https://go.popvakuutus.fi/t/t?a=1891764192&as=1920463831&t=2&tk=1

Jätevesijärjestelmät

Mika_M

Hallitusjäsen
Palikkainsinööri
Liittynyt
27.3.2014
Vesijohdoista täällä jo keskusteltiin mutta tuo harmaa/ruskea putkisto olisi nyt mietinnän alla.

Pitäisi asentaa kiinteistökohtainen pumppaamo ja liittyä kaupungin paineviemäriin. Onko näistä pumppukaivoista tai pumpuista jollain kokemusta, joko puolesta tai vastaan? Hintaselvitys on nyt menossa suunnitelmassa esimerkkinä suositellusta mallista (Wilon valmistama), mutta voihan sinne maahan jotain muutakin upottaa jos siltä tuntuu.

Harmillisesti vanhassa jätekaivossa on samassa toteutettu saostus, josta syystä siinä on keskellä kaivoa "väliseinä", joka estää pumppaamon ujuttamisen vanhaan kaivoon. Toisaalta taas, uuden kuopan kaivaminen helpottaa ehkä vähän asennuksia? Pumppaamon asennukset, sähkökytkennät sekä liittymisen kaupungin viemäriin voi rakennella kaikessa rauhassa ja käyttää vanhaa kaivoa. Vaihtohetkellä ei sitten tarvitse kuin katkaista vanha viemäriputki ja liittää uuteen pumppaamoon johtavaan putkeen.

Toinen on sitten kellarin vesien ongelma. Nykyinen viemärin läpivienti sokkelista on liian korkealla, jotta kellarikerroksen vedet saisi menemään suoraan viemäriin, pitäisi sokkeliin puhkaista läpivienti huomattavasti syvemmälle ja uusia viemäriputki niiltä osin. Kunhan saan laserin haettua niin selviää onko tuo muutenkaan mahdollista, vai pitäisikö tuo pumppaamokin sitten upottaa ihan poskettoman syvälle että kaato riittää...

Se varsinainen kysymys, tekeekö noilla ns. kellaripumppaamoilla mitään? Pieni säiliö jossa pumppu sisällä. Tavallaan tuntuisi helpommalta upottaa tuollainen kellarin maapohjaiseen osaan ja vetää siitä putki viemärille, kuin alkaa uusimaan viemäriputkistoa kokonaan kellarin ja pumppaamon väliseltä osuudelta. Kellarista tulee vain harmaita vesiä (suihkun lattiakaivo, pyykkikone). Tosin sitten on yhden sijasta kaksi erillistä pumppaamoa joista voi pumppu tai pintakytkin pettää. Mielipiteitä, keskustelua? :)
 
Mökille rakennettiin yhteinen vesi+paineviemäri 5 vuotta sitten. Tehtiin 5 viemäripumppaamoa eli 2 kiinteistöä per pumppaamo. Puhdas vesi ostetaan kunnalta ja jätevesi pumpataan heille takaisin. Hyvin on toiminut kokonaisuutena.
Jotain huomioitavia seikkoja kuitenkin voin mainita.

1) Kannattaa harkita se jätevesipumppaamo sellaiseen paikkaan, että pääsee pesemään painevedellä vaikkapa 2 x vuodessa kaivon sisäosat. Näin tehden taitaa mahdolliset hajuhaitat minimoitua. Pumppaamon tuuletus kuntoon siten, että reitti talon katolla olevaan tuuletusputkeen toimii.
2) Grunforsin pumput olleet siellä nyt 5 vuotta ylös nostamatta. Kannattaa panostaa laatuun, kun valitsee ne pumput. Otettiin 3-vaihepumput jostain syystä.
3) Viemärin linjan jätevesipumppuun pitää olla "suora" eli ei mitään suurempia mutkia ja jos mutkan joutuu tekemään, niin ei ainakaan useammasta 33-asteen käyrästä rakentaen, vaan yhtenäinen yksi mutkaputki. Kaato riittävä.
4)Jos pohjavesi tai muuten vettä tulee pumppaamon asentamisen aikana, niin hankalaksi menee ja helposti nousee liian ylös. Myös ne paineviemärin lähtösuunnat ja viettoviemärien tulosuunnat kannattaa katsoa etukäteen harkiten, ettei iske paniikki ja tule asennettua pumppaamon lähdöt vääriin suuntiin (kun pohjaesi yllättäen syöksyy).
5)Kellarin viemäröinti suoraan jätevesipumppuun olisi kyllä paras, mutta se juuri kannattaa tarkkaan vaakita ja em. viettoviemärisuunnat huomioida. Jos vesi on pelkästään harmaata, niin viemäri sietää mutkia, mutta WC-tuotteet menevät paremmin suoraan linjaa myöten. Kun sulla on jo vanha WC-viemäri, "jonka vaan yhdistät", niin katso ne suunnat mutkattomiksi.
6)Kellaripumppaamosta ei ole kokemusta. Voiko sitä suihkutilaa lattiaa nostaa esim 50 cm? Jos sitten saisi viettoa enemmän?Pesukoneen poistohan menee "minne vaan".
 
Kiitoksia kommenteista, hyviä pointteja!

Pesu ja tuuletus eivät tule ongelmaksi, pumppaamo tulee pihalle joten painepesurilla pääsee kyllä hosumaan ja tuuletusputkenkin luulisi toimivan.

Grundfossin pumpuista on tosi huonoja kokemuksia teollisuudesta, mutta toisaalta niissä oli kyse aivan toisen tyyppisestä sovelluksesta, joten en lähde väittämään etteivätkö ne tässä tarkoituksessa olisi hyviä pumppuja. 3-vaiheinen kone houkuttaisi itseänikin, jotenkin sellaisesta tulee jämäkämpi mielikuva kuin noista yhdellä vaiheella toimivista. Kaapelin joutuu joka tapauksessa vetämään pääkeskukselta joten ihan sama laittaa kerralla kaikki kolme vaihetta.

Suihkun lattiaa ei ole varaa nostaa senttiäkään, jo nyt 2-metrisen saunojan vetää vähän nöyräksi (onneksi meillä talouden pisin on 181cm joten hyvin mahtuu suihkuttelemaan). Sen kanssa on siis pakko ryhtyä kellaripumppaamoon jos kaatoa ei saa tarpeeksi. Lähden tästä mittanauhan kanssa sommittelemaan... viikonloppuna isken kiinni laserin ja kaivurin kanssa, sitten se viimeistään selviää.
 
Ilman muuta kannattaa vetää 3-vaihe+maa-kaapeli ( taisi kaapelissa olla 5 piuhaa kaikkiaan) pumppaamoon asti, onhan se sitten aina valmiina, jos mielii uuden pumpun myöhemmin. Sulaketaulussa sitten pitää olla riittävät lähdöt. Kannattaa tutustua muutaman mallin jätevesipumppujen "mitoitus/piirustuksiin" ennakkoon, jolloin selviää korot ja suunnat. Sitten siitä pumppaamolta kannattaa tehdä sopivaan suuntaan " viettävä oja", jos tulee joku ylitulvinta, ettei sitten ole ihan pääovi paskan alla. Eli vaikuttaa sijoitteluun tontilla.

Itselläni taas  Wilon kiertovesipumppu (talon käyttövesi kotona) hajosi alle 5 vuoden ja grunfors on siihen laitettuna toiminut jo 10 v, joten ei näistä niin tiedä.

Meillä itse pumppaamot on Onnisen toimittamat, mutten nyt muista tarkempaa merkintää. Takuuthan niissä on. Yhdestä pumppaamosta paloi ohjainelektroniikka, kun myrskyn jälkeen  saatiin linjaan jännitevikaa, mutta pumppu ei kylläkään vahingoittunut. Pumpun voi niissä vaihtaa "ylökautta" suht siististi. Pumpun käyntiä ohjaavan anturin paikka kannattaa valita niin, että viemäripaskat lennä juuri sen anturin päälle.

Noihin hommiin saa oman tontin sisällä olevan työn osalta kotitalousvähennyksen.

 
Tulvimisen kanssa ei sikäli ole ongelmaa, että tavara valuu mereen jos sitä tuolta alkaa suuremmassa määrin pihanurmikolle tulla... Tosin, saattaa sitä siinä vaiheessa pyrkiä kyllä putken ja lattiakaivon kautta kellarin suuntaankin, mikä taas on ongelma.

Kotitalousvähennykset taitaa jäädä aika vähiin, kun on omasta takaa kaivinkone ja sähköasentajan paperit sekä tutulla kaverilla luvat putkihommiin.

Kävin kaivamassa kellarista harmaavesiputkea esille ja siinähän tulikin heti pettymys. Putki kulkee aika eri kohdassa kuin kuvittelin joten siihen on pakko laittaa useita mutkia peräkkäin. Toki harmaan veden pitäisi selviytyä aika paljon helpommin tuollaisesta, kun vielä laajentaa nykyisen onnettoman ohuen putken isommaksi heti alkuunsa.
 
Joo harmaa vesi kyllä selvittää mutkat. Riippuen tapauksesta, yksi hyvä mahdollisuus on liittää harmaa vesi sen tuhdimman viemärin päälle "yläpuolelta", niin saa sinne riittävästi nestettä mukaan. (Jos tulee erillinen nostopumppu) . Ja vain yhdellä viettoviemärillä sitten jätevesipumpulle. Vai onko ne kovin eri puolilta taloa tulossa.
 
Hyvä kysymys! Tässä onkin seuraava pohdinnan paikka, että onko ne tulossa samalta vai eri puolelta taloa. Mittailin vähän ja se näyttäisi joka tapauksessa selvältä, ettei kellariin ole pakko laittaa pumppua vaan korkeuseroa on kyllä riittävästi.

Nykyinen viemäri on eteläseinällä ja jos haluan tuon toisenkin läpi siitä (josta lyhin matka myös pumppaamolle), niin harmaavesiputkeen täytyy tehdä aika pienessä tilassa ronski mutka. Sen lisäksi, joudun tekemään uuden reiän anturaan tälle harmaavesiviemärille ja yhdistämään sitten ne toisiinsa seinän ulkopuolella. Tuo reiän tekeminen vähän askarruttaa... anturalla on paksuutta melkoisesti.

Anturasta menisi valmiiksi läpi myös vanha (ei enää käytössä) betoniputki joka olisi riittävän alhaalla tälle harmaavesiputkellekin, mutta se menee läpi talon itäseinästä. Jos hyödynnän tätä läpivientiä, niin harmaavesi säästyisi jyrkiltä mutkilta ja anturaan ei tarvitsisi tehdä uusia reikiä. Haittapuolena pihalla auki kaivettava matka kasvaa melkoisesti ja sitten on koko piha käännettävä ylösalaisin.

Miten se menikään, elämä on jännittävää, kun on paljon vaihtoehtoja. :)
 
Voiko suihkupaikkaa ja pesukonetta siirtää sinne "paremman" viemärin puolelle? 
Mitä pitempi matka WC-jätöksille viettoviemärissä pumpulle, sitä suorempi linja varsinkin siellä pumpun puoleisessa päässä. Alkupäähän viettoviemärille  menee ehkä kurvi, koska neste ja kiinteä tulee vielä siinä kohtaa "samassa paketissa", mutta pitkällä matkalla neste karkaa eteen ja kiinteä jää jälkeen, jolloin ongelmia saattaa tulla.
Tarkistusputkia harkitusti väliin, niin painevedellä voi kesällä putsata.

Meidän vesiyhtiön yhden mökin viemäri kurvasi juuri ennen pumppua 90 astetta ja sinne tahtoi jäädä tavara jumiin. Matka talolta oli 20 metriä. Syyksi epäiltiin myös, että olisi harvassa käytössä talvella pyrkinyt jäätymään siinä kohdin. Pitemmällä matkalla lämminkin vesi tietenkin siellä kylmenee ja tuossa kohdin oli vain runsas metri maata viemärin päällä. Ilmeisesti jäätyminen ei ollut syy, vaan se, että mutka oli tehty useasta loivasta pätkästä, jolloin liitoskohtiin jäi epätasaisuutta ja siihen tarttui.

Jätevesipumppaamolta lähtevä paineviemäriputkihan sietää kaartoja, joten pumppua kannattaa suunnitella harkitusti, kunhan ei parhaan näköalan eteen laita. ;) Kyllä se siitä.
 
Suihkutilat ja pesukone ovat kellarikerroksessa eikä sille oikein mitään mahda. Se nykyinen viemäri menee kivijalan läpi niin korkealta ettei siihen voi liittää noita.

Pihalla mennään pumppaamolle melko suoraa linjaa ja näyttäisi siltä, että viettoakin saa aikaan ihan reilusti joten en usko ongelmiin enää siellä. Matkaakaan ei tule varmaan kymmentä metriä enempää. Ainoa isompi mietintä on siis tuon harmaaveden kuljetus, mutta kyllä tuo lyhin reitti houkuttelisi... tuskin ammattilainenkaan kamalaa summaa ottaa jos käy vetämässä timanttiporan kanssa uuden reiän tuohon anturaan.

Pumppaamon sijoituspaikka on myös melko pienellä liikkumavaralla jo päätetty. Valtavalla vajaan 700 neliön tontilla ei pääse juurikaan valintoja tekemään.  :D Toki, jos isken kaivurin kauhan heti johonkin elämää suurempaan kiveen tai jopa kallioon niin sitten mietitään taas lisää.
 
Piha on kaiveltu ylösalaisin ja putkisto-osat sekä kaapeli tulossa. Pumppaamoksi on valikoitumassa Grundfos Polar 9 ja sinne 3-vaihesähköllä toimiva SEG Autoadapt -pumppu. Ei ole markkinoiden halvin pumppaamo, mutta jospa tulisi hinnalle katetta. Tuossa pumppumallissa on sisäänrakennettuna kaikki automatiikka, jolloin kaivossa ei roiku ylimääräisiä pintavippoja. Toivon tuon olevan lupausten mukaisesti huoltovapaampi, kuin perinteisen mallin.

Viemäriputkeen joutuu pari kaarrosta tekemään pihalta löytyneiden kivien väistelemiseksi, mutta maltillisilla 30° mutkilla selvitään ja viettoa saadaan helposti 2...3% joten uskoisin systeemin toimivan. Mutkat ovat myös sen jälkeen kun tuo harmaavesiputkiston tavara on jo tullut mukaan, eli huuhteluakin pitäisi olla riittävästi.
 
Meillä oli muistaakseni 1 kpl Polar 10 ja loput 4 oli Polar 8 jätevesipumppaamoja. Kaikki 3-vaiheella grunforsilla ja hyvin ovat toimineet jo noin 5 vuotta. Noissa on 2 pintavahtia eli alempi käynnistää pumpun, kun neste tulee rajaan. Pumpun käyntiajan saa säätää ja itselläni on muistaakseni 45 sekunttia, jolloin se tyhjenee sopivasti. Toinen vahti on ylemmän rajan vahti, joka sytyttää hälytysvalon eli alempi pumppusäätö ei ole toiminut. Siitä on vielä ylivuotoon noin 1 metri tilaa eli ei ole ihan kiire. Mutta kannattaa aina vilkaista tietenkin. Vain sen kerran, kun sähkökatko särki pumpun säätöboxin, on hälytysvalo syttynyt kuitenkin. Silloin pakkoajolla voi napista ajaa pumppua.
Laita tarkistusputki pihalle sopivasti, jos joutuu vauhdittamaan joskus vesiletkulla menoa ja näkee onko joku mutka tukossa.


 
Tulinkin liian aikaisin julistaneeksi päätöstä, pöntöksi vaihtui sittenkin Polar 10. Myyjä tätä suositteli paremman lämpöeristyksen sekä ankkuroituvuuden takia. Tässä tietysti ollaan 10 metrin päässä merenrannasta ja säiliön pohja on suunnilleen normaaliveden tasolla, joten kai tuossa joku teoreettinen riski on, että huonommin ankkuroituva hyppäisi joskus korkean veden aikaan ylös maaemon syleilystä. Tai sitten kympissä on vaan myyjälle parempi kate.  ;D

Saisihan noita kiviä tosiaan pienemmäksikin, mutta jää lopulta niin pieneksi se noista aiheutuva "harmi" ettei maksa vaivaa alkaa pilkkomaan.
 
Jos asennuksen aikana pohjavesi nousee, niin pumppun pohjalle kannattaa laittaa puhdasta vettä sisään hiukkasen vastapainoksi asennuksen ajaksi. Senhän voi pumpata erillisellä imupumpulla sitten pois pihalle kasteluvedeksi, kun tarvitsee saada pumppu tyhjäksi.
Varmaan korkean veden aikana, jos on tuollaisia epäilyjä, että pumppu  nousisi ylös, niin voi ehkä säätää toimintaa siten, ettei pumppu tyhjennä itseään aivan nollille, vaan jättää vaikka 0,5 metriä jätevettä aina pohjalle.

Sitten muista laitta pumpun ulkopuolelle uloslähtevään jätevesiputkeen maan päältä suljettava sulkuventtiili. Joskus voi joku roska jääädä takaiskuventtiiliin jumiin hetkeksi ja putkistosta tulee nestettä takaisin pumppuun päin. Silloin tietenkin pumppu yrittää pumpata aina sen saman takaisin, mutta jos roska juuttuu pahasti, niin silloin tuo sulkuventtiili on laitettava kiinni ja pumppu ilmeisesti tyhjennettävä (imuauto), jotta pääsee rassaamaan/vaihtamaan takaiskuventtiiliä.
Kerran on tällaista oiretta ilmaanunut, että nestettä tuli takaisin, mutta se kyllä sitten itsestään laukesi eli roska irtosi.

 
Onko tuosta pumppaamostasi pitkä matka sinne kaupungin viettoviemäriin.?
Meillä on järjestelmässä nuo 5 pumppua ja matkaa 1 km. Eli siellä poistoputkistossa on aina painetta päällä, koska purku on kilometrin päässä ja  20 metriä ylempänä. Se aiheuttaa sitä takaisinvirtausta meillä. Teillä onkin ehkä eri tilanne?
 
Purkukaivolle ei liitoslausunnon mukaan ole matkaa kuin ~60 metriä, noususta en tiedä mutta ei sitäkään kovin paljoa voi olla kun kartasta katson sijaintia, maasto ei montaa metriä nouse pumppaamolta kaivolle mentäessä. Kovin suurta painetta ei siis voi putkeen syntyä.

En tiedä kuinka tarpeellinen tuo erillinen sulkuventtiili olisi, onhan pumppaamossa itsessään kuitenkin vakiovarusteena sulkuventtiili? Tietysti se ei ole ihan niin miellyttävä käyttää kuin maan pinnalla oleva venttiili... mutta on se sentään normaalitilanteessa aina reilusti kaivon pinnan yläpuolella.
 
Joo, ehkä teillä ei ole tuohon ulkopuoliseen sulkuventtiiliin tarvetta, kun on vain oma yksi linja sinne purkaamoon..
Pumppaamossa on sisäpuolella sulkuventtiili, olisko noin metrin korkeudella pohjasta eli normitilanteessa on pinnan päällä. Sen varmaan saa jollain kepakolla suljettua.
 
Koko viikonloppu siinä meni pitkää päivää tehden kun pumppaamo sukelsi maaemon syleilyyn, molemmat putkilinjat odottavat nyt kytkentää. Painepuoli kaupungin edustajien suoritusta ja sen jälkeen viemärin puolelta katkaistaan vanha linja ja liitetään uuteen. Muilta osiltaan kaivannot on saatu peitettyä, joten vahvasti voiton puolella tämä projekti jo on.

Sähköä puuttuu vielä, kaapelit on toki vedetty (olisikin tässä vaiheessa hupaisaa huomata, että kaivanto on jo peitetty ja kaapeli puuttuu) mutta kytkennät yritän ehtiä tekemään tänään. Painepuolen venttiilinkin muistin avata, ennen teleskooppiosan paikalleen pudottamista. Siinä vaiheessa siihen tapasi vielä kurkottamalla, nyt vaatisi kaivoon laskeutumisen.

Pumpun ohjeita tutkailin, huolto-ohjelmaan kuuluisi öljynvaihto 3000h käyttötunnin tai vuoden välein.  :eek: Saas nähdä, tuleeko noita joka vuosi vaihdettua, aavistuksen paskainen homma kuitenkin...
 
Mika_M sanoi:
Koko viikonloppu siinä meni pitkää päivää tehden kun pumppaamo sukelsi maaemon syleilyyn, molemmat putkilinjat odottavat nyt kytkentää. Painepuoli kaupungin edustajien suoritusta ja sen jälkeen viemärin puolelta katkaistaan vanha linja ja liitetään uuteen. Muilta osiltaan kaivannot on saatu peitettyä, joten vahvasti voiton puolella tämä projekti jo on.

Sähköä puuttuu vielä, kaapelit on toki vedetty (olisikin tässä vaiheessa hupaisaa huomata, että kaivanto on jo peitetty ja kaapeli puuttuu) mutta kytkennät yritän ehtiä tekemään tänään. Painepuolen venttiilinkin muistin avata, ennen teleskooppiosan paikalleen pudottamista. Siinä vaiheessa siihen tapasi vielä kurkottamalla, nyt vaatisi kaivoon laskeutumisen.

Pumpun ohjeita tutkailin, huolto-ohjelmaan kuuluisi öljynvaihto 3000h käyttötunnin tai vuoden välein.  :eek: Saas nähdä, tuleeko noita joka vuosi vaihdettua, aavistuksen paskainen homma kuitenkin...

Ei niitä öljyjä tarvitse vaihtaa jos vaihtaa pumpun joka toinen vuosi.....
 
No juu, ei kyllä kiinnosta tuohonkaan ruveta, että joka toinen vuosi saisi olla pumppua ostamassa. Tuskin on ihan edullinen aparaatti.

Tuossa aiemmin kt kehui pumppujen olleen kaivossa jo 5 vuotta? Tietoisesti venytetty huoltoväliä vai onko joku eri mallin Grundfos jossa ei vaihdettavia öljyjä ole?
 
Mika_M sanoi:
No juu, ei kyllä kiinnosta tuohonkaan ruveta, että joka toinen vuosi saisi olla pumppua ostamassa. Tuskin on ihan edullinen aparaatti.

Tuossa aiemmin kt kehui pumppujen olleen kaivossa jo 5 vuotta? Tietoisesti venytetty huoltoväliä vai onko joku eri mallin Grundfos jossa ei vaihdettavia öljyjä ole?

Ei tietoa mutta olen itse suosinut näitä pumppaamoja, pumpun huoltotoimet on naurettavan helppoja....

http://www.xylemwatersolutions.com/scs/finland/Documents/Compit%201%20.pdf
 
Eilen iltapuhteina kytkin sähkösyötön ja pumppaamon keskuksen. Ensin pieni pettymys, kun pääkytkimen kääntäminen sytytti vain punaisen häiriövalon. Epäilys kohdistui heti pääkeskuksen vaihejärjestykseen ja väärähän se oli. Ei ole tullut koskaan aiemmin tutkittua, kun ei ole yhtään kolmivaihekonetta ollut talossa. Pyörintäsuunnan kääntö ja johan hurahti pumppu käyntiin!

Vesiajokokeetkin on siis suoritettu ja projekti on putkikytkentöjä vaille valmis. :)
 
Tuohan näyttää sitten hyvältä, kun loppu alkaa häämöttää. Sama 3-vaihe-sekoilu taitaa olla joka paikassa edessä Ja sitten kun ne laittaa maakaapelit sähköyhtiön puolesta, niin taas menee vaiheet sekaisin, ellei niitä varoita.

Kyllä meidän pumput on ilman öljynvaihtoja olleet, onhan siitä kyllä  aina puhetta olllut, että vaihdettaisiinko öljyt ja nostetaan pumput huoltoon, mutta on tähän asti jäänyt puheeksi. Pitää ensi keväänä taas puhua, josko jotain tehtäisiin... ;)

Mittaa muuten ne vaihejännitteet siellä pumppaamolla ja laittele muistiin ja muutkin, niinkuin tietenkin kuuluukin tehdä.
 
Parhaillaan pitäisi olla vesilaitoksen väki paikalla tekemässä omaa osuuttaan liitännästä, eli jos hyvin menee niin illalla pääsen kääntämään talon viemärin uuteen pumppaamoon. Erittäinkin hyvällä mallilla ollaan siis.

Vaihejännitteiden mittaus meni vähän ohi, mitäs niistä erityisesti katseltaisiin...? Maadoituksen jatkuvuus, kaapelin eristysvastus ja oikosulkuvirrat pitää tietysti mitata.
 
Meillä siinä myrskyn jälkeisessä vikatilanteessa oli vaihejännitteet nollajohtoa vastaan sekaisin. Kaksi taisi olla luokkaa 150 V ja yksi jotain yli 400 muistaakseni, siksi vain mainitsin. Joku kytkentä oli jossain pylvään päässä väärin.

Tuohon pumppujen huoltohommaan. Osa meidän osuuskunnan pumppamoista on kesämökkikäytössä, jolloin kulutus on "pientä" ja se ehkä on ollut syy siihen, että öljyt on entiset.