https://tummennuskalvot.fi/

Ilma-vesilämpöpumput

Marko_K sanoi:
BTW, onko 64% energiansäästö tyypillinen / realistinen / pessimistinen / optimistinen VILPille?

Jos puhutaan pelkästään lämmityksestä ja unohdetaan nyt hupisähköt, niin siitä osuudesta huippulaadukas VILP voi todella sipaista yli puolet pois vuositasolla. Lattialämmityksen kanssa, jos lämmittää suoraan lattiaa ilman kuumana pidettävää varaajaa.

Mutta tokkopa olet ilmalämpöpumppuja pitänyt kylmänä talvet, joten eiköhän tuollainen säästö jää haaveeksi, jos teet vertailua aiempiin vuosiin ILPpien kanssa. Se mitä saat, on hiljaisempi ja tasaisempi lämmönjako, ja jonkin verran säästöjä. Ulkona melutaso nousee, mutta sillä ei välttämättä ole merkitystä.
 
repomies sanoi:
Jos puhutaan pelkästään lämmityksestä ja unohdetaan nyt hupisähköt, niin siitä osuudesta huippulaadukas VILP voi todella sipaista yli puolet pois vuositasolla. Lattialämmityksen kanssa, jos lämmittää suoraan lattiaa ilman kuumana pidettävää varaajaa.

Mutta tokkopa olet ilmalämpöpumppuja pitänyt kylmänä talvet, joten eiköhän tuollainen säästö jää haaveeksi, jos teet vertailua aiempiin vuosiin ILPpien kanssa.

Tuossa nykyisessä lämmitysenergiassa on siis yhtä lailla ILPien kulutus mukana. En tiedä mikä niiden osuus on. Ja siis ei muuta kulutusta kuin lämmitys. Muu on noin 23000 kWh, lämmitys (kaikkinenn, sis. lämmin käyttövesi) 29000 kWh.

Näin kirjoitti laskelman saatteeksi: "Meidän pitää laskea niin että emme huomioi ILP millään tavalla koska meidän tiedettävä talon tehontarve lämmitykselle ja ILP emme voi huomioida talon tehontarpeen laskennassa."
 
Marko_K sanoi:
Tuossa nykyisessä lämmitysenergiassa on siis yhtä lailla ILPien kulutus mukana. En tiedä mikä niiden osuus on. Ja siis ei muuta kulutusta kuin lämmitys. Muu on noin 23000 kWh, lämmitys (kaikkinenn, sis. lämmin käyttövesi) 29000 kWh.

Näin kirjoitti laskelman saatteeksi: "Meidän pitää laskea niin että emme huomioi ILP millään tavalla koska meidän tiedettävä talon tehontarve lämmitykselle ja ILP emme voi huomioida talon tehontarpeen laskennassa."

Tuommoisissa laskelmissa on aina paljon epätarkkuutta, mutta kahden ILPin vaikutuksen ohittaminen on aika iso muuttuja. Itsekin lähtisin mitoittamaan ilmasta-veteen ratkaisua talon täydelle lämmitystarpeelle siten, ettei ILPpejä tarvitse käyttää lämmitykseen, mutta säästölaskelmissa pitäisi silti tuo muistaa. Suorasähköön verrattuna säästää, juu, mutta aiempaan ILPpien käyttöön nähden huomattavasti vähemmän - JOS niitä on käytetty lämmitykseen täysmääräisesti.

Lämpimän käyttöveden osalta voin antaa referenssin oman maalämpöpumpun kalorimetristä. 4,5 vuoden aikana nelihenkinen perhe on käyttänyt tuon mukaan 9750kWh edestä lämmintä käyttövettä. Tuo ei ole siis sähköenergia, vaan lämmitysenergia. Veden kulutus kaikkinensa pyörii 100 kuution paikkeilla per vuosi, pikkuisen yli nykyään. Mielestäni 5110 kWh/v on kovin korkea määrä, mutta tottakai nuppiluvut ja kulutustottumukset vaihtelevat.
 
repomies sanoi:
Veden kulutus kaikkinensa pyörii 100 kuution paikkeilla per vuosi, pikkuisen yli nykyään. Mielestäni 5110 kWh/v on kovin korkea määrä, mutta tottakai nuppiluvut ja kulutustottumukset vaihtelevat.

Meillä vedenkulutus on ollut nyt viimeksi 275 m³ per vuosi ja jos siitä laskee 40% olevan lämmintä käyttövettä, niin sen lämmittäminen olisi vienyt 58 kWh x 110 = 6380 kWh. 5110 on luultavasti liki oikeaa koska juuri yksi lapsista muutti omilleen eli perheen koko pieneni.

ILPejä on käytetty luonnollisesti lämmitykseen talvella. Mikä niiden osuus on ollut, sitä en ollenkaan pysty sanomaan.

Ei nää helppoja laskelmia ole kun muuttujia on älytön määrä!
 
Marko_K sanoi:
Meillä vedenkulutus on ollut nyt viimeksi 275 m³ per vuosi ja jos siitä laskee 40% olevan lämmintä käyttövettä, niin sen lämmittäminen olisi vienyt 58 kWh x 110 = 6380 kWh.

Käyttöveden osalta tulee huomata, että kyse ei ole pelkästä lämmittämisestä vaan myös lämpötilan ylläpidosta.

Harva varaajaa tyhjäksi päivittäin käyttää, joten kylmän veden lämmittämisen rinnalla jonkinmoinen osa energiasta kuluu jo aiemmin nostetun lämpötilan ylläpitoon.
 
Marko_K sanoi:
Meillä vedenkulutus on ollut nyt viimeksi 275 m³ per vuosi ja jos siitä laskee 40% olevan lämmintä käyttövettä, niin sen lämmittäminen olisi vienyt 58 kWh x 110 = 6380 kWh. 5110 on luultavasti liki oikeaa koska juuri yksi lapsista muutti omilleen eli perheen koko pieneni.

ILPejä on käytetty luonnollisesti lämmitykseen talvella. Mikä niiden osuus on ollut, sitä en ollenkaan pysty sanomaan.

Ei nää helppoja laskelmia ole kun muuttujia on älytön määrä!

Ei totisesti ole helppoa, pidät järjen mukana ja lasket itse, niin todennäköisesti osut vähintään yhtä hyvin kuin myyntiheikki. Tuosta vedenkulutuksesta sanoisin, että todennäköisesti aika paljon olisi säästöjä saatavissa säätämällä vesikalusteiden toimintaa ja etenkin suihkuvarsien vedenkulutusta vähentämällä. Yksi lyhimmistä takaisinmaksuajoista tähän asti on minulla ollut Grohen vettä säästävä suihkuvarsi.
 
repomies sanoi:
Ei totisesti ole helppoa, pidät järjen mukana ja lasket itse, niin todennäköisesti osut vähintään yhtä hyvin kuin myyntiheikki.

Yksi vaikeimpia numeroita laskea on tuleva sähkönhinta. Jos lasken nykyisellä sähkönhinnalla (0,12 €/kWh), tuo maksaisi itsensä takaisin vasta 2033. Ei mitään järkeä. Mutta ei ehkä ole realistista odottaa että sähkö pysyisi tuossa.

0,16 €/kWh -> 2030
0,19 €/kWh -> 2029
0,23 €/kWh -> 2028
0,25 €/kWh -> 2025

Arvaa tuosta nyt sitten...





 
Marko_K sanoi:
Tulee juurikin se systeemi josta siellä 17.8. kirjoittelin. Se oli kilpailevista tarjouksista lopulta kallein mutta kokonaisuutena vakuutuin eniten.

Lainaus viimeisimmät hankintasi ketjusta.

Asennus siis 17.1, tuleeko ulkoyksikön maatelineelle valettu pohjalaatta? Jos tulee niin se kannattaisi valaa ennen pakkasia.
 
Pekka T sanoi:
Asennus siis 17.1, tuleeko ulkoyksikön maatelineelle valettu pohjalaatta? Jos tulee niin se kannattaisi valaa ennen pakkasia.

Ei ymmärtääkseni. Piha on kyseisestä kohtaa laatoitettu joten kaiken järjen mukaan se tulee suoraan siihen päälle. Valettu pohjalaatta ei toisi mitään lisäarvoa tuohon.

EDIT: Kuva

5b07e4c531cef70b21f29f8aef1e03df.jpg
 
Yhdessä tarjouksessa erillinen (irto)laatta oli lueteltu. Mutta tuoko se jotain lisäarvoa, jos tuossa on laatoitus jo valmiiksi?

Laattaa laatan päälle?
 
Marko_K sanoi:
Ei ymmärtääkseni. Piha on kyseisestä kohtaa laatoitettu joten kaiken järjen mukaan se tulee suoraan siihen päälle. Valettu pohjalaatta ei toisi mitään lisäarvoa tuohon.

Ok, ulkoyksikkö näyttää painavan 121kg, eiköhän tuo sen kestä.
 
Mahdollisen resonanssin vaimentamiseen tietty, mutta silloin laatan alle pitäisi laittaa jokin vaimennuskumi?

Itseäni sinänsä arveluttaa hieman sijoitus aivan talon viereen, mutta (järjellisiä) muita sijaintejakaan on vaikea keksiä.
 
Pekka T sanoi:
Ok, ulkoyksikkö näyttää painavan 121kg, eiköhän tuo sen kestä.

Kestää varmasti, sitä en epäile hetkeäkään. Ei tuo ollut moksiskaan henkilönosturinkaan jaloista kun maalausta tehtiin.
 
Jalusta lienee neljällä jalalla ja propataan niistä maahan. Eli neljä tuollaista aika pientä laattaa kannattelee. Painojakaumaa mietin. Ja sitä, osuuko ne jalat laattojen keskellä vai reunaan. Tietenkin, jos laittaisi vaikka 6mm rst-levyn palat tassujen alle tms.
 
Taky sanoi:
Tallissa paineilmakompuran alla, vaimentaa tehokkaasti lattian kautta runkoon tulevaa ääntä.

Turvamatto leikkivälineille

Mielenkiintoinen idea! Mitenköhän tuo vaan kestää sen telineen jalan pistemäistö kuormaa? Tuohan on sellaista tavallaan kumimaisen elastista tuo vaimennusaine noissa. Joskus noita taloyhtiön leikkipaikalle laittanut.

Tietty jos laittaisi tuollaista alle ja laatan siihen päälle, niin sitten paino jakautuisi tasaisesti.

Toki itse telineessäkin on vaimentimet jo, eli en tiedä tarvitseeko sitä enempää vaimentaa.
 
Taky sanoi:
Kuten mainitsit nykyisten laattojen alle, tai telineen jalkojen alle levy ennen mattoa.

Jep, noin se varmasti toimisi. Nykyisten laattojen alle järjetöntä lähteä kaivamaan, mutta erillisen laatan ja nykyisten laattojen väliin laitettuna voisi olla tehokas. Täytyypä miettiä.
 
Jututa asentajaa sen verran että asennusta on mahdollisuus korottaa ja laittaa väliin lisälaattaa / lisäerkkaa JOS tuo alkaa vaivaamaan. Lisäksi joissain koneissa, lämpöpumuissa ym. voi olla vähän turhan kepoisia tai kovia tärinänvaimentimia niin ne voi toki vaihtaa.

Esim tässä ETRA:lla on aika hyvä valikoima joka lähtöön:
https://www.etra.fi/fi/tekniset-kumit-ja-matot-e520/tarinaneristys-e5215
 
Mielenkiinnolla odotan maksaako investointi itsensä miten itsensä takaisin.

Se riippuu aika vahvasti tulevasta sähkönhinnasta. Vappuun 2024 asti hinta on mulla vajaat 5 c/kWh, mutta sen jälkeen ei tietoa. Jos siirron olettaa pysyvän tasolla 7 c/kWh, menisivät takaisinmaksuajat eri tulevilla myyntihinnoilla seuraavasti:

0,05 c/kWh -> 2034
0,06 c/kWh -> 2033
0,08 c/kWh -> 2032
0,10 c/kWh -> 2031
0,12 c/kWh -> 2030
0,16 c/kWh -> 2029
0,18 c/kWh -> 2023

Kääntöpiste on selkeästi tuossa 0,18 kohdalla -- sitä pienemmällä hinnalla takaisinmaksuaika on pitkä, sen kohdalla taas käytännössä välitön, koska ekan vuoden kotitalousvähennys tekee alusta hyvin kannattavaa. Investoinnin itsensä jyvitin kuudelle vuodelle maksumielessä.

Oma erillinen asiansa on sitten vaikutus kiinteistön arvoon, tai ainakin myynnin helpottumiseen. Luultavasti noin 2028 on ajatus muuttaa muualle.
 
Pekka T sanoi:
Tässä on varmaan nyt vuosilukuvirhe, siis 2028 vai onko kuitenkin heti maksettu takaisin?

Ei ole virhe. Eka vuosi maksaa itsensä joka tapauksessa takaisin koska kotitalousvähennys on niin suuri. Ja jos huhtikuusta 2024 olisi sähkönhinta 0,18 c/kWh tai enemmän, menee homma välittömästi myös siitä eteenpäin plussalle eli välitön takaisinmaksu 2023.
 
"Takaisinmaksu" terminä - itse ainakin käsitän sen niin että tehty investointi on kuitattu sen tuomilla säästöillä. Jos laitteisto asennetaan alkuvuodesta 2023 niin miten voi tapahtua
Marko_K sanoi:
välitön takaisinmaksu 2023.

Onko kyse siitä että investoinnille on rahoitus ja saaduilla säästöillä pystytään kuittaamaan rahoituskulut. Vrt. bensa-auton vaihtaminen sähköautoon ja kuukausittaiset kulut pienenee kun pienenevillä polttoainekuluilla voidaan kuitata rahoitus.