Vedin sellaisen museopäivän etten oikein kehtaa vastaavaa suositella. Kävin yhtenä päivänä kuudessa helsinkiläisessä museossa. Kävinkö ihan jokaisessa huoneessa ja tilassa jokaikisessä museossa. En tiedä, osa on niin sokkeloisia että välillä tuli käveltyä sinnetänne ennen kuin varmistui olenko jo nähnyt sen ja tämän.
Tällainen päivä oli vakaa aikomukseni viettää vapaavuoteni aikana. Onneksi ei jäänyt viime tippaan, vielähän tässä on vajaa viikko jäljellä
Seitsemän museota oli lähtöjään listallani, mutta taas kerran jäi Kiasma korkkaamatta kun vaihtavat just nyt näyttelyä. Laitan jotain höpinää käydyistä...
Ateneum: Paljon nähtävää ja koettavaa. Ei tee oikeutta tarjonnalle hosua näyttelyjä läpi tällä lailla. Ihan huippua oli nähdä niin monia, kuvista niin tuttuja suomalaisten taidemaalareiden taulua. En liikuttunut mutta teki kyllä vaikutuksen. Jo noiden takia, ehdottomasti käymisen väärti paikka.
Kansallismuseo: Asiallinen paikka, ei kuitenkaan mitään aivan erityistä minulle.
Taidehalli: Sattui olemaan Pentikin näyttely. Pieni paikka, nopsaan koluttu. Muutamat teokset jäivät mieleen.
HAM Taidemuseo: Osa ei kiinnostanut pätkääkään, mutta muutamat näyttelyt olivat mieluisia. Jäin sattumalta katsomaan yhtä videota kun huomasin sen kertovan tutusta Roihuvuoren kansakoulusta 60-luvun lopulla. En tunnistanut itseäni ;D Paikalla oli myös konservaattori (meniköhän titteli oikein) joka vastaili kävijöiden kysymyksiin. Työn alla oli yksi Tove Janssonin iso teos. Vietin hänen kanssaan mukavan juttuhetken. Tekevät arvokasta työtä
Designmuseo: Perusnäyttely avoinna. Pieniin tiloihin oli mahdutettu tärkeimmät suomalaiset muotoilijat, heidän tarinaansa sekä merkittävimmät työt. Tykkäsin.
Toisella puolella korttelia Arkkitehtuurimuseo: Ensin näytti etten maallikkona saa mitään irti näyttelystä. Piirrokset eivät avaudu, mutta sitten tuli esille valokuvia. Ylimmän kerroksen perusnäyttely oli antoisin kun siellä käytiin läpi arkkitehtuurin kehittymistä ja muutoksia valokuvien kautta vuosikymmen kerrallaan siten että minäkin tajusin kuinka ala on muuttunut. Monia tuttuja kohteita mm. Itä-Helsingistä.
Oliko tässä mitään järkeä. Minulle oli siinä mielessä että vietin kivan päivän keskittyen pieneen osaan pääkaupunkimme museotarjonnasta. Ei minulle ole oleellista tuijottaa hartaana jokaista teosta. Se mistä tykkään, tutustun tarkemmin, muut voi kävellä läpi. Kaikki olivat tietenkin museokorttikohteita, muuten noista olisikin kertynyt jo kelpo summa. Taisi nyt tulla joku 50 museokäyntiä täyteen vajaaseen vuoteen, vaikkei sekään mikään itsetarkoitus minulle ole. Kiva käydä katsomassa uusia juttuja, vähän oman mukavuusalueen ulkopuoleltakin. Aina sieltä jotain jää mieleen mukavana muistona