https://go.popvakuutus.fi/t/t?a=1891764192&as=1920463831&t=2&tk=1

Ilmalämpöpumput

Täytyy kyllä olla todella herkkäuninen tai sitten todella äänekäs pumppu, jos ei pysty modernin quiet - tilaan laitetun sisäyksikön kanssa samassa huoneessa nukkumaan. No omat Panasonicit ainakaan pidä oikein mitään ääntä pienellä puhalluksella tai varsinkaan quiet - asetuksella. Ei se makkari toki nyt mikään ykköspaikka pumpulle ole, eikä meilläkään ole varsinaisissa makkareissa yhtään pumppua, mutta takkahuoneessa ja kellarissa on vieraspedit suoraan ILPien sisäyksiköiden alla ja nuo on oikein mukavia paikkoja köllötellä, melkein kuin uuninpankolla olisi kun pumppu tekee hiljaisemmalla puhalluksella vielä vähän lämpimämpää ilmaa. Toisaalta eipä tuo omaa nukkumista häiritse vaikka pumput olisi ihan normaalipuhalluksellakin.
 
Täytyy kyllä olla todella herkkäuninen tai sitten todella äänekäs pumppu, jos ei pysty modernin quiet - tilaan laitetun sisäyksikön kanssa samassa huoneessa nukkumaan. No omat Panasonicit ainakaan pidä oikein mitään ääntä pienellä puhalluksella tai varsinkaan quiet - asetuksella. Ei se makkari toki nyt mikään ykköspaikka pumpulle ole, eikä meilläkään ole varsinaisissa makkareissa yhtään pumppua, mutta takkahuoneessa ja kellarissa on vieraspedit suoraan ILPien sisäyksiköiden alla ja nuo on oikein mukavia paikkoja köllötellä, melkein kuin uuninpankolla olisi kun pumppu tekee hiljaisemmalla puhalluksella vielä vähän lämpimämpää ilmaa. Toisaalta eipä tuo omaa nukkumista häiritse vaikka pumput olisi ihan normaalipuhalluksellakin.
Lämmityksen aikainen vääni tuskin on ongelma, mutta sulatuksen aikana tulevat äänet voivat olla aika voimakkaitakin.
 
Lämmityksen aikainen vääni tuskin on ongelma, mutta sulatuksen aikana tulevat äänet voivat olla aika voimakkaitakin.
Jep, en haluasi herkkäunisena nukkua samassa huoneessa sulattelevan ILPin kanssa. Nytkin vaikka se on viereisessä huoneessa saattaa toisinaan ääniä kuulua oven ollessa raollaan. Kesäaikaan ei olisi ongelmaa kun ei tarvitse sulatella.
 
----. Pyynnistä en muista tarkkaan, mutta sitä saa säätää ulkolämpötilan mukaan asteen - pari. ----------. Pumpun pyynnin lämpötila-asetuksella ei sinänsä ole mitään yhteyttä haluttuun lämpötilaan, vaan pyynti pitää asetella sen mukaan, että sisällä on miellyttävä lämpötila.
Juuri noin.

Olen ihmetellyt sitä, että ei ILP’ujen ohjeissa, eikä asentajien opastuksissa ole tullut esiin se, että kapula (kaukosäädin), millä ko. pumppuja ohjataan, on ns. tyhmä laite.
Sillä voi säätää pumppua, mutta se ei ole mitenkään synkronissa pumpun kanssa.

Hyvä esimerkki on tämä:
- Laitat kaukosäätimellä ILP’un ylläpitolämmitykselle (esim. 15°), kun lähdet matkoille.
- Ennen paluutasi lähetät kännykän appilla netin kautta pumpulle lämpötilaksi 22°.
- Kun tulet kotiin, pumpun kapula näyttää edelleen 15°.
 
ILP:ien sisäyksikön melu todellakin on hanurista. Lämmityskaudella ihan puhallusmelukin on ongelma. Jos puhallus pienellä, lämpöä ei tule ha hyötysuhde on surkea.
Lisäksi iso puhallin nopeus saa aikaan vetoa mikä voi johtaa jatkuvaan sairasteluun.

Vois siis valita käyttää pumppua niin että siitä ei juuri ole hyötyä vai aiheuttaako melun myötä hermostollensa jatkuvan rasitustilanteen.

Harmi että mm. Tekniikan maailma mittaa tehot ja hyötysuhteen vain täysillä puhalluksilla. Pitäisi valita jokin melualue ja säätää puhallus kaiksit apumpuista niin että meluraja alittuu. Sen jälkeen "katsotaan kuka on kuka".
Mitä hyötyä on hurjasta tehosta ja hyötysuhteestä jos pumppua ei voi käyttää optimaalisesti. Autotalli on asia erikseen.
 
ILP:ien sisäyksikön melu todellakin on hanurista. Lämmityskaudella ihan puhallusmelukin on ongelma. Jos puhallus pienellä, lämpöä ei tule ha hyötysuhde on surkea.
Lisäksi iso puhallin nopeus saa aikaan vetoa mikä voi johtaa jatkuvaan sairasteluun.

Vois siis valita käyttää pumppua niin että siitä ei juuri ole hyötyä vai aiheuttaako melun myötä hermostollensa jatkuvan rasitustilanteen.

Harmi että mm. Tekniikan maailma mittaa tehot ja hyötysuhteen vain täysillä puhalluksilla. Pitäisi valita jokin melualue ja säätää puhallus kaiksit apumpuista niin että meluraja alittuu. Sen jälkeen "katsotaan kuka on kuka".
Mitä hyötyä on hurjasta tehosta ja hyötysuhteestä jos pumppua ei voi käyttää optimaalisesti. Autotalli on asia erikseen.
Eihän apulämmityslaitteelta voi odottaa samaa mukavuustasoa kuin keskuslämmitykseltä pattereilla tai lattialämmityksenä. Siinä on sentään lämmön tuotto ja jako samassa halvassa laitteessa.
 
ILP:ien sisäyksikön melu todellakin on hanurista. Lämmityskaudella ihan puhallusmelukin on ongelma. Jos puhallus pienellä, lämpöä ei tule ha hyötysuhde on surkea.
Lisäksi iso puhallin nopeus saa aikaan vetoa mikä voi johtaa jatkuvaan sairasteluun.

Vois siis valita käyttää pumppua niin että siitä ei juuri ole hyötyä vai aiheuttaako melun myötä hermostollensa jatkuvan rasitustilanteen.

Harmi että mm. Tekniikan maailma mittaa tehot ja hyötysuhteen vain täysillä puhalluksilla. Pitäisi valita jokin melualue ja säätää puhallus kaiksit apumpuista niin että meluraja alittuu. Sen jälkeen "katsotaan kuka on kuka".
Mitä hyötyä on hurjasta tehosta ja hyötysuhteestä jos pumppua ei voi käyttää optimaalisesti. Autotalli on asia erikseen.

Pumpun ääni on jokseenkin suoraan siirretyn ilmamäärän funktio, joten mittaamisessa alemmilla puhallisnopeuksilla ei ole juuri järkeä. Jos joku pumppu on hiljaisempi kuin toinen, se johtuu pääasiassa siitä, että se liikuttaa joko vähemmän tai lämpimämpää ilmaa, eli ei lämmitä yhtä hyvin ja/tai on hyötysuhteeltaan huonompi. Korkealla pyynnillä mutta pienellä puhalluksella kaikki samaa kylmäainetta käyttävät pumput on suunnilleen yhtä hyviä/huonoja, koska sisuskaluiltaan ne ovat käytännössä identtisiä. Erot pumppujen välillä löytyy sitten lähinnä sitten sulatusautomatiikasta ja sellaisista.

Toki huono sijoituspaikka voi myös vaikuttaa asiaan. Jostain syystä ihmiset tunkee niitä sisäyksiköitä olohuoneisiin tai makkareihin ja sitten valittaa äänestä, vaikka aivan varmasti jokainen mistään mitään tietävä asentaja on suositellut laittamaan pumpun mieluummin esim. eteiseen tai muuhun paikkaan jossa ei aktiivisesti oleskella.

Mutta yleisellä tasolla ei voi sanoa kuin, että jos pieni puhina taustalla aiheuttaa jatkuvan hermostollisen rasitustilanteen, niin eipä siinä oikein auta kuin kaivaa kuvetta ja laittaa sähköpatteria kovemmalle, tai sitten vaihtaa koko lämmitysjärjestelmä.
 
Pumpun ääni on jokseenkin suoraan siirretyn ilmamäärän funktio, joten mittaamisessa alemmilla puhallisnopeuksilla ei ole juuri järkeä. Jos joku pumppu on hiljaisempi kuin toinen, se johtuu pääasiassa siitä, että se liikuttaa joko vähemmän tai lämpimämpää ilmaa, eli ei lämmitä yhtä hyvin ja/tai on hyötysuhteeltaan huonompi. Korkealla pyynnillä mutta pienellä puhalluksella kaikki samaa kylmäainetta käyttävät pumput on suunnilleen yhtä hyviä/huonoja, koska sisuskaluiltaan ne ovat käytännössä identtisiä. Erot pumppujen välillä löytyy sitten lähinnä sitten sulatusautomatiikasta ja sellaisista.

Toki huono sijoituspaikka voi myös vaikuttaa asiaan. Jostain syystä ihmiset tunkee niitä sisäyksiköitä olohuoneisiin tai makkareihin ja sitten valittaa äänestä, vaikka aivan varmasti jokainen mistään mitään tietävä asentaja on suositellut laittamaan pumpun mieluummin esim. eteiseen tai muuhun paikkaan jossa ei aktiivisesti oleskella.

Mutta yleisellä tasolla ei voi sanoa kuin, että jos pieni puhina taustalla aiheuttaa jatkuvan hermostollisen rasitustilanteen, niin eipä siinä oikein auta kuin kaivaa kuvetta ja laittaa sähköpatteria kovemmalle, tai sitten vaihtaa koko lämmitysjärjestelmä.
Meillä on helppoa, kun kukaan ei juuri koskaan vietä aikaa olohuoneessa - se on lähinnä läpikulkutila 😀
 
Toki huono sijoituspaikka voi myös vaikuttaa asiaan. Jostain syystä ihmiset tunkee niitä sisäyksiköitä olohuoneisiin tai makkareihin ja sitten valittaa äänestä, vaikka aivan varmasti jokainen mistään mitään tietävä asentaja on suositellut laittamaan pumpun mieluummin esim. eteiseen tai muuhun paikkaan jossa ei aktiivisesti oleskella.

Mutta yleisellä tasolla ei voi sanoa kuin, että jos pieni puhina taustalla aiheuttaa jatkuvan hermostollisen rasitustilanteen, niin eipä siinä oikein auta kuin kaivaa kuvetta ja laittaa sähköpatteria kovemmalle, tai sitten vaihtaa koko lämmitysjärjestelmä.
Meillä on juurikin olohuoneessa koska pumpun tarkoitus on jäähdyttää. Lämmitys menee yhtiön piikkiin. Omakotitalossa molemmat menee omaan piikkiin ja sijainti pitää valita toiminnan mukaan. Turha siis laittaa sisäyksikköä esim. vessaan, metelöi tai ei.
 
Meillä on juurikin olohuoneessa koska pumpun tarkoitus on jäähdyttää. Lämmitys menee yhtiön piikkiin. Omakotitalossa molemmat menee omaan piikkiin ja sijainti pitää valita toiminnan mukaan. Turha siis laittaa sisäyksikköä esim. vessaan, metelöi tai ei.

Jäähdytys toki onkin täysin eri asia, koska lämpötilaero sisä- ja ulkoilman välillä on niin paljon pienempi, että hyötysuhde on joka tapauksessa "tarpeeksi hyvä" ja virrankulutus paljon pienempää, eli puhalluksen voi huoletta pitää paljon pienemmällä kuin lämmittäessä. Sekin auttaa paljon, että viileä ilma leviää paljon helpommin lattiatasossa ympäri kämppää ja on käytännössä heti asukkaita jäähdyttämässä, kuin lämmittäessä jolloin lämmin ilma leviää ensin pääosin siellä katonrajassa.
 
Niin kauniita kuin nuo hursisevat muovilaatikot seinillä onkin.
En silti ymmärrä, että jotkut rakentaa uusia taloja ja niihin heti tai hetken päästä asennetaan tuollainen hurinalaatikko.
Ehkä se raha kannattaisi laittaa rakennusvaiheessa IV jäähdytykseen tai vaikka VILP.iin
 
Niin kauniita kuin nuo hursisevat muovilaatikot seinillä onkin.
En silti ymmärrä, että jotkut rakentaa uusia taloja ja niihin heti tai hetken päästä asennetaan tuollainen hurinalaatikko.
Ehkä se raha kannattaisi laittaa rakennusvaiheessa IV jäähdytykseen tai vaikka VILP.iin
Rakennusvaiheessa siitä ei saa kotitalousvähennystä.
 
Pumpun ääni on jokseenkin suoraan siirretyn ilmamäärän funktio, joten mittaamisessa alemmilla puhallisnopeuksilla ei ole juuri järkeä.
En usko tähän teoriaan. Toki suuntaa antava se voi olla, mutta uskon että samaa ilmamäärää voi liikuttaa hiljaisemmin tai äänekkäämmin. Esim perstuntumalta sanoisin että mökillä oleva Tossu vm 2016 puhaltaa vähintään yhtä paljon ilmaa kolmos nopeudella (1-5 asteikko) kuin kotona oleva FD Mitsu vm 2010 kakkosella (1-4 asteikko), mutta hiljaisemmin. Hyvällä suunittelulla voinee ääneen vaikuttaa.
 
Jep, pelkkä ilmamäärä ei ole suoraan verrannollinen ääneen. Myös ilman nopeus vaikuttaa ääneen, eli isompi sisäyksikön kenno tarkoittaa pienempää ääntä samalla ilmamäärällä.
 
Viime talvena kirjoittelin tänne kun Mitsun LN35 (jostain syystä vain toinen) teki sitä ns. hullukiertoa eli lämmittää 30min, sulattaa 10m, vaikka kenno ei ole huurteessa, eli sulatustarvetta ei ole. Kesällä askartelin ulkoyksiköiden putsauksen yhdeydessä tännekin vinkatun modin, eli kennossa olevien lämpötila-antureiden parempi sijoittelu kiinnikkeessään. Tehtaalta se anturin pää roikkuu kiinnikkeen ulkopuolella, jolloin siihen voi jäädä vesitippa, joka jäätyy, ja pumppu luulee kennon olevan jäässä. Liu'utin antureita ylöspäin kiinnikkeessään jotta anturi ei sieltä pilkistä. Tein tämän molemmille pumpuille vaikka vain toinen (alakerran isommalla lämmityskuormituksella) tuntui tätä tyyppivikakiertoa tekevän kovilla pakkasilla. Yleensä tuo ongelma alkoi kun pakkasta oli joku -15c tai enemmän ja ongelma hellitti kun lämpötila nousi nollan kieppeille. Joskus sen sai sulateltua pois normaaliin toimintaan käyttämällä viilennystoimintoa mutta luulen että se usein sulatti vain jään mutta vesitippa jäi, joka sitten jäätyi lopulta. Pumpun sisällä tietty lämpötila vaihtelee lämmityksen ja sulatuksen aikana eli ei voi suoraan verrata ulkolämpötilaan.

Samalla asettelin ulkoyksiköt hieman korkeammalle maatelineissä ja tasaisemmin vaateriin, josko tuolla olisi merkitystä parempaan sulamisvesien poistoon. Eikä vesi jäisi jumiin jäätymään sinne päätyyn jossa eristyshuopa ja anturit ovat.

Nyt on ollut jo useampia kertoja tuo -15c ja parhaillaan -18c, eikä samoja oireita ole nyt ollut kertaakaan (tai että olisin huomannut). Yleensä lämmitysaika on ollut 50min-120min. Sattumalta seurailin pari sykliä tuossa -18c pakkasessa ja pumppu veti 60min lämmityksen ja kenno oli aivan huurussa, kuin vanha pakastin konsanaan. Sulatus ja uusi 60min lämmitys, kenno taas tukossa huurteesta. Eli pelittää hyvin, tai ainakin selkeästi paremmin kuin aiemmin. Mutta isoin vaikutus on tietenkin sisälämpötilassa. Nyt on menty talvi käytännössä koko ajan pelkällä alakerran pumpulla.
 
Viime talvena kirjoittelin tänne kun Mitsun LN35 (jostain syystä vain toinen) teki sitä ns. hullukiertoa eli lämmittää 30min, sulattaa 10m, vaikka kenno ei ole huurteessa, eli sulatustarvetta ei ole. Kesällä askartelin ulkoyksiköiden putsauksen yhdeydessä tännekin vinkatun modin, eli kennossa olevien lämpötila-antureiden parempi sijoittelu kiinnikkeessään. Tehtaalta se anturin pää roikkuu kiinnikkeen ulkopuolella, jolloin siihen voi jäädä vesitippa, joka jäätyy, ja pumppu luulee kennon olevan jäässä. Liu'utin antureita ylöspäin kiinnikkeessään jotta anturi ei sieltä pilkistä.

Täällä on kanssa ongelmaton Mitsun LN25 ILP käytössä, johon tein v.2021 saman modauksen. Minulla sulatusanturi on ollut laitteen keskiputkessa ja se on tehnyt vain aiheellisia sulatussyklejä noin 60...150min välein riippuen keleistä ja ilmankosteudesta jne.
Modauksen jälkeen laite päästää kennon kokonaan huurteeseen ennen sulatusta ja tekee sulatuksen siten että koko kenno on sulanut täysin.

Mitsu_LN25_sulatusanturi_keskiputki_20210101.jpg

Anturin_sijoitus_eristeet.jpg

Tehdasasennus tuolle sulatus-anturille on tosiaankin ihan susi Suomen olosuhteisiin ja laitteen toiminta paranee selvästi tuolla modauksella kuten Turder tuossa toteaa.
 
En tiedä onko osunut lotossa tuuri vai mikä kun meillä ln-25 mitsu tekee sulatusta ehkä 120min välein ja mun mielestä toimii ihan ok.
Ilman mitään modeja.
 
Miten tuohon anturiin pääsee käsiksi. Paljonko pitää purkaa?
Kansi pois neljällä ruuvilla, siitä voi päästä pienin käsin tai pitkän työkalun avulla. Mutta helpottaa jos ottaa pois myös sen puolen päätykatteen mihin tulee kylmäaineputket.

Mulla oli vielä kummassakin siellä takana se valkoinen, isoaukkoinen suojaritilä, se lähtee pois kun ottaa kannen irti. Tuohan pitäisi poistaa asennuksen yhteydessä. Yhtenä talvena jäätyi pahasti tuohon ritilään lumimyräkän lumet ja piti sulatella jäähdytyksellä koko ulkoyksikkö.
 
Kansi pois neljällä ruuvilla, siitä voi päästä pienin käsin tai pitkän työkalun avulla. Mutta helpottaa jos ottaa pois myös sen puolen päätykatteen mihin tulee kylmäaineputket.

Mulla oli vielä kummassakin siellä takana se valkoinen, isoaukkoinen suojaritilä, se lähtee pois kun ottaa kannen irti. Tuohan pitäisi poistaa asennuksen yhteydessä. Yhtenä talvena jäätyi pahasti tuohon ritilään lumimyräkän lumet ja piti sulatella jäähdytyksellä koko ulkoyksikkö.
Kiitos. Sain purettua. Anturit kunnossa tehtaan jäljiltä. Täytyi tutkia tämäkin tilanne, kun ulkoyksikön alle ei muodostu ollenkaan jäätä. Hyvä sinänsä, mutta kun uutena pari vuotta alle muodostui jäätä niin, että sai yhtenään pulkan (koneen alla) tyhjentää. Kone nyt kymmenen vuotta. Malli 25.