https://www.popvakuutus.fi/asiakaspalvelu/yhteistyokumppaneiden-edut?utm_source=autostadium&utm_medium=banner&utm_campaign=autovakuutus_autostadium_jatkuva&utm_content=autovakuutus_0418

Laskettelu

Pääsiäisen laskukokemukset tulevat Sveitsin Zermatista ja tässä "havainnot":

Kylä on jo lähempänä pientä kaupunkia eli kyläksi se on iso ja sieltä löytyy kaikkea McDonaldsista alkaen. Ajanvietettäkin löytyy moneen lähtöön. Majoituksen valinnassa kannattaa hieman katsella myös sijaintia hisseihin nähden vaikka toisaalta kylässä ski bussitkin kulkevat ja takseja on tarjolla (kaikki sähköisiä).

Zermattin kylään ei voi ajaa omalla autolla vaan se pitää jättää 5 km päähän edelliseen kylään (Täsch) ja siitä matka jatkuu paikallisjunalla tai taksilla. Täschin rautatieaseman vieressä on iso parkkitalo, johon auto on helppo jättää ja hypätä junaan. Zermattin päässä sitten voi matkaa jatkaa kylän sähkötakseilla. Sähkötaksit ovat sympaattisia laitteita ja toimivat kylän etäisyyksillä hyvin. Olisivatkohan nuo sukua lentokentilläkin liikkuviin ajoneuvoihin?
https://www.zermatt.ch/en/Media/Attractions/E-Taxi-Christophe

Täschissä on myös hotelleja ja jos hieman haluaa majoituskuluissa säästää, niin Täschissä voi yöpyä esimerkiksi matkustuspäivän päätteeksi ensimmäisen yön ja sen jälkeen vasta ensimmäisenä "varsinaisena" päivänä matkustaa Zermattiin. Koska noita liikennevälineitä kuitenkin tarvitaan kylien välissä, sitä ei voi suositella, että asuisi jatkuvasti esim. Täschissä ja siirtyisi sieltä joka päivä rinteeseen ja takaisin.

Rinteet olivat nyt vielä pääsiäisenäkin hyvässä kunnossa ja kaikki kyläänlaskutkin olivat auki. Vain paikoitellen alempana oli rinne menossa puhki. Toki lämpötilat olivat sitä luokkaa, että alempana rinteet olivat loskaisia ja kumpareisia. Ylhäältä sitten löytyi pakkasta ja jäisiäkin rinteitä. Zermattin kylä on 1600 m korkeudella ja ylin asema 3883 m korkeudella. Tuolle välille mahtui siis kaikenlaista lunta päivän aikana.

Edellisen kerran alueella tuli käytyä Cervinian puolelta 2018. Sen jälkeen on tullut pari uutta hissiä. Rothornin "vasemmalle" puolelle on tullut gondolihissilinja (paikallislehden mukaan huippumoderni itsenäisesti operoiva hissilinja, mitä se sitten tarkoittaakaan) ja alueen ylimmälle huipulle nostanut kabiinihissi on saanut rinnalleen uuden modernin gondolihissin. Cerviniaan "palaavien" kannalta tämä huipulle nostava uusi hissi on hyvä uudistus ja käsittääkseni vanhaan verrattuna myös hieman paremmin tuulta sietävä.
Parhaillaan rakenteilla oli myös hissilinja Italian suunnasta tuonne ylimmälle huipulle ja sen jälkeen hisseillä pääsee siirtymään Zermattin ja Cervinian kylien välillä myös kesällä.

Jos pohtii, kummalle puolelle kannattaa majoittua, Zermattiin vai Cerviniaan, niin molemmista ehtii "kaikkialle", joten sen puolesta ei ole kovin suurta eroa. Cerviniaan on ehkä hieman enemmän "kiire" takaisin kuin Zermattiin, joten sen puolesta Zermatt on hieman "parempi". Hintatasossa Cervinia taas voittaa Zermattin. Voisi sanoa, että Zermattiin ei kannata lähteä säästämään. Hintaero pätee sekä kylässä että rinneravintoloissa. Sveitsin puolen rinneravintoloiden hinnat olivat karkeasti ottaen tuplat Italian puolen hintoihin verrattuna.

Kaiken kaikkiaan hieno paikka; maisemat ovat jylhät ja rinteet hienot. Matka toimi myös hyvin pääsiäisen laskettelumatkana.


 
Edelliseen lisähuomioita vielä.

Jäätiköiden sulamisen näkee tuolla(kin) ja se hieman laskee tunnelmaa.

Paikallisen lehden mukaan uusi hissi huipulle Italian suunnasta mahdollistaa uuden syösylaskukisan maailmancuppiin, jossa lasketaan ensimmäistä kertaa maasta toiseen. Taisi olla talvelle -23-24 suunnitteilla.
 
Himoksessa näyttää vielä ihan talvelle.
 

Liitteet

  • IMG_20220423_080441.jpg
    IMG_20220423_080441.jpg
    43,7 KB · Katsottu: 114
TTO sanoi:
Ylläpitohuoltoa pystyy tekemään varmasti itse, mutta isompaa täyshuoltoa noilla välineillä ei mielestäni tehdä. Sen näköiset railot/kolot suksien pohjiin onnistuin taas kevätrinteessä saamaan vaikka silmät auki laskinkin, että pelkällä "voiteella" pohjat eivät taida hoitua. Ski Servicestä nuo kuitenkin palautuvat aina "uuden veroisina".
Eipä toi kolojen paikkauksen mikään kummoinen operaatio ole. Paikkapuikkojen käytön oppii nopeasti ja ainakin itse olen saanut ihan asiallista jälkeä ja paikat ovat pysyneet. Paljoahan noi ei oikeastaan maksa.

Suksihuoltojen ongelma ainakin itselle on se useampi tunti joka menee kamojen vientiin ja hakuun.
 
oddis sanoi:
Eipä toi kolojen paikkauksen mikään kummoinen operaatio ole. Paikkapuikkojen käytön oppii nopeasti ja ainakin itse olen saanut ihan asiallista jälkeä ja paikat ovat pysyneet. Paljoahan noi ei oikeastaan maksa.

Suksihuoltojen ongelma ainakin itselle on se useampi tunti joka menee kamojen vientiin ja hakuun.

Pysyvyyteen vaikuttaa pitkälti pohjan (ja ytimen, jos vedetty kunnon coreshotti) materiaali, PTEXissä pysyy samaa materiaalia oleva paikka ihan ok mutta nämä "kisapohjat" mitä eri valmistajat myy kaikenlaisilla nimillä on vähän krantumpia.

Ylläksellä ei ole tarvinnut luistoista murehtia viime päivinä, helleaallon jälkeen pakkaselle kääntynyt keli on tehnyt koko tunturista ison jääveistoksen. No, pysyypä lumet pidempään vaikka Kellostapulin ja Kesängin auringonpuoleiset seinät onkin jo käytännössä pelkkää rakkakiveä.
 
Aloitettiin 8 v pojan kanssa harrastus loppiaisen jälkeen. Itsellä oli edellisestä kerrasta 30 vuotta. Hauskaa oli, poika innostui täysin ja itsekin tykkäsin kovasti. Aamulla vein pojan kouluun ja kävin vielä laskemassa kauden päätökseen. Onhan tuo huima päivämäärä 10.5. - Etelä-Suomen rinteillä. Ei me muualla laskettukaan kuin Vihti Ski:ssä. Taisin olla viimeisen hissinousun tehnyt asiakas kaudella.
 
Pekka P sanoi:
Aloitettiin 8 v pojan kanssa harrastus loppiaisen jälkeen. Itsellä oli edellisestä kerrasta 30 vuotta. Hauskaa oli, poika innostui täysin ja itsekin tykkäsin kovasti. Aamulla vein pojan kouluun ja kävin vielä laskemassa kauden päätökseen. Onhan tuo huima päivämäärä 10.5. - Etelä-Suomen rinteillä. Ei me muualla laskettukaan kuin Vihti Ski:ssä. Taisin olla viimeisen hissinousun tehnyt asiakas kaudella.

Kävin tuosta yllättyneenä Vihdin sivuilla, joka johti vielä suurempaan yllätykseen…siellä on keksitty aivan uusi rahastuskeino: randolippu 8). Nauratti vaimon kanssa, jätämme kyllä nitkuttelun vähän isommille ja rauhallisemmille nyppylöille ;D.
 
Hawtin sanoi:
Kävin tuosta yllättyneenä Vihdin sivuilla, joka johti vielä suurempaan yllätykseen…siellä on keksitty aivan uusi rahastuskeino: randolippu 8). Nauratti vaimon kanssa, jätämme kyllä nitkuttelun vähän isommille ja rauhallisemmille nyppylöille ;D.

Tuohan on varsin looginen asia, ei se rinnealueen maksullisuus perustu pelkästään hissinousuihin.

Eli sinänsä jos tosissaan haluaa rinnealueella skinnailla, niin siitä on ihan järkeenkäypää maksaa myös kohtuullinen korvaus.
 
Taavetson sanoi:
Tuohan on varsin looginen asia, ei se rinnealueen maksullisuus perustu pelkästään hissinousuihin.

Eli sinänsä jos tosissaan haluaa rinnealueella skinnailla, niin siitä on ihan järkeenkäypää maksaa myös kohtuullinen korvaus.
Samaa mieltä. Eipä täällä Etelä-Suomessa skinnailu (tai lähinnä alaspäin laskeminen randokamoilla) oikein onnistu muualla kuin hiihtokeskuksissa. Ja kunnostettujen rinteiden käytöstä voi pienen korvauksen kyllä maksaa.
 
Niin onhan noita keskus-skinnailijoita viime vuosina alkanut näkyä, mutta en muista moista lippua missään nähneeni. Epäilemättä alkavat yleistyä, jos trendi jatkuu. Itse lähinnä joskus hissikauden päätyttyä harkinnut kesäisellä säällä käymistä Sappeella (mökki lähistöllä, ja luvan tietysti kysyen), mutta eipä ole tullut tehtyä.

Varmaan mukavaa puuhaa Vihdin kokoisella tömpyrällä lätkiä karvoja päälle ja pois, mutta kaipa se riippuu siitä, mihin on tottunut. Itse enimmäkseen tottunut siihen, että ap skinit alle ja ip pois, sitten yksi lasku.
 
Hawtin sanoi:
Niin onhan noita keskus-skinnailijoita viime vuosina alkanut näkyä, mutta en muista moista lippua missään nähneeni. Epäilemättä alkavat yleistyä, jos trendi jatkuu. Itse lähinnä joskus hissikauden päätyttyä harkinnut kesäisellä säällä käymistä Sappeella (mökki lähistöllä, ja luvan tietysti kysyen), mutta eipä ole tullut tehtyä.

Varmaan mukavaa puuhaa Vihdin kokoisella tömpyrällä lätkiä karvoja päälle ja pois, mutta kaipa se riippuu siitä, mihin on tottunut. Itse enimmäkseen tottunut siihen, että ap skinit alle ja ip pois, sitten yksi lasku.

Kyllä tainnut moisia "rinnelippuja" ilmestyä muuallekin, sekä aika paljon merkittyjä nousureittejä, tietty turvallisuuden kannalta ihan ymmärrettävää sekin vaikka uskoisin että kaikki tajuaa olla kipuamatta ylös keskellä rinnettä. Tosiaan mielekkyys on jokaisen itse päätettävissä, mutta kyllähän se kuntoilusta käy.

Sappee on aika huono tuohon kauden jälkeen hiihtelyyn, kun lumen siirto alkaa heti hissien sulkeuduttua kesäkautta ja Bikeparkkia varten. Toista se oli vielä Jibfestien kulta-aikoina...
 
Talvi tulee ja junnu tarttis uudet monot, miten laskettelumonojen koko pitäisi arpoa sopivaksi?
Jalan kun mittaa niin pituutta on 23,5cm mutta 235 monot on pienet ja 245 monoissakin varpaat on aikalailla kärjessä kiinni, mutta ei kai näissä aivan valtavasti liikaakaan saisi tilaa olla?
 
Karvis sanoi:
Talvi tulee ja junnu tarttis uudet monot, miten laskettelumonojen koko pitäisi arpoa sopivaksi?
Jalan kun mittaa niin pituutta on 23,5cm mutta 235 monot on pienet ja 245 monoissakin varpaat on aikalailla kärjessä kiinni, mutta ei kai näissä aivan valtavasti liikaakaan saisi tilaa olla?
Perussääntö on että sisäkenkä pois, jalka sisään varpaat kärkeen kiinni ja kaks sormea pitäs mahtua kantapään taakse peräkkäin.
 
kaius sanoi:
Perussääntö on että sisäkenkä pois, jalka sisään varpaat kärkeen kiinni ja kaks sormea pitäs mahtua kantapään taakse peräkkäin.

Kiitos, tämä selkeyttää kummasti sopivan monon valintaa. Useampia on sovitettu ja tuntuu olevan vaikea valita lapselle sopivaa monoa, se on käynyt selväksi että mitään ei ainakaan voi tilata ellei ole tarkalleen malli ja koko tiedossa.
 
Hyvänen aika ei!! Ulkokengän pituus milleissä ei kerro suoraan monon kokoa ja eri valmistajien koko ja flex-arvo eivät ole täysin vertailtavissa. Käytännössä monot on kokeiltava. Pääsääntö harrastajalla on että kantapää ei nouse kun mono on laskutiukkuudessa. Sisäkengän tulisi olla ilman monoa sopiva ja ehkäpä sentin väljä olisi ok. Sitten mono koipeen sisäkengän kanssa ja laskutiukkuuteen. Tämän jälkeen puolisien tuntia monot jalassa kävellen/touhuten. Jos ei tunnu pahalle, niin siinä on ainakin hyvä aihio, jota voi vielä tarvittaessa muokata lämmöllä.
 
Tuo ulkokenkä ja sormet-sääntö on sinänsä ollut ihan hyvä sinnepäin-metodi aiemmin, mutta tosiaan nykyisten sisäkenkien ja eritoten lasten kokojen kanssa ehkei enää niin.

Tosiaan riittävän pitkään jalassa, ja soljet kiinni varpaat saa osua kärkeen kyllä, ja painon kun laittaa etuläpälle (ts laskuasentoon) pitäisi taas jäädä hajurakoa sisäkengät kärkeen.

Ulkokengän pituus milleissä ei toki kerro oikein mitään, mutta kyllä sisämitan pitäisi olla suht kohdallaan jos monon senttikoko ja jalan mitta täsmää. Se taas ei toki kerro istuuko mono muuten lestiltään, mutta jos jalan mitta on 235mm niin kyllä myös mono olisi lapsillakin ja harrasteluun hyvä olla 23,5-24,0.
 
Taavetson sanoi:
Ulkokengän pituus milleissä ei toki kerro oikein mitään, mutta kyllä sisämitan pitäisi olla suht kohdallaan jos monon senttikoko ja jalan mitta täsmää. Se taas ei toki kerro istuuko mono muuten lestiltään, mutta jos jalan mitta on 235mm niin kyllä myös mono olisi lapsillakin ja harrasteluun hyvä olla 23,5-24,0.

Niin, hänellä on jalan mitta 23,5cm ja nykyisten monojen sisämitta on 235mm jotka ovat pienet. Sovitettiin toisen merkkisiä monoja joiden sisämitta 24,5cm ja varpaat oli kärjessä kiinni, mutta ei ymmärretty että pitäisi kokeilla vielä miltä tuntuvat jos menee laskuasentoon. Eli olisikohan nuo 24,5cm monot sittenkin passelia kokoa 🤔
 
Sisäkenkää sovittamalla löytyy oikea koko, sitten on monon lestistä, muodosta ja suunnittelusta kiinni sopiiko ulkokenkä jalan rakenteeseen. Jos mono tuntuu vähän jostain puristavan, niin valtaosa monoista muotoutuu lämmöllä, jopa ihan kotikonstein.
 
Onko kellään kokemuksia Georgian Mestiasta (Hatsvali & Tetnuldi)? Ajateltiin rouvan kanssa tehdä reissu sinne helmikuussa. Gudaurissa käytiin muutama vuosi sitten.
 
Pyhä ja viikko treenileiriä. Rehellisesti on sanottava että tyttären alppihiihto kilpailumielessä on tappanut oman mielenkiinnon alppihiihtoon. Tämä on viimeinen leiri, johon olen lupautunut ja hyvä kun fysiikka kestää edes tämän, on nimittäin huoltajille raskasta hommaa.

Tyttären tilanne on sellainen että joko olisi lähdettävä yrittämään aikuisten FIS-pisteitä tai nyt ikäluokkien loputtua lyötävä hanskat tiskiin ja jatkettava vaikka kotimaisissa Master-kisoissa. Hyvin epätodennäköistä olisi nousta edes pienempiin kansainvälisiin arvokisoihin, saati maailmancuppiin.

No, ainakin tytsän laskutaidot verrattuna normituristiin ovat "himpun" korkeammalla tasolla. Ja onhan tässä oltu pois pahanteosta ja omaksuttu jossain määrin urheilullinen elämäntapa.
 

Liitteet

  • FB_IMG_1676317020075.jpg
    FB_IMG_1676317020075.jpg
    74,5 KB · Katsottu: 134
Pyhä ja viikko treenileiriä. Rehellisesti on sanottava että tyttären alppihiihto kilpailumielessä on tappanut oman mielenkiinnon alppihiihtoon. Tämä on viimeinen leiri, johon olen lupautunut ja hyvä kun fysiikka kestää edes tämän, on nimittäin huoltajille raskasta hommaa.

Tyttären tilanne on sellainen että joko olisi lähdettävä yrittämään aikuisten FIS-pisteitä tai nyt ikäluokkien loputtua lyötävä hanskat tiskiin ja jatkettava vaikka kotimaisissa Master-kisoissa. Hyvin epätodennäköistä olisi nousta edes pienempiin kansainvälisiin arvokisoihin, saati maailmancuppiin.

No, ainakin tytsän laskutaidot verrattuna normituristiin ovat "himpun" korkeammalla tasolla. Ja onhan tässä oltu pois pahanteosta ja omaksuttu jossain määrin urheilullinen elämäntapa.
Oma lapsuus 10-16v meni Sveitsissä ja siellä talvella ei luisteltu vaan lasketeltiin.

Koulun kisat joka talvi. Mäki oli (rankan) kävelymatkan päässä joten laskettiin koulun jälkeen ja iltaisin kun rinne oli auki.

Tosta peilaten on aina hienoa kun Suomesta nousee laskijoita. Ei kuitenkaan ole harjoitusmahdollisuuksia ihan samalla tavalla kuin tuolla etelässä.
 
Vaikka oon koko oman lasku-urani koittanu kepinkiertoa välttää kuin sitä kuuluisaa ruttoa, niin Zaphodille sekä jälkikasvulle nousee kyllä kypärän lippa, ei ole Suomessa helppoa. Ei toki muuallakaan, varmasti yksi kovimmin kilpailtuja yksilölajeja mitä maan päältä löytyy ja pääsy eurooppacup-tasolle vaatii todella paljon töitä ja mojovasti myös tuuria. Eritoten monelle perinteisen yhteislähdön parissa kasvaneelle edelleen näyttäytyy kuulemma helppona, kun "painovoimaan sieltä alas tuo."

Nyt oma mielenkiinto siirtyy freeski-puolen touhuihin, kun pari tuttua ja vanhaa valmennettavaa siellä kisailee mitaleista. Ei tuo toki mikään X-Games ole mutta saanee Suomessa silti enemmän huomiota. Kansainvälisesti taitaa jo voittaa perinteiset hiihtolajit esimerkiksi olympialaisissa.
 
Viimeksi muokattu:
Tuli alppiturneella hauska pikkurinne vastaan. Korkeuseroa kovin vähän, mutta sitäkin tiiviimmässä paketissa:

ctzSWZM.png


Hauska yksityiskohta se, että tähän rinteeseen pääsi vain sompahissillä 😆 Ja kyseisellä sompahissillä ei päässyt mihinkään muuhun rinteeseen kuin tähän mustaan. Hiukan sai sisäreidet jumppaa jo pelkässä hississä, kun puristat sompaa 90% loppunousussa :)

Tuolla alkaa jo lumikissankin vinssi olemaan jonkinlaisen kuorman alla, kun rinnettä ajelee.
 
Ei noin jyrkän pidempi tarvitse ollakaan :) 88% 45 asteesta on oikeasti jyrkkä. Jos kaadut, niin valut varmasti alas asti.