https://www.popvakuutus.fi/asiakaspalvelu/yhteistyokumppaneiden-edut?utm_source=autostadium&utm_medium=banner&utm_campaign=autovakuutus_autostadium_jatkuva&utm_content=autovakuutus_0418

Kiipeily

msr

Sisäänajettu
Liittynyt
25.12.2013
Onkos foorumilla muita kiipeilyn harrastajia? Lajihan on yksi voimakkaimmin kasvavista lajeista tällä hetkellä, ja kaupallisia kiipelyhallejakin on ympäri maata noussut kuin sieniä sateella.

Itse olen harrastanut kiipeilyä aktiivisesti n. 4 vuotta, ja viimeisen kolmen vuoden aikana siitä on muodostunut pääharrastus. 3-4 kertaa viikossa tulee nykyään harrastamassa käytyä, ja lisäksi muutama reissu vuodessa ulkomaan kivelle. Boulderointi on päälaji, mutta satunnaisesti myös köysittely (sporttia) tulee väännettyä. Tasoitusta nuoremmille tuli annettua aika reilusti, kun vasta yli kolmekymppisenä lajin aloitin, mutta tasaisen varmasti kehitystä on tapahtunut, joten tyytyväinen pitää olla.

Lajissa kiehtoo sen haasteellisuus (ja etenkin se, että jokainen kamppailee itsensä kanssa) onpa lajin harrastajien keskuudessa sanontakin, että lajissa 90% ajasta on pettymyksiä. Mutta toisaalta onnistumiset ovat niin hienoja hetkiä että ne korvaavat nuo epäonnistumiset. Lisäksi hienoa lajissa on yhteisöllisyys; samoilla paikoilla kiipeilevät niin maailman huiput kuin aloittelijatkin, ja kaikki kannustavat toisiaan.

Lajihan on muutoinkin mitä loistavinta liikuntaa; lihaskunto ja liikkuvuus paranevat monipuolisesti. Suosittelen kokeilemaan jos mahdollisuus avautuu!
 
Tuli hetki harrastettua, en oo kyl viiteen vuoteen kerennyt seinälle. Krabilla saakka tuli käytyä kallioseiniä kokeilemassa 2009. Tuolla sain pudotettua elopainon 85kg to 70kg ja siinä on pysynyt. Tietysti perhe elämä ja stressi auttaa myös😊
Kasin reiteille taisin muistaakseni itteni kehittää 😊
Kamat on kyl jemmassa Pitäis käydä testaamassa.
 
Tammikuussa 2009 olen minäkin pari viikkoa Krabilla kiipeillen viettänyt, tosin silloin oltiin vielä aika alkumetreillä lajissa.
 
Joo, boulderointi on ollut pääharrastus viitisen vuotta. Olen kohta jo nelikymppinen, joten siihen pitää vaan tottua, että nuoremmat menevät vasemmalta ja oikealta ohi. Oma kehitys on hitaanlaista, välillä muu elämä ottaa aikaa niin, ettei ehdi harrastaa. Mutta kivaa se on kun keväällä pääsee kiville hyvällä porukalla!

Scoutti on muuten ollut mainio bouldervankkuri. Pädejä mahtuu monta ja maavarasta on hyötyä kun paikat ei aina ole ihan pääteiden varrella.
 
Reilu vuosi on tullut boulderoitua. Ensimmäiset kengät tuli tosin hankittua vasta hetki sitten kun tuli tahkottua lainakengillä seiniä melko ahkerasti kevään ajan. Tarkoituksena olisikin käydä ihan ulkoilmoissa valloittamassa jokin kivenmurkula. Voin myös allekirjoittaa kropan kehityksen - melko paljon lihakset kehittyvät sormia myöten.
 
Nuorempana harrastin paljonkin ja aika laajalla skaalalla. Jäätä, sporttia, tradia ja isoja vuoria. Boulderointi ei ikinä ollut meikäläisen hommaa, vaan aina oltiin narun jatkona. Useampi vuosi asuttiin Sveitsissäkin, joten harrastusmahdollisuudet olivat melko hyvät.

Sitten tuli muksut ja elopaino räjähti käsiin, joten kiipeilykin jäi. Nyt muksut ovat jo isompia ja elopainokin saatu järkeviin lukemiin, joten kiipeilyhommatkin ovat alkaneet taas takaraivoa jyskyttämään. Voipi olla, että kesälomien jälkeen tulee tällä saralla jotain oikeata toimintaakin, kun muksutkin ovat ainakin hetkellisesti innostuneet meidän lähellä olevan sisäseinän junioriseinästä.
 
Nuorempana harrastin lähes päivittäin ilman köysiä kiipeilyä ihan suomen kallioilla. Kengät on vieläkin tallessa.  ;D

Ainoastaan kerran putosin, kun tuossa serenan parkkipaikan kallioilla kiipeilin ja joku nainen alkoi vissiin liian keskittyneesti kiipeilyäni tsiikaamaan sillä seurauksella, että peruutti suoraan pysäköidyn bussin kylkeen.

Naurultani en enää saanut otettani pidettyä...  :) Hieman kynnet lyheni liuttuani alas, mutta ei muistaakseni muuta siinä sattunut.

Podin ennen kiipeilyn aloitusta korkean paikan kammosta, mutta en enää sen jälkeen.  ;)
 
Pieni fiilistelykuva toissapäivältä. Ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen ulkokalliolla köyden päässä, yllättävän hyvin sujui liidaaminen siitä huolimatta. Paikka Nalkkilan släbi Askolassa, hieno lähes otteeton kallio ja mahtavaa teknistä kitkakiipeilyä.
 

Liitteet

  • IMG_2235.JPG
    IMG_2235.JPG
    202,7 KB · Katsottu: 188