https://www.popvakuutus.fi/asiakaspalvelu/yhteistyokumppaneiden-edut?utm_source=autostadium&utm_medium=banner&utm_campaign=autovakuutus_autostadium_jatkuva&utm_content=autovakuutus_0418

Luonto ja luonnonsuojelu

RoccoScientist

Klassikkoainesta
Liittynyt
25.12.2013
Aloitetaan oma topikki tälle luontokeskustelulle, ettei mene liikaa offariksi toisaalla. Aloitusviesti tulee koskemaan ilmastonmuutosta, mutta topikki on tarkoitettu myös pienemmille aiheille vieraslajeista omiin luontoaiheisiin kokemuksiin.

nokivasara sanoi:
Niin mikä on totuus.
Jos ihmisen vaikutuksella ilmastonmuutokseen tarkoitetaan ilmaston saastumista, niin se lienee todennettavissa.
Mutta jos ilmastonmuutoksella tarkoitetaan ihmisen vaikutusta ilmaston lämpenemiseen, niin sitä on vaikeampi todentaa.

On hyvä, että erottelet nämä kaksi asiaa, sillä julkisessa keskustelussa nämä tuntuvat monesti menevän sekaisin. Tiedemaailma on kuitenkin käytännössä yhtä mieltä siitä, että ihminen on vaikuttanut ja vaikuttaa toimillaan ilmastonmuutokseen itselleen epäedullisella tavalla. Tuoreimmassa IPCC:n raportissa, joka edustaa hyvää synteesiä nykyisestä parhaasta mahdollisesta tiedosta, todettiin ihmisen vaikutus paitsi selväksi, myös suurimmaksi tekijäksi ilmaston lämpenemisessä vuosien 1951 ja 2010 välillä. Tutkittavaa toki vielä riittää ja eriävät mielipiteet kuuluvat tieteeseen, mutta niille annetaan välillä virheellisesti sama painoarvo kuin sille vallitsevalle näkemykselle.

Ihmisten ympäristötietoisuus on hyvä asia. Tuskin ketään skeptikkoakaan haittaa, vaikka saastuttamista pyritään hillitsemään. Eikä pelkästään ilmaston saastumista.. vesien suojeluun pitäisi Suomessakin kiinnittää enemmän huomioita.

Toki on muitakin syitä hillitä saastuttamista kuin ilmastonmuutos. Esimerkiksi WHO on liittänyt noin 7 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa vuonna 2012 ilmansaasteisiin, minkä johdosta WHO luokitteleekin ne suurimmaksi yksittäiseksi terveysriskiksi. Vesistöjen ja metsien suojeleminen on ilman muuta tärkeää siinä missä ilmastonkin. Nämä kaikki ovat tosin yhteydessä toisiinsa, eli yhden suojelu liittyy aina vähintään välillisesti muiden suojeluun. 

Ilmastonmuutos keskustelussa pelottelu ja disinformaation levitys saa aikaan turhia vastareaktioita. Ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen on väite, jota ei voi aukottomasti todistaa.

Pelottelusta on minusta vaikea puhua, kun toistaiseksi arviot lämpenemisestä ovat osuneet alakanttiin toteutuneen suhteen. Ongelmaa on siis todellisuudessa vähätelty, mikä ennestään korostaa sitä miten tärkeää olisi toimia. Disinformaatiota taitavat levittää lähinnä ne tahot, joiden intresseissä on pitää status quota yllä. Monesti tosin kyse saattaa olla ihan siitä, että ei ymmärretä tilannetta ja pidetään noita selvää vähemmistöä edustavia eriäviä mielipiteitä merkkinä siitä, että asiasta olisi jotenkin suurta epävarmuutta.

En tiedä miten aukottomasti ihmisen rooli ilmastonmuutoksessa pitäisi sitten osoittaa, mutta pahoin pelkään, että pahimmankin skeptikon vakuuttamiseksi riittäviä todisteita odotellessa ehtii pahin jo toteutua moneen kertaan. Eiväthän kaikki vielä usko evoluutioonkaan, aina on jokin "missing link", mikä pitäisi muka löytää.

Sen sijaan esim. se, että saasteet aiheuttaa syöpää ja muita sairauksia (ei pelkästään ihmisille) on tutkittua faktaa ja siksi kenties parempi argumentti saastuttamisen vähentämiseksi?

Ei parempi, mutta ehkä helpommin sulateltava. Globaali ilmasto on huomattavasti vaikeammin hahmotettava käsite kuin syöpä tai vaikka syntymäpaino (ilmansaasteet on myös linkitetty alhaiseen syntymäpainoon).

Totta, mutta ne eivät voi olla ilmaston osalta paikallisia tekoja. Jos tuotanto siirtyy vielä saastuttavampaan paikkaan, niin lopputulos on naiivia silmien sulkemista. Homma voidaan tietysti ratkaista niin, että vaikkapa EU- alueelle saa tuoda vain tuotteita, jotka on valmistettu samoilla reunaehdoilla kuin EU:n alueella tuotetut. Miten valvotaan? Onko poliittista tahtoa? Uskalletaanko / halutaanko talloa suuryritysten varpaille.. kuinka moni poliitikko on lopulta rahan vallasta riippumaton? En usko, että kovin moni.

Varauksin samaa mieltä. Paikalliset teot eivät missään nimessä ole riittäviä, mutta niitäkin kannattaa tehdä. Siinä se varuas sitten olikin. :) On ilman muuta selvää, että tässä asiassa pitäisi eri maiden vetää yhtä köyttä ja tehdä ns. vaikeita päätöksiä, jotka koskevat kaikkia yhtä lailla. Kun puuha menee geopoliittiseksi nokitteluksi ja kukaan ei halua riskeerata omia kilpailuetujaan ja yritykset vielä lobbaavat siinä seassa todella vahvasti, on selvää, että tarpeellisen tekeminen ei ole helppoa. Senpä takia nuo aiheen tiimoilta järjestetyt kokoukset ovatkin olleet niin laihoja tuloksiltaan, vaikka jokaisella taholla periaatteessa on tiedossa se, mitä oikeasti pitäisi tehdä. Tällä hetkellä tilanne on sellainen, että on yhä vaikeampaa päästä tavoitteisiin.

b81eee0e4.jpg


(http://www.citylab.com/tech/2014/09/a-major-accounting-firm-just-ran-the-numbers-on-climate-change/379994/)
 
Minun käsitykseni näistä asioista ovat enemmänkin musta tuntuu linjalla.
Kuitenkin olen sitä mieltä, että ihminen kuvittelee itsestään liikoja.

Ilmastonmuutos on tosiasia, johon ihmisen toimet vaikuttavat.
Ei kai sitä kukaan olekaan kieltänyt.
Mutta ihmisen tekoset ovat rajalliset, eikä meillä ole esim. mahdollisuutta käännellä merivirtoja haluamiksimme,
tai räjäytellä tulivuoria sopivasti.

Parin vuoden takaisella maanjäristyksellä, joka siirsi Japania sen puolen metriä,
saattaa vuosien saatossa olla suurempi merkitys, kuin mitä ihminen ikinä pystyy luontoon vaikuttamaan.

Tämä ei ole puolustustuspuhe saastuttamiselle.
Olen vakaasti sillä kannalla, että luontoa kuuluukin suojella.
Mutta ne keinot.
Onko valehtelu, pelottelu ja terrorismi sopivia menettelytapoja?
Ja tällä en todellakaan viittaa esim. aloitukseen. Minä ei näe aloituksessa mitään moitittavaa.
Heitän vain omia ajatuksia moitittavaksi.

Mutta se ei ollut ihminen, joka tuhosi dinosaurukset, eikä se ollut ihminen, joka aiheutti jääkaudet ym.

Sen verran olen asiaan perehtynyt, että tiedän ihmisen vaikuttaneen luontoon ja ilmastoon jo kauan ennen teollistumista.
Esim. laajat metsien hakkuut, joita Euroopassa tehtiin, kun väestö kasvoi ja piti saada lisää viljelysmaata,
jolla taattiin hengissä pysyminen.
Ok, vaikutukset voivat vaikuttaa paikallisilta, mutta näin ei välttämättä ole.
Ainakin vaikutukset ovat olleet pysyviä. Väestö vaan kasvaa ja lisää maita raivataan.

Miksi sitten tavallisen pulliaisen on vaikea sitä luontoa suojella?
Tietämättömyys taitaa olla se avainsana.
En oikeasti tiedä yhtään ihmistä, joka valitsisi kahdesta muuten täysin samanlaisesta ja samanhintaisesta
tuotteesta sen saastuttavammin tehdyn, mikäli tämä asia olisi selvästi tiedossa.
 
Kettu sanoi:
Mutta se ei ollut ihminen, joka tuhosi dinosaurukset, eikä se ollut ihminen, joka aiheutti jääkaudet ym.

Ei toki. On asioita, joihin emme voi vaikuttaa ja osa näistä on sellaisia, että elämä maapallolla loppuu oikeastaan siihen paikkaan. On kuitenkin parempi tehdä jotain niille asioille, joille voidaan tehdä jotain, kuin antautua sen ajatuksen edessä, että jossain vaiheessa supertulivuori saattaakin tuhota yllättäen kaiken. Ihan siltä varalta, että ne pahimmat kauhukuvat eivät toteutuisikaan lähivuosina.

Ilmastonmuutoksessakin on osaksi kyse luonnollisesta muutoksesta, jolle emme kovinkaan paljoa voi tehdä. Oma osuutemme tässä prosessissa ei kuitenkaan ole mitenkään merkityksetön (ainakaan nykyään) ja sille sentään voidaan jotain. Vaikka pahimmassa tapauksessa se ei olisikaan tarpeeksi lämpenemisen pysäyttämiseksi, pelkkä lämpenemisen hidastaminen on tärkeä tavoite. Se nimittäin antaa lisäaikaa sopeutua muutoksiin.

Sen verran olen asiaan perehtynyt, että tiedän ihmisen vaikuttaneen luontoon ja ilmastoon jo kauan ennen teollistumista.
Esim. laajat metsien hakkuut, joita Euroopassa tehtiin, kun väestö kasvoi ja piti saada lisää viljelysmaata,
jolla taattiin hengissä pysyminen.

Kyllä, maankäyttö ja ekosysteemien muokkaaminen ovat vaikuttaneet ilmastoon jo pitkään. Vaikutuksen suuruutta on hankala arvioida, sillä noilta ajoilta ei ole kunnollista mittausdataa. Ei niin, että se olisi aina helppoa muutenkaan kaikenlaisten feedback-mekanismien takia.

Ai niin, vielä tämä:

Kuitenkin olen sitä mieltä, että ihminen kuvittelee itsestään liikoja.

Itse olen taipuvainen ajattelemaan näin myös, mutta itse näen tämän siinä valossa, että ihminen luottaa liikaa kykyynsä keksiä helppoja ratkaisuja ongelmiin. Ilmastonmuutoksen suhteen törmää välillä sellaiseen asenteeseen, että turha muuttaa nykymeininkiä suuresti, koska kohta joku kuitenkin tekee jonkin suuren keksinnön, jolla ongelma saadaan poistumaan. Olisihan se kiva, jos näin kävisi, mutta tämä vastaa minusta optimismin asteeltaan tilannetta, jossa elellään yli varojen, koska lottovoitto kuitenkin napsahtaa pian omalle kohdalle.

Miksi sitten tavallisen pulliaisen on vaikea sitä luontoa suojella?
Tietämättömyys taitaa olla se avainsana.

Tietämättömyydellä on varmasti roolinsa. Toisaalta en itsekään ole tässä asiassa mikään pyhimys, vaikka jotain tiedänkin. Harrastan yksityisautoilua, vaikka julkisillakin pääsisi, en tee ylimääräisiä lahjoituksia käytännössä koskaan, en osta pelkkää luomua jne. Hiilijalanjälkeni ei varmasti ole myöskään mitenkään erityisen pieni. Miksi näin? Vaikea sanoa tarkalleen, mutta kyllä siinä inhimillisyyden huonoilla puolilla taitaa aika vahva rooli olla. Elämä on liian mukavaa kun ei mieti ilmastonmuutosta, eläinten kärsimystä, ihmisoikeisloukkauksia, vallan korruption astetta ja kaikkea muuta, mikä maailmassa on vikana...
 
RoccoScientist sanoi:
Pelottelusta on minusta vaikea puhua, kun toistaiseksi arviot lämpenemisestä ovat osuneet alakanttiin toteutuneen suhteen. Ongelmaa on siis todellisuudessa vähätelty, mikä ennestään korostaa sitä miten tärkeää olisi toimia. Disinformaatiota taitavat levittää lähinnä ne tahot, joiden intresseissä on pitää status quota yllä. Monesti tosin kyse saattaa olla ihan siitä, että ei ymmärretä tilannetta ja pidetään noita selvää vähemmistöä edustavia eriäviä mielipiteitä merkkinä siitä, että asiasta olisi jotenkin suurta epävarmuutta.
Kehitys on kuitenkin pysähtynyt, vaikka kasvihuonepäästöjen määrä on lisääntynyt?
Tämä mahdollisesti osoittaa, että vaikka kasvihuonepäästöillä on oma roolinsa, niin suuremmat kuviot vievät niistä voiton?
http://yle.fi/uutiset/tutkijat_pohtivat_miksi_ilmaston_lampeneminen_nayttaa_pysahtyneen/6744771

Nämä ei ole ihan yksiselitteisiä juttuja ja siksi minusta on jopa vaarallista korostaa ilmastonmuutosta saastuttamisen suurimpana haittana.
Jos seuraavan kymmenen vuoden mittauksissa todetaankin, että ilmaston lämpeneminen on pysähtynyt, niin voi saada kuvan että huh, huh.. väärä hälytys.. kasvihuonepäästöt on ihan ok => homma kääntyy itseään vastaan. Keskustelu ja ilmapiiri, joka on johtanut mm. autojen päästöjen vähentämiseen, saattaa tyrehtyä?
Ts. yksi näkökulma (ilmaston lämpeneminen) ei saa tulla liian hallitsevaksi ympäristökeskustelussa. (Minusta esim. Suomessa co2 keskustelu on jatkuvasti pinnalla ja vesiensuojelu on suht retuperällä.) Ymmärrän kyllä, että kuvat sulavista jäätiköistä on dramaattisia ja sillä saadaan suurta yleisöä mukaan, eli näkökulma on ollut tehokas. Mutta jos teoria saa kolhuja, niin ollaanko liikaa yhden kortin varassa?

Noin pohjimmiltaan olemme samoilla linjoilla, saastuttamista pitää vähentää globaalisti. Mutta mitkä on oikeat keinot? Jos tehdään paikallisesti (vaikkapa EU tasolla) sellaista politiikkaa, että erinäinen tuotantotoiminta tulee kustannuksiltaan mahdottomaksi alueella, jossa ympäristöasiat on melko hyvällä mallilla (suhteessa moneen muuhun paikkaan).. ja josta seuraa tuotannon siirtyminen alueelle, jossa asioista ei tiedetä / välitetä => globaali karhunpalvelus ilmastolle.

 
nokivasara sanoi:
Kehitys on kuitenkin pysähtynyt, vaikka kasvihuonepäästöjen määrä on lisääntynyt?
Tämä mahdollisesti osoittaa, että vaikka kasvihuonepäästöillä on oma roolinsa, niin suuremmat kuviot vievät niistä voiton?
http://yle.fi/uutiset/tutkijat_pohtivat_miksi_ilmaston_lampeneminen_nayttaa_pysahtyneen/6744771

Nyt on tärkeää huomata useampi seikka:

-Ylen uutisen otsikointi ei ole oikein linjassa uutisen, eritoten alkuperäisen uutisen viestin kanssa.
-Ilmasto on tilastollinen suure, jossa muutama vuosi ei merkitse yhtä paljon kuin kymmenet ja jopa sadat vuodet. Lyhyiden aikavälien tuijottaminen voi antaa ihan väärän kuvan kehityksestä:

SkepticsvRealistsv3.gif


(http://www.theguardian.com/science/2013/jul/22/climate-change-slowdown-warming-oceans)

-Tuo mainittu hidastuminen mahtuu odotettavan vaihtelun piiriin ja sen syidenkin päälle ymmärretään.
-Lämpenemisen voi odottaakin välillä hidastuvan ja välillä kiihtyvän keskiarvoon nähden, sillä kaikki vaikuttaa kaikkeen: Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa meriin, jäätiköihin, kasvillisuuteen jne. ja nämä vuorostaan vaikuttavat ilmastoon.

Tuo ylen uutisen otsikko kannattaa unohtaa, sillä se ns. "take home message" on alkuperäisessä uutisessa ennemminkin tämä:

"Despite the slowdown in warming, by 2060 the world is still likely to have experienced average temperatures of more than 2C above pre-industrial levels – a threshold that scientists regard as the limit of safety, beyond which climate change impacts are likely to become catastrophic. Prof Rowan Sutton, director of climate research at the National Centre for Atmospheric Research at Reading University, said the current pause would only delay reaching this point by five to 10 years."

Nämä ei ole ihan yksiselitteisiä juttuja ja siksi minusta on jopa vaarallista korostaa ilmastonmuutosta saastuttamisen suurimpana haittana.

Valitettavasti ilmaston lämpeneminen on nykytiedon valossa yksiselitteisesti tosi asia. Sillä on myös selvä potentiaali olla saastumisen suurin haitta. Jos merenpinta nousee riittävästi, joutuvat miljoonat ihmiset tietyillä rannikkoalueilla jättämään kotinsa. Tärkeät viljelyalueet saattavat muuttua käyttökelvottomiksi sateiden vähentymisen tai lisääntymisen myötä. Ekosysteemit saattavat muuttua radikaalisti ja merivirrat saattavat muuttua. Sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Lisäksi vaikutukset jakautuvat epätasaisesti ja tässä "pelissä" on pahojen häviäjien seassa myös joitakin voittajia, mutta keitä he sitten lopulta ovat? Jos muutokset tulevat liian nopeasti, saattavat ne pistää maailmantalouden ihan sekaisin, sekä aiheuttaa vakavia paikallisia ongelmia kuten massatyöttömyyttä tai nälänhätää. Globaali eriarvoisuuskin saattaa lisääntyä huomattavasti, sillä muutoksiin sopeutuminen vaatii todennäköisesti rahaa, jolloin köyhien valtioiden asema huononee entisestään.

Jos seuraavan kymmenen vuoden mittauksissa todetaankin, että ilmaston lämpeneminen on pysähtynyt, niin voi saada kuvan että huh, huh.. väärä hälytys.. kasvihuonepäästöt on ihan ok => homma kääntyy itseään vastaan.

Näin voi toki käydä, mutta tätä vastaan voi toivottavasti taistella tiedottamisella. Tuollaisen johtopäätöksen vetäminen kun vaatii, että ei ymmärretä ilmastoa eikä ilmansaasteita.

Ts. yksi näkökulma (ilmaston lämpeneminen) ei saa tulla liian hallitsevaksi ympäristökeskustelussa. (Minusta esim. Suomessa co2 keskustelu on jatkuvasti pinnalla ja vesiensuojelu on suht retuperällä.) Ymmärrän kyllä, että kuvat sulavista jäätiköistä on dramaattisia ja sillä saadaan suurta yleisöä mukaan, eli näkökulma on ollut tehokas. Mutta jos teoria saa kolhuja, niin ollaanko liikaa yhden kortin varassa?

Ongelma eivät ole kolhut, vaan se, että ihmiset eivät osaa erottaa pientä kolhua isosta kolhusta taikka asettaa kumpaakaan oikeaan kontekstiin. Mutta tarkoitushan ei ilmastonmuutoskeskustelussa ole, että annettaisiin ihmisille mielikuva, että muita ongelmia ei ole. Mutuna sanoisin, että on tärkeätä kuitenkin pitää juuri tästä asiasta isoa haloota, jotta maiden hallituksille tulisi painetta tehdä asioille jotain. Tämä taas on tärkeää juuri sen takia, että nimenomaan hallituksilla on valta tehdä tälle asioille jotain. Yksilön pienillä valinnoilla ei saada tätä kelkkaa käännettyä riittäväksi.

Lisäksi kannattaa muistaa, että luonnonsuojeluasiat liittyvät yleensä toisiinsa. Ne samat prosessit, jotka saastuttavat vesiä, saattavat myös edesauttaa ilmastonmuutosta. Toisaalta CO2-päästöt ja ilmastonmuutos aiheuttavat muutoksia vesiekosysteemeihin. Huoli ilmastonmuutoksesta on siis välillisesti myös huolta aavikoitumisen lisääntymisestä, vesistöjen pilaantumisesta, ikiroudan sulamisesta, eliökunnan supistumisesta jne.

Noin pohjimmiltaan olemme samoilla linjoilla, saastuttamista pitää vähentää globaalisti. Mutta mitkä on oikeat keinot? Jos tehdään paikallisesti (vaikkapa EU tasolla) sellaista politiikkaa, että erinäinen tuotantotoiminta tulee kustannuksiltaan mahdottomaksi alueella, jossa ympäristöasiat on melko hyvällä mallilla (suhteessa moneen muuhun paikkaan).. ja josta seuraa tuotannon siirtyminen alueelle, jossa asioista ei tiedetä / välitetä => globaali karhunpalvelus ilmastolle.

Juuri näin, sen takia asioista pitäisi sopia globaalilla tasolla eli kaikkien pitää sitoutua projektiin. Ei siitä tosiaan tule yhtään mitään jos vaikka vain EU lähtee taistoon, koska sitten kuvaamallasi tavalla vailla omatuntoa ja moraalia toimivat firmat siirtävät toimintansa niihin maihin, joissa ei olle niin tarkkoja asioiden suhteen. Vastavetona EU (tai mikä tahansa päästörajoituksiin sitoutunut joukko) voisi tietysti periaatteessa yrittää kieltää "rikkurimaissa" tuotetun tavaran toimittamisen alueellensa, mutta kun esimerkiksi Kiina jo yksinään edustaa aika isoa markkinaa, on epäselvää olisiko tällä toivottua vaikutusta. Toki on aikamoista utopiaa, että moisten päätösten tekeminen onnistuisi ainakaan nykyisessä ilmapiirissä, joissa poliitikot vielä kuuntelevat teollisuuden edustajia, jotka ainoastaan puolustavat omia, lyhyen tähtäimen rahallisia intressejään. Tämän takia tarvittaisiin sitä kansalaisten painetta, sillä kaikista enitenhän poliitikko pelkkää pestinsä menettämistä. ;)

Tuo asioista sopiminen globaalilla tasolla on sujunut tähän mennessä niin hienosti, että itse olen kyllä aika pessimistinen sen suhteen, että asialla saataisiin tehtyä riittävästi.
 
RoccoScientist sanoi:
...
Juuri näin, sen takia asioista pitäisi sopia globaalilla tasolla eli kaikkien pitää sitoutua projektiin. Ei siitä tosiaan tule yhtään mitään jos vaikka vain EU lähtee taistoon, koska sitten kuvaamallasi tavalla vailla omatuntoa ja moraalia toimivat firmat siirtävät toimintansa niihin maihin, joissa ei olle niin tarkkoja asioiden suhteen. Vastavetona EU (tai mikä tahansa päästörajoituksiin sitoutunut joukko) voisi tietysti periaatteessa yrittää kieltää "rikkurimaissa" tuotetun tavaran toimittamisen alueellensa, mutta kun esimerkiksi Kiina jo yksinään edustaa aika isoa markkinaa, on epäselvää olisiko tällä toivottua vaikutusta. Toki on aikamoista utopiaa, että moisten päätösten tekeminen onnistuisi ainakaan nykyisessä ilmapiirissä, joissa poliitikot vielä kuuntelevat teollisuuden edustajia, jotka ainoastaan puolustavat omia, lyhyen tähtäimen rahallisia intressejään. Tämän takia tarvittaisiin sitä kansalaisten painetta, sillä kaikista enitenhän poliitikko pelkkää pestinsä menettämistä. ;)
...
Hyviä pointteja kaikki tyynni.. tästä viimeisestä vielä...
Tuo tavaran toimittamisen estäminen 'rikkurimaista' (minunkin kannattama ajatus) on hankalaa, koska esim. Saksan autoteollisuuden suurimpia vientimaita on jo Kiina.. ja poliitiikka & raha on käsi kädessä.
Kiinan yms. maiden sisäinen ympäristötietoisuuden kasvu lienee ainoa toimiva keino? Sitä odotellessa savusumu senkun tiivistyy.
Kiinassa sentään jo pientä merkkiä siitä, että hälytyskellot on alkaneet soida.
 
nokivasara sanoi:
Tuo tavaran toimittamisen estäminen 'rikkurimaista' (minunkin kannattama ajatus) on hankalaa, koska esim. Saksan autoteollisuuden suurimpia vientimaita on jo Kiina.. ja poliitiikka & raha on käsi kädessä.

Kyllä, tämä on suuri ongelma. Samasta syystä vaikkapa USA:n pakottaminen ruotuun on myös hankalaa, mutta Kiina on ehkä kaikista hankalin.

Kiinan yms. maiden sisäinen ympäristötietoisuuden kasvu lienee ainoa toimiva keino? Sitä odotellessa savusumu senkun tiivistyy. Kiinassa sentään jo pientä merkkiä siitä, että hälytyskellot on alkaneet soida.

Seuraava on sitten ihan puhdasta mutuilua: Kyllä sieltä pitäisi periaatteessa tietämystä löytyä, eivät siellä tiedemiehet kuitenkaan ole sen tyhmempiä kuin täälläkään. Kiinan tilanne vain on mitä on. Maa on (käsittääkseni) vahvassa nousussa, mitä halvat ja saastuttavat energiamuodot vain edesauttavat. Lisäksi kommunistidiktatuurissa ei hallituksen tarvitse samalla tavalla pelätä kansalaisten mielipidettä, etenkin kun sitä jatkuvasti kontrolloidaan medioita ja internettiä sensuroimalla (toisaalta vallankumousta pitääkin sitten pelätä vähän eri malliin kuin länsimaissa...). Toisaalta sitten saasteiden seuraukset ovat siellä monin paikoin kirjaimellisesti näkyvämmät kuin täällä, joten se kolikon kääntöpuoli ei ole yhtä helposti unohdettavissa kuin meillä päin. Kiinalla on myös todennäköisesti halua näyttää kykenevänsä edistyksellisyyteen, kunhan se ei vaaranna vallanpitäjien asemaa. Saasteita vastaan taisteleminen on sisäpoliittisesti aika turvallinen keino elvistellä tieteen ja insinööritaidon tasolla, sekä sijoitettavissa olevien resurssien määrällä. Nämä ja varmaan muutamat muutkin näkökannat sitten vetävät siellä päättäjien pohdinnoissa köyttä.
 
Näin vähän veikkasin lukiessani tuota juttua, että tämä keksintö kuulostaa paremmalta, mitä on. Saksassa on alettu rakentamaan tuulivoimalapuistojen yhteydeen isoja akkuhalleja, joiden tarkoitus on käsittääkseni tasata tuota piikkien ja nollajaksojen välistä eroa eli tuulienergiaa olisi tarjolla tasaisesti akkujen myötä. Onko se sitten tarpeeksi edullista sähköä, kun huomioi lisäinvestoinnit, jotka se vaatii.
 
Juupa juu. Laitetaan vaan EU:ssa hirveät päästönormit pystyyn ja suljetaan markkinat kaikilta sellaisilta tuotteilta, joita ei ole tuotettu niiden normien mukaan. Eipä tarvitse kovin monia tuotteita sen jälkeen tuottaakaan, eikä hankkia ja voidaan samantien palata kivikaudelle. Muu maailma nauraa hetken ja sitten jossain vaiheessa vyöryvät sotakoneistonsa kanssa koko Euroopan yli ja ottavat nämäkin alueet omaan käyttöönsä.

Jotain suhteellisuuden tajua tähän kaikkeen ilmastovouhotukseen saa, kun vierailee Kiinassa. Onhan se siellä käyminen aivan järjetön terveysriski ja päivä Kiinassa lyhentää elinikää varmaan kuukaudella, mutta on se myös silmiä aukaisevaa. On meinaan aivan se ja sama vaikka EU:ssa lopetettaisiin hengittäminenkin, kaiken muun "päästöjä" tuottavan toiminnan ohella, kun kiinassa on ilma niin sakeaa, että aurinkokin on kansalle esitettävä keinoaurinkona.

article-2540955-1AB96BA200000578-505_964x643.jpg

Auringon nousu Taivaallisen rauhan aukiolla 16.1.2014.

original.jpg

Pilvipoutainen taivas, jollaista moni Pekingiläinen ei ole koskaan näynyt kuin kuvissa. 23.1.2013

Enkä tarkoita sitä, että täällä voitaisiin sikailla mielin määrin, vaan sitä että eurooppalaisten ilmastotekopyhyys on järkyttävää itsepetosta. Sitä mukaa kun teollisuus on siirtynyt kaukoitään, se on myös muuttunut monin kertaisesti saastuttavammaksi.
 
TT_rex sanoi:
Saksassa on alettu rakentamaan tuulivoimalapuistojen yhteydeen isoja akkuhalleja, joiden tarkoitus on käsittääkseni tasata tuota piikkien ja nollajaksojen välistä eroa eli tuulienergiaa olisi tarjolla tasaisesti akkujen myötä. Onko se sitten tarpeeksi edullista sähköä, kun huomioi lisäinvestoinnit, jotka se vaatii.

Saksalaisen tuulivoiman edullisuudesta ei mitään hajua, mutta yleisellä tasolla edullisuuslaskelmiinkin vaikuttanee paljon se tarkastellaanko asiaa pitkällä vaiko lyhyellä tähtäimellä ja mitä kaikkia tekijöitä otetaan mukaan arvioihin. Siellähän taidetaan ajaa nyt ydinvoimaa alas ja vieläpä pitkälti koska japanilainen tsunami selkeästi paljasti kuinka riskialtista ydinvoima on Manner-Euroopassa :rolleyes:. Tuulivoimalle vaihtoehto on siis perinteinen kivihiili ja kumppaneineen. Fossiilisten polttoaineiden käyttäminen voi olla lyhyellä tähtäimellä halvempaa, mutta jos huomioidaan ympäristövaikutukset ja se, että tuulivoimaan ja akkuihin liittyvä teknologia etenee nopeiten sillä, että niistä kerätään kokemuksia, saattaa pidemmällä aikavälillä tuulivoima olla lopulta se taloudellisestikin fiksumpi veto. Toki tuollainen pitkän tähtäimen talousvaikutusten ennustaminen on pitkälti käsien heiluttelua. Itse pidän kuitenkin hyvänä asiana, että tuollaiseen teknologiaan uskalletaan investoida edes jonkin verran.

Penguin sanoi:
Muu maailma nauraa hetken ja sitten jossain vaiheessa vyöryvät sotakoneistonsa kanssa koko Euroopan yli ja ottavat nämäkin alueet omaan käyttöönsä.

Tuo taitaa olla edessä joka tapauksessa. Tai sanotaan ehkä yleisemmin, että maailmanrauhan ylläpitäminen on entistä haastavampaa siinä vaiheessa kun sadat miljoonat ihmiset joutuvat kodeistaan pakosalle ympäri maailman ja ilmastonmuutoksen epätasa-arvoisuus lyö tiettyjä kansoja kuin vierasta sikaa. Kun rahaa sitten pakon edessä ohjataan sopeutustoimiin ja yhteiskunnat kokevat suuria muutoksia ja mahdollisesti myös sisäisiä kahinoita vihaisten kansalaisten vaatiessa päättäjiä vastuuseen, saattavat tietyt maat muuttua naapureiden silmissä hyvinkin houkutteleviksi reppuretkeilyn kohteiksi. Toisaalta ilmastonmuutoksesta hyötyvät maat muuttuvat nekin houkutteleviksi, joskin vähän eri syistä.

Jotain suhteellisuuden tajua tähän kaikkeen ilmastovouhotukseen saa, kun vierailee Kiinassa. Onhan se siellä käyminen aivan järjetön terveysriski ja päivä Kiinassa lyhentää elinikää varmaan kuukaudella, mutta on se myös silmiä aukaisevaa. On meinaan aivan se ja sama vaikka EU:ssa lopetettaisiin hengittäminenkin, kaiken muun "päästöjä" tuottavan toiminnan ohella, kun kiinassa on ilma niin sakeaa, että aurinkokin on kansalle esitettävä keinoaurinkona.

Enkä tarkoita sitä, että täällä voitaisiin sikailla mielin määrin, vaan sitä että eurooppalaisten ilmastotekopyhyys on järkyttävää itsepetosta. Sitä mukaa kun teollisuus on siirtynyt kaukoitään, se on myös muuttunut monin kertaisesti saastuttavammaksi.

Senpä takia myös Kiinaa yritetään vahvasti saada ilmastotalkoisiin mukaan. Sitä teollisuutta ei kuitenkaan taideta enää millään pakkokeinollakaan saada sieltä Kiinasta pois. Länsimaalainen hyvinvointivaltion kansalainen haluaa kulutushyödykkeensä halvalla ja firmat kovia voittoja, joten aasialainen orjatyövoima on tullut jäädäkseen. Lasku tästä kuitataan sitten myöhemmin vähän eri muodossa.
 
Kyllä se teollisuus pois saadaan Kiinasta. Microsoft juuri sulki Nokialta tulleet tehtaansa Kiinassa ja tuotanto on keskitetty Vietnamiin. Syy on hyvin yksinkertaisesti siinä, että kiinalainen työntekijä on liian kallis ja alkanut lakkoilemaan. Vietnamissa on halvempaa, eikä siellä lakkoilla. Seuraava askel on joko Kambodža tai vaihtoehtoisesti siirtyminen Afrikkaan. Näissä työtekijän olot ovat vielä huonommat ja palkat vielä pienemmät kuin Vietnamissa. Intiassahan ei ole enää pitkään aikaan kannattanut teettää, kun palkat ovat korkeat, väki laiskaa ja viranomaiset arvaamattomia.
 
RoccoScientist sanoi:
Saksalaisen tuulivoiman edullisuudesta ei mitään hajua, mutta yleisellä tasolla edullisuuslaskelmiinkin vaikuttanee paljon se tarkastellaanko asiaa pitkällä vaiko lyhyellä tähtäimellä ja mitä kaikkia tekijöitä otetaan mukaan arvioihin. Siellähän taidetaan ajaa nyt ydinvoimaa alas ja vieläpä pitkälti koska japanilainen tsunami selkeästi paljasti kuinka riskialtista ydinvoima on Manner-Euroopassa :rolleyes:. Tuulivoimalle vaihtoehto on siis perinteinen kivihiili ja kumppaneineen. Fossiilisten polttoaineiden käyttäminen voi olla lyhyellä tähtäimellä halvempaa, mutta jos huomioidaan ympäristövaikutukset ja se, että tuulivoimaan ja akkuihin liittyvä teknologia etenee nopeiten sillä, että niistä kerätään kokemuksia, saattaa pidemmällä aikavälillä tuulivoima olla lopulta se taloudellisestikin fiksumpi veto. Toki tuollainen pitkän tähtäimen talousvaikutusten ennustaminen on pitkälti käsien heiluttelua. Itse pidän kuitenkin hyvänä asiana, että tuollaiseen teknologiaan uskalletaan investoida edes jonkin verran.

Nykyaikaisen myllyn arvioitu käyttöikä on noin 30 vuotta. Akustojen käyttöiästä ei ole tietoa (voisin kyllä kaivaa papereista tiedon), mutta uskoisin, ettei tähän akkuhommaan olisi lähdetty, jos sakemannien laskelmat olisivat osoittaneet sen kannattamattomaksi jollain järkevällä aikavälillä. Akkuteknologia kehittyy kuitenkin tässä kokoajan matkanvarrella eli halvempaa ja tehokkaampaa akkua on tulevaisuudessa varmasti saatavilla.

Muistaakseni, siis korostan sanaa muistaakseni, eräässä arviossa oli mainittu, että noin 50-60 myllypuistoa akkuhalleineen hyötykäytössä tarkoittaisi sitä, että Saksan osalta fossiilisista polttoainesta sähköntuotannossa voitaisiin luopua.
 
Penguin sanoi:
Kyllä se teollisuus pois saadaan Kiinasta. Microsoft juuri sulki Nokialta tulleet tehtaansa Kiinassa ja tuotanto on keskitetty Vietnamiin. Syy on hyvin yksinkertaisesti siinä, että kiinalainen työntekijä on liian kallis ja alkanut lakkoilemaan. Vietnamissa on halvempaa, eikä siellä lakkoilla. Seuraava askel on joko Kambodža tai vaihtoehtoisesti siirtyminen Afrikkaan. Näissä työtekijän olot ovat vielä huonommat ja palkat vielä pienemmät kuin Vietnamissa. Intiassahan ei ole enää pitkään aikaan kannattanut teettää, kun palkat ovat korkeat, väki laiskaa ja viranomaiset arvaamattomia.

Hyvä pointti. Kyllä noita nk. free trading zoneja tarjoavia maita riittää tuolla suunnalla (niissähän nuo tavarat yleensä valmistetaan), eikä Kiinan saasteista voi länsimaihin menevää tuotantoa juuri syyttää. Siellä on kuitenkin kotimainenkin tuotanto ymmärtääkseni kovassa nousussa, energiaa tuotetaan halvalla, autoja on kaupunkialueilla ihan pirusti ja päälle vielä kaivos- ja muu saastuttava teollisuus. Vaikka siis länkkäreiden teollisuus saataisiin tuolta (ja Aasiasta ylipäätään) pois, ei tuolla siltikään pilvetöntä sinitaivasta tihrusteltaisi. Saapi nähdä miten tilanne tuolla edistyy tulevina vuosina.
 
Vaari tuolla toisessa ketjussa meinaa leikata Lupiininsa tontin rajalta. Tuosta tuli mieleen, että
päivän hesarin mielipide palstalla on kaksi täysin vastakkaista kirjoitusta vieraslajeista.

Toisen mielestä kummallista jotenkin jaotella joku laji vieraaksi, samalla maapallolla ollaan jne ja kimalainen jopa hyötyy eräästä lajista (joku palsami) joka on himalajalta lähtöisin kuten kimalainenkin. Kyseenalaistetaan myös miksi alkuperäinen laji olisi jotenkin arvokkaampi kuin vieraslaji. Hyvä kirjoitus mielestäni ja itse olen tällä kannalla (tietämättömyyden suomalla varmuudella), ja lisäksi siksi, että pidän Lupiineista.

Toinen kirjoitus taas on luonnonsuojeluammatilaisten joiden mielestä kaikki pitää tappaa (lupiinit, kurtturuusut yms) mikä on ihmisen Suomeen tuomaa, muttei esimerkiksi Merimetsoa joka ei ole ihmisen tuoma.
Minulle herää kysymys, eikö ihminen kuulu luontoon? Jos ihminen kantaa siemenen taskussaan miten se eroaa siitä että joku lintu roudaa saman siemenen mahalaukussaan ja sontii sen uuteen paikkaan?
 
^Ongelmana lienee em. vieraslajien kova leviäminen, jonka seurauksen alkuperäiset kasvit väistyvät. Muuten ei kai kukaan olisi niistä huolissaan.
 
Luonnolliset tapahtumat ja ihmisten toimet on kyllä yleisesti tapana jollain tavalla erotella toisistaan, sillä ihminen on monella tavalla hyvin erityisessä asemassa tällä planeetalla (vaikka toisaalta onkin vain eläin muiden joukossa). Me pystymme tiedostamaan tekojemme vaikutukset ja tarvittaessa voimme myös pyrkiä korjaamaan tilanteen. Toisaalta jos tavoitteena on estää jonkin paikallisen ekosysteemin biodiversiteetin köyhtyminen vieraslajin toimesta, minusta sillä ei sinällään ole väliä onko kyseessä ihmisen tuoma vieraslaji vai ns. luonnollista kautta kulkeutunut. Luonnollinen muutos kun ei ole sama asia kuin hyvä muutos - toki hyvän voi määritellä useammalla kuin yhdellä tavalla.
 
Kurtturuusuista puheen ollen, ajeltiin tänään vaimon kanssa kauppareissua. Vaimo viherpeukalona seuraili tien laidassa ohi lipuvaa, minulle tuntemattomia kasveja sisältävää pusikkoa ja mutisi puoliääneen itsekseen "noita kurtturuusuja pitäisi kaupungin miesten hävittää..". Läheltä piti, ettei tullut mutistua vastakommenttia "ei kait sentään aivan kaikkia.." Onneksi sain pidettyä suuni soukalla, taatusti olisi tullut sanomista.  :)
 
Luonnonsuojelusta ei tule ikinä yhtään mitään, kuten ei oikein mistään muustakaan, sillä suurimmalla osalla ihmisistä on niin vakavia puutteita ymmärryksessään.
 
Kurtturuusuista, poistin isot puskat niitä pihaltamme jo kymmenen vuotta sitten. Syynä vain, että ne levisivät, eikä niitä saanut pidettyä aisoissa. Revin niitä juurineen, mutta sehän vain pehmitti maata sinne jääneille pienille juurille. Muutaman vuoden piti niitä pieniä nousijoita repiä. Sitkeä pirulainen.
En ainakaan istuttaisi niitä, mutta eipä ne minua muualla haittaakaan. Lupiinit sama juttu.

Vieraslajeista, ihan jatkuvalla syötöllä kuolee lajeja, joista ihminen ei ole edes tietoinen. Tai syntyy. Sitä kutsutaan evoluutioksi. Mielestäni evoluution täytyy antaa rullata ihmisen siihen liikaa puuttumatta.
En ole kovin innostunut mistään vieraslajeista. Vai pitäisikö vaikka tuoda metsiimme joku Siperiantiikeri. Juu, omaan pihaan olen tuonut joitain yrttejä. Euroopasta kuitenkin. Salvia on menestynyt hienosti, mutta eipä se siitä leviä. Syön sen.

Jaa niin, jos oikein miettii, niin eikö perunakin ole vieraslaji?
 
Sgigge sanoi:
Luonnonsuojelusta ei tule ikinä yhtään mitään, kuten ei oikein mistään muustakaan, sillä suurimmalla osalla ihmisistä on niin vakavia puutteita ymmärryksessään.

Tämä on niin totta
 
Vaikka miten nättejä jonkun silmään olisivat, niin lupiinit saivat tonttini laidalta kyytiä. Olen aiemmin yrittänyt hävittää niitä kaivamalla juuret pois, jopa sellaisella Fiskarsin tarkoitusta varten tekemällä vehkeellä. Vaikutti täysin toivottomalta puuhalta. Nyt saivat maistaa akkukäyttöistä siimaleikkuria, poikki menivät. Aika näyttää, tehoaako niihin mitkään mekaaniset keinot?
Matkan varrella silmittelin lupiineja. Jotkut kesantopellot näyttivät olevan sinisenään lupiinien peitossa. Mieluummin sitä katselisi hyötykasveja, vaikkapa kukassa olevaa keltaista rypsipeltoa.