Heleniltä ottivat yhteyttä ja olivat huolissaan kiinteistön kaukolämpölaitteiden kyvystä jäähdyttää kaukolämpövettä. Selkokielellä sanottuna paluuvesi on turhan lämmintä. Käytössä on viisi vuotta vanha Gebwell G-Power lämmönjakokeskus. Kiitin viestistä ja kerroin, että olisi ollut hyödyllisempää, kun olivat ottaneet silloin yhteyttä, kun kaukolämpöveden kulutus oli kasvanut räjähdysmäisesti.
Kokemuksia talon lämmitysjärjestelmistä
- Keskustelun aloittaja kt
- Aloituspäivämäärä 5.6.2016 klo 10:22
Tossa on päinvastoin. Jos toimilaitteen ottaa irti niin menee neula kiinni eli sitä pitäis jollain painaa auki. Putkari käy katsomassa vielä ennen viikonloppua..
Joo, pakkolämmöt nyt päällä eli katotaan miten lämpimäksi menee.. Oli huuhdellut likaista vettä pois. Ens viikolla korjaukset jatkuu, jotain ehkä järjestelmässä rikki mudan lisäksi. Mistä lie tommosta mutaa putkiin tullu..
Tyhmä kysymys kun ei itsellä ole, mutta kiertääkö sama kaukolämpövesi lattioissa kuin mikä tulee taloon, vai onko jossain joku lämmönvaihdin ja talon piiri erillinen? Tuli vaan mieleen jos operaattorin kaukolämpöverkostossa on lähtenyt jotain liejua liikkeelle....
N
Nopee89
Vieras
Tuleeko sinulle lisähintaa, jos paluuvesi liian lämmintä?
Kysy muuten Heleniltä, että milloin kulutus on kasvanut. Mietitkö takuuta?
Millaiseksikohan (varaava)takka pitäisi uusia?
Ministeriön selvityksessä arvioitiin mahdollisuutta antaa suomalaisille rahallista tukea varaavien takkojen ja puukiukaiden uusimiseksi.
www.uusisuomi.fi
Ministeriön selvityksessä arvioitiin mahdollisuutta antaa suomalaisille rahallista tukea varaavien takkojen ja puukiukaiden uusimiseksi.
Ministeriön selvitys: Puukiukaan ja takan omistajille uusi rahatuki?
Ministeriön selvityksessä arvioitiin mahdollisuutta antaa suomalaisille rahallista tukea varaavien takkojen ja puukiukaiden uusimiseksi.
www.uusisuomi.fi
Eikös tuossa sanottu, että vähäpäästöisemmäksi ja energiatehokkaammaksi?Millaiseksikohan (varaava)takka pitäisi uusia?
Ministeriön selvityksessä arvioitiin mahdollisuutta antaa suomalaisille rahallista tukea varaavien takkojen ja puukiukaiden uusimiseksi.
Ministeriön selvitys: Puukiukaan ja takan omistajille uusi rahatuki?
Ministeriön selvityksessä arvioitiin mahdollisuutta antaa suomalaisille rahallista tukea varaavien takkojen ja puukiukaiden uusimiseksi.
Kaikilla tälläisillä tuilla on vaan usein ollut paha tapa valua suoraan siihen tuotteen hintaan = kauppias kuittaa tuotteesta itselleen paksumman siivun, loppukädessä se kuluttajaa auta juuri lainkaan. Hankaloittaa vain entisestäänkin uushankintaa sille, joka tekee/joutuu tekemään sen ilman mitään tukia kun kuvetta joutuu kaivamaan entistä syvempään hintojen noustua.
Ja otsikko oli klassista klikkihuoraamista, koska selvityksen lopputulos oli että kannustin olisi tehoton.
Selvitys tulisijojen ja puukiukaiden uusimiskannusteista (UUSIJA)
julkaisut.valtioneuvosto.fi
Muutenkin aika teoreettinen tilanne että joku lähtisi tuen kannustamana uusimaan toimivaa varaavaa takkaa, pelkästään päästö- ja energia syistä.Ja otsikko oli klassista klikkihuoraamista, koska selvityksen lopputulos oli että kannustin olisi tehoton.
Selvitys tulisijojen ja puukiukaiden uusimiskannusteista (UUSIJA)
Mökillä on wanha varaava tiilikasa ja kun katsoin mitä piipusta tuli jonkin ajan palamisen jälkeen, niin silmät havaitsivat väreilevää ilmaa, ei näkyvää savuja. Saunan kiuas se on meillä se pienhiukkasten lähde savujen perusteella.
Mökillä on arinaton takka. Puut poltetaan tiilipohjan päällä ja tuhkat pudotetaan luukusta tuhka-astiaan.
Reikäarinan tarkoitus on juuri se, että sillä saadaan johdettua ilmaa tasaisesti palon alle. Siihen voi yhdistää myös kallistetut arinat reunustalle tai takaseinälle.
Meillä on tuo takaseinäoptio.
Kotona takka ottaa paloilman arinan läpi altapäin. Jos savusta voi tehdä jotain päätelmiä polton puhtaudesta, niin en näe mökilläkään olevan ongelmaa.
Millä sen nykyisen (paikalla muurattu varaava Tiileri) em. ominaisuudet määritellään?
Ei millään. Jos luit sen linkatun raportin, siinä todettiin että yleisellä tasolla uudemmat tulisijat ovat vähäpäästöisempiä. Ja kuten uutisessa ja itse raportissa todettiin, rahalla ohjaaminen ei olisi tehokasta.
Jos linkkaa jotakin tänne, kannattaa nyt ihan ensimmäiseksi lukea itse mitä siinä linkatussa matskussa lukee eikä kysellä sitä muilta siltä varalta että joku muu olisi jaksanut sen tehdä. Ja jos siinä todetaan itse uutisessakin, että idea on kuollut, lienee ihan turha vääntää keskustelua siitä miten ihmeessä tuo toteutettaisiin, jos jo uutisessa on todettu ettei ole järkevää. Turhaa kohinaa eikä palvele ketään.
Menisi kyllä nykyinen takka vaihtoon jos siihen olisi jokin merkittävä kannustin. Samaan tyyliin kuin nykyinen öljyvaihdosta luopuminen tms. Äkkiseltään kuulostaa että tuollaisella tuella saataisiin enemmän aikaan jossain ihan muualla kuin takkojen uusimisella. Omassa takassa ei mitään vikaa ole mutta isompi ja sitä myöten enemmän varaava ja tyylikkämmän näköinen kyllä kelpaisi. Pelkästään omalla rahalla tuollaista ei tietenkään kannata tehdä niin kauan kuin vanha toimii.
Kun keskustelussa tulee esille erilaisia puolia artikkelia laajemmin?
Mitä mieltä olette yleisellä tasolla maalämpöpumppujen pörssiohjauksesta? Eli kannattaako maksaa esim tonnin pari enemmän monimutkaisemasta maalämpöpumpusta internetteineen, että saa pörssisähköohjauksen?
Vai olisiko fiksumpaa valita halvempi yksinkertainen malli päästäkseen helpommalla ja toimintavarmemmin?
Vai olisiko fiksumpaa valita halvempi yksinkertainen malli päästäkseen helpommalla ja toimintavarmemmin?
Jos kämppä pääsee noina kalliina pörssitunteina jäähtymään, niin kun se MLP jälleen käynnistetään, meneekin sitä sähkiäistä pikkasen enempi kun laite "kirii" sen lämpötilan aleneman takaisin kiinni = siirtoyhtiö voi laskuttaa mahd. tehomaksusta tms. tuossa kohtaa lisähintaa ja sinne meni kenties ne säästöt. Vaan jos katkot on lyhkäsiä ja ulkona ei mitään hirmuisia pakkasia, saattaa tuolla pahimpien piikkien väistelyllä ihan oikeasti jotain jopa säästääkin.
Mitä tulee laitteiden kestoikään, niin ainakin itse olen tässä monenkin kovin erilaisen laitteen kanssa kantapään kautta oppinut että se yksinkertaisin toimii ehdottomasti varmimmin ja on pitkäikäisin. Toki se saattaa energinakulutuksessa tms. hävitä, mutta ei niitä laitteita ihan ilmaista ole uusiakaan = kok.kuluissa se yksinkertainen voi loppupelissä ehkäpä olla kuitenkin se edullisin.
Ei se lämpöpumppu ota sitä maksitehoaan enempää. Periaatteessa kai suositellaan tasaista lämpötilan pitoa. Korkea lämpötilaero kasvattaa aina myös häviöitä enemmän ja vaatii siis enemmän energiaa. Toisaalta taas pidempi käyntisykli pumpulle on parempi kuin moni lyhyt, kuten oma pumppu tekee ilman puskurivaraajaa lyhyitä käyntejä paljon. Maapiiri saattaa myös jäähtyä enemmän pidemmällä käynnillä. Tämäkin näkyy omassa kaivossa kovilla pakkasilla. Mitoitus vaikuttaa paljon tähän.
Lämmönjako tapa vaikuttaa myös asiaan paljon. Pusketaanko laattalattiaan kerralla kova lämpö, jota sitten annetaan purkaa pidempään. Myöskin pumpun lämmityksen säätö vaikuttaa, ohjaako paluupiirin lämpötilalla, mitataanko sisä- vai ulkolämpöä. Meillä ainakin ulkolämpötilan vaihtelut tuntuvat myös sisällä, kun ei ole sisälämpötilan mittausta pumpun säätöihin. Asiassa on siis aika paljon muuttujia. Ehkä paras olisi käyttöveden lämmitys halvimmilla tunneilla, mutta ainakin meillä varaaja putoaa sen 4 astetta noin 6-8 tunnissa ja taas pitää lämmittää varaaja. Sido siihen sitten pörssisähkön hinta vielä, niin voi tulla hellasäröä lisää. Niinpä en ole itse lähtenyt virittämään halvemmalle käytölle enkä edes ajastanut pumppua. Lämmitys toimii automaattisesti, kunhan laitteet pelaa ja sisällä pysyy suht tasainen lämpötila.
Lämmönjako tapa vaikuttaa myös asiaan paljon. Pusketaanko laattalattiaan kerralla kova lämpö, jota sitten annetaan purkaa pidempään. Myöskin pumpun lämmityksen säätö vaikuttaa, ohjaako paluupiirin lämpötilalla, mitataanko sisä- vai ulkolämpöä. Meillä ainakin ulkolämpötilan vaihtelut tuntuvat myös sisällä, kun ei ole sisälämpötilan mittausta pumpun säätöihin. Asiassa on siis aika paljon muuttujia. Ehkä paras olisi käyttöveden lämmitys halvimmilla tunneilla, mutta ainakin meillä varaaja putoaa sen 4 astetta noin 6-8 tunnissa ja taas pitää lämmittää varaaja. Sido siihen sitten pörssisähkön hinta vielä, niin voi tulla hellasäröä lisää. Niinpä en ole itse lähtenyt virittämään halvemmalle käytölle enkä edes ajastanut pumppua. Lämmitys toimii automaattisesti, kunhan laitteet pelaa ja sisällä pysyy suht tasainen lämpötila.