Hi-Fi, High-End (ääni ja kuva) plus akustointi

[_Mikko_]

Oma käyttö suurimmaksi osaksi radion ja cd-levyjen kuuntelua, siihen tuon pitäisi olla ihan ok kun omaa vielä sis.rakennetun nettiradiomahdollisuudenkin.

Luulenpa että ne kaiuttimet tekevät ja paljon ....... mutta jos sitä kohinaa kuuluu niin en kyllä 'huonompaan' vaihda.

Oikeassa olet, kyllähän ne sen suurimman osan äänestä tekevät. Ja kun yksien ääneen olet tykästynyt niin ei niitä mielellään vaihda. Tai ei ainakaan mielellään vaihda toisen valmistajan laitteisiin.

Olen useamman vuoden haaveillut B&W:n pienimmistä 800-sarjan jalustakaiuttimista kun niitä muutaman kerran olen kuuntelemaan päässyt, mutta uudet ovat aivan sikahintaisia ja käytetytkin tuntuvat olevan kiven alla. Ainoa pelko on että miten soivat nykyisten vahvistimien kanssa, siis riittääkö potku enään noihin suurempiin. Täytynee hakea kaupasta uudet joskus koekuunteluun kotiin ja sitten alkaa tosissaan metsästämään käytettyjä.

Eli jos jollain olisi tietoa mistä löytäisi edullisesti parin B&Wn 805 kaiuttimia jalustoin niin viestiä kiitos  8) Mielellään vielä sitä edellistä mallia, ei siis tätä tuoreinta.

 

[RoccoScientist]

Tärkeätä on myös kuunnella sellaista musiikkia jota eniten aikoo soittaa kotonakin. Homma voi olla heti hankalampi jos etsii kaiuttimia joista haluaa kuunnella keskenään aivan erityylistä musiikkia. Karkeasti vaikka jako klassiseen tai rokkiin. Silloin ehkä joutuu tyytymään parhaaseen kompromissiin.

Hämmentävää että täällä on useita äänentoistoon perehtyneitä kirjoittajia jotka eivät juurikaan osallistu musiikkiaiheisiin keskusteluihin tai tuo esiin omia mieltymyksiään esimerkkien kautta. Sinun Rocco heittämät parit + ja - maininnat virittivät heti kiinnostukseni, mitähän mahdat kuunnella mieluiten...

Musiikkia löytyy hyllystä kohtalaisen laajalta skaalalta, mutta jos ihan pari pitäisi nostaa esiin, niin Dream Theater ja Tool edustavat ehkä eniten kuuntelemiani bändejä ja niitä on tullut kuunneltua 90-luvulta lähtien. Ensin mainittu on progressiivista metallia ja toinen sijoittuu jonnekin alternative rockin ja progressiivisen metallin välimaastoon. Aiemmin mainitsemani Liquid Tension Experiment on muuten Dream Theaterin soittajien sivuprojekti ja on instrumentaaliprogea. Lähivuosien uusiin suosikkeihin lukeutuu Fair To Midland, joka on kaiketi alternative rockia.

Jos tuota skaalaa vähän laajemmin käy läpi, niin levyhyllystä löytyy melodista trancea (lähinnä kokoelmia), raskaampaa metallia (esim. Isis), kotimaista (esim. Scandinavian Music Group, Giant Robot), pop-rockia (esim. Paramore), elokuvien soundtrackeja, funkia (esim. islantilainen Jagúar) ja varmaan muutamaa muutakin. Itse asiassa Mikon mainitsema Massive Attackin Protection löytyy myös hyllystä ja se on tosiaan hyvää testikuuntelukamaa. Kun viimeksi koekuuntelin kaiuttimia, otin mukaan useampia levyjä skaalan eri kohdista, sillä omien kaiuttimien pitää toimia niin herkällä akustisella musiikilla kuin rankemmalla paukkeellakin. Nykyään tietysti myös elokuvien äänten pitäisi toistua hyvin, mutta omata mielestäni musiikilla toimivat kaiuttimet toimivat kyllä elokuvillakin. Toisin päin yhtälö ei välttämättä toimi.

Olet oikeassa, että laajaan käyttötarkoitukseen kaiuttimia hakeva joutuu mahdollisesti tyytymään parhaaseen kompromissiin, mutta toisaalta tasapainoisen soundin omaava kaiutin toimii mielestäni varsin hyvin musiikilla kuin musiikilla. Mitä ylemmäs hintaluokassa mennään, sen vähemmän joutuu tekemään todellisia kompromissejä ja erot ovat enemmän vivahteissa ja siinä miten ne sopivat oman kuuloaistin ja mieltymysten kanssa yhteen. Kovin ylös ei tosin mielestäni tarvitse mennä, vaan jo 500 e per pari riittää kelvollisiin hyllykaiuttimiin. Sitten jos haluaa tukevoittaa bassotoistoa, voi saman summan, tai jopa vähän vähemmän, vielä upottaa subbariin.

 

[RoccoScientist]

Pitää vielä se sanoa noista koekuuntelulevyistä, että aina se oma suosikkimusiikki ei ole parhaalla tavalla miksattua. Joskus tuotantopuoli on jopa kehnoa. Kohtalainenkin laitteisto paljastaa puutteet armotta ja esimerkiksi mainitsemani Fair To Midlandilta löytyy eräs biisi, jota olin ensin auton stereoilla kuunnellut ilman ongelmia, mutta sitten varsinaiset stereot toivat selvemmin esiin erään soittimen, joka soundillaan melkein pilaa biisin. Tai jos dynamiikkapuolta haluaa testata, eivät vahvasti kompressoidut Liquid Tension Experimentin levyt ole paras valinta. Jos tällaisia levyjä kuitenkin haluaa kuunnella kotonaan, on niitä parempi myös käyttää koekuuntelussa ihan vain selvittääkseen korostuvatko levyjen puutteet liiaksi.

 

[MMV]

Olen muutaman kerran harkinnut uuden talon rakentamista, jonne tulisi 9-paikkainen täysin akustoitu elokuvateatteri/musiikinkuuntelutila. Vaimo ei ole oikein innostunut uuden talon rakentamisesta (onneksi?), mutta mikäli joskus sellainen vielä tehdään, niin kellariin tulee 100% varmasti kyseinen tila.

Tuonne jos lähtisi tekemään AV-tekniikkaa, niin leffan äänipuoli hoidettaisiin varsin suurella todennäköisyydellä Geneleceillä ja esivahvistimeksi kelpaisi periaatteessa mikä tahansa hyvällä monikanavadekooderilla varustettu laite. Tämän lisäksi himottaisi musiikin kuunteluun esimerkiksi Martin-Logan Theosit tai Magneplanar 3.7i:t. Vahvariksi voisi tulla vaikkapa tuttua Rotelia esivahvarilla ja kahdella monoblokilla. Edelleenkin äänilähteeksi kelpuuttaisin minkä tahansa CD/DVD-soittimen, jossa digitaalilähtö tai vaikka se Pleikka/XBox.

 

[Antero]

Itse en ole koskaan lämmennyt monikanajärjestelmille. En vain saa siitä mitään kiksejä, että kuulen jonkun tuulensuhinan korvan takaa. Pitäisi varmaan joskus kuunnella jotain oikein hyvää 5.1 systeemiä, jotta tietäisi mitä ehkä menettää. Leffateatterissa en ainakaan saa siitä mitään extraa irti. Mieluummin panostan vähäiset varani hyvään 2-kanava vahvistimeen ja kahteen hyvään kaiuttimeen. Nyt on jo muutama vuosi menty tällä Amphion+Harman Kardon-setillä, mutta hiljalleen voisi päivittää koko systeemin. CD-levyjä ei tule enää juurikaan kuunneltua ja siitäkin voisi oikeastaan luopua. Tavoitteena olisi saada mahdollismman simppeli ja laadukas paketti aikaan jossa äänilähteenä on tietokone ja/tai puhelin. Vahvistimeksi on vahvoilla Naim Audio Uniti 2, kaiuttimissa on monta hyvää vaihtoehtoa. Pääpaino on musiikin kuuntelulla, mutta hyvä stereopaketti toimii loistavasti myös leffakäytössä. Tottakai olisi kiva jos olisi erillinen huone josta voisi rakentaa mieleisen, mutta se tuskin tulee olemaan mahdollista. Järkevällä sijoittelulla ja muutamalla akustiikkapaneelilla saa kuitenkin mainion tilan jossa hoituu niin musiikista nauttiminen, leffojen katselu kuin kaikki muukin arkinen oleilu. Hifistely on oikein mukavaa puuhaa tiettyyn rajaan asti, kunhan vaan osaa nauttia siitä mitä on, eikä aina haikailla jotain parempaa. Se kun on loputon suo. 

 

[jni]

^Oikein. Juurikin noin on paras.

 

[clima]

Minä en ehkä ole siihen tapaan hifi-harrastaja, että olisin kumartanut tiettyjen high-end merkkien suuntaan ja hakenut sitä täydellistä sointia. Itse mm. teen sellaisen kardinaalimunauksen, että kuuntelen monikanava-viritinvahvistimen kautta musiikkia. Siis sellaisen integroidun hässäkän. Aikoinaan oli etu- ja pääteasteet erikseen, mutta normaaleissa koti-oloissa mielummin preferoi laitteiden vähyyttä.

Itselleni kaiuttimet on aina olleet se, jolla ääni tehdään ja jolla on merkitystä. Vahvistimesta pitää vain löytyä riittävästi potkua, että jaksaa niille signaalia syöttää. Toisaalta itse tykkään kovasti aktiivi-kaiuttimista ja varsinkin Genelecien erottelevasta soundista. Genelecit on kuitenkin työhuoneessa ja olkkarissa kirjahyllykaiuttimet kera subin. Ei mikään optimaalinen ratkaisu vaan enemmänkin kompromissi eri käyttötarkoitusten välillä.

Kuin omasta kynästä.
Tuskin noita Genelecejä aivan turhaan studiomonitoreina käytetään. Tuo luonnollisuus on se mitä itsekin musiikin tekijänä (soittajana, nykyisin enemmän kuuntelijana) olen arvostanut aina. High End tasoon ei keikkamuusikon korvat enää taivu enkä sitä haekaan, mutta äänitteistä on mukava kuulla miltä ne oikeasti kuulostavat: hyvin tehdyt levyt kuulostavat laadukkaista kaiuttimista hyviltä ja tuolloin äänitteistä löytää yksityiskohtia joita ei muuten kuulisi. Vastapainona taas huonosti tehty kuulostaa jopa pahemmalta kuin halpissarjasta.

Kun on itse studiossa kuunnellut oman bändin soitantaa ja todennut että nyt on soundit ja miksaukset kohdallaan, on lohdutonta mennä demo-levyn kanssa kotiin jos siellä odottaa selkeästi surkeampi äänentoistosetti mitä studiolla. Tämä on aikoinaan opittu kantapään kautta. Siksi Genet tai vastaavat kannattaa hankkkia myös kotiin. MOT. 

 

[TON-III]

Mieluummin panostan vähäiset varani hyvään 2-kanava vahvistimeen ja kahteen hyvään kaiuttimeen.

Kerran yksillä messuissa juttelin yhen myyjän kanssa ( muisti muuten noitten omien 20 v. vanhojen kaiuttimien silloisen hinnakin ulkoa  8)  , siinä vasta alastaan kiinnostunut kaveri !) juurikin 5.1 ja 2-kanava-vahvistimien eroista, joku 5.1 3 x 50 w + 2 x 100 w painoi ja maksoi noin puolet 2 x 70 w. kaksikanavavahvistimesta, tuo kertoo sitä omaa 'karua' todellisuuttaan noitten heebeleitten laatuerosta.

 

[GTA1]

^Vaikka itselläni on vain "kotiteatterivahvistin" niin tuttu Hifi-myyjä kertoi että ei kannata tuijottaa prosyyrissa luvattuihin huipputehoihin vaan enemmänkin kyvyistä kertoo laitteen paino ja tehonkulutus. Siinä ei sitten tunneta vihreitä-arvoja 8) kun vanhahkon (5v) AVR;än pistää tulille niin lämmöntuotto on kyllä aika huimaa.
Jos oikein muistan niin oman monikanava vahvistimen luvataan syövän tehoa melkein 900w max kuormitettuna. Massaa on 14.4kg.
Tosin paaaljon isompiakin massoja löytyy mutta niin on hinnatkin sitten eri tasolla.
Harman/kardon + pienehköt Amphionit on tällähetkellä sellaiset jotka hellasarökin hyväksyy. Eli siis sisustusystävällinen valinta.

 

[TT_rex]

Ihan mielenkiintoista keskustelua äänentoistosta. Ja mielenkiintoiseksi sen tekee myös se, että kaikilla on hieman erilaiset mieltymykset ja näkemykset asiaan. Aikoinaan tuli tätä äänentoistoa harrastettua puolivakavissani ja kuunneltua erinäköisiä hifi ja highend ajatuksella rakennettua settejä 2000e-100000e väliltä. Jotain opinkin tuosta ajasta - kuuntelin ääniä, tarkkailin stereokuvaa, pikkutarkkuutta ja taajuusvastetta  - niin kuin tyypillisesti tehdään. Kaiuttimiin piti sijoittaa se vähintään puolet rahoista - tämähän on/oli sellainen kirjoittamaton sääntö. Näillä opein menin itsekin pitkän aikaa.

Silmät avautuivat tai siis korvat eräänä päivänä, kun pääsin kuuntelemaan PRat filosofialla rakennettua settiä. Se toisti musiikkia koko leveydellään ja sielullaan, ei ainoastaan ääniä ja sävyjä - puhtaat sävelkorkeudet, aikakoherenssi hienosti nipussa jne. Enkä ollut edes missään stereokuvan hotspotissa ja silti leuat loksahti -häh! Sinällään mielenkiintoinen kokemus myös laitteiden kannalta, koska tässä filosofiassa ei mennä kaiuttimet edellä vaan äänilähde - vahvistin - kaiuttimet järjestyksessä. Äänilähde voi edustaa jopa 50% kokonaishinnasta etenkin, jos kyseessä vinyylisotin. Seuraavaksi suurimman palan saa vahvistus ja loput kaiuttimille - noin karkeasti. Karkeana perusajatuksena tässä PRat:ssa on, että signaalitie on ensisijainen ja musiikkisignaali ei voi kuin heiketä matkalla kohti kaiuttimia ja kauittimet työntävät ulos sen signaalin, minkä saavat eli ne ei voi musiikkisignaalia enää parantaa. Massiivisista ja kalliista highend laitteistoista unelmointi siirtyi omalla kohdallani näihin kohtuu siroihin ja tylsän näköisiin PRat filosofian laitesetteihin.

 

[RoccoScientist]

Aika monella tuntuu olevan Harman Kardonia vahvistimena. Itseltänikin löytyy Harman Kardonin stereovahvistin, mallia HK 970. Täytyy tosin myöntää, että itse ostin tuon vain sen takia, että ulkonäkö miellytti silmää ja pidin merkkiä yleisesti laadukkaana. Toisaalta eipä noita stereovahvistimia 500 euron hintaluokassa tuolloin tuntunut ihan hirveästi olevan muutenkaan, joten vaihtoehtoja oli vain kourallinen. Laatuvaikutelma ei kuitenkaan ole säilynyt tahrattomana. Aika pian oston jälkeen oikeanpuoleisen kanavan ääni alkoi surista tietyillä taajuuksilla, ikään kuin kyseessä olisi ollut kehnosti kuuluva radio. Takuuhuollossa tuo saatiin onneksi korjattua. Vahvistimella on nyt ikää vajaa kymmenen vuotta ja virtavalossa tuntuu vedelleen viimeisiään jo pari vuotta (välillä vilkkuu kuin strobo, välillä ei pala, välillä palaa normaalisti) ja lisäksi kaukosäätimellä volyymia nostettaessa se saattaakin itse asiassa laskea. No, kaukosäädin on toki päässyt vuosien saatossa jokusen kerran tippumaan lattialle, joten tämä voitaneen pistää käyttäjän viaksi. Äänenlaadussa ei ole ollut huomauttamista sen jälkeen kun laite tuli takuuhuollosta takaisin ja reservejä riittää sellaisiin äänenpaineisiin, ettei kotioloissa mennä edes niiden lähelle.

Kaiuttimina ovat yhtä pitkään olleet Eposin M5:t (esim. http://www.stereophile.com/standloudspeakers/405epos/). Hyvin palvelleet ja minulle varsin mieleiset. Jos joskus pääsisi rakentamaan kunnon kuunteluhuoneen monikanavaäänineen, ostaisin noita mielelläni useammankin kappaleen, mutta viimeksi kun asiaa selvitin, ei mallia ollut enää saatavilla uutena. Tämä tietysti tarjoaisi hyvän syyn lähteä kuuntelukierrokselle ja kokeilla jotain uutta, mutta niin kauan kuin stereotoistolla mennään, riittävät nämä varsin pitkälle - etenkin tuon Audio Pro Image V3 B1.40 -subbarin kera.

 

[jni]

Ihan mielenkiintoista keskustelua äänentoistosta. Ja mielenkiintoiseksi sen tekee myös se, että kaikilla on hieman erilaiset mieltymykset ja näkemykset asiaan. Aikoinaan tuli tätä äänentoistoa harrastettua puolivakavissani ja kuunneltua erinäköisiä hifi ja highend ajatuksella rakennettua settejä 2000e-100000e väliltä. Jotain opinkin tuosta ajasta - kuuntelin ääniä, tarkkailin stereokuvaa, pikkutarkkuutta ja taajuusvastetta  - niin kuin tyypillisesti tehdään. Kaiuttimiin piti sijoittaa se vähintään puolet rahoista - tämähän on/oli sellainen kirjoittamaton sääntö. Näillä opein menin itsekin pitkän aikaa.

Silmät avautuivat tai siis korvat eräänä päivänä, kun pääsin kuuntelemaan PRat filosofialla rakennettua settiä. Se toisti musiikkia koko leveydellään ja sielullaan, ei ainoastaan ääniä ja sävyjä - puhtaat sävelkorkeudet, aikakoherenssi hienosti nipussa jne. Enkä ollut edes missään stereokuvan hotspotissa ja silti leuat loksahti -häh! Sinällään mielenkiintoinen kokemus myös laitteiden kannalta, koska tässä filosofiassa ei mennä kaiuttimet edellä vaan äänilähde - vahvistin - kaiuttimet järjestyksessä. Äänilähde voi edustaa jopa 50% kokonaishinnasta etenkin, jos kyseessä vinyylisotin. Seuraavaksi suurimman palan saa vahvistus ja loput kaiuttimille - noin karkeasti. Karkeana perusajatuksena tässä PRat:ssa on, että signaalitie on ensisijainen ja musiikkisignaali ei voi kuin heiketä matkalla kohti kaiuttimia ja kauittimet työntävät ulos sen signaalin, minkä saavat eli ne ei voi musiikkisignaalia enää parantaa. Massiivisista ja kalliista highend laitteistoista unelmointi siirtyi omalla kohdallani näihin kohtuu siroihin ja tylsän näköisiin PRat filosofian laitesetteihin.

Hienoa. Näin se meni myös itselläni. Musiikin kuuntelu on se avainasia. Sen laatu on se, johon panostetaan kukin omien resurssien puitteissa.

 

[GTA1]

h/k ;n laadusta sellainen vähintäänkin outo tarina .
Pari vuotta sitten alkoi vahvistin nostamaan volyymeja ihan itsekseen ja näin tapahtui muutaman viikon aikana useita kertoja. Minä otin jo kaikista kaukosäätimistä patterit veke ettei ne ainakaan lähettäis mitään härösignaalia. pahin tapaus sattui yksi lauantai-ilta kun olin jo puoli nukuksissa sohvalla ja AVR päätti pistää itsekseen volyymit täysille eli kaakkoon jumankekka että tuli kiire sammuttamaan laitetta. ;D oli kotona meinaan kaikki hereillä sen jälkeen. ja luultavasti muutama lähinaapurikin?
Kävin osto-liikkeessäkin kysymässä että huoltoon varmaan pitää lähettää ja jo sovittiinkin että niin tapahtuu. Mutta se sekoilu sitten loppuikin ihan kokonaan ja sen jälkeen ei ole ollut mitään teknistä vikaa.Kerran on myös tehnyt "factory resetin" no sitten sai ohjelmoida kaikki taas uusiksi ja siinä sitten tovi vierähtääkin.
Yksi kaveri sanoi että hänen ja hänen siskonsa (omaani huomattavasti vanhemmat) h/k oli tehnyt aiemmin saman tempun ja ne kävi huollossa. Eli luulen että näitä tapauksia on ollut h/k leirissä muitakin?

 

[TT_rex]

Hienoa. Näin se meni myös itselläni. Musiikin kuuntelu on se avainasia. Sen laatu on se, johon panostetaan kukin omien resurssien puitteissa.

Kukin omalla tavallaan ja omien resurssien puitteissa toki, mutta kannattaa kuitenkin välillä kyseenalaistaa tiettyjä asioita ja kokeilla ennakkoluulottomasti jotain uutta ajatusta. Monet jäävät pyörimään siihen kaiuttimien vaihtokierteeseen tavoitteena parantaa toistoa, mutteivät siinä onnistu. Rahaa palaa ja paljon.

Tässä ketjussa on tullut esille useita ajatuksia, jotka olen itsekin kokenut aikoinaan. Ensi kosketus hifiin tuli jo kauan aikaa sitten. Silloin laitehankintojen mittana toimi esimerkiksi vahvistimissa koko, paino ja pakkauksen kyljessä ilmoitettu teho. Laitehyllyyn lähti siis 100w/10kg painava Yamaha. Lattiakaiuttimetkin oli ehdoton juttu ja ehdottomasti 3-tie tai vielä useampi jakoinen ratkaisu. Suuri oli kaunista. Näin jälkeen päin ajateltuna ei tuolla ollut mitään tekemistä musiikintoiston kanssa.

Vähän ajan päästä tulivat nuo subbarit mukaan kuvioihin. Laitekanta oli tuossa vaiheessa hieman päivittynyt ja pientä ymmärrystäkin alkoi olemaan vahvistimista mm. rengassydänmuuntajista, signaalitiestä jne. No, taas jälkeen päin ajateltuna tämä subbariaikakausi ei ollut musiikintoistoa ei edes äänentoistoa vaan äänenmuokkausta. Kyllä potkii - siihen oikeastaan jäikin.

Highend puolen settejä kuuntelin muualla kuin omien seinien sisäpuolella, koska niihin ei yksinkertaisesti ollut varaa. Tuli vastaan positiivisia yllätyksiäkin, mutta kokonaisuudessa musiikillisesti laatu oli aika heterogeenistä mutta käytetyt rahasummat järjestäen juhlallisia.

Tässä nyt ollaan - suvantovaiheessa musiikintoiston suhteen. Jos kuitenkin innostuisin uudestaan, niin uusi setti rakentuisi LINN Sondek LP12 :n ympärille (eli äänilähteen ympärille - ei kaiuttimien). Vahvistuspuoli olisi todennäköisesti Naim Audion laittein toteutettu (integroitu + phono vahv.) ja kaiuttimet jotkin hyvälaatuiset 2-tie jalustaversiot. Jos tämän setin hinnan rajaisi vaikka 10 000 euroon, niin painotus olisi suurinpirtein seuraavanlainen:


LINN Sondek LP12, varsineen ja rasioineen n. 5000e
Naim Audio integ. vahv. n. 1500e
RIAA (Naim tai jokin muu) n. 1500e
Jalustakaiuttimet n. 2000e/pari

Rikkoo pahasti ”perussääntöä”, että kaiuttimiin puolet ja loput sitten elektroniikkaan. Mutta tämä on se lopputulos, kun ymmärsin kyseenalaistaa asioita ja olla ennakkoluulottamalla asenteella liikenteessä. 

 

[Markku J]

Minä olen vanhan koulukunnan jäsen ja laittaisin rahat kaiuttimiin. Äänilähteet ovat nykyään niin hyviä, että sillä puolella tehtyjä investointeja en minä kuule. Minulla on vanha Amphion Xenon + Argon setti. Ikivanha jo, mutta mielestäni aika hyvä edelleen.

 

[MMV]

Minustakin varsin epäortodoksinen painotus. Tosin LP-soittimen kanssa joutuu investoimaan paljon, mikäli haluaa yhtään tolkullista ääntä. Minä pitäisin omassa setissäni äänilähteen digitaalisena eli vaikka se halpa CD-soitin TOS-linkillä tai HDMI:llä. Halvan soittimen tarkoitus on vain lukea levyn bitin ja toimittaa ne etuvahvistimen DACille. Tällä välillähän ei voi ääneen tulla mitään virhettä, mikäli laitteet vain toimivat oikein. Investoinnin suuruus noin 100 euroa.

Ensimmäinen panostettava kohde on etuvahvistin, jossa merkittävimmät signaalitien virheet voivat tapahtua. Eli hyvä DAC ja mahdollisimman suora analoginen signaalitie, joka aiheuttaa mahdollisimman vähän virhettä sekä tekniseltä tasolta hyvä AUX joko XLR:nä tai RCA:na. Tähän voisi sijoittaa 1500-2000 euroa.

Seuraavana pääte tai kaksi monoblokkia. Pääasia on, että virrantuotto on riittävä ja suoriutuu vaikeistakin matalaimbedanssisista kuormista. 3000 eurolla saa varmasti jo ihan ok tavaraa esim. minulle tutulta Rotelilta.

Viimeisenä olisi kajarit ja jos edelleen pidetään sitä 10 000 euroa maksimisijoituksena, niin käytössä olisi 5000-6000 euroa,  jonka sijoittaisin paneeleihin. Todennäköisin valinta olisi Magnepan 3.7i.

 

[Markku J]

Magnepaneista minulla on hienot muistot vuosikymmenten takaa, mutta nykymalleja en ole kuunnellut, kun koko hifi -harrastus on ollut uinumassa ruususen unta. Soinnin ilmavuus jäi silloin mieleen, ja ehkä tarjoaisivat kaiuttimina jotain samaa kuin minun nykyiset luurit - Stax Signature (elektrostaattiset, mutta vanhat jo nekin).

 

[Mikko]

Yksi omakohtainen esimerkki. Itse tulee toistettua kaikki musiikki tietokoneelta. Tuolla on tietenkin lähtökohdiltaan erilaatuista matskua MP3:sta, AAC:n ja FLACin kautta AIFF:iin. Suurin osa digitaalilähteistä siirrettynä, mutta myös vinyyliltä ja kaseteilta digitoituna. Tykkään yksinkertaisesta ja olen halunnut pitää analogisen signaalitien mahdollisimman lyhyenä. Työhuoneessa (jossa yleensä kuuntelen musaa) on tietokoneen äänikortissa kiinni Genelecin 8040A:t.

Tuossa setupissa huomaa jopa MP3:n kanssa DA-muuntimien tärkeyden. Aiemmassa koneessa oli RME:n äänikortti, jossa oli loistavat muuntimet. En kuitenkaan enää raaskinut uuteen koneeseen investoida 1500 euroa äänikorttiin (vanha ei sopinut) ja tyydyin Focusriten spekseiltään vastaavaan, mutta yli puolet halvempaan korttiin. Ei vaan soi yhtä hyvin, vaikka en osaa oikein sanoa mistä puristaa. Turha varmaan edes mainita, että sisäänrakennetun äänikortilla ei ole mitään jakoa kumpaankaan verrattuna. XLR-kytkennät balansoituina, laatukaapeleilla kyseessä.

Itse jotenkin miellän tuon DA-muunnoksen olevan se ratkaisevin paikka digitaalista sisältöä toistettaessa. Ja erillisten komponenttien sijaan suosisin laajemminkin aktiivi-kaiuttimia, noissa kun on vahvistimet sovitettu elementeille.

 

[RoccoScientist]

h/k ;n laadusta sellainen vähintäänkin outo tarina .
Pari vuotta sitten alkoi vahvistin nostamaan volyymeja ihan itsekseen ja näin tapahtui muutaman viikon aikana useita kertoja.

Itse asiassa nyt kun asiasta mainitsit, oli tuossa minunkin vahvistimessa samaa vikaa. Olin ihan unohtanut koko asian. Kovin usein tuota ei minulle sattunut ja vahvarin sai onneksi aina tokenemaan säätämällä volyymiä pienemmälle joko kaukosäätimestä tai säätörullasta. Vika muistaakseni korjattiin samalla kertaa kun vahvistin meni tuon säröilyn takia huoltoon. Jotain potentiometrihäikkää ilmeisesti.

 

[tai]

Hieman toisenlainen tarina minulla: Joskus kouluaikoina omin isän vuonna 1981 ostamat stereot. Sittemmin laitekanta vaihtui pala kerrallaan, ja pikkuhiljaa koko harrastus menetti mielenkiintoni. Nyt jäljellejääneistä osista kasailin keittiöradion: Samat 33 vuotta vanhat Fischerin vahvari ja nuppiviritin siellä edelleen soivat, ja ääni tulvii keittiökaappien päälle nostetuista Jamon hyllykaiuittimista. Toimii, ruokaa tehdessä voi kuunnella radiota, eikä mikään pömpeli syönyt hyötytilaa. Tällä viikolla nämä historialliset laitteet kohtasivat nykyajan, kun pienellä askartelulla lisäsin systeemiin alunperin autoon tarkoitetun bluetooth-vastaanottimen. Radion ohella musiikkia voi streamata nyt langattomasti kännystä/tabletista

Hiukan offtopiccia hifitopicissa, mutta olen tyyytyväinen ja iloinen siihen, että vanhat luottolaitteet edelleen palvelevat Musiikkia kuuntelen nykyään paljon enemmän kuin silloin itse laitteita harrastaessani, mutta nyt toistolaitteiksi riittää varsin vaatimattomat ratkaisut.

 

[TON-III]

Hieman toisenlainen tarina minulla: Joskus kouluaikoina omin isän vuonna 1981 ostamat stereot.

Myös minun settini on 80-l tekeleitä, muistan kasanneeni tuon perustuksen lukion aikoihin, ja jos vielä tarkennetaan niin juuri selkäytimestä saapunut viesti kertoo että joitakin keskusteluja laitteistosta tuli tehtyä ylioppilaskirjoituksieni äärellä ( kevät 1986).

Radio, levari ja mankka ovat alk.p. kuosissa, monipesä cd ja tuo A-60 vahvistin ovat jossain 90-l tienoilla käytettyinä hankitut.

Kah, löyty tuohon vahvariin vielä tietoja, voipi olla että tuo Rotel:in yhdistelmä kyykkää tuon nykyisen vahvistimeni laadun edessä ?

http://www.hifidatabase.com/Detailed/Pioneer_A-60_1429.php

 

[Dirti]

Täällä vähän kuumottais kokoillan sopiva setti musiikin kuunteluun. Tällä hetkellä kuuntelen musiikit kotiteatterisetin kautta kahdelta kanavalta, mutta joskus tulee kuunneltua seitsemältä kanavalta jos esim katsoo live keikkaa. Tän hetkisenä settinä toimii 7x Amphion Helium3, Amphion Impact 400, H/K AVR-360 ja H/K HD 980.

Tuollakin setillä pärjää hyvin, mutta jotenkin polttelisi kokoilla musiikkia varten oma setti.

 

[weasel]

Minä olen vanhan koulukunnan jäsen ja laittaisin rahat kaiuttimiin.

Kaiuttimissakin usein unohdetaan se kokonaisuuden ajattelu. Pienetkin kaiuttimet voivat pienessä tilassa toimia hyvin, samoin halvemmat voivat soundata paremmin kuin kalliit.. Lisäksi kyse on lähes aina makuasioista ja setityksestä.

Joskus se pienimuotoinen laajakaistakaiutin ja pienitehoinen putkivahvistin voi saada aikaan kivan, vähemmän yleispätevän soundin. (Vaikkapa landesetti, Cain&Cain Abbyt + vintage Dynaco putkivahvistin.. + MuFi:n DAC)

Tänäpäivänä asiallisen äänilähteen saa varsin edullisesti, esim. Applen AirPort Express josta ääni diginä mieleiselle DAC:lle.. Niin saa lossless musat tai vaikka spotifyn valjastettua sourceksi tietokoneen avustukselle. (tai vaikka iPadin tms)

 

[tmr97]

Minä olen vanhan koulukunnan jäsen ja laittaisin rahat kaiuttimiin.

Olen samaa mieltä, mutta sillä lisäyksellä, että DSP on pakollinen. Aikonaan, ennen DSP-aikaa, siirryin magnepaneihin (2B, 0.6QR ja 3.3R), koska minkään kotelokaiuttimen kanssa bassoalue ei toiminut. Eikä toimi, kuin isossa ja ei-raskasrakenteisessa huoneessa.
Masentavaa tai ilahduttavaa onkin sitten huomata, että DSP+kohtuullinen kaiutin ja asiallinen subi antaa niin hyvän äänen, ettei kuuntelunautinto juuri yhtään parane, vaikka laittaa 10x lisää rahaa peliin.

Minimitaso voisi olla tyyliin Behringer B3030A + subi + miniDSP. REW, mac ja riittävän hyvä mittamikki ja vähän osaamista. Kuultavan pienen parannuksen kohtuuhintaan saa vaihtamalla behrut geneleceihin (8030b tai isommat). MiniDSP:n sijaan helppokäyttöisempi, mutta reilusti hinnakkaampi on esim Anti-Mode dual-core.

 

[tmr97]

Olen samaa mieltä, mutta sillä lisäyksellä, että DSP on pakollinen. Aikonaan, ennen DSP-aikaa, siirryin magnepaneihin (2B, 0.6QR ja 3.3R), koska minkään kotelokaiuttimen kanssa bassoalue ei toiminut. Eikä toimi, kuin isossa ja ei-raskasrakenteisessa huoneessa.
Masentavaa tai ilahduttavaa onkin sitten huomata, että DSP+kohtuullinen kaiutin ja asiallinen subi antaa niin hyvän äänen, ettei kuuntelunautinto juuri yhtään parane, vaikka laittaa 10x lisää rahaa peliin.

Minimitaso voisi olla tyyliin Behringer B3030A + subi + miniDSP. Säätöön REW, mac ja riittävän hyvä mittamikki ja vähän osaamista. Kuultavan pienen parannuksen kohtuuhintaan saa vaihtamalla behrut geneleceihin (8030b tai isommat). MiniDSP:n sijaan helppokäyttöisempi, mutta reilusti hinnakkaampi on esim Anti-Mode dual-core.