Etelä euroopassa uusia ja uuden karheita Fiateja näkyy joka kadun kulmassa.
Puntoja, 500, Tipoja sekä 500 Abartheja. Jonkin verran näkyi myös Spidereita.
Suomessa yksistään ostaminen ja omistaminen tuntuu tänä päivänä olevan niin vaikeata, että ihmekään jos niitä ei osteta kun ei niitä haluta myydä. Omat esimerkit alempana, ovat 2015 syksyltä ja saman vuoden joulukuulta.
Suurin virhe Alfan ja Fiatin lähihistoriassa taisi olla se kun edustus otettiin pois Delta autolta. Autokeskuksen hienoissa lasipalatseissa katseltiin pitkin nenän vartta vanhaa herraa joka tuli vaihtamaan Puntoa uuteen Puntoon kun taas Deltassa myytiin rinta rottingilla uusi eikä vanhaa vaihdokkia katsottu kuin halpaa makkaraa.
AKssa käynnin jälkeen vanha herra meni Puntonsa kanssa Deltaan josta myytiin hänelle rinta rottingilla uusi Kia. Ja vanha Punto tai jopa Uno otettiin reilusti vaihdossa.
Jotta Fiat(ja Alfa) voisi käydä kaupaksi Suomessa niin edustus pitäisi saada pysymään yli kaksi vuotta yhdessä paikassa. Fiatin ostava voisi varmasti ostaa autonsa myös ei niin viimeisen päälle hienosta lasipalatsista.
Jos siis minä edustaisin Fiatin maahantuontia niin reippaasti hattu kourassa soittaisin Herra Delta autolle, että mitä jos tehtäisiin jälleenmyynnistä taas diili. Tie ei olisi helppo mutta mahdollisuuksia olisi.
Deltalla on (koko suomen?) kattava myymäläverkosto, melko maan läheiset myymiöt ja omien viime käyntien perusteella voisin jopa sanoa, että autoliikkeeksi hyvä palvelu.
Yritykseni ostaa Fiat.
Fiatin viimeisesti jälleenmyyjistä, SCCstä ja Levorannasta kun ei voi sanoa samaa. SCC yritettiin ostaa 500X, ei tuntunut etänä onnistuvan eikä paskan palvelun ja surku hupaisen vaihtohyvityksen perässä tullut lähdettyä edes Tampereelta paikan päälle. Paikalliselta Levorannalta yritimme ostaa perus 500 siinä kuitenkaan onnistumatta. Piha oli täynnä prFL ja olisimme halunneet ostaa uuden FL mallin -> mahdoton tehtävä koska liikkeellä oli pihassa useampi rekisteröimätön vanha malli ja vain sellaisesta saimme tarjouksen.