Aloitetaanpa tällainen threadi tuon murtohälytysjärjestelmäthreadin kaveriksi käsittelemään lukituspuolta.
Kannattaa myös lukaista läpi Finanssialan keskusliiton julkaisema kodin murtosuojausohje. Valitettavan usein murtosuojauksen tärkeyteen havahdutaan vasta siinä vaiheessa, kun varas on jo käynyt ja sitten ryhdytään toimenpiteisiin, vaikkei siinä kohtaa enää mikään kiire ole. Varkaat harvemmin lyhyen ajan sisään vierailevat samassa talossa uudestaan.
Onko lukitus kunnossa ja käytetäänkö lukitusta myös asianmukaisesti?
Omassa taloyhtiössä toivottavasti havahduttiin lukituksen tärkeyteen, kun yhdessä asunnossa kävi muutama viikko sitten murtovaras. En alkanut kysellä, miten sisälle oli menty, mutta rappukäytävään lienee päästy numerokoodilla tai sitten on oltu esim. "tupakalla" oven edustalla ja menty jonkun asukkaan kanssa samalla ovenavauksella sisään.
Porraskäytävän alaovessa on "tyhmä" numerolukko, eli mitään kulunvalvontaa ei ole, vaan näppäinpaneeliin on asetettu kiinteä koodi ja tuon koodin näppäilemällä näppäimistö vetää solenoidilukon auki. Tuollainen yleiskoodi leviää melko äkkiä ja koodiakin vaihdetaan harvakseltaan, noin kerran vuodessa.
Itse asuntoon epäilen että on menty ikivanhalla rautalankakikalla, eli (vanhanmallisen) postiluukun kautta ujutetaan rautalanka tms. koukku avauspainikkeen (eli kansankielellä ovenkahvan) ympäri ja vedetään. Vetolenkin ympärille kun taiteilee vaikka palasen vanhaa pyöränkumia, niin tarttuu oikein hyvin. Tällöin, jos ovi ei ole takalukossa, se aukeaa.
Myös, mikäli ovi ei satu olemaan huullettu, tai siinä ei ole murtosuojarautaa, saa takalukitsemattoman oven avattua elokuvista tutulla "luottokorttitempulla", eli sopivalla ohuella työkalulla työnnetään oven raosta telki auki.
Itse kun asun yksin, niin pidän oven aina takalukossa niin ei tarvitse moisesta huolehtia aina kotoa lähdettäessä. Kulkeminen itsellä hiukan hidastuu, koska lukosta puuttuu takalukkokiila, jolloin telki on takalukossa aina ulkona, eikä ovea voi vain työntää kiinni. Sisäpuolelta pitää vääntönupista vetää telki sisään ja sitten ovi kiinni. Ulkoapäin pitää avaimella vetää telki sisään ja sitten työntää ovi kiinni. Hyvä puoli tuossa on se, että avaimet eivät voi unohtua kämppään, kun ovea ei saa lukkoon ilman avainta.
Varmuuslukkoa ovessani ei ole, kun olen katsonut että käyttölukko takalukossa riittää, eikä asunnossa ole mitään helppoa varastettavaa. Rahaa ja arvoesineitä ei ole, ja televisiota/pöytäkonetta/stereoita tai vastaavaa halpaa kuluttajaelektroniikkaa ei varsinkaan kerrostalo-olosuhteissa ala kukaan kantamaan ulos. Saatava hyöty kiinnijäämisen riskiin verrattuna on sen verran suuri. Suurin harmi itsellä todennäköisesti olisi paikkojen sekoittaminen kun etsitään turhaan jotakin varastettavaa.
Olen kyllä miettinyt varmuuslukon asentamista, varsinkin kun omassa kerroksessani kaikilla muilla sellainen näkyy ovessa olevan.
Parvekkeen ovi kannattaa myös huomioida, ainakin 1. ja 2. kerroksissa. Mikäli ovi on mallia, jonka saa auki sisäpuolelta vain avaimella, ei kannata säilyttää avainta lukkopesässä. Tällöin ei riitä, että ovilasiin tekee pienen reiän, josta saa käden ulotettua avaimeen, vaan on hajotettava koko lasi jotta pääsee ikkunasta sisään.
Samaan asiaan liittyen, huomasin taas kerran, että kaikille murtosuojaus ja lukituksen tärkeys ei näytä olevan yhtä itsestään selvää. Taloyhtiössämme suoritettiin viikolla viemärien painehuuhtelua ja huomasin, että huoltokäynnin jäljiltä oman asuntoni oven lukko oli laitettu päiväkäyttötilaan eikä sitä oltu käynnin päätteeksi palautettu takalukkoon. Tästä laitoinkin työstä vastanneeseen yritykseen ystävällisen, mutta jämptin huomautuksen ja pyysin käymään asian läpi henkilöstön kanssa, jotta vastaavanlainen toiminta ei tulevaisuudessa jatku.
Kannattaa myös lukaista läpi Finanssialan keskusliiton julkaisema kodin murtosuojausohje. Valitettavan usein murtosuojauksen tärkeyteen havahdutaan vasta siinä vaiheessa, kun varas on jo käynyt ja sitten ryhdytään toimenpiteisiin, vaikkei siinä kohtaa enää mikään kiire ole. Varkaat harvemmin lyhyen ajan sisään vierailevat samassa talossa uudestaan.
Onko lukitus kunnossa ja käytetäänkö lukitusta myös asianmukaisesti?
Omassa taloyhtiössä toivottavasti havahduttiin lukituksen tärkeyteen, kun yhdessä asunnossa kävi muutama viikko sitten murtovaras. En alkanut kysellä, miten sisälle oli menty, mutta rappukäytävään lienee päästy numerokoodilla tai sitten on oltu esim. "tupakalla" oven edustalla ja menty jonkun asukkaan kanssa samalla ovenavauksella sisään.
Porraskäytävän alaovessa on "tyhmä" numerolukko, eli mitään kulunvalvontaa ei ole, vaan näppäinpaneeliin on asetettu kiinteä koodi ja tuon koodin näppäilemällä näppäimistö vetää solenoidilukon auki. Tuollainen yleiskoodi leviää melko äkkiä ja koodiakin vaihdetaan harvakseltaan, noin kerran vuodessa.
Itse asuntoon epäilen että on menty ikivanhalla rautalankakikalla, eli (vanhanmallisen) postiluukun kautta ujutetaan rautalanka tms. koukku avauspainikkeen (eli kansankielellä ovenkahvan) ympäri ja vedetään. Vetolenkin ympärille kun taiteilee vaikka palasen vanhaa pyöränkumia, niin tarttuu oikein hyvin. Tällöin, jos ovi ei ole takalukossa, se aukeaa.
Myös, mikäli ovi ei satu olemaan huullettu, tai siinä ei ole murtosuojarautaa, saa takalukitsemattoman oven avattua elokuvista tutulla "luottokorttitempulla", eli sopivalla ohuella työkalulla työnnetään oven raosta telki auki.
Itse kun asun yksin, niin pidän oven aina takalukossa niin ei tarvitse moisesta huolehtia aina kotoa lähdettäessä. Kulkeminen itsellä hiukan hidastuu, koska lukosta puuttuu takalukkokiila, jolloin telki on takalukossa aina ulkona, eikä ovea voi vain työntää kiinni. Sisäpuolelta pitää vääntönupista vetää telki sisään ja sitten ovi kiinni. Ulkoapäin pitää avaimella vetää telki sisään ja sitten työntää ovi kiinni. Hyvä puoli tuossa on se, että avaimet eivät voi unohtua kämppään, kun ovea ei saa lukkoon ilman avainta.
Varmuuslukkoa ovessani ei ole, kun olen katsonut että käyttölukko takalukossa riittää, eikä asunnossa ole mitään helppoa varastettavaa. Rahaa ja arvoesineitä ei ole, ja televisiota/pöytäkonetta/stereoita tai vastaavaa halpaa kuluttajaelektroniikkaa ei varsinkaan kerrostalo-olosuhteissa ala kukaan kantamaan ulos. Saatava hyöty kiinnijäämisen riskiin verrattuna on sen verran suuri. Suurin harmi itsellä todennäköisesti olisi paikkojen sekoittaminen kun etsitään turhaan jotakin varastettavaa.
Olen kyllä miettinyt varmuuslukon asentamista, varsinkin kun omassa kerroksessani kaikilla muilla sellainen näkyy ovessa olevan.
Parvekkeen ovi kannattaa myös huomioida, ainakin 1. ja 2. kerroksissa. Mikäli ovi on mallia, jonka saa auki sisäpuolelta vain avaimella, ei kannata säilyttää avainta lukkopesässä. Tällöin ei riitä, että ovilasiin tekee pienen reiän, josta saa käden ulotettua avaimeen, vaan on hajotettava koko lasi jotta pääsee ikkunasta sisään.
Samaan asiaan liittyen, huomasin taas kerran, että kaikille murtosuojaus ja lukituksen tärkeys ei näytä olevan yhtä itsestään selvää. Taloyhtiössämme suoritettiin viikolla viemärien painehuuhtelua ja huomasin, että huoltokäynnin jäljiltä oman asuntoni oven lukko oli laitettu päiväkäyttötilaan eikä sitä oltu käynnin päätteeksi palautettu takalukkoon. Tästä laitoinkin työstä vastanneeseen yritykseen ystävällisen, mutta jämptin huomautuksen ja pyysin käymään asian läpi henkilöstön kanssa, jotta vastaavanlainen toiminta ei tulevaisuudessa jatku.