https://www.popvakuutus.fi/asiakaspalvelu/yhteistyokumppaneiden-edut?utm_source=autostadium&utm_medium=banner&utm_campaign=autovakuutus_autostadium_jatkuva&utm_content=autovakuutus_0418

Klapikauppaa

Urlaub sanoi:
Tietysti kuiva talvi-ilma kuivattaa, mutta lähteekö umpijäässä olevista soluista vesi jotenkin liikkeelle? Ei kai? Ei pyykikään kuiva, jos sen pakkaseen mytättynä viet.

Aurinkoisessa paikassa pinottu puutavara kyllä kuivaa heti kun aurinko alkaa lämmittämään ja sulattaa jäät joskus helmikuun lopusta alkaen.
Kevättalvella ne taitaa vasta polttokelpoiseksi kuivua? Meillä alkaa polttopuiden tarve vasta joskus toukokuun puolivälissä, siinä vaiheessa on pinossa talven yli olleet puut nosteltu saunan vajaan ja alettu niitä poltella muuripadan ja kiukaan alla.

Katoksen olen tehnyt kahdesta peräkkäin asetetusta Finlavasta eli pohja on silloin 1x2,4m. Lavojen alla on kestopuupatikat, jotta ilma pääse kunnolla lavan alle. Pohjan kumpaankin päähän olen kiinnittänyt kulmaraudoilla pystyyn 3 lautaa, vinotuilla yhdistettynä, samoin yhdistänyt päätylaudat yläpäistään. Päälle tein laudasta kevytrakenteisen harjakaton, katemateriaalina 2x3m kokoinen "halpaa parempi" pressu. Kolme klapipinoa mahtuu katokseen vierekkäin, n. 4m3. Katoksesta on hyvä tehdä riittävän korkea, ettei puita pinottaessa hakkaa päätään räystääseen. Onnekseni en ole mikään "hongankolistaja".
Koska puupino kuivuessaan hieman elää ja klapin levyinen korkeahko pino saattaa kevääseen mennessä kallistua ja vaarassa jopa kaatua, niin olen varmistanut pinon pystyssä pysymisen vetämällä pinon ympäri vaakasuoran kuormaliinan. Sitä voi sitten tarvittaessa kiristellä.
Pinon pohja pitää olla sen verran korkealla, ettei sateella vesi/kura roisku maasta pinon kylkiin.
 
Pitkästä aikaa tein minäkin klapikauppaa, möin yhden peräkärryllisen sekaklapia mökkinaapurille, hinta vielä sopimatta (oliskohan 30 egee semmosen täyteenheitellyn Majava 650:n kuorman hinta pihaan tuotuna....)

Minulla on parissakin paikassa puut pilkekoneen jäljiltä sellaisessa n 3 m halkaisijaltaan olevassa betoniverkkon rajaamassa "tornissa", päällä kunnon pressu ja pressussa kunnon kaadot "räystäille". Matkaa polttopaikkaan parisataa kilometriä.
Sieltä olen sitten aikaisemmin kerran pari talvessa kuskannut puuta omakotitalon liiteriin katetulla peräkärryllä. Homma helpottui huomattavasti, kun hankin reilut parikymmentä muuttolaatikkoa puidenkuskaukseen: nyt käyn syksyllä ja kerran talvessa täyttämässä laatikot kasalla, välivarastoin ne pinojen lähelle katokseen ja sieltä sitten kuskaan muiden käyntien yhteydessä kotiliiteriin. Helppo nostella laatikot pinoon liiteriin, ei tule roskaa, laatikot voi nostaa sisälle lämpiämään yksi kerrallaan... Tuollaiseen normifarkkuun sopii kymenkunta laatikkoa kerralla kyytiin. Suosittelen!

 
tuRboman sanoi:
Mulle menee niin, että PILP pois päältä -> takkaan tulet -> kun veto voimistuu ( alle 5min ) PILP jälleen päälle.
Tuolleen kun on tehnyt niin ei tarvitse tapella. Paitsi tietysti ekan kerran pidemmän käyttämättömän ajan jälkeen meillä täytyy takkaa lämmitellä hyvin hiljakseen, että alkaa vetämään. Silloin PILP voi olla pois päältä tunninkin.

Noin se varmasti myös onnistuu. Mutta kun joskus pitää tehdä vaikeimman kautta. No ei vaiskaan, PILP:n asennetaan huomenna ns. takka-asetus ja PILP siirtyy normaali asetukseen 1h kuluttua kun olemme painaneet takka-asetuksen päälle. Kun kerran laitteesta tuollainen asetus löytyy (ja maksettu siitä jäätävästi) niin pitää se sitten toimia ja laittaa toimimaan ja vielä käyttääkin.  ;D
 
Tänä vuonna tuli otettua vain 7m3. Sen verta epävakaista, että parin kärrätyn kottikärrillisen jälkeen heittelin pressut puiden päälle ja odottelen parempaa keliä.
 

Liitteet

  • 0ABF7A52-9F40-4C58-8CDE-F2118AF2A696.jpeg
    0ABF7A52-9F40-4C58-8CDE-F2118AF2A696.jpeg
    86,7 KB · Katsottu: 164
  • 835AE402-CCDF-47DD-B391-9A06FEC866D8.jpeg
    835AE402-CCDF-47DD-B391-9A06FEC866D8.jpeg
    85,4 KB · Katsottu: 172
  • DB4B6FE7-0F2D-433F-AD0F-5CCE4FEC390D.jpeg
    DB4B6FE7-0F2D-433F-AD0F-5CCE4FEC390D.jpeg
    81 KB · Katsottu: 174
  • 1F8EA16E-ED55-4F08-9E93-9826BF5F24DC.jpeg
    1F8EA16E-ED55-4F08-9E93-9826BF5F24DC.jpeg
    82,9 KB · Katsottu: 146
JiiJii71 sanoi:
Tänä vuonna tuli otettua vain 7m3.

Tuon verran talvessa palaa?

Viime talvi - KÄÄK, talvi-sana saa aikaa puistatuksia - oli niin leuto että puuta paloi 2/3 normaalista ja nykyisellä varastossa olevalla määrällä (about 8m3 koivu halkoa) mennään ensi talvikin.
 
Mä en lämmittänyt viime ”talvena” takkoja kertaakaan [emoji50] Hyvä ettei jäähdytystä tarvinnut kääntää päälle... [emoji23]
 
Taky sanoi:
Tuon verran talvessa palaa?

Viime talvi - KÄÄK, talvi-sana saa aikaa puistatuksia - oli niin leuto että puuta paloi 2/3 normaalista ja nykyisellä varastossa olevalla määrällä (about 8m3 koivu halkoa) mennään ensi talvikin.

Joo, viimevuotisia puita on about kolme pinomottia jäljellä leudon talven ansiosta. Kyllä tuon määrän pitäisi ensi talveksi yhteensä riittää.
 
Kannattaako kaupunkiasuntoa ostopuilla lämmittää ylipäänsä?
Jos suora sähkölämmitys niin sitten ehkä.

Naapureiden "suosioon" pääsee kyllä tuon määrän polttasimella taajamassa kun ilmanvaihtokoneet vetää savut sisään... ;)
 
^ Ilmastopaneeli kertoo näin "Suomen mustan hiilen päästöille puun pienpoltto on suurin lähde. Tällä hetkellä reilut 50 % kokonaispäästöistä syntyy puun pienpoltosta. Toinen merkittävä lähde on liikenne ja työkoneet.
Lähivuosikymmeninä liikennepäästöt vähenevät voimakkaasti dieselajoneuvojen tiukkojen päästövaatimusten ansiosta. Sen sijaan pienpolton päästöille ei ole tällä hetkellä päästölainsäädäntöä ja päästöt eivät vähene ilman suunnattuja toimenpiteitä. Pienpolton päästöjä olisi mahdollista merkittävästi vähentää olemassa olevilla teknisillä (tehokkaammat uunit ja kattilat) ja ei-teknisillä (käyttöneuvonta) keinoilla. Puunpolton päästöt ovat terveysriski etenkin tiheään asutuilla pientaloalueilla. Taajama-alueille kohdistetut päästövähennykset olisivat hyödyllisiä sekä ilmaston että terveyden kannalta."
 
Jos puunpolttoni naapureita häiritsee, osaavat toivottavasti asiasta mainita. Viimeksi tänään naapurin kanssa ihmeteltiin pihoille tulleita kasoja, heillä murskaa ja meillä puita.

Viime syksynä meille tosiaan rakennettiin takka uusiksi. Vanhan päästä muuratun tilalle tuli uusi Tiileri. Tuossa on mm ilman syöttö erikseen palotilan takaosaan normi keskiosan lisäksi. Näppituntumalla sanoisin savutuksen ajan olevan lyhyempi kuin vanhalla.

Mitä tulee järkeen tai järjettömyyteen meillä nyt on vaan totuttu polttamaan puita. Takan lämpö ei ehkä säästä, mutta mukavalta se tuntuu. Tullaan polttamaan niin pitkää kuin se kielletään. Toki miejän käyttämä puu on pääsääntöisesti kuivaa ja lämmintä. Kaukolämpömmekin tulee puun poltosta.

Yksi talvi tässä hatarassa lama-ajan luomuksessa (-90-luvun alusta, noin 900 kuutiota, tiilirunko ja käsin näprättyjä ikkunoita) ilman takkatulen lämpöä riitti kyllä meille. Vedon tunne oli jatkuvasti läsnä ja kaukolämpölasku tammi- ja helmikuulta lähemmäksi toista tonnia kuukadelta. Mielummin maksaa sen kolmesataa puukuormasta ja nauttii takan lämmöstä. Meillä kaikilla on omat syntimme ja miun on varmaankin tuo.
 
Juu-u. En pidä kovin pahana syntinä Jiijiin takan lämmitystä, vaikka se kerrostalolähiön ihmisistä sellaiselta saattaa tuntua  ;D

Oliko tuossa kuvassa 7 kuutiota? Meillä taitaa mennä vähän enemmän kun on 4 tulisijaa, 2 kotona ja 2 mökillä. Vielä kuitenkin naapurit tervehtii kun nähdään...
 
Sande sanoi:
Oliko tuossa kuvassa 7 kuutiota? Meillä taitaa mennä vähän enemmän kun on 4 tulisijaa, 2 kotona ja 2 mökillä. Vielä kuitenkin naapurit tervehtii kun nähdään...

Joo, 1/3 tuosta 21 m3 lavasta tiputettiin meidän pihaan. Noin 300€ aina yksi välikkö koivua. Joskus oon ottanut koko lavallisen, joskus 2/3. Nyt arvelin tuon 1/3:n riittävän.

ihaa sanoi:
;D ;D

Ihmetystä herättäisi lähiössä sellainen omakotitalon asukas jonka piipusta ei joskus näkyisi savua nousevan.

Väittäisin talvisaikaan suurimmasta osasta tämänkin alueen pientaloista tulevan savuja talvisaikaan.
 
ihaa sanoi:
;D ;D

Ihmetystä herättäisi lähiössä sellainen omakotitalon asukas jonka piipusta ei joskus näkyisi savua nousevan.

Meidän tiellä taitaa olla useampi. Viime sauhut olen tainnut polttaa 2,5 vuotta sitten.
 
JiiJii71 sanoi:
... kaukolämpölasku tammi- ja helmikuulta lähemmäksi toista tonnia kuukadelta.

AUTS! Minä luulin että kaukolömpö on edullista.

Meillä lämmintä 150m2/370m3 suoralla sähköllä + puut eikä sähkölasku ole koskaan ollut kahta sataa/kk edes kovimmilla pakkasilla - ei sähkäriä vielä laskellimissa silloin.
 
Taky sanoi:
AUTS! Minä luulin että kaukolömpö on edullista.

Meillä lämmintä 150m2/370m3 suoralla sähköllä + puut eikä sähkölasku ole koskaan ollut kahta sataa/kk edes kovimmilla pakkasilla - ei sähkäriä vielä laskellimissa silloin.

Noh, tuon jälkeen on valmistunut uusi kaukolämpölaitos - edellinen poltti maakaasua ja tämä uusi siis biomassaa. Tuossa muutoksessa kaukolämmön hinta putosi -25%. Kotiin tuosta ajasta ollaan vaihdettu lämmönvaihtaja uuteen ja tehokkaampaan. Sekä toki siirrytty säännölliseen takalla lisälämmittämiseen. ILP:kin on tullut hommattua, mutta tuo on pääsääntöisesti jäähdytyskäytössä.
 
Taky sanoi:
AUTS! Minä luulin että kaukolömpö on edullista.

Kaukolämmön hinta riippuu paljon tuotantotavasta ja kunnan halusta vetää välistä osinkoja. Monessa kaupungissa energialaitos on osinkoautomaatti eli kunta nostaa vuosittain suuret osingot, jotka kaivetaan kaukolämpöasiakkaiden kukkarosta.

Ei paljoa hotsittaisi tuollaista ylimääräistä kunnallisveroa maksaa.

Jotkin kaupungit toimivat toisin ja esimerkiksi Kerava on pitkään esiintynyt Suomen halvimpana kaukolämmön kaupunkina. Kaupunki on siellä tehnyt päätöksen, ettei sitä kautta kerätä ylimääräistä rahaa. Tämä näkyy kaupunkiin nousseina suurina logistiikkakeskuksina ym. joiden lämmittäminen maksaa muutoinkin paljon. Varmasti hyvä strategia tarjota kaupunkilaisille töitä sinne sijoittuvien firmojen kautta.

Itse poltan klapeja noin 9 kuukautta liki joka päivä. Talvessa menee 6-7 mottia. 150 neliötä ja suorasähkölämmitys. Talvikuukausien sähkölaskut karvan alle 200 euroa (sis. siirtomaksun). Nyt sähköauton myötä on ensimmäisen kerran mennyt yli 200 euron.

Tampereen Sähkölaitoksen verkossa siirtomaksut ovat hyvin halvat, koska yhtiö toimii vain kaupungissa. Ei ole lainkaan kallista maaseutuverkkoa.
 
Urlaub sanoi:
Kaukolämmön hinta riippuu paljon tuotantotavasta ja kunnan halusta vetää välistä osinkoja. Monessa kaupungissa energialaitos on osinkoautomaatti eli kunta nostaa vuosittain suuret osingot, jotka kaivetaan kaukolämpöasiakkaiden kukkarosta.

Ei paljoa hotsittaisi tuollaista ylimääräistä kunnallisveroa maksaa.
Kerrostalossa, jota lämmitetään kaukolämmöllä, on mahdotonta pienentää lämmityskustannuksia klapeja polttamalla.

Mikä sitten mahtaa vaikuttaa kaukolämmön hintaan?
Kaukolämpöä tuottavat laitokset joutuvat polttoaineensa lisäksi myös investoimaan laitoksiensa käynnissä- ja kunnossapitoon sekä myös aika-ajoin uudistamaan niitä. Näin ollen lienee myös paikkakuntakohtaisia vaihteluita, tuottaako laitos voittoa ja jos, niin miten paljon ja kenelle? Ei liene itsestäänselvyys, että kaukolämpölaitoksien mahdollinen voitto menee automaattisesti "kaupungin" kassan tilkkeeksi? Vai miten lienee?

No, tämä nyt tietenkin menee klapikeskustelusta ohi, mutta siltikin olisi mielenkiintoista tietää, miten asia oikeasti on.
 
Tämän vuotiset ostoklapit tuntuivat sen verran kuivilta, että pinoilin ilman suurempia kommervenkkejä nuo vanhojen päälle. Jonkinnäköiken urakka on päivässä pinoilla 7 heittomottia. Sen verran hiki vaan tuli, että muutama Koff kaatui pinoamisen aikana naamaan. Oikeastaan sen verran monta, että pitänee aamusta tarkastaa vielä pinojen suoruus... :rolleyes:
 

Liitteet

  • E861AF97-EBDE-4957-8DA9-18508243DF49.jpeg
    E861AF97-EBDE-4957-8DA9-18508243DF49.jpeg
    86,1 KB · Katsottu: 163
  • 06673BFF-B5BC-47A5-AAB1-AB6CD5CA5FC0.jpeg
    06673BFF-B5BC-47A5-AAB1-AB6CD5CA5FC0.jpeg
    86,3 KB · Katsottu: 184
^Hyvä konsti on, mikäli pelkää pinon kaatuvan, varmistaa tilanne kuormaliinalla.  ;)
 

Liitteet

  • Pino.JPG
    Pino.JPG
    110,8 KB · Katsottu: 183
Äkkiseltään laskettuna tämä artikkelin kaveri tekee siis tuollaisen noin +20k€ liikevaihdon noilla klapeilla. Tuolla summalla joutuu jo alv-velvolliseksi, toisaalta silloin saa alv-vähennyksen koneista ja vermeksistä. Toki tuon artikkelin mukaan tekee kaikennäköistä muutakin kuin pelkkää klapikauppaa. Kuvastanee nykyaikaista työelämää, toimeentulo ei välttämättä tule sataprosenttisesti yhdeltä taholta palkkana.

Ihan hatunnoston arvoinen suoritus tältä kaiffarilta.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.1135918
 
Urlaub sanoi:
Kaukolämmön hinta riippuu paljon tuotantotavasta ja kunnan halusta vetää välistä osinkoja. Monessa kaupungissa energialaitos on osinkoautomaatti eli kunta nostaa vuosittain suuret osingot, jotka kaivetaan kaukolämpöasiakkaiden kukkarosta.

Ei paljoa hotsittaisi tuollaista ylimääräistä kunnallisveroa maksaa.

Jotkin kaupungit toimivat toisin ja esimerkiksi Kerava on pitkään esiintynyt Suomen halvimpana kaukolämmön kaupunkina. Kaupunki on siellä tehnyt päätöksen, ettei sitä kautta kerätä ylimääräistä rahaa. Tämä näkyy kaupunkiin nousseina suurina logistiikkakeskuksina ym. joiden lämmittäminen maksaa muutoinkin paljon. Varmasti hyvä strategia tarjota kaupunkilaisille töitä sinne sijoittuvien firmojen kautta.

Itse poltan klapeja noin 9 kuukautta liki joka päivä. Talvessa menee 6-7 mottia. 150 neliötä ja suorasähkölämmitys. Talvikuukausien sähkölaskut karvan alle 200 euroa (sis. siirtomaksun). Nyt sähköauton myötä on ensimmäisen kerran mennyt yli 200 euron.

Tampereen Sähkölaitoksen verkossa siirtomaksut ovat hyvin halvat, koska yhtiö toimii vain kaupungissa. Ei ole lainkaan kallista maaseutuverkkoa.

Meillä ~220m2 lämmitettävää kivitaloa (Lammi LL-400), rakennusvuosi 2010. Joku 80m2 ikkunapintaa, rakennustilavuus 950m3 (energiatodistuksen mukaan, mistäköhän toikin tulee?). Kaukolämmöllä mennään ja 340e on kaikkien aikojen kallein kuukausi (01/2016, 4900kWh). Lämmitys ja lämmin vesi siis tehdään kaukolämmöllä. Kaksi teiniä ja vaimo talossa ja lämmintä(=kuumaa) vettä suihkutellaan varmaan tunti päivässä :) Keskimäärinen kk-lasku on n. 187e.

Takkana enemmänkin tollainen koristemalli, takkasydän tms, joka imee ilmaa alhaalta ja puhaltaa heti lämmintä ylhäältä. 2-3m2 poltetaan ihan tunnelman vuoksi talvisin.
 
Urlaub sanoi:
Omatarveklapitalkoiden kannalta tutkimuksen olennainen johtopäätös oli siinä, että kevään ja kesän kuivatus ulkona antaa hyvän tuloksen, kunhan pidetään huoli, ettei loppukesän ja syksyn kosteus pääse imeytymään.

Ei vanhakansa turhaan mätäkuusta ole puhunut eli ennen sitä pitää kaikki kosteuden arka tavara olla säilössä.
Itse kuullut vanhan kansan suusta kolmen H:n sanonnan, joka menee jota kuinkin näin:
* Helmikuuhun mennessä puut on kaadettava
* Huhtikuuhun mennessä tehtävä klapeiksi ulkosäilytykseen
* Heinäkuuhun mennessä siirrettävä sateelta suojaan

Hyvin se vanha kansa tietää :)

Itse polttelen kahdessa takassa (rv.1984, ~135m2, suorasähkö + ILP) vuosittain ~7-12 pinomottia klapeja hieman vuodesta riippuen. 12 pinomotin kautena oli sekä kevät että syksy vilpoista ja talvi ihan kunnollinen. Ainoastaan Heinäkuun aikana ei tullut polteltua.
Syksyllä ja keväällä tulee polteltua pääosin vaan alakerrassa, mutta talvella palaa molemmissa takoissa tuli päivittäin ja kylmimpinä päivinä 2-3 pesällistä per takka. Puut teen itse sukulaisen metsästä sekä itselle, että metsän omistajalle.