https://yliteippaus.fi/

Naapurisopu

Quality

Yhdistyksen jäsen
Liittynyt
18.12.2013
En nyt muista enkä jaksa hakea, onko tällaista aihetta aiemmin, mutta nyt ainakin on. Ja aina voidaan yhdistää, jos osuu tarpeeksi lähelle.

Joten: miten vaalitte naapurisopua? Vastaatteko aina samalla mitalla vai pyrittekö sovittelemaan? Jos toisella puolella stereot huutavat täysillä yötä päivää, hakkaatteko seinään vai tyydyttekö kohtaloonne? Jos lapset jytistävät sisäportaissa niin, että talo tärisee, teettekö samoin? Jos naapurit grillaavat joka ilta kavereineen äänekkäästi keskustellen, vetäydyttekö sisätiloihin murjottamaan vai lyöttäydyttekö yhteen naapuriseurueen kanssa? Jos naapurin rakit räksyttävät inhottavasti päivittäin, huudatteko ja uhkaatteko haulikolla vai vetäydyttekö häntä kopien välissä sivummalle?

Naapurisopu on helppo rikkoa ja hankala palauttaa. Usein se vaatii kompromisseja molemmilta osapuolilta, ja tuskin koskaan sitä voi palauttaa oikeuden päätöksellä. Tilanteen kärjistäminen harvoin auttaa asiassa. Vai pitääkö sittekin kertoa mielipiteensä suoraan ja riittävän äänekkäästi, koska muuten naapuri luulee, ettei mitään häiriötä ole?
 
Meillä on yksi mulkkukyylä naapuri mikä riivaa kaikkia lähistöllä asuvia. Puukottaa selkään sen minkä kerkee ja kuvailee ihmisiä ja valittaa kaikesta mistä vaan pystyy.
Onni on siinä että he muuttavat lähiaikoina pois "toivottavasti".
Muuten naapureitten kanssa moikkaillaan ja jutellaan kaikesta.
Äsken kun pihalla istuskelin niin mietin että pitäiskö lähtee naapureita häiritsemään lonkkulaatikon kanssa.

Kyllä täällä keskustellaan aidan yli naapureille ja toivotellaan hyviä huomenia.
Mukavaa kun naapureita jeesannu aina kun mahdollista niin samoin on sieltäkin sanottu että jos tarviit apua niin tuu pyytää vaan.
Kiva lähiö ilman tota tyrannia mikä koittaa tehdä kaikkien elämisen vaikeeksi.
 
Luppis sanoi:
Äsken kun pihalla istuskelin niin mietin että pitäiskö lähtee naapureita häiritsemään lonkkulaatikon kanssa.
Juu onnituha tää suunniteelma. Oli kivaa ilta,
 
olemalla oma itseni ja juttelemalla mukavia/puuhastelemalla mukavien naapurien kanssa. äksyt peikot jätän maksimaalisesti rauhaan odottamalla samaa vastapalvelusta. nytkin lomareissulla pysähdytään karavaanilla muutamaksi päiväksi naapurin mökille.

//Juha
 
jlindstrom sanoi:
olemalla oma itseni ja juttelemalla mukavia/puuhastelemalla mukavien naapurien kanssa. äksyt peikot jätän maksimaalisesti rauhaan odottamalla samaa vastapalvelusta. nytkin lomareissulla pysähdytään karavaanilla muutamaksi päiväksi naapurin mökille.

//Juha
Kuulostaa hyvälle taktiikalle ;)

Meille osunut rivariin kyllä ihan huippu porukka, pihalla aina turistaan niitä näitä, talkoissa hommien jälkeen aina venyy myöhälle yöhön kun grillipaikalla istuksitaan.

Lumi- ja nurtsihommat tehdään miten kukakin ehtii, noistakaan ei mitään kyräilyä ja nipotusta ole saatu aikaan vaikka kaikki ainekset tuohon olisi, osa ehtii noita tehdä enemmän kuin osa.

Kahvitellaan toisillamme aina silloin tällöin, ja lainaillaan autoja / työkaluja yms. tarpeen mukaan. Viimekin talvena piti lainata naapurille audia yhtenä aamuna, piti päästä lasten kanssa lekuriin ja oma fiiu oli jäässä parkkiksella, ei saanut vaihdetta päälle. Edellisenä syksynä edellinen opel oli toisella naapurilla pari päivää käytössä kun omansa ei lähtenyt käyntiin.
 
Jones sanoi:
Kirjoituksen selvyydestä päätellen otit sen "lonkkulaatikon" mukaan  ;D ;D ;D ;D
Näppis ollu kännissä  ;)
Joo naapurisopua pidettiin yllä alkoholin voimalla ja siteet vaan parantuu kertakerran jälkeen.
 
Näin omakotitalossa ei onneksi ihan seinäntakaa tarvi melua kuunnella.
Muuten ollaan kyllä hyvissäkin väleissä. Kaikki ympärillä olevat talot rakennettu lähes samaan aikaan
ja rakennusaikana yhteisiä puheenaiheita kyllä riitti. Työkaluja ja työmiehiäkin vaihdeltiin talosta toiseen.
Yhden parin kanssa vähän nihkeää, ns. herne nenässä kun kielsin työntämästä lumia meidän pihaan.
Moikkaillaan kyllä mutta ei sen enempää, Minusta tuonkin episodin voisi jo haudata, mutta anteeksi en pyytele asiasta missä olin oikeassa.

Kerran työautoni hajosi talvella kotikujalle, 2 naapuria soitti aamulla tarvinko kyydin johonkin. Tuntui mukavalta.
Kerran naapurit oli lähdössä 200km päähän mökille, auto lastattu, peruutti tallista ulos ja vaihteisto meni jumiin.
Ei saatu toimimaan, annoin autoni niille lainaksi kun oltiin itse lähdössä etelään samana iltana.
 
Sulassa sovussa täälläkin eleillään. Sanotaanko näin että vähän liiaksikin asti mutta eipä siinä mitään, parempi niin kuin riidoissa.

Muutama moottoreihin hurahtanut tässäkin asustelee ja heidän harrastelaitteistaan ääntä kyllä lähtee mutta itse enemmänkin nautin 1100cc suoraputkisen ahtopyörän tai 2.8 litraisen stroukkiahtovolvon kuminasta. Eivätpä nuokaan noita yöaikaan pyörittele, molemmilla omiakin lapsia jotka tarvitsevat unta. Toisella on kyllä myös speedway pyöriä ja toisella taas nelarikrossipyörä, noiden äänistä en kyllä sitten nauti  ;D mutta radallahan nuo noilla ajelee.

Riitelystäkin on kokemusta naapureiden kanssa. Pitkä tarina kirjoitettavaksi tyhjentävästi mutta sanotaanko rajusti lyhennettynä näin että meillä taloyhtiössä suurehko remontti jossa muutettiin valesokkelirakenne sokkelirakenteeksi, lisättiin lämmöneristystä ja tehtiin ulkovuoraus uusiksi. Ko. naapuri sitten erinäisten toimien kautta päätti veloittaa oman osuutensa (noin 25keur) yhteisvastuullisesti kaikilta muiltakin seitsemältä osakkaalta. Useampien käräjien ja vakavien "pihakeskustelujen" jälkeen syitä on varmasti kaikissa osapuolissa, mutta evakkoon tuo pariskunta joutui kotoaan lähtemään ja ilmapiiri on kyllä sellainen ettei paluuta ole.
 
Ei ole naapureita. Joskus niitä kyllä jopa kaipaisiki, varsinki jos tulis lonkkulaatikon kans kyläileen.

Oisha se mukava jos ois lapsilleki kavereita. Tosin onhan se mukavaa olla omassa rauhassa.
 
Naapureiden kanssa sama linja kuin ihmisten kanssa yleensä eli reilu reiluille ja mulkku mulkuille. Jälkimmäisiä on tullut vain yksi vuosien aikana vastaan ja hekin muuttivat jo pois. Remuta saa, kunhan ei säännöllisesti ja tontin rajaa pitää kunnioittaa. Siinä minun naapuruusteesit.
 
Meille on sattunut myös aivan huippunaapurit ympärille. Paitsi yhdet ja nekin tietysti juuri vierusnaapurit.  :mad: Ei heissäkään siis sinällään mitään varsinaista vikaa ole, ihan mukavia ihmisiä, mutta kelloa nuo eivät tunne lainkaan. Heidän kohta 20 täyttävä poikansa virittää mopon konetta keskellä yötä, lumityöt tehdään talvella traktorilla siinä puolen yön jälkeen ja sitten muuten vaan kännissä mölytään keskellä yötä pihalla ym. Pojalla on lisäksi paha tapa luukuttaa musiikkia yöaikaan pihasaunan saunakamarissa niin että meillä ikkunat tärisee. :rolleyes: Pari kertaa kohteliaasti asiasta sanonut, mutta eipä siitä aina pitkäaikaista apua tunnu olevan.
Muut naapurit ovat todella mukavia, esimerkiksi tien toisella puolella asuva kunnan eläkkeellä oleva puheterapeutti miehensä kanssa. Meidän molemmat pojat ovat olleet hänen asiakkainaan ja nykyään käydään heillä aina välillä kyläilemässä. Myös lapset voi viedä heille hoitoon esimerkiksi kaupunkireissun tai vastaavan ajaksi. Yleensä mukulat tulevatkin takaisin kotiin lämpimien leivonnaisten kanssa, jotka ovat naapurin tädin kanssa leiponeet. :)
 
That 70s dude sanoi:
Naapureiden kanssa sama linja kuin ihmisten kanssa yleensä eli reilu reiluille ja mulkku mulkuille. Jälkimmäisiä on tullut vain yksi vuosien aikana vastaan ja hekin muuttivat jo pois. Remuta saa, kunhan ei säännöllisesti ja tontin rajaa pitää kunnioittaa. Siinä minun naapuruusteesit.

Dude tuossa kiteytti paljolti saman linjan, jota olen itsekin soveltanut. Muutamia vuosia sitten naapurin pissis ei parista huomautuksesta huolimatta pitänyt bileitänsä järjestyksessä, joten soittelin muutamilla kerroilla poliisit hiljentämään ja tyhjentämään ko. talon. Muuten ei juuri ole ollut ongelmia, melko sopuisaa menoa.
 
That 70s dude sanoi:
Naapureiden kanssa sama linja kuin ihmisten kanssa yleensä eli reilu reiluille ja mulkku mulkuille.

Näin minäkin asiat näen. En näe mitään syytä olla kiva ja ystävällinen itsekkäille K-päille. En mä ole kuitenkaan mikään Äiti Teresa. Mutta jos joku on minua kohtaan ihan normaali, niin varmasti olen minäkin.
 
That 70s dude sanoi:
Naapureiden kanssa sama linja kuin ihmisten kanssa yleensä eli reilu reiluille ja mulkku mulkuille.
Kannattaa varmistaa tuossa jälkimmäisessä se, että kumpi oli ensin mulkku  ;)
 
Trollsten sanoi:
Kannattaa varmistaa tuossa jälkimmäisessä se, että kumpi oli ensin mulkku  ;)

Mä olen pyrkinyt siihen että naapuri tietäisi mun olevan KVK eikä edes tyrkytä mitään "yhteiselämää"....näin se vaan on paras.

Ihme maailmanmeininkiä että pitäisi olla "naapurisosiaalisia".....ei mulla mitään naapureita vastaan (ei kyllä puolestakaan) mutta eläkööt omaa elämäänsä ja minä omaani.
 
Noudatan samaa linjaa. Tervehditään kun nähdään ja joskus vaihdetaan pintapuolisesti kuulumisia mutta muuten ollaan omissa oloissamme. Hyvä näin.
 
Joskus ovat koomisia nämä naapurisovun taustat.
Asuimme ennen nykyistä asuntoa rivitalossayhtiössä, jossa meillä oli paritalon toinen pääty. Tuolla asuimme 13 v.
Tuossahan ehti tapahtua yhtä sun toista, mutta jostakin syystä aina yhtiössä oli yksi vastarannankiiski. Jos yksi lopetti, muutti pois tms., niin joku muu otti viestikapulan :eek:

Meidän seinänaapurimme kanssa asiat sujuivat aina hienosti, paitsi viimeisenä vuotena tuolla asuessamme. Tämä ilmeisesti johtui siitä, että olimme ostaneet uuden auton ja vielä hienomman kuin naapureilla. Nuohan vaihtoivat autoa kahden vuoden välein, kun itse vaihdoin 9-vuotiaan uuteen. Tämän jälkeen tuntui kaikki olevan pielessä ja valittamista riitti. Eipä tuo nyt sinänsä haitannut, kun pääsimme muuttamaan pois.
 
dingdongpingpong sanoi:
Mä olen pyrkinyt siihen että naapuri tietäisi mun olevan KVK eikä edes tyrkytä mitään "yhteiselämää"....näin se vaan on paras.

Ihme maailmanmeininkiä että pitäisi olla "naapurisosiaalisia".....ei mulla mitään naapureita vastaan (ei kyllä puolestakaan) mutta eläkööt omaa elämäänsä ja minä omaani.

Vuosien takaa muistan tilanteen, jota en toivo kenellekään. Muutimme uuteen taloyhtiöön, suureen ja sinällään kiinnostavaan. Kaikki uudet asukkaat, useimmat lapsiperheitä, olivat innosta piukeina odottamassa, mitä kaikkea kivaa uusi asumis"yhteisö" voisikaan tarjota. Jaettiin toistensa yhteystietoja, järjestettiin yhteisiä tapahtumia. Äidit hiekkalaatikolla suunnittelivat, miten yhdessä ja yhteisin periaattein hoidettaisiin lapsia ja toimittaisiin yhteen hiileen puhaltaen.

Hienot ideat alkoivat rakoilla, kun huomattiin, että muutama vahva hahmo taloyhtiössä alkoi viedä asioita oman ideologiansa mukaiseen suuntaan. Kaikki muu alistettiin sille. Ei kulunut kauan, kun moni perhe, me mukaan lukien, päätti, että nyt saa riittää. Muutimme pois, eikä uudessa taloyhtiössä ollut tietoakaan vastaavasta. Asukkailla oli sen verran yhteyksiä, mitä talon asioiden hoitaminen edellytti, mutta muuten jokainen sai elää omaa elämäänsä. Näin on ollut hyvä, ja elämä on ollut laadukasta eikä kukaan ole tarpeettoman vahvasti puuttunut toisten elämään.
 
Tämä ilmeisesti johtui siitä, että olimme ostaneet uuden auton ja vielä hienomman kuin naapureilla.

Auton vaihto tuntuu aina herättävän keskusteluja. Aikanaan hankin työsuhdeajokiksi mustan kulibisnes520dan, niin samoihin aikoihin saatiin uudet naapurit. Tämä aiemmin mainittu evakkoon joutunut oli heille ensi päivinä paasannut että "tässä taloyhtiössä asuu vain parempaa väestöluokkaa, kuten naapurinkin autosta jo näet... Makkis on rikas mies"

Tuska raastaa turkin poikaa, totuus on sittemmin uudellekin tulijalle valjennut (valkeni hyvin nopeasti kun ensimmäinen kepulaatikko uuden tulokkaan kunniaksi tyhjennettiin) että Makkis on rahaton asuntovelallinen tavan kadun tallaaja  ;D Tuosta bisneskulista on oli jauhettu kuulemma enemmänkin, ei luonnollisesti minun kuullen. Yksi naapuri tuli kerran perjantaikossut juotuaan jorisemaan pihalle ja kysyi kännin mukanaan tuomalla rohkeudella että saisiko edes istua siinä... Samaan aikaan pihassa toki kesäisin rojotti vaimokandin musta museobemu ja harrasteajossa ollut museoavokki, joten kolme bemaria samassa pihassa aiheuttaa pikkuperskylällä jupinaa ja supinaa.

Tuolla uudella tulokkaalla taas on ollut pikkupojasta asti haaveena saada oma Mersu. Eleili tuolloin harmaata Tojota aikaa Avensiksineen. Vaihtoi sitten Avensiksen kolmen vuoden iässä kulimallin ceemeliin ja siitäkös polemiikki alkoi ja tämä toki sitten tuli minunkin korviin kun ei ollut minun auto. Ei hyvää päivää....

Ja, mullahan oli tovi takaperin Alfa. Siitähän sitä juttua oli irronnut. Piti ihan joskus valaista että ymmärtäkää nyt hyvät ihmiset että kyseessä on muutaman tonnin kippo ja keskimäärin joka pihassa (siis itseasiassa faktisesti) ja on siis taloyhtiön halvin auto!

Mutta, nyt kun on Skoodillak, vermovolvo ja museobemari, niin kukaan ei supise mitään. Hyväksyttyjä laitteita  :)
 
Tottakai kaikki on automaattisesti teidän auton romuista kateellisia. Ei tsiisus.
 
Makkis sanoi:
Mutta, nyt kun on Skoodillak, vermovolvo ja museobemari, niin kukaan ei supise mitään. Hyväksyttyjä laitteita  :)

Harmillista - mikään ei ole parempi suola arjelle kuin naapurinkateellisuus! ;D