun käyttöön eri muodoissaan sitoutuneena huomaan usein pohtivani, miten ja missä määrin puun käyttöä eri tarkoituksiin pitäisi ohjata ja valvoa. Suomi luvattuna puumaana on tottunut röyhistelemään mittavilla puuvarannoillaan, kun taas rivikansalainen kauhistelee raiskioita, joilla paitsi metsä, myös aluskasvillisuus on tuhottu täysin. Se, mitä tulee tilalle viidessäkymmenessä vuodessa, ei varmasti vasaa lähimainkaan sitä, mikä oli ennen avohakkuuta.

Juuri pistäydyin klapisavotasta koneen ääreen, ja pihalla nököttää ainakin viisi kokonaan puusta tehtyä rakennusta. Niistä kahta lämmitetään / tullaan lämmittämään etupäässä puulla, joka tietysti on lähinnä hoitoharvennuksen tuloksena tai rakentamisen tieltä korjattua.

Olisiko meillä järkevää ja kansantalouden kannalta tarkoituksenmukaista vähentää puun käyttöä? Mikä on puun ekologinen rooli kasvavana, hakattuna ja poltettuna? Näiästä toivoisin avointa keskustelua täällä, sillä omasta mielestäni yhtälö on vähintäänkin moniulotteinen.
 
Aika hilpunpilppua on yksityinen puunkäyttö, jos sitä vertaa esim Imatran Stora Enson tehtaisiin. Tuolla puu muuttaa olomuotoaan vuodessa tuollaisen 1 400 000 kuution (!)  :eek: verran vuosittain. Siihen suhteutettuna oman polttopuun käyttö (10 - 15m3) on aika itikan pierun verran. Kuvassa ensi talven polttopuut.
 

Liitteet

  • image.jpeg
    image.jpeg
    66,5 KB · Katsottu: 131
  • image.jpeg
    image.jpeg
    64,8 KB · Katsottu: 130
Anteeksi epätarkkuuteni edellisessä viestissä. 1 400 000 kuutiota on vain havupuun osuus. Tuon päälle tulee vielä koivu, lähinnä sellun raaka-aineeksi.



Suomalainen pitkäkuituinen kartonki on nettikaupan kasvun yms takia aika kovassa huudossa.

Muoks, koivua on mennyt 2007 tuollainen kohtuullinen reilut 2,8 miljoonaa m3:ta! 8)

"Kuitulinjalla 3 käsiteltävää koivuhaketta saadaan ainoastaan ostokoivusta. Imatran tehtaille ei osteta koivuhaketta. Vuonna 2007 on Imatran tehtaille tuotu koivua yhteensä 2813351 kuutiota. Koivun osalta häviö kuoreen on noin 14 %. Näin olleen vastaanotetusta puumäärästä olisi pitänyt tulla koivuhaketta 2 419 482 kuutiota. Tehtaan raportoinnin mukaan vuonna 2007 on ajettu kuitulinjalla 3 keittoon haketta yhteensä 2 661 124 kuutiota. Koivuhakkeen osalta tehtaan oma raportointijärjestelmä antaa 10 % suuremman arvon kuin teoria. (Vakkilainen, sähköpostiviesti 15.4.2008.)"
 
Pääongelmahan kaikessa raaka-aineiden käytössä on järjettömäksi paisuva maapallon väestömäärä. Mitkään raaka-aineet eivät pian riitä. Siitä pitäisi lähteä liikkeelle, kaikki muu suojelutoiminta on vain pientä ajan voittamista.

Sademetsät ovat maapallomme keuhkot, ja suuri hiilen sitoja. No, niitä kaadetaan vimmattua vauhtia sekä Etelä-Amerikassa että Aasiassa. Tilalle yhä kasvavan väkiluvun takia maanviljelystä, karjalaidunta ja esim. öljypalmu-plantaaseja. Kun tehotuotantoa on aikansa tehty, maaperä on köyhtynyt ja eroosio valtaa alueet. Lopulta on jäljellä vain kuivaa autiomaata. On todettu, että laaja sademetsien hävittäminen muuttaa myös ilmastoa.

Sama juttu on myös havupuuvaltaisilla alueilla, eli yhä paisuvan kysynnän takia metsää hakataan sellu- ja paperiteollisuuden käyttöön, ja nyt yhä enemmän biotuotantoon. Hirvittävintä "metsänhoitoa" ovat laajat avohakkuut, hakkuista jääneiden kantojen ja oksien täydellinen poisto (maaperä köyhtyy eikä saa luonnollisia ravinteita) sekä maan kääntäminen (jopa metsäherrat ovat todenneet ettei tuleva metsä ole enää koskaan entisenlainen). Vanhat ikimetsät häviävät runsaine kasvi- ja eläinlajeineen ja tilalle tulee ankeat puupellot, talousmetsät. Ne ovat vanhaa metsää alttiimpia myös myrskytuhoille ja rankkasateille. Metsiemme eräs hyvinvoinnin mittari ovat linnut; metsätiaisista aiemmin runsaskantaiset hömö- ja töyhtötiainen ovat nyt uhanalaisia, ja metsäkanalintujen kannat ovat romahtaneet. Myös marjasadot ovat vähentyneet, oliko muistaakseni puoleen 50-luvun tilanteesta.

Nykyisen asuinpaikkamme lähellä on aivan mahtava metsä- ja ulkoilualue, Mustavuori. Siellä on vanhaa metsää ja sen huomaa; lintulajisto on runsasta ja olen bongannut sieltä myös hömö- ja töyhtötiaiset, nyt syksyllä runsaina parvina. Myös pari pöllöhavaintoa on. Nyt tämänkin alueen uhkana on rakentaminen; kaava on luonnosteltu ja alueesta aiotaan haukata aimo pala taloille. Samalla alueen asukkailta menee virkistyspaikka, henkinen rauhoittumispaikka. Tästä tullaan maksamaan jatkossa lisääntyneinä mielenterveysongelmina.

Turhaanhan näistä toki kirjoittelee ja saa samalla myös vihat niskaansa...
 
Olen Peeveli asiasta kanssasi täysin samaa mieltä. Minua jatkuvasti surettaa nähdä uusia isoja hakkuualueita siellä sun täällä. Luonnontilainen kun myllätään, kestänee kyllä kauan ennenkuin ollaan lähimainkaan lähtötilanteessa uudestaan.

 
Omassa metsäpläntissäni on selkeästi huomattavissa, että "heikot sortuu elon tiellä". Puut uusiutuvat omin nokkineen ja heikoimmat kuivuvat pystyyn, kun metsä muodostuu luonnonmukaisesti liian tiheäksi. Nämä kuolleet puut pitäisi tehdä polttopuiksi ennen kuin ne pötkähtävät pitkälleen ja lahoavat käyttökelvottomiksi. Sama juttu tuulenkaadoille. Omalla kohdallani ongelmana vain on, että puuta tulee niin paljon, ettei niitä kaikkia ehdi korjata pois ja muutenkin se on hankalaa tiheäksi päässeessä metsässä.

Metsää pitäisi hoitaa. Puiden kasvaessa pitäisi suorittaa harvennuksia, jolloin parhaat yksilöt mahtuisivat kasvamaan hyvälaatuisina päätehakkuuseen asti.

Metsäpalstat pitäisi olla riittävän suuria, jotta vaikkapa harvennuksissa saatavan puun määrä ja arvo kattaisi moton rahtauksen paikan päälle ja antaisi edes jonkinlaisen tuoton metsänomistajalle. Ei metsänhoitoa pysty suorittämaan ilman koneita kuin polttopuiden verran omaan tarpeeseen.

Mitä sitten tarkoitetaan metsän ekologisella käytöllä? Päätehakkuun jälkeen on turha mennä mustikka- ja puolukkametsään pariinkymmeneen vuoteen. Onko ekologista käyttöä jättää kaatuneet puut lahoamaan metsään? En tiedä, ainakin ne vaikeuttavat pitkän aikaa metsässä kulkemista ja eivät ole mikään silmänilokaan.

Metsä tuottaa, mutta työtä sen eteen joutuu tekemään. Metsänomistajan tilipäivät ovat harvassa, ellei satu omistamaan metsää satoja hehtaareita, jolloin voi suorittaa korjuuta pala - muutama hehtaari - kerrallaan joka vuosi.
 
Asia on kyllä aika moniulotteinen. Jos ajatellaan metsäsektoria Suomessa, suoraanhan tuo ei elätä kauhean isoa osaa suomalaisista. Välillisesti taas kyllä. Jokainen voi ajatella omalta osaltaan, onko oma työpaikka/-antaja jollain tavoin sidoksissa metsäsektoriin. Väittäisin, että Suomesta ei kovin montaa työtä löydy, joka ei jonkin linkin kautta palvele (myös) metsäsektorin tarpeita. Kuka on valmis tinkimään omasta hyvinvoinnistaan, tulotasostaan tms?
 
tuRboman sanoi:
Olen Peeveli asiasta kanssasi täysin samaa mieltä. Minua jatkuvasti surettaa nähdä uusia isoja hakkuualueita siellä sun täällä. Luonnontilainen kun myllätään, kestänee kyllä kauan ennenkuin ollaan lähimainkaan lähtötilanteessa uudestaan.

Harva päätehakkuukaan on koskemattomaan aarnimetsään tehty.

Kaupunkilaiset ovat irtaantuneet todellisuudesta, eivät ymmärrä luonnon kiertokulkua. Ei se hakattu palsta tärviölle jää vaan uusi puu alkaa kasvamaan heti. Parissa vuodessa tulee vadelmapuskat ja marjastavat kiittävät.

 
JiiJii71 sanoi:
Aika hilpunpilppua on yksityinen puunkäyttö, jos sitä vertaa esim Imatran Stora Enson tehtaisiin. Tuolla puu muuttaa olomuotoaan vuodessa tuollaisen 1 400 000 kuution (!)  :eek: verran vuosittain. Siihen suhteutettuna oman polttopuun käyttö (10 - 15m3) on aika itikan pierun verran. Kuvassa ensi talven polttopuut.

Yksittäisen saunanlämmittäjän klapit ovat tietysti pisara, jos sitäkään meressä. Mutta jos vaikkapa miljoona kotitaloutta polttaisi motin puita, niin se tekee jo 1 000 000 kuutiota. Siihen verrattuna Kaukopään kitakaan ei ole mikään pohjaton molokin kita.
 
Kesällä tuli tutustuttua rajan takaiseen Karjalaan. Valtavia alueita joilla ei käytännössä ole tehty minkäänlaista metsänhoidollista työtä (tosin ei paljon muutakaan työtä). Ajoimme vajaan 2000km rajan takana ja näimme tasan yhden metsätyömaan jossa oli harvesteri ajossa. Jos ei poliittisia esteitä olisi ei materiaalista kyllä ihan nopeasti pula synny.

Puun käyttö on Etelä-Suomessa vahvasti lisääntymässä myös biotuotannon yms rinnalla voimalaitosmaailmassakin. Helenin käytännössä ainoa mahdollisuus on tulevaisuudessa tuottaa primäärienergia hakkeella ja lisätä tämän tueksi lämpumppuja yms. Lahdessa taitaa Kymijärvi 3:sen rakennustyöt olla käynnissä, hakkeelle. Turun alueelle tarpeita palvelemaan rakennetaan Naantaliin uutta voimalaitosta joka tulee hakkeelle. Aika hiljattain starttasi Nokialla uusi hakelaitos ja Keravalla myös. Näihin verrattuna kotitalousklapujen poltto on aika pientä.. Maataloudessa ja pienemmissä alueverkoissa muutetaan kuivureita ja lämppäreitä hakkeelle ja pelletille. Ja lämpöyhtiöiden huipputehon öljyajoa korvataan uudehkolla pelletin pölypolttotekniikalla.

Kotitalouskäytössä itseäni huolettaa "ison kuvan" sijaan enemmän mikroilmasto. Väärin poltettuna huonoa materiaalia hiukkaspäästöt ympäristöön voivat olla valtavat. Vähänkään isommassa lämpökeskuksessa sentään on vähintään sykloni jolla napataan isoimmat pois.
 
Urlaub sanoi:
Yksittäisen saunanlämmittäjän klapit ovat tietysti pisara, jos sitäkään meressä. Mutta jos vaikkapa miljoona kotitaloutta polttaisi motin puita, niin se tekee jo 1 000 000 kuutiota. Siihen verrattuna Kaukopään kitakaan ei ole mikään pohjaton molokin kita.

Paljonkohan talouksia olisi Suomessa, oisko joku 1,5 miljoonaa taloutta. Oisko yli puolet noista kerrostalo tms talouksia, vaikka 60%? Eli tuollainen 600 000 muuta kuin kerrostalotaloutta? Noissa jäljelle jääneissä tulisija löytynee ehkä 70%:sta? Ollaan noin 420 000 tulisijallista/puukiuas taloutta?

Itselläni menee tosiaan tuo jopa 15m3:ta polttopuuta takan kautta, keskimäärin varmaan vähemmän? Jos per tulisijallinen talous pari mottia niin aika lähellä tuota miljoonaa kuutiota varmaan ollaan? Kaikki arvot heitettynä ihan hihasta.

Paljonko tuo olisi sitten esim öljynä tai ulkomailta ostettuna sähkönä?

Kyllä puunpoltolla on ihan kansantaloudellinenkin merkitys.




Imatran tehtaiden käyttämä reilut 4 miljoonaa kuutiota vuosittain on vain yhden tehdas kombinaatin käyttämä määrä. Samantyyppisiä tehtaita nyt löytyy Pohjanlahden rannikolta, Lappeenrannan & Joutsenon kohdilta, Jyvässeudulta, Kymijoen varrelta, Kotkan seudulta...
 
JiiJii71 sanoi:
Paljonkohan talouksia olisi Suomessa, oisko joku 1,5 miljoonaa taloutta. Oisko yli puolet noista kerrostalo tms talouksia, vaikka 60%? Eli tuollainen 600 000 muuta kuin kerrostalotaloutta? Noissa jäljelle jääneissä tulisija löytynee ehkä 70%:sta? Ollaan noin 420 000 tulisijallista/puukiuas taloutta?

Päälle 500 000 kesämökkiä, joissa käytännössä kaikissa on tulisijat. Toki käyttökausi on huomattavasti ok-taloja lyhyempi.

JiiJii71 sanoi:
Paljonko tuo olisi sitten esim öljynä tai ulkomailta ostettuna sähkönä?

Kyllä puunpoltolla on ihan kansantaloudellinenkin merkitys.

Niin on, mutta poliitikoita viiksettää se, ettei puunpoltosta kerry verotuloja. Ei veroja, ei kunnallisveroja, ei rahakkaita hallituspaikkoja kunnallispoliitikoille, eikä oikein mitään muutakaan! "Onko siinä laitaa, että jotkut lämmittävät verovapaasti?" kyselevät nämä kellokkaat. Fiksuimmat tietysti verhoavat ärtymyksensä vaikka pienhiukkasista puhumiseen.


JiiJii71 sanoi:
Imatran tehtaiden käyttämä reilut 4 miljoonaa kuutiota vuosittain on vain yhden tehdas kombinaatin käyttämä määrä. Samantyyppisiä tehtaita nyt löytyy Pohjanlahden rannikolta, Lappeenrannan & Joutsenon kohdilta, Jyvässeudulta, Kymijoen varrelta, Kotkan seudulta...

No shit sherlock!
 
En osaa sanoa mikä on puun järkevaa tai ekologista käyttöä, mutta mun maalaisjärki sanoo sen, että auton koristelistan materiaalilla ei ole yhtään mitään merkitystä tässä yhtälössä. Kyseinen käyttötarkoitus vaatii niin kosmisen pienen osan maailman puutarpeesta, että sillä ei ole aikuisten oikeasti mitään merkitystä.
 
Vempula sanoi:
En osaa sanoa mikä on puun järkevaa tai ekologista käyttöä, mutta mun maalaisjärki sanoo sen, että auton koristelistan materiaalilla ei ole yhtään mitään merkitystä tässä yhtälössä. Kyseinen käyttötarkoitus vaatii niin kosmisen pienen osan maailman puutarpeesta, että sillä ei ole aikuisten oikeasti mitään merkitystä.

Juu, hiukan tuohon yritin rivien välistä viitakin... :)
 
Paljonko lienee on viilun paksuus vaikka Volvon tai mersun parketissa, onkohan edes milliä? Tuskin...
 
Muutenkin jonkun auton koristelistan materiaalin valitseminen ekologisin perustein on niin itsepetosta kuin olla ja voi.
 
Puuta meilläkin uunissa palaa muutaman kuution verran talvessaan. Sahassa käytän pienkonebensaa, joten siinä on ympäristöystävällisyys otettu huomioon. Sahasta, bensasta ja vehkeistä on maksettu alvit ja muut verot valtion kassaan. Halkaisu kirveellä, ei mee kuluja.
Paljonko puunpoltto säästää ? En osaa sanoa, koska uuni on ollut käytössä niin kauan kuin talokin. Varmaan jotain, nyt 178 m2 talossa menee ~18000 kWh Fortumin pörssisähköä vuodessa.
Uunin pitäisi polttaa puu hyvin, koska se oli ostettaessa hyväksi kehuttu, sitä pidetään puhtaana ja puu on vähintään kolme vuotta kuivanutta poltettaessa.
Puun korjuu tapahtuu runko kerrallaan sielä täältä, mistä sopiva löytyykin. Itse kun en metsää omista.
Minun kaltaiseni  puun pienpolttajat tuskin pystyvät luontoa teoillaan pilamaan. Suuret puunkäyttäjät ovat eri juttu.
Tarvitaan sekä talous- että suojelumetsiä.
 
Karvis sanoi:
Paljonko lienee on viilun paksuus vaikka Volvon tai mersun parketissa, onkohan edes milliä? Tuskin...

Oisko se tuota 0.6mm standardi tavaraa. Paksummassa viilussa tulee ongelmia taivutusten kanssa.
 
Ekologista vai järkevää?

Miten lienee, jos tänään työstön kohteena oleva pölkkykasa:

a) pilkotaan ja poltetaan kymmenen metrin päässä olevassa tulipesässä, tupruttaen savut autioituvan maalaiskylän taivaalle puhdistamattomana.

b) jätetään metsään mätänemään.

c) kärrätään haketuskoneen viereen tai pyydetään kyseinen kone paikan päälle ja sen jälkeen hake rahdataan sadan kilometrin päähän voimalaitokseen, jossa se poltetaan isossa tulipesässä savukaasut toki puhdistaen. Syntyvällä lämmöllä keitetään vettä muuttaen sen höyryksi, jolla pyöritetään turbiinin avulla generaattoria, jolla synnytetään puhdasta energiaa sähköksi. Sitten se sähkö rahdataan lankoja ja maakaapeleita pitkin takaisin juurilleen, meikäläisen saunaan, naps, sähkökiuas kuumittumaan ja homma on niin ekologista että? Eräs pikku mutka tosin vielä on, saunassani ei ole sähköjä sähkökiukaasta puhumattakaan, mutta niitähän toki saa ostaa kaupasta kuten puilla lämpiäviä kiukaita, jollaiseen on joskus tullut investoitua.
 

Liitteet

  • 20160831_171457.jpg
    20160831_171457.jpg
    77,5 KB · Katsottu: 95
Mielestäni puuta pitää käyttää siihen tarkoitukseen, jossa siitä saa parhaan lisäarvon. Vaikkapa rakennusmateriaaliksi ja tällä hetkellä myös selluun. Teollisen mittakaavan energiakäyttö taasen on roskaa, se ei luo lisäarvoa vaan tuhoaa sitä (esim. tämä Kaidin Talvivaara 2.0).
 
nackerton sanoi:
Mielestäni puuta pitää käyttää siihen tarkoitukseen, jossa siitä saa parhaan lisäarvon. Vaikkapa rakennusmateriaaliksi ja tällä hetkellä myös selluun. Teollisen mittakaavan energiakäyttö taasen on roskaa, se ei luo lisäarvoa vaan tuhoaa sitä (esim. tämä Kaidin Talvivaara 2.0).

Käytännössä kaikki energiapuu on teollisuuden sivutuotteita / hakkuujätettä. Toinen vaihtoehto näille on jättää oksat / risut mätänemään hakkuupaikalle ja kaivaa teollisuuden sivutuotteet penkkaan.

Puupohjainen bioenergia taitaa saada tällä hetkellä 18e/MWh tukea / syöttötariffia kun tuulivoima saa 83-105e/MWh joten tältä kannalta jos ajatellaan niin bioenergiahan pyörii melkein markkinaehtoisesta mikä on tässä kommarilandiassa suorastaan ihme.

Toisaalta turvettakin edelleen poltetaan ja siitä maksetaan negatiivista syöttötariffia eli ns. haittaveroa. Jos me elettäsiin markkinataloudessa eikä tässä vitun viherkommarilandiassa niin meillä palais iloisesti turve kattiloissa.