https://www.popvakuutus.fi/asiakaspalvelu/yhteistyokumppaneiden-edut?utm_source=autostadium&utm_medium=banner&utm_campaign=autovakuutus_autostadium_jatkuva&utm_content=autovakuutus_0418

LVI-järjestelmät, kalusteet ja vesijohtokeskustelu

Tuollaisen pakkasvahdin vastus on tosiaan rakenteeltaan sellainen, että lämpölaajeneminen koettelee sitä varmasti enemmän kuin sulanapitokaapelia. Mutta kuinka iso tämä ero sitten lienee, sitäpä onkin vaikeampi sanoa.
 
Mulla tulee veden syötöt erillisen autotallirakennuksen kautta taloon. Ensimmäisen talvena rakentamisen aikaan pääsi kylmävesijohto jäätymään. Asennutin siihen sulanapitokaapelin, mille on katkaisija kodinhoitohuoneessa.

Käytännössä tuosta on aina virta poikki ja kytken päälle vain jos pääsee jäätymään. Toki ei ole 10 vuoden aikana kertaakaan jäätynyt uusiksi [emoji23]

Mutta anyway, valmius on jos joskus tarvitsee.
 
Sulanapitoja (itsesäätyvät ja vakiovastustyyppiset kaapelit) ohjataan tyypillisesti esim. rakennusautomaatiosta tarpeen mukaan juuri energiankulutuksen säästön vuoksi.
 
Mika_M sanoi:
Jatkoa vielä edelliseen, jos nyt joku näihin perehtynyt sattuu lukemaan. Tuollainen itsesäätyvä kaapeli vie aika ronskisti sähköä, virta näyttää seilaavan 1-2A haarukassa, yli kahdenkin välillä. Meneekö tuollainen kuinka nopeasti sököksi jos sen virtaa pätkii? Meinasin ihan kellokytkintä jolla ohjaisi välillä päälle, pysyisi se putki varmasti sulana vähemmälläkin lämmittämisellä. Katkoohan nuo lattialämmitysten termostaatitkin ohjausta ja kaapelit on aika pitkäikäisiä, joten siltä kannalta voisi kuvitella ettei suurempaa haittaa olisi?

Meillä on 2x5 metrin itsesäätyvää lämmityskaapelia (tulo-, lähtö-) vesijohdoissa. Kytkin ne syksyllä energiakulutusmittarin taakse. Tässä dataa:

3.1.2018 lukema oli 32 kWh
18.1 lukema oli noin 50 kWh; samana päivänä oli sähkökatkos, joka nollasi mittarin ( :mad: )
24.1 lukema nyt 11 kWh

Eli noin 61 kWh sähköä mennyt tähän mennessä, joka rahana on ~6 euroa. Vesimittarihuone on autotallin nurkkaan rakennettu ja sen lämpimänä pito (+5 oC:ssä) vie monikertaisesti enemmän sähköä. Itse en harkitse kaapeleiden sähköjen pätkimistä näillä kulutuksilla...
 
pantero sanoi:
Itse en harkitse kaapeleiden sähköjen pätkimistä näillä kulutuksilla...

En minäkään harkitsisi. Karkea laskelma kuitenkin osoittaa, että tuo sama 61kWh kuluu minun tapauksessani jo alle viikossa. Minusta tuo on vähän turhan paljon laitettavaksi maaperän ja putken ympäristön lämmittämiseen.

Kaapelin pituutta en tiedä, mutta kulutuksesta päätellen sitä on sinne tungettu useampia kymmeniä metrejä...
 
^^Suurelta tosiaan tuntuu kulutus. Kaapeliahan tarvitaan yleensä vain perustan alituksen ( tai läpäisyn jälkivedossa, kuten meillä) kohdalla. Itsekin unohdin koko kaapelit, kunnes vesijohto jäätyi viime vuoden tammikuun pakkasissa.

Puita hakiessa olen seuraillut kulutusmittaria ja se toimii järkevästi. Vasta muutaman asteen yöpakkasilla lämmitysenergiaa alkaa kulumaan.
 
Mika_M sanoi:
Jatkoa vielä edelliseen, jos nyt joku näihin perehtynyt sattuu lukemaan. Tuollainen itsesäätyvä kaapeli vie aika ronskisti sähköä, virta näyttää seilaavan 1-2A haarukassa, yli kahdenkin välillä. Meneekö tuollainen kuinka nopeasti sököksi jos sen virtaa pätkii? Meinasin ihan kellokytkintä jolla ohjaisi välillä päälle, pysyisi se putki varmasti sulana vähemmälläkin lämmittämisellä. Katkoohan nuo lattialämmitysten termostaatitkin ohjausta ja kaapelit on aika pitkäikäisiä, joten siltä kannalta voisi kuvitella ettei suurempaa haittaa olisi?

Milläs konstilla olet tuon mitannut? Et kai jollain 1000A pihtimittarilla  ;)

Yleensä nuo kaapelit ovat luokkaa 10W/m, eli jos kaapelisi olisi 10m pitkä, niin maksimi kulutus olisi luokkaa 100W, eli tällöin täydellä teholla virta on luokkaa 0,4 A. Nuo itsesäätyvät kaapelit (resistiivisyys muuttuu lämmön mukaan) lämmittää vasta tietyssä lämpötilassa (ennen tätä kaapeli ei johda) ja siitä nostavat tehoaan asteittain lämmön mukaan.  Jos sulla on tuollainen 10W/m kaapeli, niin tuolla 2A virraalla puhutaan jo melkein 50m kaapelista.

Jos yleismittarilla menet sohimaan mittausta, niin pitäsi laittaa se mittari osaksi virtapiiriä, pihtimittarilla ei saa järkeviä lukemia (koska L-N)
 
mushinico sanoi:
Milläs konstilla olet tuon mitannut? Et kai jollain 1000A pihtimittarilla  ;)

Kaise SK-7660. Ei sillä nyt mihinkään mA tarkkuuteen tuossa pääse, mutta ei se ihan metsässäkään ole.

Tuo nimellinen 10W/m on kaapelille ilmoitettu viiden asteen lämpötilassa, ottaahan se kaapeli kylmempänä paljon enemmän tehoa. Kylmiltään päälle kytkettäessä näytti olleen lähempänä 10A, joka toki tippuu siitä alkuunsa ensimmäisten kymmenien sekuntien aikana hyvinkin nopeasti kaapelin lämmetessä. Mutta nollaan se ei juuri mene, joten tehoa kuluu koko ajan maaperän ja tulevan veden lämmittämiseen.  :-\

Kaapeli on siis tavallaan liian tehokas, lämmitysteho saisi mennä nollaan jo kylmemmässä kuin nyt. Tuon päällä ollessa ei hanastakaan saa oikeasti kylmää juomavettä, tai saa jos valuttaa niin paljon että koko tuo lämmitetty putken osa on tullut ulos. Siinäkään toki mitään järkeä ole, koska kaapelia on selvästi aika pitkälti ja nelikymppinen putki, niin sitä lämmintä vettä on aika paljon.
 
Mushinico, eli sinulla on ainosastaan koneellinen poisto tuossa talossa?  Tuloilman määrä on toivottavasti vastaava kuin poiston määrä. Vieläpä siten, että se tulee jotenkin hallitusti eikä revi korvausilmaa rakenteiden lävitse.

Jos tilojen kokonaistilavuus on tuo mainitsemasi 250m3 saavutetaan 87 l/s poistoilmalla n.1,2 kertainen ilmanvaihto tunnissa joka on juuri oikeataso. 35 l/s on jo aivan liian surkea ilmanvaihtuvuus.
 
Kyllä lämmityskaapelin syöttöä kärsii katkoa. Lämpölaajeneminen tekee jotain jos tekee. Mutta enemmän se katkominen rasittaa sitä katkovaa kytkintä. On näitä kellokytkimellä/ulkoisella termostaatilla toimivia itsesäätyviä kaapeleita eikä ne siitä ole moksiskaan.
 
Jones sanoi:
Mushinico, eli sinulla on ainosastaan koneellinen poisto tuossa talossa?  Tuloilman määrä on toivottavasti vastaava kuin poiston määrä. Vieläpä siten, että se tulee jotenkin hallitusti eikä revi korvausilmaa rakenteiden lävitse.

Jos tilojen kokonaistilavuus on tuo mainitsemasi 250m3 saavutetaan 87 l/s poistoilmalla n.1,2 kertainen ilmanvaihto tunnissa joka on juuri oikeataso. 35 l/s on jo aivan liian surkea ilmanvaihtuvuus.
Miten tuo 35l/s on niin surkea jos se on suositus? (Ilman tulisi vaihtua kerran kahdessa tunnissa)
 
'74 rakennettu omakotitalo. Tämän tien ensimmäinen talo ja suoraan ristyksien kulmassa.

Vessaan tulee tyyliin 170cm käyttövesi putki jossa on laippa mistä pienenee reiluun 3cm ja vesimittarin jälkeen onko nyt 25mm kupariin.
Samassa wc tilassa mistä tuo putki tulee on vähän matkan päässä viemärintuuletuspitki seinän sisällä. Putki on 120mm tiettävästi ja seinä kulmaa syö vielä enemmän. Tuonkin tuuletusputken haluaisin jonnekkin toisaalle.

Mistä kohtaa nykyään yleensä tulee vesiliitokset taloon sisään. Minkä kokoisella putkistolla jne.?
Kovasti mietityttää jos tekisi järeämmän remontin kaataen tiiliseinää kylpyhuone/sauna/wc alueella.
Sitten piikkaisi betonilaattaa auki niin että pystyy tekemään uudet putkistopaikat talon alle.
Varmaan samassa tulisi vedettyä alas alkuperäinen koristetakka. Saisi tarkistettua onko miten vahvistettu sen alunen ja rakentaa tilalle varaava takka.

wc seinästä on yksi läpivienti keittiöön. toinen läpivienti on seinästä kylpyhuoneeseen jossa putket nousee kattoon. Siellä on suihku, pesukone ja lämminvesivaraaja. Pitäisi saada jotenkin kylppäriin menevä läpivientikin siistiksi.

Talo tiettävästi on rakennettu hiekan päälle. Jossain kohtaa tulee sitten jykevää savea. Meillä tulee taloon myös lentomurkkuja ikävän paljon kevät-syksy välissä. Jos tulee lämpimät kelit nopeasti niin ongelma on reilu kk. Jos hitaasti lämpenevää ja välissä kylmää niin noita kavereita tulee 3-4kk sisään. Koskaan ne ei lentele, mutta siivet on. Parhaana aloituksena noi olla kymmenittäin päivän aikana.
 
Meillä tulee vesijohto tuulikaappiin liukuovien taakse,  jakotukkien viereen. Eteiseen siksi, että talossa ei ole erillistä teknistä tilaa vaan niin lämmönlähde kuin käyttö- ja lämmitysveden jakotukitkin ovat siinä tuulikaapissa.
Putki on halkaisijaltaan 40mm.
 
Meillä kävi kaveri kuvaamassa viemäreitä. Ei maksanut mitään, joten tottakai oli odotettavissa että sieltä tulee suositus puhdistaa niitä.
Minun silmääni ei kovin pahoja kertymiä putken sisuksista löytynyt. Tottakai jotain pinttymää oli, ollaan tässä asuttu 11/2003 lähtien.
Puhdistus olisi maksanut 1750€, josta osan olisi saanut kotitalousvähennykseen.

Ei varmasti olisi haitannut, mutta jäi nyt tekemättä. Onkos näistä porukalla kokemuksia?
 
Markku sanoi:
Meillä kävi kaveri kuvaamassa viemäreitä. Ei maksanut mitään, joten tottakai oli odotettavissa että sieltä tulee suositus puhdistaa niitä.
Minun silmääni ei kovin pahoja kertymiä putken sisuksista löytynyt. Tottakai jotain pinttymää oli, ollaan tässä asuttu 11/2003 lähtien.
Puhdistus olisi maksanut 1750€, josta osan olisi saanut kotitalousvähennykseen.

Ei varmasti olisi haitannut, mutta jäi nyt tekemättä. Onkos näistä porukalla kokemuksia?

Kaiken maailman katonpesu ja viemäripesufirmaa on viime vuosina putkahdellut markkinoille helpon rahan perässä. Painepesuriin 25m letku ja viemäripesusuutin maksaa 200€. Toimenpiteenä täysin turha jos viemärit toimii. Vuosia vanha viemäri näyttää videolla aina likaiselta ja tumman laikukkaalta. Muoviviemäri siis.
 
dingdongpingpong sanoi:
Kaiken maailman katonpesu ja viemäripesufirmaa on viime vuosina putkahdellut markkinoille helpon rahan perässä. Painepesuriin 25m letku ja viemäripesusuutin maksaa 200€. Toimenpiteenä täysin turha jos viemärit toimii. Vuosia vanha viemäri näyttää videolla aina likaiselta ja tumman laikukkaalta. Muoviviemäri siis.

Muoviahan se.
Jos löytyisi joustavan varren päässä oleva harja, jonka saisi porakoneella pyörimään.
Ensin hyvät liotusaineet ja sitten ajelisi talossa olevat pahimmat mutkapaikat keittiön altaan alta ja muualta.
Minulla on tosin tapana ennakoivasti silloin tällöin kaataa viemärireiskaa putkiin, josko se vähän liottaisi kertymiä.
Tänään tosin piti yläkerran vessan lavuaari aukaista jousella, oli hiuksia kertynyt niin että veti huonosti.
 
^Lavuaareissa hajulukkona käytettävä sifoni on kokemukseni mukaan p****estä, sillä se tukkeutuu erittäin helposti. Varmaan sillä on jotakin hyviäkin ominaisuuksia, mutta on noita tullut aika monta kertaa puretuksi ja putsatuksi.
 
Markku sanoi:
Muoviahan se.
Jos löytyisi joustavan varren päässä oleva harja, jonka saisi porakoneella pyörimään.
Ensin hyvät liotusaineet ja sitten ajelisi talossa olevat pahimmat mutkapaikat keittiön altaan alta ja muualta.
Minulla on tosin tapana ennakoivasti silloin tällöin kaataa viemärireiskaa putkiin, josko se vähän liottaisi kertymiä.
Tänään tosin piti yläkerran vessan lavuaari aukaista jousella, oli hiuksia kertynyt niin että veti huonosti.

Mitään harjaa sinne ei kannata pistää edes koemielessä, se kun sattuu katkeamaan tai harjaksia jää liitoskohtiin kiilautuen väliin niin se on siinä. Jos niitä haluaa putsailla niin painehuuhtelu on ainoa oikea tapa. Ja jos joku ulkopuolinen tulee tekemään muista kertoa että olet käyttänyt viemärin puhdistusaineita.
 
Alkaa tämä 20-vuotias talo ilmoitella iästään.
Olen jo tovin seurannut suihkun termostaattihanaa, jotta ihan niin kuin se hiukan tiputtelisi.
No, nyt se tiputtelee sitten sen verran, ettei tarvitse enää arvailla.  :mad:
Kaipa tuo kannattaa vaihtaa koko hana, kun ei ole mitään käsitystä miten tuo puretaan.  :-\
Noin puolitoista sataa euroa näyttäisi edullisimmat, tuota vanhaa vastaavat Oraksen hanat maksavan.
Keittiön yhdistelmähana meni jo reilu vuosi sitten vaihtoon, kun ei korjaantunut enää tiivisteen vaihdolla.
Pitäisikö jo alkaa katsella sitä kerrostalo- tai vanhustentalo-osaketta?  :-[
 
No ei kai se uutta hanaa kannata ostaa, kun uuden käyttöventtiilin saa kympillä?
 
Uutta hanaa vaan. Seuraavaksi antautuu termostaatti ja ne on yleensä hapettuneet niin hyvin kiinni että saa liottaa kuukausitolkulla irroitusta varten. 150€ kahdellekymmenelle vuodelle on 7€/v....