https://www.popvakuutus.fi/asiakaspalvelu/yhteistyokumppaneiden-edut?utm_source=autostadium&utm_medium=banner&utm_campaign=autovakuutus_autostadium_jatkuva&utm_content=autovakuutus_0418

Lukeminen: Minkä kirjan luit viimeksi?

Tuli luettua Anthony Bourdainin Kitchen Confidential.
Karua tarinaa asiakkaiden, omistajien ja työkavereiden kusetuksesta ja ravintoloiden raadollisuudesta.
Rankasta elämästä keittiömaailmasta ja vaivaisesta vapaa-ajasta, huumeita, viinaa, rikollisuutta.
Näkemys on puhtaasti Anthonyn ja vaikka kuinka olisi tottakin, niin vain hänen osaltaan.
Ja onhan elämä ison veden takana toki erilaista, kuin meillä,
mutta oli mikä oli, ei keittiömaailmaa voi moisen perusteella yleistää.

Jos jotakuta kiinnostaa tuon miehen sielunelämä, niin voihan sen kirjan lukea.
Varsinaisesti apuja, ohjeita ja neuvoja omaan keittiöön ei kirjassa juuri ollut.

 
William Faulkner: Voittamattomat.
- Taattua Faulkneria tämäkin. Sukuromaani USA:n sisällissodan ajalta, päähenkilöt ensin vuoria poikia seuraamassa isompien tekemisiä ja lopussa itse keskeisessä asemassa.

Ei ainakaan minulla mennyt sellaiseen "ei malta laskea käsistään" -luokkaan, eli antaisin pisteitä 3½/5.
 
Missäs muut lukijat ovat, pääsen kohta kommentoimaan omia juttujani?
Juuri sain loppuun Kurt Vonnegutin teoksen 'Hui hai eli jäähyväiset yksinäisyydelle'.
Joskus lukioaikoina tykkäsin tämän tyyppisistä kovastikin, mutta vähän kepeän puolelle menee nykytulkintani mukaan, eli tähtösiä 3,5/5.
 
Legioonalainen Peters - Tarkka-ampujan tähtäimessä, ehkäpä sarjan huonoin teos mutta tulipahan luettua.
 
Vähän on tullut luettua romaaneja, mutta tämän luin muutama päivä sitten: Aja Kovempaa! (maantiepyöräilijän käsikirja  ;)
 
Paha71 sanoi:
Seuraavana ostoslistallani on saman kirjailijan ( = Jarkko Sipilän ) "Rikospaikka - Takamäki 7-8" sekä Christian Rönnbackan "Julma".

Itseäni lainaten; Rönnbackan teos oli lomaa aloitellessani päässyt pokkariversiona loppumaan paikallisessa kirjakaupassa, tilalle ostin Seppo Jokisen "Vihan sukua".
 
Walter Isaacson: Steve Jobs

Oli hieman yllätys, kuinka sekalainen tunnelma kirjasta jäi ja miten ennakkoluuloistani poikkeava henkilö Jobs ilmeisesti lopulta oli. Kuitenkin suositeltavaa luettavaa. ***1/2

Lee Child:
Paluu Päämajaan (eli viimeisin Jack Reacher)

Hieman vaisu. Ehkä jo liikaa toistaa itseään. Mutta tämä on sellaista sopivaa yövuoro luettavaa. Ei kovin yllättävää eikä haittaa vaikka vähän väliä joutuu keskeyttämään lukemisen. Tunnelma ei siitä kärsi. Heikoimpia Reacher-kirjoja IMO.  **1/2


 
Kirjojen lukeminen on jotenkin jäänyt. Nyt kesällä tuli luettua Harry Harrisonin Ruostumaton Teräsrotta syntyy.  Taattua Harrisoniahan tuo oli, tosin sarjan ensimmäiset osat ovat parempia.

Äänikirjoihin sen sijaan olen totaalisen hurahtanut. Lainailen niitä kirjastoista ja rippaan MP3 tai WMA -muotoon ja kuuntelen pikkusoittimella. Saman laitteen saa autoon kiinni joten kirja jatkuu siitä mihin on jäänyt.
Nyt on menossa Kalle Isokallion Aunen ketjureaktio. Ihan hauska. Sitä ennen Antti Leikaksen Melominen. Siitä en pitänyt niin paljon, varsinkin alussa kerronta hyppiii turhan paljon.
Kesän alussa tuli taas kuunneltua Sormusten Herra -trilogia. Siinä on 60 levyä kuunneltavaa,mutta Heikki Määttäsen luenta on niin nautittavaa että se ei tunnu pitkästyttävältä.
Seuraavana on odottamassa Robert Galbraithin Käen kutsu. Nimeä ei pitäne ajatella fingerporilaisittain.. 8)
 
Markku sanoi:
Äänikirjoihin sen sijaan olen totaalisen hurahtanut. Lainailen niitä kirjastoista ja rippaan MP3 tai WMA -muotoon ja kuuntelen pikkusoittimella.

Tähän täytyy alkaa taas syksyn tullen. Varsinkin pidemmillä, rauhallisilla juoksulenkeillä tulee (yleensä nimenomaan syksyisin & talvella) kuunneltuja kirjaston levyiltä ripattuja kirjoja. Samaten pidemmillä automatkoilla yksin ajaessa, joskus on todella viihdyttävää kuunnella äänikirjoja. Lukian merkitys on aika suuri siihen minkälainen elämys tuo kuuntelu on.

Ja klassikko kuunnelmana Linnunradan käsikirja liftareille Heikki Kinnusen lukemana on tullut pariinkin kertaan käytyä läpi. Löytyy edelleen mp3 muodossa :D
 
tuRboman sanoi:
Lee Child:
Paluu Päämajaan (eli viimeisin Jack Reacher)

Hieman vaisu. Ehkä jo liikaa toistaa itseään. Mutta tämä on sellaista sopivaa yövuoro luettavaa. Ei kovin yllättävää eikä haittaa vaikka vähän väliä joutuu keskeyttämään lukemisen. Tunnelma ei siitä kärsi. Heikoimpia Reacher-kirjoja IMO.  **1/2
Jaa, pitääköhän sitten tehdä poikkeus ja jättää tuo hankkimatta :(

Jonassonin Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi tuli viimeksi luettua. Leffanakin olisi mukava nähdä lukemisen jälkeen :) Erilainen ja hyväntahtoista huumoria täynnä.
 
tuRboman sanoi:
Ja klassikko kuunnelmana Linnunradan käsikirja liftareille Heikki Kinnusen lukemana on tullut pariinkin kertaan käytyä läpi. Löytyy edelleen mp3 muodossa :D

Käsikirja on minulle the klassikko ja kulttikirja. Kuuntelin kuunnelmat  viimeksi kevättalvella läpi.
Hyllystä löytyy kirjat suomeksi ja englanniksi, suomalaiset kuunnelmat, tv-sarja ja elokuva.
Ja tietysti pyyhe.  Don't panic. :rolleyes:
 
Mika Kamensky: Strateginen johtaminen. Menestyksen timantti.

Melkoisen ajatuksia herättävä teos. Tuo vaikutti paljon siihen, että lukemiseen kului hurjasti aikaa, kun tuli pysähdyttyä tämän tästä ja tuon tuosta pohdiskelemaan asioita omien työkuvioiden vinkkelistä.

Ehdottomasti suositeltava!

 
Kyllä tuon luki, ei mitenkään kummoinen ja vähän jäi Stalin "perintö" vaisuksi.
 
Kesäloman lukemistona meni Markku Ropposen Jyväskylän seuduille sijoittuva Kuhala - sarja. Sopivan kevyttä lomalukemista.
 
Andrzej Szczypiorski: Alku.
Hieno romaani pääosin toisen maailmansodan aikaisesta Puokasta, jossa juutalaiset ja muut kansalaiset elävät järjestelmän ja tilanteen keskellä. Olisi varmaankin tiiviyden vuoksi lukea tämä yhtäsoittoa, nyt meinasivat henkilöt unhoittua kesken lukemisen.
Lopussa pikkuisen lässähti.

4+/5.
 
Antonio Tabucchi: Damasceno Monteiron katkaistu pää

Mukava kirja lukea, selkeää ja nopealukuista tekstiä, kiinnostava tarina. Taitaa olla lukemistani Tabucchin kirjoista suosikkini. Ei ehkä yllä kirjallisuuskriitikkojen top-listoille, mutta annetaan kriitikkojen olla.

4+/5.
 
Orhan Pamuk: Valkoinen linna.
Aika paljon Sinuhen ja Waltarin muiden reissueeposten tyylinen tarina italialaisesta miehestä,  joka joutuu turkkilaisten vangiksi ja orjaksi. Monenlaista tuossa sattuu ja  tapahtuu, perusvire juuri Sinuhen tapaan hiukan surumielinen. Paikoitellen pidin kovastikin, toisinaan odottelin kirjan loppumista. Ihan huippupisteitä ei siis minulta tälle irtoa.
3,5/5.
 
Tällä kertaa tiukasti aivot narikkaan; King, Tohtori uni ja toisena Cussler, Nollapiste. Nyt luettavana Carlos Ruiz Zafón, Marina.
 
Tohtori uni odottelee itselläkin kaaapissa lukuinspistä, monta muutakin kirjaa on haalittu luettavaksi.

Viimeisimpänä Piper Kerman - Vuosi vankilassa, Orange is the new black -sarjan siivittämänä.