Ilmalämpöpumput

[revote]

Purin tuon meidän LN35-yksikön ja huomasin, että tämä on vähän erilainen kuin kuvissa näkynyt LN25:

 

[revote]

Tässä näkyy tuo sensori miten se siellä oli. Pystyssä / pystyputkessa. Kuiva, kuten kaikki muutkin sisuskalut.



Käänsin sitä kuitenkin hivenen vielä sisäänpäin, sekä nostin aavistuksen vielä ylöspäin.



Eipä tuohon järjen mukaan muodostu jäätä, kun se on noin pystyssä.

Tältä yksikkö näyttää takaapäin.

 

[Timpe]

Normaalilta tuo näytti oman kokemukseni mukaan. Tuo piuhaviidakko, minkä joutuu purkamaan ja laittamaan takaisin liittimiin lienee useimmille se pahin osa tuota purkuoperaatiota. Tarvittaessa noita johdotuksia voi vielä merkitä tussilla eristeen pinnalle ja liitinrunkoon, jos epäilyttää että saattavat mennä vääriin paikkoihin kasatessa. Minulla taisi olla pisteet merkintä-tapana tuossa eli "..." merkitsemäni ruskea johdin meni liittimen kohtaan "..." jne.
Revotella näkyy vielä tuo kuljetuskehikko kennon takana, minkä voi ottaa pois samalla kun purkaa laitetta. Osa asentajista jättää tuon kehikon ILP:n taakse ja osa ottaa sen pois, mutta toimintaan sillä ei ole mitään vaikutusta. Kerron tähän alle oman ILP:n käytöstä syntynyttä kokemusta.

Meillä on ILP:n pistorasiassa halpa tehomittari mittaamassa tuon laitteen ottamaa tehoa. LN25 vie täällä sulattaessaan kennoa jotain 1450...1550 W ottotehoa, joten mitä harvemmin laite tekee kennon sulatuksia, niin sitä edullisemmaksi sen käyttö tulee.
"Hullunkierrolla" laitteen mandollinen hyötysuhde hukkuu kokonaan tuonne jatkuviin sulatuksiin, mihin kuluu vain paljon ottotehoa verkosta ja pumppu ei ennätä koskaan edulliselle käyntijaksolle. Tämän takia niitä sulatuksia tulisi tehdä vain silloin kun se on tarpeen kuuraisen kennon sulattamiseksi.
Otin v.2020 sulatuksesta videon, mikä on vain hiukan kiinnostavampaa katsottavaa kuin maalin kuivuminen seinässä, muttei paljon...
Tässä on linkki tuohon sulatusvideoon: https://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Temp/Mitsu_LN25_sulatus_20210204_klo1945.mp4
(Kuvat.fi palvelu muutti näemmä tuon videon muokatessaan sitä peilikuvaksi.)

Sulatustarve riippuu hyvin paljon kennon kuuraisuudesta, mikä vaihtelee säiden ja lämpöpumpun oman kuormituksen mukaan. Pahinta kuura-aikaa taitavat olla nollakelin ja pikkupakkasen lumisadekelit, milloin tämänkin laitteen kennoa sulatellaan (tarpeeseen) noin 60 minuutin välein ja sulamisvettä kertyy alla olevana pulkkaan nopeasti. Tässä on kuva siitä kuinka kuuraiseksi kenno päästetään ennen kuin laite alkaa sulattamaan itseään (sulatuksen alkuun oli kuvassa 14 minuuttia ja tuolloin oli lumisateinen keli pikkupakkasilla pidemmän aikaa).



Toisaalta kuivalla pakkaskelillä kenno ei tahdo mennä kuuraan oikein millään ja laite tekee kai viimein ajastimella jonkin pakkosulatuksen.
Olen katsonut joskus kuinka tämä laite on käynyt ja käynyt vain usean tunnin ajan, kunnes tulee se ajastettu pakkosulatus joskus 3½ tunnin kuluttua.



Tässä alla on tehomittarin lukemia laitteen käytöstä.
Ylinnä kuva sulatuksen aikana ja alinna pitkän käyttöjakson aikana loppuvaiheessa, pienimmillään tämä laite ottaa tehoa plussakeleissä jotain 160...170W ennen kuin alkaa katkomaan käyttöään talon tarpeettoman lämmitystarpeen takia.




Mielestäni tämä on varsin hyvä lämmityspumppu tällaiseen 104 m2 taloon, kun "kovissa" -20C pakkasissakaan sen ottoteho (=sähkönkulutus) ei ole noussut järjettömiin lukemiin. (Sen tehontarve ajossa pyörii jossain 600...800W välissä, kun pumppu joutuu tekemään töitä.) Kennoon kertyvä kuura kertoo yleensä sen, että laite tekee töitä talon lämmityksessä. Jos pikkupakkasillakin ILP:n kenno pysyy täysin kuivana ja laite sulattaa sitten kuivaa kennoa normaalein aikavälein, niin silloin talon lämmitys taitaa tulla jotain muualta kuin ILP:stä. Samoin jos ottotehon tarve jää alle 180W:n niin silloin tuollainen pumppu on jo pääasiassa joutokäynnillä, eikä tee talon lämmityksessä töitä

Nämä ovat ihan mielenkiintoisia laitteita seurattavaksi, eikä tuossa hommassa ole tarvetta mulle kuin ruutuvihkolle (sulatusaikojen kirjaamiseen) ja mahdollisesti puhelinkameralle laitteen toiminnan dokumentointia varten. Säät ja lämpötilat vaihtuvat jatkuvasti ja ILP muuttaa toimintaansa siinä taustalla koko ajan. Käyttäjälle tuollainen näkyy lähinnä talon tasaisena lämmityksenä, mutta talon isännän olisi hyvä tietää edes perustasolla kuinka oma ILP toimii talon lämmityksessä ja käytetäänkö sitä hyvällä hyötysuhteella siten, että ILP hoitaa suurimman osan talon lämmityksestä...

 

[Sande]

Mulla tosiaan Toshiba mökillä on aina sulatellut kerran tunnissa 7 min sulatuksen oli kenno puhdas tai kuurainen. Olen miettinyt kumpi on parempi, nopea sulatus tiheään ja aina lähes aina käydessä puhdas kenno, vai puhalletaan sitkeästi niin kauan kuin vähänkään ilmaa liikkuu kennon läpi? Kai se kuurainen kenno COPpia syö, mutta niin syö myös sulatus...

 

[ääliö]

Onko tuo yleistä/sallittua, että ILP on kytketty pistokkeella rasiaan? Tuohon tosiaan saa energiamittarin helposti itseään koukuttamaan...

 

[Sande]

Onko tuo yleistä/sallittua, että ILP on kytketty pistokkeella rasiaan? Tuohon tosiaan saa energiamittarin helposti itseään koukuttamaan...

Ihan normaalia joissain malleissa.

 

[Timpe]

Mulla tosiaan Toshiba mökillä on aina sulatellut kerran tunnissa 7 min sulatuksen oli kenno puhdas tai kuurainen.

Näissä on paljon eroja eri valmistajien lämpöpumppujen suhteen ts. se mitä kerroin tuossa yllä pätee vain Mitsubishin "sumean logiikan" laitteisiin, joissa on oma toimintalogiikka sulatuksille. Muistelen aikaisemmasta että Toshiban sulatuslogiikka oli tästä laitteesta poikkeava jo vuonna 2020. Mutta oman ILP:n perusperiaatteet olisi hyvä osata ts. kuinka sillä saa lämmitettyä taloaan edullisesti.

Onko tuo yleistä/sallittua, että ILP on kytketty pistokkeella rasiaan?

Tämän pumun asennus on tehty alunperin vuonna 2008, milloin talouteen tuli ensimmäinen ILP Toshiban muodossa. Silloin asentaja totesi, että tuo ulkopistorasia käy mainiosti laitteen kytkemiseen. Sitten 2019 Mitsun asentaja kytki uuden laitteen samalla tavoin. Kesäksi tuon kytkennän saa helposti virrattomaksi ukkosten aikana ja meillä tuo rasia on 10A sulakeen takana taulussa (ok-talo on vuodelta 1987).

 

[ääliö]

Tämän pumun asennus on tehty alunperin vuonna 2008, milloin talouteen tuli ensimmäinen ILP Toshiban muodossa. Silloin asentaja totesi, että tuo ulkopistorasia käy mainiosti laitteen kytkemiseen. Sitten 2019 Mitsun asentaja kytki uuden laitteen samalla tavoin. Kesäksi tuon kytkennän saa helposti virrattomaksi ukkosten aikana ja meillä tuo rasia on 10A sulakeen takana taulussa (ok-talo on vuodelta 1987).

Selvä. Minulla on kolme pumppua: kaksi kotona ja yksi mökillä. Kaikkiin asentajat ovat vetäneet kaapelin suoraan keskukselta, eikä pistorasioista ollut puhetta. Noh, hiukan outoahan se olisikin ollut asennella ylimääräisiä rasioita.
Tuossa pistokeasennuksessa ei sitten liene turvakytkintäkään, kun jkaapelin saa tarvittaessa nyppästyä irti.

Meillä takka riittää lämmitykseen aika hyvin, vasta pakkasen kiristyessä pääsevät pumput töihin. Nykyään tosin en enää rasita takkaa samaan malliin kuin aiemmin. Nuohooja ripitti aika rankasti kuultuaan paljonko meillä puuta paloi...

 

[Turder]

Olen miettinyt kumpi on parempi, nopea sulatus tiheään ja aina lähes aina käydessä puhdas kenno, vai puhalletaan sitkeästi niin kauan kuin vähänkään ilmaa liikkuu kennon läpi? Kai se kuurainen kenno COPpia syö, mutta niin syö myös sulatus...

Tästä olisi kiva saada tietoa, koska kun lueskelee netissä, että joillain pumppu vetää 2-4h lämmitysjaksoja ilman sulatusta. Sellainen olisi omaan käyttöön ja kokemuksiin aivan mahdoton, ellei lämpötila ulkona ole joku +8 tms.

Noita omia pumppuja kun on seuraillut niin silloin kun kokeilee ihan kädellä ilmavirtaa huurteisen kennon ulkopuolelta, niin ei sitä edes tunne vrt. puhtaaseen kennoon sulatuksen jälkeen jossa "hujo" käy. Ja meillä ainakin käytännössä tunnin lämmityksen jälkeen kenno usein aivan tukossa. Mutta tuohon toki vaikuttaa niin moni seikka (lämpötila, kosteus jne). Olen nyt katsonut pari sulatusta missä menty yli tunnin lämmitys putkeen ja toinen noista oli 70min lämmitys ja se oli kädellä ja silmämääräisesti havaittuna kenno aivan tukossa, tuli mieleen sellainen jäätynyt pakastin. 90min lämmityksessä taas eri päivänä ja eri olosuhteissa ei ollut niin paha tilanne, mutta huurretta oli. Toki tällaisia havaintoja on paha arvottaa kun pitäisi olla paremmin mitattavaa dataa, ja tietoutta muutenkin

 

[Salaneuvos]

Tässä LN-25 tältä päivältä, sulatukset näkyy piikkeinä.
-5C

Tehtaan jäljiltä, ei modeja.

 

[-P-]

Tässä LN-25 tältä päivältä, sulatukset näkyy piikkeinä.
-5C

Tehtaan jäljiltä, ei modeja.

Mist tuo graafi on peräisin?

 

[Salaneuvos]

Mist tuo graafi on peräisin?

Home assistant / Shelly mittaus

 

[Timpe]

Tehtaan jäljiltä, ei modeja.

Tuossa näkyy hyvin toimivan pumpun käyrät, kun kennolle tehdään 2-3 tunnin välein sulatuksia (=jaksojen pituus riippuu tosiaankin pumpun käyttötarpeesta, säästä ja ilmankosteudesta jne. ulkoisista seikoista).
Tuosta käyrästä näkyy hiukan mielikuvitusta käyttäen laitteen mahdollinen energiatehottomuus, jos se rajoittaisi sulatukset tapahtumaan esim. "hullun kiertoon" eli vain 30 minuutin välein tapahtuviksi.
=> Ei silloin pumpulle tulisi oikein mitään muuta kuin suurta ottotehoa joko sulatuksen aikana tai heti sen jälkeen (siis ei lainkaan tuota matalan ottotehon "laaksoa", milloin pumppu tekee hyvällä COP:lla tehokkaasti lämpöä). Tällainen lyhyt kierto on mielestäni se pahin käyttötilanne lämpöpumpulle, mikä olisi hyvä saada kuntoon ihan sähkölaskun kannaltakin.

Jo tunnin mittainen lämmitysjakso voi silti olla jossain nopeasti huurtuvassa tilanteessa ihan käypäinen suoritus pumpulta. Oma LN25 pumppu tekee pitkän ajanjakson kuluessa sulatuksia noin 1...3 tunnin välein, joista tyypillisin jaksotus on jossain 2-2.5 tunnissa. Tällä hetkellä ulkoilma on niin kuivaa, ettei lämpöpumpun kennoon edes kerry täällä kunnolla huurretta ja tällöin kennon sulatusjaksotus pyörii jossain 2.5-3 tunnin välissä. Lämmitin tänään illansuussa takan ja laitteen ottoteho näkyi äsken olevan 265W pakkasen ollessa -6 °C ja lämpöpyynnin ollessa laitteelta +21°C. Iltapäivältä vilkaisin mittarista noin 360W kulutuksen, mutta en tiedä missä vaiheessa kiertoa tuo lukema oli. ILP huomioi kumminkin hienosti takan lämmityksen ja vähentää omaa ottotehoaan (+ILP levittää lisäksi takan lämpöä ympäri taloa).

 

[jalkkis]

Meillä on FH25 ja se käy just alle 30min jaksoja ja sitten sulattelee joku 8min. Toimiskohan nämä ohjeet siihenkin?

Hmm, kun aloin tuolloin tarkkailemaan tilannetta, niin silloin oli leutoa ja suht kosteaa. Ja en silloin tainnut huomioida, että kun pumppu mielestään saavuttaa halutun lämpötilan, se menee tauolle.

Nyt kun on ollut kuivahko muutaman pakkasasteen aamu, pumppu puhalsi lämmintä 2,5h putkeen. Nyt just se piti 5min (sulattelu-) tauon ja taas mennään. Katsotaan tämän stintin pituus mutta 2,5h lienee jo ihan asiallisella tasolla.

 

[jalkkis]

Hmm, kun aloin tuolloin tarkkailemaan tilannetta, niin silloin oli leutoa ja suht kosteaa. Ja en silloin tainnut huomioida, että kun pumppu mielestään saavuttaa halutun lämpötilan, se menee tauolle.

Nyt kun on ollut kuivahko muutaman pakkasasteen aamu, pumppu puhalsi lämmintä 2,5h putkeen. Nyt just se piti 5min (sulattelu-) tauon ja taas mennään. Katsotaan tämän stintin pituus mutta 2,5h lienee jo ihan asiallisella tasolla.

Joo. Tämä päivä on menty n. 2,5h lämmitystä 5min sulattelua. Katsotaan tuleeko jossain olosuhteissa tuota 30min kiertoa mutta näin pikkupakkasessa muutamassa tuo toimii ihan hyvin.

 

[Timpe]

Joo, ei toimivaa laitetta kannata lähteä modaamaan, jollei sitten tee sitä ihan oman uteliaisuutensa tyydyttämiseksi...

 

[Slartibartfast]

No niin raati... Pitäis orientoitua laittamaan ILP, koska torppa lämpenee kesällä melkoisesti ja markiisit ei ole ratkaisu. Talon päälämmönlähde on Niben VILP, joten mietin onko lämmittävä/jäähdyttävä ILP hieman vyö ja henkselit meininkiä. Mutta ainakin saisi redundanssia!

Asentaja suosii Mitsuja, joskin kaikki merkit kuulemma menee paikoilleen. Mitsuista hän oli tarjonnut AV ja RW malleja. Meitä saattaisi kiinnostaa ei-tarjottu LN, jossa taitaa olla se moderneimman näköinen sisäyksikkö ja ihan bueno COP. Mutta onko kakun kuorrutuksen alla isoja eroja?

Ilmeisesti pienemmällä 25-koolla pärjää (jäähdytys), koska alle 120m2 yhdessä tasossa kyseessä? Laite tulee avoimeen olohuone-keittiö-ruokatilaan, eikä tavoitteena ole jääkaappikylmä vaan pudottaa hellejaksoilla muutama aste alaspäin.

 

[Turder]

No niin raati...

Itse ottaisin molempiin suuntiin toimivan vaikka olisi pääkäyttö jäähdytyksessä. Hintaero aika olematon pitkässä juoksussa. Kuitenkin olisi lämmitykseen yksi lisälähde varalle (huolto, hajoaminen) ja ilpillä saa äkkiä nostettua sisälämpöä jos joku tietty tarve siihen (tulee reissusta ja talo ollut viileämpänä tms.).

25-kokoinen tuntuisi riittävältä.

 

[Salaneuvos]

Meillä on 5 vuoden kokemus kahdesta LN-25 eikä tasan mitään huonoa sanottavaa.
Nytkin pöhisee olkkarissa yksi. Rubiininpunainen on melko tyylikäs.
Menee helposti myös HA-integraatioon ja saa sitä kautta ohjailtua.