K
kt
Vieras
Avataanpas tällainen aihe, vaikka kyseiseen ongelmatiikkaan löytyy useita omiakin foorumeja.
Vuonna 79 rakensin noin 120 m2 talon, johon tuli suoralla sähköllä kattolämmitys ja pesutiloihin lattialämmitys sähkövastuksilla. Saunassa oli puukiuas ja olohuoneessa avotakka. Kuumavesi tuli sähköboilerista.
Pidin taloa noin 20 vuotta ja sitten se myytiin. Sähköä kului noin 19000 kWh vuosittain.
Avotakkaa poltettiin ehkä 20 kertaa koko aikana. Hommasta meni hetimiten kiinnostus, koska sehän honkasi turhaan kuumaa ja räiskyi lisäksi. Saunassa oli sen sijaan ehkä 100 kertaa vuodessa tulet ja taisi mennä 2 kiuasta loppuun.
Pesutilojen lattialämmitys jäi kuntoon, kun talo myytiin ja luulenpa, että se vieläkin toimii.
Samaan aikaan työkaveri rakensi talon, johon tuli pesutilojen lämmitys vesikierrolla (taisi olla öljypoltinkin) ja muualla vesipatterit. No pesutilojen vesikierto häneltä meni tukkoon noin 15 vuoden kuluttua ja kaveri sai työvoiton avulla sen aukeamaan rassaamalla ja paineella.
Kattolämmityspanelien takuuaika oli 12 vuotta. Noin 15 vuoden kohdilla huomattiin, että melkein joka huoneesta oli yksi paneli pimeänä. Taisi loppujen lopuksi olla niin, että 400 w panelit sammuivat kaikki vähitellen. Panelit olivat kattolevyjen takana.
Koska ei ollut mitään järkeä laittaa uudelleen samoja paneleja, laitettiin joka huoneeseen sähköpatterit ikkunan alle. Asumismukavuus parani huomattavasti tämän muutoksen johdosta. Aikaisemmin ikkunoiden lasin alaosa oli sisäpuolelta jäässä, kun pakkasta oli -25 (kosteus tiivistyi ja jäätyi kylmimpään paikkaan.). Nyt ei enää ollut, eikä ikkunapinta myöskään hohkanut pakkasella kylmää. Ikkunalasina oli siihen aikaan suosittu 3-kertainen umpielementti argonkaasut sisällä. Myöskään varpaita ei paleltanut ja päätä kuumottanut.
jatkoa myöhemmin...
Vuonna 79 rakensin noin 120 m2 talon, johon tuli suoralla sähköllä kattolämmitys ja pesutiloihin lattialämmitys sähkövastuksilla. Saunassa oli puukiuas ja olohuoneessa avotakka. Kuumavesi tuli sähköboilerista.
Pidin taloa noin 20 vuotta ja sitten se myytiin. Sähköä kului noin 19000 kWh vuosittain.
Avotakkaa poltettiin ehkä 20 kertaa koko aikana. Hommasta meni hetimiten kiinnostus, koska sehän honkasi turhaan kuumaa ja räiskyi lisäksi. Saunassa oli sen sijaan ehkä 100 kertaa vuodessa tulet ja taisi mennä 2 kiuasta loppuun.
Pesutilojen lattialämmitys jäi kuntoon, kun talo myytiin ja luulenpa, että se vieläkin toimii.
Samaan aikaan työkaveri rakensi talon, johon tuli pesutilojen lämmitys vesikierrolla (taisi olla öljypoltinkin) ja muualla vesipatterit. No pesutilojen vesikierto häneltä meni tukkoon noin 15 vuoden kuluttua ja kaveri sai työvoiton avulla sen aukeamaan rassaamalla ja paineella.
Kattolämmityspanelien takuuaika oli 12 vuotta. Noin 15 vuoden kohdilla huomattiin, että melkein joka huoneesta oli yksi paneli pimeänä. Taisi loppujen lopuksi olla niin, että 400 w panelit sammuivat kaikki vähitellen. Panelit olivat kattolevyjen takana.
Koska ei ollut mitään järkeä laittaa uudelleen samoja paneleja, laitettiin joka huoneeseen sähköpatterit ikkunan alle. Asumismukavuus parani huomattavasti tämän muutoksen johdosta. Aikaisemmin ikkunoiden lasin alaosa oli sisäpuolelta jäässä, kun pakkasta oli -25 (kosteus tiivistyi ja jäätyi kylmimpään paikkaan.). Nyt ei enää ollut, eikä ikkunapinta myöskään hohkanut pakkasella kylmää. Ikkunalasina oli siihen aikaan suosittu 3-kertainen umpielementti argonkaasut sisällä. Myöskään varpaita ei paleltanut ja päätä kuumottanut.
jatkoa myöhemmin...
