Merkki: Land Rover
Malli: Discovery Sport
Varustetaso: SE 5+2
Moottori: SD4 - 2,2 litrainen ahdettu dieselmoottori
Teho: 190 hv (140 kW) / 3500 1/min
Vääntö: 420 Nm / 1750 1/min
Mitat: P=4,589 m, L=2,173 m, K=1,724 m
Akseliväli: 2,741 m
Kahluusyvyys: 600 mm
Rengaskoko: 235/60 R 18
Tavaratilan koko: 829-981 l, 5-paikkaisena, kahdella penkkirivillä
Omapaino: 1863 kg
Kokonaispaino: 2600 kg
Perävaunupaino: 750 kg / 2200 kg (jarruton/jarrullinen), 5-paikkainen 750 kg / 2500 kg
Freelander on kasvanut ison veljen jäljissä jo niin suureksi, että se on perinyt myös ison veljen nimen ja sitä kutsutaan nyt nimellä Discovery Sport. Nyt koeajossa on tämän uutukaisen 7-paikkainen versio pykälää alkaen varustelua paremmalla SE-varustelulla ja tehokkaammalla kahdesta dieselmoottorista. Tämän yläpuolelta löytyy vielä HSE ja HSE Luxury -varustetasot, joiden lisäksi voi kattavalta lisävarustelistalta valita vielä koko joukon varusteita ja jos jotain ei sieltä löydy ja varallisuus riittää, voi toiveensa esittää Land Rover Special Vehicles osastolle.
Freelander 2:een verrattuna akseliväli on kasvanut 8 cm ja pituus 10 cm ja nämä molemmat huomaa sekä päällepäin että tuntee käytännössä. Jalkatila toisen rivin penkeillä on kasvanut huomattavasti ja uudessa Discovery Sportissa sitä on parhaimmillaan yhtä paljon kuin isossa Range Roverissa. Sitä on riittävästi. Parhaimmillaan siksi, että takapenkeissä on etäisyyssäätö ja penkkejä voi 60:40 jaolla siirtää eriksen enintään 160 mm eteenpäin normaaliasennosta. Penkeissä on myös selkänojan kallistuksen säätö, joten siltä osin olla heti paremman luokan autossa. Myös tavaratila on kasvanut reilusti, jopa niin reilusti, että pistää ihmettelemään mistä muualta on saatu lisää tilaa kuin 10 cm pituuden lisäyksestä. Ainakin korkeutta näyttäisi olevan enemmän, sekä autolla että myös tavaratilalla verrattuna edeltäjään.
Moottorivaihtoehdot ovat paperilla vähän vaisuja. Miten voi malliston tehokkain diesel olla alle 200 hv. Yllätys on kuitenkin melkoinen kun lähtee puskemaan autolla eteenpäin. Suorituskykyä on näin korkeaan koriin ja painavaan autoon varsin reippaan oloisesti, vaikka ei tämäkään mitään urheiluauto ole ja sport-nimitykselle ei välttämättä löydy katetta. Mitenkähän tehdas tuon sport-nimen selittää.
Koeajoauton moottori on itseasiassa sama 2,2-litrainen PSA:n diesel mikä oman Peugeot 508 GT:n nokalla on, tosin Land Roverissa tehoja on 14 hv vähemmän ja vääntöä 30 Nm vähemmän kuin vakio 508 GT:ssä. Neliveto antaa kuitenkin hyvän pidon ja uusi 9-vaihteinen automaattilaatikko tarjoaa sen verran ripeää vaihtamista, että suorituskyky on perus perhe-SUV:ksi kohdallaan. 0-100 km/h taittuu 8,9 sekuntiin ja oman tuntuman perusteella tuo on ihan uskottava. Vaihteistosta tuli muuten tehtyä muutama mielenkiintoinen havainto eli sitä ei saa lukittua ollenkaan manuaaliksi ja vaikka rattiläpysköistä vaihtaisikin ja laatikko menee manuaaliseen Command Shift -tilaan, niin se palaa siitä itsestään takaisin automaattitilaan hetken kuluttua. Toinen mielenkiintoinen havainto oli vaihtaminen alaspäin kun maantieajosta polkaistaan kaasu pohjaan. Jo reipas 80 km/h nopeus riittää siihen, että laatikosta on 9. vaihde valittuna, mutta kaasun polkaisu pohjaan sai aikaan vaihteen vaihdon suoraan viisi vaihdetta alemmas, 4. vaihteelle. Suorituskyvyn kannalta oikein hyvä, eikä aikaa tuhraannu siihen, että laatikko vaihtaisi yksi tai kaksi vaihdetta kerrallaan pienemmälle.
Auton ajettavuus ei oikein säväyttänyt. Auto jotenkin hakee kokoajan paikkaansa tiellä ja tuntuu levottomalta. Se ei tunnu menevän vakaasti suoraan hetkeäkään. Tämä voi johtua Continentalin kitkoista, jotka autossa oli alla ja pitäisi tarkistaa uudelleen kun kesärenkaat on vaihdettu alle. Toinen syy voi olla täyshalvennettu pyöränripustus ja edessä olevat MacPhersonit. Vakaasti kulkeva auto tarvitsisi paremman pyöränripustuksen. Joka tapauksessa ei jotenkin ajettavuus tunnu siltä kuin mielestä yli 60 000 €:n hintaisessa koeajoautossa pitäisi tuntua.
Rengasäänet ja tuulensuhinat yltyvät kun nopeus nousee. Kitkat ovat tietty alla hiljaiset, mutta kuuluvat selvästi läpi ja aika näyttää ja kertoo äänet mitä kesärenkailla kuuluu. Tämä äänimaailma ei jotenkin tuo mieleen premium-autoa, vaan pikemminkin työkoneen ja sellainen Discovery Sport epäilemättä onkin, eikä huono sellainen. Mitä huonommalle tielle ja haastavampaan maastoon lähdettiin puskemaan, sitä paremmalta ja maastoon sopivammalta auto alkoi tuntua. Toki pysyttelin pahimmillaankin vain metsäautoteillä, tosin muutama varsin jyrkkä paikka tuli vastaan. Discovery Sport hoiti nuo kuitenkin ongelmitta, eikä edes Continentalin kitkarengas ja 20 cm paksu jäinen lumihanki olleet edes hidaste sille.
En tiedä onko uutuuden kankeutta vai miksi, mutta joka kerta kun nelivetoa oikeasti käyttää ja ajotiloja muuttaa, tulee autoon sisään ja sen ulkopuolella tuoksuu kuin jokin lamellikytkin olisi luistanut oikein kunnolla. Autosta haistaa vielä pitkän ajan kuluttua, jos sillä on käyty maastossa.
Koeajo jatkuu vielä huomenna ja sen jälkeen vielä lisää tuntoja tästä Land Roverin pienimmästä SUV:sta.
Malli: Discovery Sport
Varustetaso: SE 5+2
Moottori: SD4 - 2,2 litrainen ahdettu dieselmoottori
Teho: 190 hv (140 kW) / 3500 1/min
Vääntö: 420 Nm / 1750 1/min
Mitat: P=4,589 m, L=2,173 m, K=1,724 m
Akseliväli: 2,741 m
Kahluusyvyys: 600 mm
Rengaskoko: 235/60 R 18
Tavaratilan koko: 829-981 l, 5-paikkaisena, kahdella penkkirivillä
Omapaino: 1863 kg
Kokonaispaino: 2600 kg
Perävaunupaino: 750 kg / 2200 kg (jarruton/jarrullinen), 5-paikkainen 750 kg / 2500 kg
Freelander on kasvanut ison veljen jäljissä jo niin suureksi, että se on perinyt myös ison veljen nimen ja sitä kutsutaan nyt nimellä Discovery Sport. Nyt koeajossa on tämän uutukaisen 7-paikkainen versio pykälää alkaen varustelua paremmalla SE-varustelulla ja tehokkaammalla kahdesta dieselmoottorista. Tämän yläpuolelta löytyy vielä HSE ja HSE Luxury -varustetasot, joiden lisäksi voi kattavalta lisävarustelistalta valita vielä koko joukon varusteita ja jos jotain ei sieltä löydy ja varallisuus riittää, voi toiveensa esittää Land Rover Special Vehicles osastolle.
Freelander 2:een verrattuna akseliväli on kasvanut 8 cm ja pituus 10 cm ja nämä molemmat huomaa sekä päällepäin että tuntee käytännössä. Jalkatila toisen rivin penkeillä on kasvanut huomattavasti ja uudessa Discovery Sportissa sitä on parhaimmillaan yhtä paljon kuin isossa Range Roverissa. Sitä on riittävästi. Parhaimmillaan siksi, että takapenkeissä on etäisyyssäätö ja penkkejä voi 60:40 jaolla siirtää eriksen enintään 160 mm eteenpäin normaaliasennosta. Penkeissä on myös selkänojan kallistuksen säätö, joten siltä osin olla heti paremman luokan autossa. Myös tavaratila on kasvanut reilusti, jopa niin reilusti, että pistää ihmettelemään mistä muualta on saatu lisää tilaa kuin 10 cm pituuden lisäyksestä. Ainakin korkeutta näyttäisi olevan enemmän, sekä autolla että myös tavaratilalla verrattuna edeltäjään.
Moottorivaihtoehdot ovat paperilla vähän vaisuja. Miten voi malliston tehokkain diesel olla alle 200 hv. Yllätys on kuitenkin melkoinen kun lähtee puskemaan autolla eteenpäin. Suorituskykyä on näin korkeaan koriin ja painavaan autoon varsin reippaan oloisesti, vaikka ei tämäkään mitään urheiluauto ole ja sport-nimitykselle ei välttämättä löydy katetta. Mitenkähän tehdas tuon sport-nimen selittää.
Koeajoauton moottori on itseasiassa sama 2,2-litrainen PSA:n diesel mikä oman Peugeot 508 GT:n nokalla on, tosin Land Roverissa tehoja on 14 hv vähemmän ja vääntöä 30 Nm vähemmän kuin vakio 508 GT:ssä. Neliveto antaa kuitenkin hyvän pidon ja uusi 9-vaihteinen automaattilaatikko tarjoaa sen verran ripeää vaihtamista, että suorituskyky on perus perhe-SUV:ksi kohdallaan. 0-100 km/h taittuu 8,9 sekuntiin ja oman tuntuman perusteella tuo on ihan uskottava. Vaihteistosta tuli muuten tehtyä muutama mielenkiintoinen havainto eli sitä ei saa lukittua ollenkaan manuaaliksi ja vaikka rattiläpysköistä vaihtaisikin ja laatikko menee manuaaliseen Command Shift -tilaan, niin se palaa siitä itsestään takaisin automaattitilaan hetken kuluttua. Toinen mielenkiintoinen havainto oli vaihtaminen alaspäin kun maantieajosta polkaistaan kaasu pohjaan. Jo reipas 80 km/h nopeus riittää siihen, että laatikosta on 9. vaihde valittuna, mutta kaasun polkaisu pohjaan sai aikaan vaihteen vaihdon suoraan viisi vaihdetta alemmas, 4. vaihteelle. Suorituskyvyn kannalta oikein hyvä, eikä aikaa tuhraannu siihen, että laatikko vaihtaisi yksi tai kaksi vaihdetta kerrallaan pienemmälle.
Auton ajettavuus ei oikein säväyttänyt. Auto jotenkin hakee kokoajan paikkaansa tiellä ja tuntuu levottomalta. Se ei tunnu menevän vakaasti suoraan hetkeäkään. Tämä voi johtua Continentalin kitkoista, jotka autossa oli alla ja pitäisi tarkistaa uudelleen kun kesärenkaat on vaihdettu alle. Toinen syy voi olla täyshalvennettu pyöränripustus ja edessä olevat MacPhersonit. Vakaasti kulkeva auto tarvitsisi paremman pyöränripustuksen. Joka tapauksessa ei jotenkin ajettavuus tunnu siltä kuin mielestä yli 60 000 €:n hintaisessa koeajoautossa pitäisi tuntua.
Rengasäänet ja tuulensuhinat yltyvät kun nopeus nousee. Kitkat ovat tietty alla hiljaiset, mutta kuuluvat selvästi läpi ja aika näyttää ja kertoo äänet mitä kesärenkailla kuuluu. Tämä äänimaailma ei jotenkin tuo mieleen premium-autoa, vaan pikemminkin työkoneen ja sellainen Discovery Sport epäilemättä onkin, eikä huono sellainen. Mitä huonommalle tielle ja haastavampaan maastoon lähdettiin puskemaan, sitä paremmalta ja maastoon sopivammalta auto alkoi tuntua. Toki pysyttelin pahimmillaankin vain metsäautoteillä, tosin muutama varsin jyrkkä paikka tuli vastaan. Discovery Sport hoiti nuo kuitenkin ongelmitta, eikä edes Continentalin kitkarengas ja 20 cm paksu jäinen lumihanki olleet edes hidaste sille.
En tiedä onko uutuuden kankeutta vai miksi, mutta joka kerta kun nelivetoa oikeasti käyttää ja ajotiloja muuttaa, tulee autoon sisään ja sen ulkopuolella tuoksuu kuin jokin lamellikytkin olisi luistanut oikein kunnolla. Autosta haistaa vielä pitkän ajan kuluttua, jos sillä on käyty maastossa.
Koeajo jatkuu vielä huomenna ja sen jälkeen vielä lisää tuntoja tästä Land Roverin pienimmästä SUV:sta.