- 2.3.2017 klo 08:24 / Mercedes-Benz S 350 CDI 4matic vm. 2012
Tämä ei ole kovin vakavasti otettava koeajo eikä myöskään kovin tekninen, ns. insinöörinäkemys puuttuu kun en sellainen ole.
Foorumilla on kovasti väännetty premiumin käsitteestä ja päätin osin siitä johtuen käydä kokeilemassa varmasti kaikkien mielestä ns. premiumia edustava auto. Otsikon mukainen kulkine siis ja lyhyt malli kyseessä. Ajettu 97 000 km, muistaakseni ehta suomiauto mikä näkyikin lisävarusteiden vähyytenä. Ulkoväri valkoinen ja sisus musta, kattoverhous myös. Nämä "ässät" ovat kiinnostaneet jo pitkään ja olen ihan oikeasti miettinyt tällaista seuraavaksi kulkineeksi. Tämä auto maksoi uutena viisi vuotta sitten noin 140 000 € ja nyt pyynti oli jotain 57 donaa, en muista tarkkaan.
Itse palvelutapahtuma oli juuri sopiva itselle ja muutoinkin miellyttävä kokemus. Koeajoa oltiin auliisti tarjoamassa ja tarjousta myös. Kahden vuoden skodailu olisi maksanut minulle arvonpudotuksena aika tarkkaan kymppitonnin. Aistin myös että tarjouksessa on vielä liikkumatilaa. Sovimme koeajosta ja sanoin tunnin riittävän johtuen muista kiireistä. Kahta tuntia tarjottiin heti ja pidempäänkin olisi saanut. Tällainen auto pitääkin kokea kunnolla.
Ajossa kilometrien ja ajan kulumista ei huomannut. Kaikki oli ehjää ja toimivaa. Kiveniskemiä jonkin verran ja sisustan koristepaneeleissa näkyi hiusnaarmuja. Maskin kehyksessä jonkin verran kuplimista (materiaali muovia?). Kori lommoton. Ulkoiselta kunnoltaan kelpaisi minulle.
Itse ajokokemus: ohjauksen keveys yllätti. Säätömahdollisuutta tässä ei ollut, tai näin myyjä arveli. Ohjaukseen tottui nopeasti ja itse asiassa vaikutti siltä että se olisi ollut itsesäätyvä koska moottoritiellä koin sen riittävän jämäkäksi. Tästä ominaisuudesta en ole varma mutta olisi järkeenkäypä sillä auto on iso ja raskas. Joka tapauksessa pysäköitäessä ja hiljaisissa nopeuksissa itselle sopisi hiukan raskaampi tuntuma. Ohjaus oli kuitenkin tunnokas. Vaikka olemus muistutti paljon vanhoja jenkkilimusiineja, erotuksena näihin tässä tiesi, mihin pyörät osoittivat.
Alla oli Nokian kitkat. Varmasti osuutta hiljaisuuteen mutta väittäisin että auto on hiljainen nastatenkaillakin. Moottorin ääntä ei kuullut eikä juuri muun liikenteen ääniä. Jonkin verran rengasääniä kuului ja jotain pientä joten täydellisen hiljainen ei ollut. Mutta aivan riittävän kyllä. Ovista ja nappuloista ym. mitä tuli hipelöityä, ei välittynyt mitään ylimaallista haptista tunnetta. Muutenkin autojen väliset erot ovat tasoittuneet viime vuosikymmeninä. Toki sitä edelleen löytyy. Tällaisen ässän kohdalla taitaa olla kyse myös statuksen hankkimisesta.
Ja koska kyseessä aito premium, olisi lisävarustelistalta pitänyt poimia kaikenlaista lisähintaan. Tuntuikin hassulta että tästä yksilöstä puuttui sellaista mitä omasta löytyi. Itse olisin kaivannut keyless go -ominaisuutta, parempia stereoita (nämäkin olivat kyllä ihan ok), peruutuskameraa ja ehkä panoraamakattoa. Nämä ovat vain varusteita, ylellinen tunnelma koostuu myös muusta. Penkeissä olisi voinut olla enemmän sivutukea. Kokoa oli kyllä riittävästi. Nytkin pysyin kyllä kyydissä. Ilmajousitus näissä on vakiona ja se toi kulkuun hiukan taikamattomaista fiilistä mutta ei liiaksi. Sport- ja comfort - asetus löytyi ja molemmat olivat nimensä mukaisia juuri sopivasti.
Jostain luin että tavaratila on 560 litraa. Omaan silmään vaikutti riittävältä. Jos haluaa tällaista tavarankuljetukseen, Suksipussi löytyi mutta muuten takaselkänoja oli kiinteä.
Moottori vaikutti aivan riittävältä ja ennenkaikkea sen kalkatus ei kuulunut kuten jo kirjoitin. Täyskaasukiihdytyksissä ehkä hiukan lisää tehoa olisi voinut olla. Tässähän on 258 hv. Automaattiloota hoiti hommansa kuten piti. Ehkä hiukan pehmeyttä lisää vaihtotapahtumiin niin olisi täydellinen suoritus.
Tällainen auto on parhaimmillaan pitkillä matkoilla suurilla nopeuksilla. Koosta huolimatta kuitenkin helppo käsiteltävä kaupungissakin. Tämä on niitä autoja joita ajaessa tulee tunne että kilometrien myötä auto jotenkin kasvaa ympärille ja haluaa jatkaa matkantekoa. Oliko uutena hintansa arvoinen? Paha sanoa. Jos rahaa on niin että tällaisen ostaminen on sama kuin tavallinen pulliainen ostaisi Octavian niin silloin ei. Perintörahoja en laittaisi kiinni. Näin käytettynä kun arvo pudonnut lähes kolmannekseen niin kyllä. Saksasta saa varusteltuja, Suomiyksilöt ovat aika köyhiä. Jos lelujen perään on. Tosin itsekin yrittäisin ostaa varustellun yksilön koska ne tulevat ikäänkuin kaupan päälle. Odotin ehkä enemmän mutta ensi pettymyksen jälkeen tajusin tuon asian mitä aiemmin kirjoitin eli laatuauto paljastaa itsensä vähitellen.
Foorumilla on kovasti väännetty premiumin käsitteestä ja päätin osin siitä johtuen käydä kokeilemassa varmasti kaikkien mielestä ns. premiumia edustava auto. Otsikon mukainen kulkine siis ja lyhyt malli kyseessä. Ajettu 97 000 km, muistaakseni ehta suomiauto mikä näkyikin lisävarusteiden vähyytenä. Ulkoväri valkoinen ja sisus musta, kattoverhous myös. Nämä "ässät" ovat kiinnostaneet jo pitkään ja olen ihan oikeasti miettinyt tällaista seuraavaksi kulkineeksi. Tämä auto maksoi uutena viisi vuotta sitten noin 140 000 € ja nyt pyynti oli jotain 57 donaa, en muista tarkkaan.
Itse palvelutapahtuma oli juuri sopiva itselle ja muutoinkin miellyttävä kokemus. Koeajoa oltiin auliisti tarjoamassa ja tarjousta myös. Kahden vuoden skodailu olisi maksanut minulle arvonpudotuksena aika tarkkaan kymppitonnin. Aistin myös että tarjouksessa on vielä liikkumatilaa. Sovimme koeajosta ja sanoin tunnin riittävän johtuen muista kiireistä. Kahta tuntia tarjottiin heti ja pidempäänkin olisi saanut. Tällainen auto pitääkin kokea kunnolla.
Ajossa kilometrien ja ajan kulumista ei huomannut. Kaikki oli ehjää ja toimivaa. Kiveniskemiä jonkin verran ja sisustan koristepaneeleissa näkyi hiusnaarmuja. Maskin kehyksessä jonkin verran kuplimista (materiaali muovia?). Kori lommoton. Ulkoiselta kunnoltaan kelpaisi minulle.
Itse ajokokemus: ohjauksen keveys yllätti. Säätömahdollisuutta tässä ei ollut, tai näin myyjä arveli. Ohjaukseen tottui nopeasti ja itse asiassa vaikutti siltä että se olisi ollut itsesäätyvä koska moottoritiellä koin sen riittävän jämäkäksi. Tästä ominaisuudesta en ole varma mutta olisi järkeenkäypä sillä auto on iso ja raskas. Joka tapauksessa pysäköitäessä ja hiljaisissa nopeuksissa itselle sopisi hiukan raskaampi tuntuma. Ohjaus oli kuitenkin tunnokas. Vaikka olemus muistutti paljon vanhoja jenkkilimusiineja, erotuksena näihin tässä tiesi, mihin pyörät osoittivat.
Alla oli Nokian kitkat. Varmasti osuutta hiljaisuuteen mutta väittäisin että auto on hiljainen nastatenkaillakin. Moottorin ääntä ei kuullut eikä juuri muun liikenteen ääniä. Jonkin verran rengasääniä kuului ja jotain pientä joten täydellisen hiljainen ei ollut. Mutta aivan riittävän kyllä. Ovista ja nappuloista ym. mitä tuli hipelöityä, ei välittynyt mitään ylimaallista haptista tunnetta. Muutenkin autojen väliset erot ovat tasoittuneet viime vuosikymmeninä. Toki sitä edelleen löytyy. Tällaisen ässän kohdalla taitaa olla kyse myös statuksen hankkimisesta.
Ja koska kyseessä aito premium, olisi lisävarustelistalta pitänyt poimia kaikenlaista lisähintaan. Tuntuikin hassulta että tästä yksilöstä puuttui sellaista mitä omasta löytyi. Itse olisin kaivannut keyless go -ominaisuutta, parempia stereoita (nämäkin olivat kyllä ihan ok), peruutuskameraa ja ehkä panoraamakattoa. Nämä ovat vain varusteita, ylellinen tunnelma koostuu myös muusta. Penkeissä olisi voinut olla enemmän sivutukea. Kokoa oli kyllä riittävästi. Nytkin pysyin kyllä kyydissä. Ilmajousitus näissä on vakiona ja se toi kulkuun hiukan taikamattomaista fiilistä mutta ei liiaksi. Sport- ja comfort - asetus löytyi ja molemmat olivat nimensä mukaisia juuri sopivasti.
Jostain luin että tavaratila on 560 litraa. Omaan silmään vaikutti riittävältä. Jos haluaa tällaista tavarankuljetukseen, Suksipussi löytyi mutta muuten takaselkänoja oli kiinteä.
Moottori vaikutti aivan riittävältä ja ennenkaikkea sen kalkatus ei kuulunut kuten jo kirjoitin. Täyskaasukiihdytyksissä ehkä hiukan lisää tehoa olisi voinut olla. Tässähän on 258 hv. Automaattiloota hoiti hommansa kuten piti. Ehkä hiukan pehmeyttä lisää vaihtotapahtumiin niin olisi täydellinen suoritus.
Tällainen auto on parhaimmillaan pitkillä matkoilla suurilla nopeuksilla. Koosta huolimatta kuitenkin helppo käsiteltävä kaupungissakin. Tämä on niitä autoja joita ajaessa tulee tunne että kilometrien myötä auto jotenkin kasvaa ympärille ja haluaa jatkaa matkantekoa. Oliko uutena hintansa arvoinen? Paha sanoa. Jos rahaa on niin että tällaisen ostaminen on sama kuin tavallinen pulliainen ostaisi Octavian niin silloin ei. Perintörahoja en laittaisi kiinni. Näin käytettynä kun arvo pudonnut lähes kolmannekseen niin kyllä. Saksasta saa varusteltuja, Suomiyksilöt ovat aika köyhiä. Jos lelujen perään on. Tosin itsekin yrittäisin ostaa varustellun yksilön koska ne tulevat ikäänkuin kaupan päälle. Odotin ehkä enemmän mutta ensi pettymyksen jälkeen tajusin tuon asian mitä aiemmin kirjoitin eli laatuauto paljastaa itsensä vähitellen.


