https://tummennuskalvot.fi/

Kaasumuunnos 1.8T nelikkoon

jarmo

Uudenkarhea
Liittynyt
3.8.2020
Sain keväällä päähäni että pitää päästä ajamaan kotimaisella polttoaineella. Biokaasulla se onnistuu täällä Oulun alueella ja muuallakin. Kaasuautoja löytyy valmiina mutta kun piti saada neliveto. Valmiissa toteutuksissa on usein kaasusäiliö kardaanin tiellä, liekö Subarulla ainoa kaasunelikko.

Siis muunnosta suunnittelemaan. Kun olen liikkeellä kengännauhabudjetilla niin perusauton ikäluokaksi tuli jälleen kerran täysi-ikäinen. 3bg nelikko Passateista on hieman kokemusta mutta kun moottorin on tarve olla bensakäyttöinen niin kaksi litrainen on nelikkona kovin vaisu ja 2.8 kuutonen on sitten janoinen. 1.8 T nelikko löytyy konsernista joten keskustelu käyntiin kaasuluvat omaavan kanssa. Vihreää valoa saatuani ja kanditaatin löydyttyä ongelmaksi tulivat kaasusäiliöt, niistä kun pakkaa olemaan uupelo. Monen mutkan kautta löytyi komposiittisäiliöitä yhtensä n. 130 litraa joihin taivaanmerkkien osuessa kohdilleen voisi saada menemään noin 20 kg kaasu joka vastaa n. 30 litraa bensaa. Matka-ajossa sananmukaisesti 'pintakaasulla' nopeusrajoituksia vakkari päällä noudattaen täällä kaaheen aakeen laakeella olen ajanut yli 400 km kaasulla jolloin jäljellä oli vielä joitakin kymmeniä baareja kaasua. 'Varatankkina' ja lämmityskäyttöön (koneeseen tarvii saada lämpöä ennen kaasulle siirtymistä) on edelleen se täysikokoinen bensasäiliö.

Tuon ikäinen tekniikka ei pärjää pisaralle pisimmälle kisassa, suuruusluokkaa 9 eur sadalle kilometrille täkäläisellä biokaasuhinnalla.

Paljon olisi vielä kerrottavaa, pyrin vastailemaan esille tuleviin kysymyksiin.
 

Liitteet

  • P6082135_p.jpg
    P6082135_p.jpg
    28,7 KB · Katsottu: 50
Autossa on 120 kW ahdettu bensamoottori ja käsitin että siitä on houkuteltu hieman enemmän tehoa. Kaasulla ajettaessa tehoa on vähemmän kuin bensalla, toki riittävästi rauhalliseen liikkumiseen. Kierrosten lähestyessä 2800:aa alkoi kone 'rykiä' kun seos meni laihalle sytyttäen jopa moottorin vikavalon. VCDS kertoi seoksen laihuudesta ja tulipa 'misfire detected' tyyppistä vikakoodia. Vaihdoin iridium-tulpat ja sen jälkeen puolat, eivät auttaneet laihalla käymiseen kierroksilla. Asentaja sääti ohjausta (kaasu ECU) siten että n. 2500 kierroksesta alkaen annetaan mukaan hieman bensaa. Siihen loppuivat käyntihäiriöt ja vikakoodit laihaan seokseen liittyen. Bensiinisuuttimien kannalta taitaa olla ihan hyvä että välillä bensaakin suihkutetaan.

Käynnistys tapahtuu bensalla ja kaasun käyttöön siirrytään moottorin lämmetessä. Kaasulla ajaessa tehoa tosiaan on hieman vähemmän mutta kaasua polkaistessa sitä alkaa löytyä kierrosten kohotessa. Kuusivaihteisesta käsin hämmennettävästä laatikosta löytyy aika mukavasti sopiva välitys niin kaupunki-, taajama- kuin maantienopeuksiin. Kierroksia tulee pidettyä kahden tuhannen yläpuolella moottorin jyrinan välttämiseksi ja kaksoismassavauhtipyörän säästämiseksi. Nelonen on käyttökelpoinen kuudenkympin alueella, viitonen kahdeksankympin ja kuutosta voi alkaa tarjota hieman vajaan satasen nopeudessa.

Kaasun tankkaaminen poikkeaa nestemäisten polttoaineiden vastaavasta. Maksupäätteet jotka olen nähnyt eivät juuri poikkea nestepolttoaineiden vastaavasta. No on joissakin kätevä lähimaksumahdollisuus ja mainittakoon Ala-Temmeksen SEO:lla tarvii muistaa valita mittari nro 1 vaikka on vain se yksi ja ainoa tankkauspiste. : ) Letku paikalleen ja vivusta 180 asteen kääntö jolloin täyttö voi alkaa.

Nestemmäisiä polttoaineita saa mittareista useimmiten haluamansa määrän mutta kaasun kanssa on hieman toisin. Tämän paineistetun kaasun (CBG compressed biogas tai CNG compressed natural gas, molemmat kemiallisesti samaa metaania) määrä mitataan kiloissa. Se paljonko kiloja saa riippuu mm. paljonko auton säiliöissä on painetta jäljellä, säiliöiden lämpötilasta ja siitä paljonko tankkausasemalla on kulloinkin painetta tarjolla. Tehdasasennetuissa kaasuautoissa ei taida olla painemittareita joista näkisi painen baareina, jälkiasennetuissa useimmiten on. Jos kaasutankkausasemalla on painemittari niin se näyttää tankkauspainetta vain tankkauksen ollessa meneillään. Eli asemalle mentäessä mittarista ei voi päätellä millaisen loppupaineen voisi saada.

Säiliön täyttö kestää joitakin minuutteja. Ittelle laitettiin täyttöventtiili konepellin alle. Siinä samalla tulee usein katsottua niin alku- kuin loppupaine. Ja kun konepelti on ylhäällä niin ainakin muistan irroittaa letkun ennen liikkeelle lähtöä. Joillakin on unohtunut letkun irroittaminen jolloin liikkeelle lähtiessään on kiskaissut letkun irti mittarin päästä.

Kulutuksesta on vielä vaikea sanoa kovin paljoa kun tankattava määrä on milloin mitäkin kuten edellä tuli esille. Bensaa tulee tankattua teinivalon syttyessä viisi litraa kerrallaan jotta senkin kulutuksesta saisi ajanmyötä selvyyttä. Kaasuautoryhmissä mainittuihin uudehkojen autojen alle 3 kg/100 km en pääse mutta tässä puolestaan on jatkuva neliveto. : )
 
Mielenkiintoinen projekti👍

Selvittelin viime vuonna samankaltaista asiaa konsernisisareen B7 Audiin (2.0Tq). Rehellinen kaasukonversioiden myyjä kertoili, että kaasulinjat tulisivat menemään taka-akseliston läpi ja tuo söi hiukan innostusta. Ajattelin asiaa ylläpidon kannalta eli jos jostain syystä akseli pitäisi irroittaa pitäisi kaasulinjasto olla purettu alta pois aiemmin. Noh auto tuli sitten hävitettyä kokonaan niin asiaa ei tarvinnut märehtiä sen enempää.

Mukavia biokaasukilometrejä!
 
Yleisesti käytetään seuraavia muunnoskertoimia:
0.16 kg metaania menee litran tilavuuteen säiliöön, tietty lämpötilasta ja paineista riippuen.
130 litran säiliöihin mahtuisi siten 130 l * 0.16 kg/l eli 20.8 kiloa.
Enimmillään olen saanut tyhjiin säiliöihin 20.42 kiloa loppupaineen ollessa n. 230 bar.

Kilo kaasua sisältää saman verran energiaa kuin 1.56 l bensaa.
Tuo 20.42 kiloa vastaisi n. 31.9 litraa bensaa. Tuolla tankkauksella ajelin matkaa n. 470 km vakionopessäätimen kera 80/100 nopeuksilla. Kahdeksaa kymppiä ajaen hyvissä olosuhteissa yli 20.5 kg kaasua tankissa voisi jopa  500 km rikkoutua.

Olen kirjannut tankkauksia hieman reilun 2000 kilometrin matkalta. Kertapyrähdykset ovat olleet pääasiassa 10 - 100 km. Ajopäiväkirjaa en ole pitänyt mutta tuntuma on että kilometrit ovat isolta osalta kertyneet tien päällä pintakaasulla todellisen nopeuden ollessa hieman yli kulloisenkin (80/100) rajoituksen. Mutta myös 10-20 kilometrin taajamaliikennepyrähdyksiä on ajosuoritteessa.
Kaasua on kulunut keskimäärin 4.5 kg/100 km eli bensavastaavuutena n. 7 l / 100 km.
Lisäksi 98 bensaa on kulunut hieman vajaa 1.1 l / 100 km.
Bensaa kuluu käynnistyksen yhteydessä moottorin lämmittämiseen, nykyisellään lämpömittari nousee liki 'normaaliin' käyntilämpöön ennen kuin kaasu vaihtuu käyttöön. Likellä nollakeliä saa ajaa useamman kilometrin ennen kaasulle vaihtumista. Ja bensaa kuluu tietty silloin kun koneesta otetaan tehoa kierroksia nostattaen. Polttoainekulut tähän mennessä yhteensä hieman vajaa 11 eur / 100 km.

Mielenkiinnolla odotan jääratakelejä ja sitä kuinka välitykset soveltuvat vetokierrosalueelle - josko pääsisi hallittua nelipyöräluisua harjoittelemaan.
 
Olen pari päivää miettinyt, kannattaisikohan laitattaa uudenkarhea Outback kaasulle.
Vielä en edes tiedä, miten takuulle käy jos muunnos kaasulle tehdään.
Enkä tiedä paljonko muunnos tulee maksamaan.

Täytyy kuulostella, voi olla ettei minun ajoilla kannata ainakaan taloudellisesti.
 
jarmo sanoi:
Kaasulla ajaessa tehoa tosiaan on hieman vähemmän mutta kaasua polkaistessa sitä alkaa löytyä kierrosten kohotessa.
Vihdoin autossa on siis toimiva kaasupoljin.