Isot lataushybridikatumaasturit

[pantero]

Uusimmassa TM:ssä (2/2016) on mielenkiintoinen artikkeli isoista ladattavista hybridikatumaastureista. Se on jatkoa edellisessä numerossa olleeseen suureen katumaasturivertailuun. TM paljastaa samalla, että sen aikeissa oli testata itse asiassa juuri näitä pluginhybridejä, mutta autoja ei silloin ollut vielä saatavissa ajoon. Ehkäpä sitten vuoden päästä?

Artikkeli on julkaistu TM:n Ajettua osiossa, mutta ajotuntumien lisäksi on samalla hiukan testattu sähköajoakin. Koeajoon on Suomessa saatu BMW X5 xDrive40e, Mercedes-Benz GLE 500 e 4Matic ja Volvo XC90 T8. Audi Q7 e-tron 3,0 TDI Quatroa on ajettu Saksassa ja Porsche Cayenne S E-hybrid on vertailutaulukossa 'paperilla' mukana.

Tuo artikkelissa oleva vertailutaulukko on hyödyllinen, koska siihen on kerätty sopivasti kaikkien tällä hetkellä markkinoilla olevan viiden ison PluginSUVin perustietoja. Jos lukee artikkelin nettiversiota (kaikkihan muistivat aktivoida TM:n nettisivut myös taaksepäin…), on siellä myös paljon lisäkuvia autoista.

Itsellekin selvisi nyt tuo mysteeri, miksi lataushybridien CO2-arvot ovat käsittämättömän pieniä. Nykyinen EU-kulutuksen määritystapa näet suosii sähköllä kulkevia lataushybrideja, koska niiden kulutuslukemia korjataan seuraavalla kaavalla (Cpom ja Le on mitattu EU-ajosyklillä):

Ctot =Cpom x 25 /(Le + 25)

Ctot    = laskennallinen kulutus
Cpom  = auton kulutus polttomoottorikäyttöisenä ja akku tyhjänä (ei latauksessa)
Le      = toimintamatka sähköllä

Esimerkiksi Q7:n laskettu kulutus "1,8 l/100km" on joukon pienin. Kuitenkin laskien taaksepäin tuosta kaavasta Cpom on 5,83 l/100 km (koska Le:ksi on ilmoitettu 56 km). Auton omapaino on 2520 kg ja akun tyhjennyttyä (noin 0,5 h ajon jälkeen) polttomoottorin on pidemmällä matkalla hoidettava liikkuminen ja (kuskin niin halutessa) myös akun lataaminen. Ajon aikana ison hybridiakun lataaminen on polttomoottorin hyötysuhteen ja sähkökonversiohäviöiden vuoksi epätaloudellista lisäten polttoaineen kulutusta. TM toteaakin, että pitkillä maantietaipaleilla polttoaineenkulutus voi olla suurempi kuin vastaavalla polttomoottoriversiolla suuremmasta painosta johtuen. Varmasti se on suurempaa, jos akustoa samalla ladataan.

Kokosin oheiseen taulukkoon mielestäni tärkeimmät tiedot lisättynä lasketuilla Cpom arvoilla. Kuriositeetin vuoksi taulukoon on lisätty myös Lexus RX 450h:n arvoja sekä sen normi EU-kulutus tähdellä merkittynä (vaikkei RX siis oikea, tuosta laskukaavasta hyötyvä pluginhybridi olekaan). Kulutuslukuun sisältyy RX:n ajoakun lataamista ajosyklin aikana, kun taas pluginhybridien Cpom arvossa hybridiakun latausta ei ole mukana. Taulukon viimeisellä rivillä olevat todelliset sähköajomatkat ovat TM:n mittaamia, RX:n kohdalla on oma arvioni perustuen NX kokemuksiin (3-4 km).

Taulukossa on myös akuston syöttämä maksimiteho. Se on laskettu hybridijärjestelmän yhteistehon ja polttomoottorin nimellistehon erotuksena. Perusteena on se fakta, että polttomoottorin maksimin jälkeen lisätehon on tultava akustosta ja sähkömoottorista. Näin se toimii ainakin Toyota/Lexuksen hybridijärjestelmässä. Litiumakustosta voidaan purkaa suuria sähkötehoja, joka selittänee ko. autojen suurehkot yhteistehot. Jos laskettu purkuteho on samansuuruinen, kuin sähkömoottorin maximi teho, tarkoittaa se, että akuston pitää pystyä syöttämään vieläkin suurempaa tehoa (muuntohäviöistä johtuen).

Tämä taulukko on tarkoitettu lähinnä perusinformaatioksi ja mahdollisten keskustelujen pohjaksi. Autojen perushinnat muuttuivat vuodenvaihteessa, kun autovero laski vähäpäästöisillä autoilla pluginhybridien hyötyessä siitä eniten. Tästä syystä en ole uusia hintatietoja taulukkoon kaivellut. Jos autojen hintoja verrattaisiin, pitäisi ne lisäksi saattaa varustetasoltaan ~samanarvoisiksi. Jos joku innostuisi moisia hintavertailuja tekemään, otetaan tulokset täällä kiitollisuudella vastaan.

 

[jtp_fi]

Mielenkiintoinen aihe, joka ainakin itseäni kiinnostaa kovasti. Ajatuksena kun on, että nykyisen lataushybridikatumaasturin (Outlander PHEV) jälkeen myös seuraava auto on lataushybridikatumaasturi (ellei sitten vaihtoehdoksi muutaman vuoden sisällä tulisi täysin sähköinen ja mutta hinnaltaan järkevä katumaasturi). Se, että onko se sitten iso (kuten tämän otsikon autot) vai astetta pienempi (kuten esim. tuleva XC60 T8) riippuu varmaan sen hetkisestä tarjonnasta ja autojen ominaisuuksista.

Mielenkiintoista Panteron taulukon luvuissa on erityisesti ajoakuston koko ja nelivedon toteutus. Q7:ssa ajoakusto on selvästi isompi (ja siten myös painava) kuin muissa, mikä näkyy ainakin teoreettisissa pelkällä sähköllä ajattavissa matkoissa, joka Q7:ssa on selvästi pitempi kuin muissa (missään en ole tosin nähnyt mitään lukuja todellisista Q7 hybridin testeistä). Toisaalta Q7:ssa nelivedon toteuttaminen perinteisesti (kardaani) tarkoittaa sitä että Q7 plug-in hybrid on 5 paikkainen kun se ilman ajoakustoa on käsittääkseni aina 7 paikkainen. Volvossa taas sähköisesti toteutettu neliveto antaa mahdollisuuden sijoittaa ajoakusto siten, että se ei käytännössä syö auton sisätiloja, joten Volvon hybridiversio onkin 7 paikkainen kuten ilman hybridiäkin.

Ainakin itselleni lataushybridin tärkein ostokriteeri on se, paljonko pelkällä sähköllä pääsee ihan käytännössä. Se pitää riittää arjen normaaliajoihin siten, että polttomoottorin käynnistyminen on enempi harvinaisuus kuin sääntö.

 

[P.Alikka]

^Sivusta kokemuksiasi tuon Outlanderin kanssa seuranneena mietin jo, että kun tuosta Mitsusta aikanaan luovut, niin myynti-ilmossa voisi esimerkiksi olla "Sähkömoottorilla ajettu 35 000 km, polttomoottorilla alle 1000 km" 

 

[jtp_fi]

^Sivusta kokemuksiasi tuon Outlanderin kanssa seuranneena mietin jo, että kun tuosta Mitsusta aikanaan luovut, niin myynti-ilmossa voisi esimerkiksi olla "Sähkömoottorilla ajettu 35 000 km, polttomoottorilla alle 1000 km" 

8)

Jos tuo helpottaa auton myyntiä niin mikä ettei..

 

[pantero]

^^^Outlander PHEV onkin alunperin suunniteltu lataushybridiksi, jolloin auton kokonaisuus on saatu hyvin optimoitua. Maltillisesti hinnoiteltuna ja riittävän sähkötoimintamatkan omaavana siitä onkin tullut menestys maailmanlaajuisesti. Mitsubishi onkin yksi niistä harvoista autonvalmistajista, joka on on ottanut hybridi- ja sähköautot tosissaan (kunhan hetki odotellaan, sieltä voi tulla myös mielenkiintoinen sähköSUVi tarjolle…).

Näistä isoista pluginhybridiSUVeista ehkä Volvo on ainoa, jonka voi sanoa olevan tähän käyttöön erityisesti suunnitellun (akusto kardaanitunnelissa ja takaveto toteutettu korkeakierroksisella sähkömoottorilla ja alennusvaihteella). Muissa plugareissa sähkömoottori on ympätty automaattiloodan yhteyteen ja akusto sijoitettu taka-akselin tuntumaan. Kun koria ei ole haluttu (tai voitu) muuttaa riittävästi, on akusto pienentänyt samalla roimasti hyötytilaa auton takaosassa.

 

[ePa]

Näistä isoista pluginhybridiSUVeista ehkä Volvo on ainoa, jonka voi sanoa olevan tähän käyttöön erityisesti suunnitellun (akusto kardaanitunnelissa ja takaveto toteutettu korkeakierroksisella sähkömoottorilla ja alennusvaihteella). Muissa plugareissa sähkömoottori on ympätty automaattiloodan yhteyteen ja akusto sijoitettu taka-akselin tuntumaan. Kun koria ei ole haluttu (tai voitu) muuttaa riittävästi, on akusto pienentänyt samalla roimasti hyötytilaa auton takaosassa.

Onkos niin, että Volvo on uusin näistä koreista? Kaikki muuthan (lähteitä tarkastamatta) ovat vaan olemassa olevaan korimalliin leikkaa/liimattu sähköosat eli ei ole vielä pystytty ottamaan täysin huomioon hybridijärjestelmän vaatimuksia esimerkiksi akkujen sijoittelussa.

Tuntuu, että ainakin Mersu on iänikuista mallisarjaa, kuten BMW. Audista en ole varma, eikös se juuri uudistunut, mutta vasta "keveni" eli ehkä seuraavassa sukupolvessa olisi suunnittelupöydällä hybridit otettuna huomioon(paremmin). Porsche taas on ihan rehellisesti vanha. Kärsiikö isommat valmistajat kankeudesta ja pienempi ja ketterämpi Volvon organisaatio saanut ajatukset toteutettua nopeammalla aikataululla?

Mielenkiintoinen segmentti nämä isotplugarisuvit ja mielenkiinnolla odottelen mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

 

[Urlaub]

Q7 on aivan upouusi malli, vaikka näyttääkin ihan samalta kuin vanhakin. Eivät nuo muutkaan niin vanhoja ole, etteikö plugareiden tuloa olisi niitä esiteltäessä jo tiedetty.

Mielenkiintoisia autoja ja ainakin suomalaisella veromallilla verosäästöä kertyy helposti kymmeniä tuhansia.

Uusimmassa Moottori-lehdessä oli koeajossa ladattava X5, joka sai melko tylyn vastaanoton. Pakosti väännetyltähän se vaikutti, eikä ainakaan toimittaja keksinyt muuta hyvää kuin hyvän verosäästön. Sinällään kehui X5:sta, mutta patterimallia arvosteli rankasti.

 

[tai]

Uusimmassa Moottori-lehdessä oli koeajossa ladattava X5

Nettivedos: http://www.moottori.fi/ajoneuvot/jutut/bmw-x5-xdrive40e-ympariston-vai-omatunnon-tahden/

 

[ePa]

Q7 on aivan upouusi malli, vaikka näyttääkin ihan samalta kuin vanhakin. Eivät nuo muutkaan niin vanhoja ole, etteikö plugareiden tuloa olisi niitä esiteltäessä jo tiedetty.

Mielenkiintoisia autoja ja ainakin suomalaisella veromallilla verosäästöä kertyy helposti kymmeniä tuhansia.

Uusimmassa Moottori-lehdessä oli koeajossa ladattava X5, joka sai melko tylyn vastaanoton. Pakosti väännetyltähän se vaikutti, eikä ainakaan toimittaja keksinyt muuta hyvää kuin hyvän verosäästön. Sinällään kehui X5:sta, mutta patterimallia arvosteli rankasti.

Nimenomaan esiteltäessä on tiedetty plugareiden tulo, mutta milloinkohan Q7 suunnittelu on polkaistu käyntiin ja mitkä on annettu kriteereiksi? Tuskin tuota(kaan) autoa on hetkessä suunniteltu ja koko prosessi on kestänyt varmasti useita vuosia jonka aikana tekniikka on kehittynyt huimasti. Tarkoitan, että jos lähtöpisteessä ei ole annettu oikeita vaatimuksia/raameja niin kesken suunnittelun annettuina uudet vaatimukset näyttävät vähän päälleliimatuilta ja lopputuloksesta voi olla montaa mieltä. Eihän se eka kerta ole kun vaatimukset muuttuu kesken kaiken. Ilmeisesti juuri X5 tapauksessa on käynyt niin. Luin saman jutun ja ihmettelin bemarin saamaa palautetta. Kumminkin käytettävissä on ollut I8 teknologiaa ja tietämystä.

Eikös VAG leirissä ollut jossain vaiheessa cross blue konsepti tms esillä joka oli jo lähtökohtaisestikin suunniteltuhybridiksi? Siitä varmaan on yritetty ottaa jotakin jo tuotantoon mahdollisuuksien mukaan, mutta varmaan vasta seuraavat Touareg/Q7 ovat "puhtaalta pöydältä suunniteltu hybrideiksi".

Hybriditekniikka etenee valtavaa vauhtia ja jossain määrin toivoisinkin, että ne tulisivat myös omien käsieni ulottuville. Tällä hetkellä kun hinnat ovat lähempänä 100k, niin ei auta kuin tällä ajoprofiililla polttaa naftaa.

 

[nokivasara]

...
Uusimmassa Moottori-lehdessä oli koeajossa ladattava X5, joka sai melko tylyn vastaanoton. Pakosti väännetyltähän se vaikutti, eikä ainakaan toimittaja keksinyt muuta hyvää kuin hyvän verosäästön. Sinällään kehui X5:sta, mutta patterimallia arvosteli rankasti.

Moottorin jutusta..
Syy heikkoon taloudellisuuteen piilee bensiinimoottorissa. Kaksilitrainen nelisylinterinen on suuressa ja painavassa autossa kaukana mukavuusalueeltaan.

Kyllähän pieni moottori isossa autossa omituiselta tuntuu.. sähköä ei kuitenkaan ole aina käytettävissä apuna. Sama ongelma lienee Volvossa käytännön ajossa?
Mersulla, Porschella ja Audilla on sentään kunnollinen kone hybridimaastureissaan. Johan se tuon hinta- ja kokoluokan autossa kuuluu jo ihan fillinkimielessäkin asiaan?

 

[Urlaub]

Hybriditekniikka etenee valtavaa vauhtia ja jossain määrin toivoisinkin, että ne tulisivat myös omien käsieni ulottuville. Tällä hetkellä kun hinnat ovat lähempänä 100k, niin ei auta kuin tällä ajoprofiililla polttaa naftaa.

Onhan töpselihybrideitä tarjolla kansanmalleistakin. 40 tonnilla pääsee jo valitsemaan.

Ei X5:t ole kansanautoiksi muuttuvassa, vaikka kuinka olisivat sähkövetoisia. Satatonnia ne maksavat siltikin.

 

[Turbodog]

Volvolla pötkii sähköllä lähes 50% muita samankokoisella akulla varustettuja pidemmälle, sekä virallisten että testattujen lukujen valossa. Mistäs tämä johtuu? Käyttääkö Volvo ajoakun tyhjemmäksi kuin muut?

 

[pantero]

Volvolla taitaa olla koreista uusin design. Mutta oikeastaan vielä tärkeämpää kuin kori, on koko hybridikonseptin suunnittelu ja optimointi. Audilla, Bemarilla, MB:llä ja Porschellakin tämä hybridikonsepti perustuu kardaanilla toteutettuun mekaaniseen nelivetoon. Sähkömoottori sijaitsee etuakselilla ja sähkökäytössä mukana pyörii monenlaista akselia ja laitetta (vaikka olisivatkin vapautettuna).

Volvolla sähkökäyttö on optimoitu hybridikäyttöön. Takaveto on pelkästään sähköllä toteutettu, eikä siinä ole mitään mekaanisia osia painolastina. Sähkömoottori on pienikokoinen, käy korkeilla kierroksilla (0-7000 rpm) ja on kytketty alennusvaihteella vetäviin pyöriin. Sen toiminta-alue on optimoitu sähkönkulutuksen ja tehon kannalta. Samalla autokin on kevyempi noihin konventionaalisiin ratkaisuhin verrattuna. Tästä johtuen samalla akuston koolla Volvo kulkee (siis takavetoisena) noin 10 kilometriä pidemmälle kuin BMW ja MB.

Tästä hybridikonseptista johtuen Volvossa täytyy olla myös voimakas sähkögeneraattori etuakselilla polttomoottorin yhteydessä. Pienellä googletuksella löytyikin suraavaa:

“Kampiakseliin asennettu käynnistysgeneraattori (CISG) sijaitsee moottorin ja vaihteiston välissä. Sillä on kolme tärkeää toimintoa. Se on voimakas 34 kW:n käynnistysmoottori, jonka ansiosta auto voi siirtyä saumattomasti sähkökäytöstä polttomoottoriin, jotta kuljettaja voi kokea auton bensiinimoottorin ja sähkömoottorin yhtenä yksikkönä. Se on myös tehokas sähkögeneraattori sekä sähköinen moottorin tehostin, joka toimii yhdessä mekaanisen ahtimen ja turboahtimen kanssa, kun lisätehoa tarvitaan (jopa 150 Nm lisää vääntöä).”

Näinollen tämä CISG vastaa suurin piirtein Toyota/Lexus hybridien MG1 generaattoria. Toyotalla on etuakselilla lisäksi erillinen ajosähkömoottori (MG2), joka voi myös yksinään käyttää etuakselia. Niinpä Toyotan ratkaisussa on myös kokonaan sähköinen neliveto (mm. Lexuksen AWD-malleissa) mahdollista. Volvossa neliveto ei ole kokonaan sähköinen, vaan etuakselilla mekaaninen ja takana sähköinen.

 

[nokivasara]

Volvolla taitaa olla koreista uusin design. Mutta oikeastaan vielä tärkeämpää kuin kori, on koko hybridikonseptin suunnittelu ja optimointi. Audilla, Bemarilla, MB:llä ja Porschellakin tämä hybridikonsepti perustuu kardaanilla toteutettuun mekaaniseen nelivetoon.

Maasturissa pitääkin olla kunnon neliveto. Tuo hybriditekniikan lisäarvo tulee suomalaisesta verotuksesta.. tuskin muita hyötyjä juuri on (edes taloudellisuusmielessä).. ellei ajoprofiili ole päivittäiset lataukset ja lyhyet kauppareissut? Haittoja voi olla mm. monimutkaisuuden lisääntyminen ja mahdollinen vikaherkkyys ajan kanssa?
Ja edelleen.. pieni 4 syl kone on väärä laitos isoon autoon.. ainakin niin kauan kun ei ole edes kokeillut

 

[ePa]

Onhan töpselihybrideitä tarjolla kansanmalleistakin. 40 tonnilla pääsee jo valitsemaan.

Ei X5:t ole kansanautoiksi muuttuvassa, vaikka kuinka olisivat sähkövetoisia. Satatonnia ne maksavat siltikin.

Niin, haaveilen edelleen käytetystä. Mitä nopeammin tulee hyviä markkinoille, niin sitä nopeammin niitä saa käytettyinä.

Sillä aikaa saattaa kyllä ajoprofiili muuttua... Tai vaikka (iso) lottovoittokin osua kohdalle. Sen jälkeen en varmaan miettisi vaan kävisin tilaamassa upouuden marmoritiskiltä.

Bemarin tapauksessa tosiaan pieni neloskone ei ehkä ole paras mahdollinen vaihtoehto painavan ja ison kopan kuljetukseen. Paperilla näyttää hyvältä, mutta käytännössä asia on eri. Eikös Mersulla ja Bemarilla ole neloskoneisia X5/ML tarjolla kokoajan? Onko ne yhtä karvaita pettymyksiä vai riittääkö niissä ominaisuudet yksistään korin liikuttamiseen siedettävästi? Ainakin ajatustasollatuollaisessa isossa kopassa kuuluisi olla isompi kone, kun ei se tuolla kutoskoneellakaan mikään raketti ole, vaan ehkä tasasen tappava puurtaja. Menee jo vähän ohi aiheen, mutta en tiedä mikä on neloskoneisen ML vetokyky, mutta jos on sama kuin isommissa koneissa, niin voi olla pikkukone kovilla jos laittaa täyden (3500kg) kärrin perään.

 

[Urlaub]

Maasturissa pitääkin olla kunnon neliveto. Tuo hybriditekniikan lisäarvo tulee suomalaisesta verotuksesta.. tuskin muita hyötyjä juuri on (edes taloudellisuusmielessä).. ellei ajoprofiili ole päivittäiset lataukset ja lyhyet kauppareissut? Haittoja voi olla mm. monimutkaisuuden lisääntyminen ja mahdollinen vikaherkkyys ajan kanssa?
Ja edelleen.. pieni 4 syl kone on väärä laitos isoon autoon.. ainakin niin kauan kun ei ole edes kokeillut

Mutku nuo eivät ole oikeita maastureita. Eikä valmistajat ole niitä sellaiseksi suunnitelletkaan.

 

[nokivasara]

Mutku nuo eivät ole oikeita maastureita. Eikä valmistajat ole niitä sellaiseksi suunnitelletkaan.

No ei 'oikeita' maastureita, mutta ainakin minun silmissä aika lähelle ja varmaan monen muunkin. Kun niitä g-mersuja ei täällä näe kuin kosteissa unissa. Joka tapauksessa tuon näköisiin, maasturia etäisesti muistuttaviin, autoihin kuuluu kunnon neliveto.

 

[Turbodog]

Ihmettelen vielä tuota Volvon 6.2 l kulutusta ilman sähköapuja. Jos tuo vastaa yhdistettyä kulutusta, niin tuohan on normi etuvetoisen perheauton lukema. Tässä on kuitenkin kyseessä automaatti/nelivedolla varustettu panssarivaunu.

 

[nokivasara]

Ihmettelen vielä tuota Volvon 6.2 l kulutusta ilman sähköapuja. Jos tuo vastaa yhdistettyä kulutusta, niin tuohan on normi etuvetoisen perheauton lukema. Tässä on kuitenkin kyseessä automaatti/nelivedolla varustettu panssarivaunu.

Lähinnä vitsiksi kai nuo ilmoitetut lukemat on tarkoitttu? Todellinen keskikulutus sekalaisessa autossa ei yhdelläkään noista monstereista ole (akut tyhjänä) alle 10 l/ 100km.
Hauskin on tuo 2,5 tonnia painava Audi.. 3 litran diisselillä & ilmoitettu keskikulutus 5,8 litraa ilman sähköapuja
.. olisiko lähempänä totuutta sama tuplana. Edes maantiellä, myötätuulessa, tasaista 80kmh nopeutta ei ole mahdollista päästä tuollaisella autolla edes lähelle moisia lukemia. Ei ne vag konsernissa ole huijauskohusta paljoa oppineet?

 

[pantero]

nokivasara ehtikin jo, mutta tässä silti oma 'wirallinen' vastaukseni 
______________________

Tuo Cpom on TM:ssa olleessa kaavassa polttomoottorin kulutus, kun akku on tyhjä mitattuna EU-ajosyklillä (tässä mittauksessa polttomoottori ei myöskään lataa akkua).

Kun kaavan tulos Ctot on ilmoitettu ja myöskin toimintamatka sähköllä, on Cpom suoraan laskettavissa ja kaava antaa tuon 6,22 l/100 km. Volvo on sähköt irtikytkettynä etuvetoinen.

Kun katsoo TM:n taulukkoa, on siinä kaksi lukua 49 allekkain. Yksi mahdollisuus voi olla se, että taulukkoon on sähköiseksi toimintamatkaksi lipsahtanut väärä luku.

===================

Jos Volvo kulkee vähällä, Q7 kulkee vieläkin vähemmällä. Kaksi ja puolitonninen Q7 läpäisee EU-syklin 5,8 litralla/100 km; tosin se on 'vain' 3 litrainen TDI Quattro...

 

[Urlaub]

No ei 'oikeita' maastureita, mutta ainakin minun silmissä aika lähelle ja varmaan monen muunkin. Kun niitä g-mersuja ei täällä näe kuin kosteissa unissa. Joka tapauksessa tuon näköisiin, maasturia etäisesti muistuttaviin, autoihin kuuluu kunnon neliveto.

G-Mersut ovat päiväunia, mutta kyllähän Toyota Land Cruiseria myydään saman verran kuin noita X5:a tai Q7:ja eli vajaat 100 kpl vuodessa. Jälkimmäiset ovat cittareita elikkäs SUVeja, kun Toyota taasen on aito maasturi.

 

[Turbodog]

Lähinnä vitsiksi kai nuo ilmoitetut lukemat on tarkoitttu? Todellinen keskikulutus sekalaisessa autossa ei yhdelläkään noista monstereista ole (akut tyhjänä) alle 10 l/ 100km.
Hauskin on tuo 2,5 tonnia painava Audi.. 3 litran diisselillä & ilmoitettu keskikulutus 5,8 litraa ilman sähköapuja
.. olisiko lähempänä totuutta sama tuplana. Edes maantiellä, myötätuulessa, tasaista 80kmh nopeutta ei ole mahdollista päästä tuollaisella autolla edes lähelle moisia lukemia. Ei ne vag konsernissa ole huijauskohusta paljoa oppineet?

Tarkoitukseni oli verrata vitsiä vitsiin, eli kyllä 6.2 l taitaa olla ihan hyvä lukema perheautolle testikulutuksena. Mutta toki rullilla ajettaessa erityisesti ilmanvastuksen ja ehkä painonkin merkitys on huomattavasti pienempi kuin tosielämässä.

 

[nokivasara]

^Näin on.. möhkäleet saa osan ominaisuuksistaan anteeksi mittauksissa.
Luin taas yhden testin tuosta taulukon Bmw X5:sta.. siinä todettiin, että pakkasessa latausvirta oli hyvin nopeasti loppuunkäytetty ja että sekalainen kulutus yli 10 litraa, eli kolmisen litraan yli tuon 'luvatun'. Tommonen rapia kymppi kuulostaa sekin edelleen seka-ajossa X5:lle melko pieneltä, kun vertaa omaan X3:seen, joka satoja kiloja kevyempänä ei tahdo päästä seka-ajossa alle kympin kulutukseen.. mutta tietysti omassa kaasujalassa ei ole mitään erityistä säästöasentoa, tosin ei kummenpaa revittelyäkään.. kunhan ajelen. Nyt pakkasilla varsinkin kympin alitus tuntuu mahdottomalta.

G-Mersut ovat päiväunia, mutta kyllähän Toyota Land Cruiseria myydään saman verran kuin noita X5:a tai Q7:ja eli vajaat 100 kpl vuodessa. Jälkimmäiset ovat cittareita elikkäs SUVeja, kun Toyota taasen on aito maasturi.

Onhan se Land Cruiser imagollisesti enemmän 'oikea' maasturi, mutta poikkeaako vaikkapa Mersun gle:stä (offroad paketilla) juurikaan maasto-ominaisuuksiltaan? Land Cruiserin haittana on, että sitä myydään ainakin Suomessa vain melko mopotehoisella diisselillä. Esim. Land Cruiserin 22cm maavara on aika tavanomainen maasturin näköisten autojen joukossa.. vanhahtava työkalumaisempi ulkonäkö kyllä löytyy.

 

[Urlaub]

Onhan se Land Cruiser imagollisesti enemmän 'oikea' maasturi, mutta poikkeaako vaikkapa Mersun gle:stä (offroad paketilla) juurikaan maasto-ominaisuuksiltaan? Land Cruiserin haittana on, että sitä myydään ainakin Suomessa vain melko mopotehoisella diisselillä. Esim. Land Cruiserin 22cm maavara on aika tavanomainen maasturin näköisten autojen joukossa.. vanhahtava työkalumaisempi ulkonäkö kyllä löytyy.

Ei maastossa tehoa paljoakaan tarvita. Äärettömän paljon tärkeämpää on riittävän lyhyet välitykset hitaalla puolella, hyvät ulosjoustot ja kompaktikoko.

Siksi esimerkiksi Suzuki Jimny vetää oikessa maastoajossa 5-1 tuollaista GLE Mersua.

Toyotalla on kyllä tarjolla Land Cruiser V8 niille, jotka pitävät 300 hevosvoimaa edellytyksenä maastoautolle. Tästä on aiemminkin keskusteltu eli nyt Suomessa on tarjolla vain Land Cruiserin työkalumalli. Herrasmiesten malli on autona kokonaan toinen, vaikka Land Cruiseriksi sekin on nimetty. Hintaa tuplasti tähän työkalumalliin. Ei tarvitse mennä "Etelä-Helsinkiä" kauemmaksi, niin LC V8 on mallistossa. Olipa se Suomessakin jonkun vuoden myynnissä, mutta jostain syystä lopettivat maahantuonnin.

https://www.toyota.ee/new-cars/land-cruiser-v8/index.json

 

[nokivasara]

^Joo se iso V8 Land Cruiser on komia ilmestys, joskin vanhahtavan näkoinen sekin.. Suomessa jostain syystä ei myynnissä. Voi olla verotuksessa osasyy
Ihan metsärymyämiseen tommonen Jimmy, Niva, lyhyt Defender on omiaan. Yleiskäyttöön aika kelvottomia, kun eivät taas ole siihen oikein optimoitukkaan.
Kattelin jenkkisivuilta noita Tojotia ja näköjään semmonenkin iso maasturi löytyy kuin Sequoia.. en ollut ennen kuullutkaan.
Mutta nyt lipsahtelee pahasti ot puolelle.. lataushybridit on lähes verovapaina se Suomen juttu.