https://yliteippaus.fi/

Fiatin maahantuonti a.ka. miksei maahan tuoda mitä ostettaisiin?

HiTec sanoi:
Mutta sitten taas edelleen jos kerran halua on noita Fiatteja itselleen saada, niin miksei sellaista sitten itse tuottaisi muualta EU:sta? Siihen mitään maahantuojaa tartteta jos se kerran ei ole taloudellisesti kannattavaakaan toimintaa = vain pelkkiä turhia lisäkuluja, jotka pitäisi siinä tuotteen myyntihinnassa sitten asiakkaalta periä = hinnat nousee ja näin se kauppakin tyssää siihen :-\

Edelleenkin tämä ei ole se jolla kasvatetaan markkinaosuutta Suomessa. Minäminä-ajattelumallista kun käy tutustumismatkalla maailmassa, niin on ihan promilletasoa ne ostajat jotka tuottavat itse autonsa mistä haluavat.

Se kysymys on edelleenkin, että miksei maahan tuoda mitä ostettaisiin tai edes pidettäisi valikoimia varusteiden osalta avoimina kuten muissakin maissa. Ja se ei liity siihen mistä minä tilaan autoni tai sinä vaan se kollektiivinen autonostajaektoplasma joka leijailee autoliikkeiden seutuvilla, paitsi fiat-liikkeiden.
 
Huikko sanoi:
Se kysymys on edelleenkin, että miksei maahan tuoda mitä ostettaisiin tai edes pidettäisi valikoimia varusteiden osalta avoimina kuten muissakin maissa.

Tehtaiden kalliit sopimukset Suomen onnettoman pienille tilausmäärille. Eiköhän ne siinä ole syyt kaikkeen, miksi Suomessa ylipäätään jotkin automallit korisevat kuolontuskissaan. Vähän kuin mp-puolella vaikkapa Ducati. Tuote sinällään on ihan bueno ja löytyypä sillekin todella vakuuttunut omistajakuntansakin, mutta silti kummastipa vaan ed. maahantuoja iski pillit pussiin muuta vuosi sitten ja seuraavaksi sitä kokeiltiin Audin kyljessä. Sama organisaatio joten luulisi oikeasti sitä brändin rakentamisen ja markkinointiosaamistakin olevan, mutta ei. Taas päästiin vain pari vuotta ja nyt ollaan jälleen maahantuojattomassa tilassa :-\
 
Taitaa yksi ongelma olla siinä, että uuden auton ostajan keski-ikä on jossain 58 vuoden kieppeillä ja tuon ikäisten keskuudessa Fiatin maine on surkea. Lähes kaikilla on omakohtaista tai lähipiirin kokemusta merkistä menneiltä vuosilta. Fiatin pitäisikin yrittää kohdentaa markkinointi nuoriin ostajiin, joilla ei ole liian voimakkaita ennakkoluuloja.
 
Kaliju sanoi:
Taitaa yksi ongelma olla siinä, että uuden auton ostajan keski-ikä on jossain 58 vuoden kieppeillä ja tuon ikäisten keskuudessa Fiatin maine on surkea. Lähes kaikilla on omakohtaista tai lähipiirin kokemusta merkistä menneiltä vuosilta. Fiatin pitäisikin yrittää kohdentaa markkinointi nuoriin ostajiin, joilla ei ole liian voimakkaita ennakkoluuloja.
2016 vuonna keski-ikä oli 53v. Eli parhaimmat vuodet nähneet ostaa uusia autoja ;D
 
völvöxc60 sanoi:
2016 vuonna keski-ikä oli 53v. Eli parhaimmat vuodet nähneet ostaa uusia autoja ;D

No eipä ole enää kovin kaukana jotta pääsee meikäläinenkin jo keskiarvoon ;D Tosin se suraava autokauppa lienee tod.näk. vasta kun nykyinen käyttis täyttää 10v, joten aika pitkällekin yli keskiarvon mentänee - ja melkein voisin vaikka vetoa lyödä ettei taaskaan valintani osu Viattiin ;)
 
Fiiattiko surkea, ei minusta. Seitsemän Fiiattini palvelivat lähes moitteettomasti, kertaakaan en niiden särkymisen vuoksi jalkamieheksi joutunut. Tosin muutaman kerran matkalla joutui nokkapellin alla hetkisen askartelemaan, mutta aina ne siitä tokenivat. Milloin kiukutteli bensapumppu, Tiposta pompsahti ohitustilanteessa vaihteensiirtotanko pois nivelensä kolosta ja muuta pientä helposti tien poskessa korjattavaa.  Tai 127:sta löystyi kaasuttimen kannen kiinnitysruuvit ja kakku valui maantielle tai vetoakselin sisemmän nivelen neulalaakerin neulat jauhaantuivat mujuksi vaihdelaatikon hammaspyörien välissä. Yhdestä Unosta muistaakseni meni kansipahvi.  Pikkujuttuja tuollaiset viat, jotka saattoi hetkessä omin avuin korjailla.
Uusin Tipo tuli jo uteliaisuuttaan silmäiltyä, hyvältähän tuo näytti, vaan omat ostohousuni olen jo laittanut koipussiin.
Automyyjät, jotka yrittävät Fiiatteja myydä, vaikuttavat suivaantuneilta. Myisivät, mutta jostain syystä ostajat puuttuu. Ei sellainen kaupankäynti kuulemma lyö leiville. Nykymenolla särvinkerros leivän päältä  ohentuu uhkaavasti. Missä vika, paha sanoa? Myyjissä, ostajissa vaiko autoissa?
 
Ostin Fiat 127:n käytettynä vuonna 1976 ja myin sen tutulle vuonna 1982.
En muista, että siinä olisi ollut mitään vikoja. Monesta muusta autostani muistan niitä paljonkin.
Tuttukin ajeli sillä vielä vuosia.
Edellisen autonvaihtoni yhteydessä yhtenä vaihtoehtona oli Fiat 500X.
Päädyin kuitenkin ihan eri tyyppiseen autoon.
Sympatiseeraan Fiattia.

 
Kaliju sanoi:
Taitaa yksi ongelma olla siinä, että uuden auton ostajan keski-ikä on jossain 58 vuoden kieppeillä ja tuon ikäisten keskuudessa Fiatin maine on surkea. Lähes kaikilla on omakohtaista tai lähipiirin kokemusta merkistä menneiltä vuosilta. Fiatin pitäisikin yrittää kohdentaa markkinointi nuoriin ostajiin, joilla ei ole liian voimakkaita ennakkoluuloja.

Onhan Skodakin onnistunut täsä. Tosin ei mun kohdalla.

Fiiatteja on ollut, ei huonoja, parhaimmat muistot Ritmo 130 TC Abarthista.
 
Ei kai Fiat mitenkään huonon auton maineessa 60 ja 70 -luvuilla ollut. 80-luvulla tuli sitten Tipoja ja muita huteja, eikä Vehokaan panostanut pätkän vertaa myyntiin.

90-luvulla Delta panosti ja tulosta syntyi. Fiat myi todella hyvin.

Nyt pitäisi viilata hinnat kuntoon eli Dacian tasolle ja ryhtyä vanhanaikaiseen kaupantekoon. Delta lähetti vanhempien autojen omistajille jatkuvasti vaihtotarjouksia eli lupasivat autosta X euroa uuteen Puntoon vaihdettaessa. Aika moni tarttui syöttiin ja Punto oli rekisteröintien top 10:ssä.

Fiatia pitää myydä halvalla hinnalla, ei ylivertaisilla ominaisuuksilla tai muoti hypetyksillä!
 
Isäni osti 1985 uuden Ritmon Hankijalta ja 1988 uuden Regata sedanin Veholta. Ritmo oli kai ihan ok, kun se oli vain kolme vuotta ja 90000 km. Siitä sai hyvin vaihdossa Regataan, ei mihinkään muuhun merkkiin. :) Isällä ei ole kovin kummoiset vaatimuksen autoille ja hän oli suhteellisen tyytyväinen Regataan eikä jälkeenpäinkään sitä kovin kammoksu. Minusta se oli aivan kamala auto, kun sitä vielä pidettiin 12 vuotta ja 195000 km. Lopuksi se oli minulla opiskeluajan kesäautona.

Oma ensimmäinen auto oli -85 Uno, ostettaessa 63000 km ajettu pikkuvikapesä. Startissa oli kroonista vikaa ja nestevuotoja (erityisesti vaihteistoöljy) jatkuvasti. Delta tosiaan lähetteli noita tarjouskirjeitään. Älyttömän hyvityksen perusteella erehdyin kokeilemaan uutta Bravoa vuonna 2008. Elämäni lyhytaikaisin auto. Onneksi Deltasta löytyi sopivasti tuore Sportiline farkkugolffi tupla-ahdetulla  ;D koneella, johon ottivat Bravon hyvällä hintaa vaihdossa, joten tappiot seikkailusta jäivät pieniksi. Erikoista oli Deltan liiketoiminta siihen aikaan, mutta Fiat-kauppa kävi erityisesti Punton osalta. Palautettuani Bravon Deltalle ja myös myöhempinä vuosina tuo Bravo-yksilö on ollut pitkiä aikoja nettiautossa tarjolla ja taitaa olla nytkin.
 
Ajan mittaan syntyneet mielikuvat - katteelliset tai katteettomat - taitaa olla suurin tekijä siihen, miten autot tekevät kauppansa?

Minäkin päätin jo 70-luvulla, etten ikipäivänä osta Opelia. Päätös syntyi (ja on pitänyt), kun kesälomareissulla Karasjok-nimisellä paikkakunnalla keskellä yötä herättelin 6 tuntia henkiin erään vanhan pariskunnan Kadettia, jotta pääsivät jatkamaan matkaansa. Ikinä en olisi voinut kuvitella, miten joku voi suunnitella starttimoottorin irrotuksen niin typerän hankalaksi. En Fiiatista moisia lapsuksia ole löytänyt, kaikin puolin suhteellisen simppeleitä tarpeen tullen korjata.
 
Ei Fiat ollut missään nimessä maineeltaan huono vielä 60-, 70-, ja varauksin 80-luvulla. Eiköhän se maineen menetys tullut juuri noiden Tipojen ja sen seuraajien Bravot, Regatat, Bravat... en muista mikä Fiat minulla oli tuota sukupolvea, semmoinen Bravon ja Bravan keula, mutta farkku. Se oli täysi susi, samaa tasoa toimimattomuuden osalta kun sen seuraaja omassa autohistoriassa ollut V40.
 
Mareaa tarkoitat. Se oli samaa sukupolvea kuin Bravo/a.

Sitä edelsi Tipo/Tempra 80-90-lukujen vaihteessa.

Ritmo/Regata oli 80-luvun sukupolvi.
 
^noinhan ne meni.

Marea nimenomaan oli minulla. Oli aivan susipaska toimivuudeltaan, mutta hyvä ajaa ja moottorin käyttöominaisuudet loistavat (silloin harvoin kun toimi).

Voisin kirjoittaa kirjan minua kohdanneista ongelmista, uusi auto ja pitkä takuu mutta vaikka euroja (vai oliko tuolloin vielä markkoja?) ei korjaukset syöneetkään, niin hermo meni korjaamolla seisottamiseen. Pelkästään jakohihnoja söi kolme joista yksi liittyi merkkihuollon osaamattomuuteen ja johti koko pannun räjähtämiseen. Takuuseen.

Säiden ennustajana tuo oli myös loistava laite, meteorologina olisi loistava tuote joka ei erehdy.

Toisaalta, minulla ollut 156 Alfa on ymmärtääkseni hyvin pitkälti samaa teknistä pohjaa eikä Alfassa ollut koskaan mitään probleemia, kovaa ajoa vain. Yksilövammaisia nämä lienee.
 
Makkis sanoi:
Yksilövammaisia nämä lienee.

Joka toki kertoo myös autovalmistajan osaamattomuudesta, laadun epätasaisuudesta. Vähän samahan se vaivaa mm. Teslaakin, sielläkin tehtaan jo omassa laadunvalvonnassakin käännytetään takaisin ihan uskomattoman suuri % tuotannosta heti korjauksiin :rolleyes:
 
Makkis sanoi:
Marea nimenomaan oli minulla. Oli aivan susipaska toimivuudeltaan, mutta hyvä ajaa ja moottorin käyttöominaisuudet loistavat (silloin harvoin kun toimi).

Mareoita oli oikin kaksikin kappaletta, 1. oli Deltan esittelyauto muutam tonni ajettuna sedan.
Siitä fiksattiin taka rekkarin valoja muistaanksei 7 kertaa ennen kuin liimattiin sikafleksillä kiinni, muovikuoresta katkesi hakanen jolloin valaisin repsahti alas.
Peileistä meni pinta ja  yksi kappale suihkutussuuttimia.

2. oli farkku, ja siitä vaihdettiin hammastanko kolinan vukis ja penkin runko kun joku petti.

Takuuseen menivät, molemmilla ajettu about 120 000km kun meni vaihtoon.
 
Ei se punton turvallisuus ole siitä mihinkään kadonnut, EuroNCAP alkaa vaan olemaan pelkkä vitsi, painottaessaan enemmän ja enemmän kaikenlaista ajamisen tappavaa elektroniikkaa ja varoitustarroja ja piippauksia pitkin autoa. Tämä myös näkyy siinä, että eipä testituloksia pahemmin enää hehkuteta mainonnassa.
 
Penguin sanoi:
Ei se punton turvallisuus ole siitä mihinkään kadonnut, EuroNCAP alkaa vaan olemaan pelkkä vitsi, painottaessaan enemmän ja enemmän kaikenlaista ajamisen tappavaa elektroniikkaa ja varoitustarroja ja piippauksia pitkin autoa.

Testissähän se vika on, vaikka Tojo siinä pärjäsikin, mutta kun se ei ole Viatti, niin paska testi. Jep jep :rolleyes:
Toyota Yaris oli ainoa nyt uudelleentestatuista automalleista, joka säilytti viiden tähden tuloksen myös nykyisillä testikriteereillä.
 
Minä en ainakaan välitä niistä tähdistä pätkääkään vaan luen sen testin sisällön yksityiskohtaisesti, silloin kun jonkun auton osalta olen siitä kiinnostunut. Kaikki ne pisteet, jotka on jaettu jostain varoitustarroista, merkkivaloista, kahvikupin kuvista mittaristossa tai isofixeistä eri paikoilla ovat minulel täysin arvottomia ja muutan ne omassa vertailussani nollaksi. Myös jalankulkijan turvallisuus on minulle jokaisessa autossa nolla pistettä. Sen jälkeen voidaan autot laittaa uudelleen rinnakkain ja katsotaan mikä on tilanne kun minun kannaltani täysin hömppää olevat pisteet on poistettu.

Mitä sitten tulee tuohon Puntoon, niin ei sen turvallisuus ole yhtään heikentynyt sen elinkaaren aikana. Toki se 2005 ostettu Punto on varmaan ruosteessa ja nivelet väljiä ja siten turvallisuus ei ole enää samaklla tasolla. Toyotan erinomaisuus (surkeus) ei kuulu tähän aiheeseen, ei tosin kyllä Punton törmäystestin tuloksetkaan.
 
Penguin sanoi:
Mitä sitten tulee tuohon Puntoon, niin ei sen turvallisuus ole yhtään heikentynyt sen elinkaaren aikana. Toki se 2005 ostettu Punto on varmaan ruosteessa ja nivelet väljiä ja siten turvallisuus ei ole enää samaklla tasolla.

Ei ole heikentynyt, mutta ei myöskään ole enää samalla tasolla. Eli noussutko se sitten muka on ;D
 
HiTec sanoi:
Ei ole heikentynyt, mutta ei myöskään ole enää samalla tasolla. Eli noussutko se sitten muka on ;D

Niinpä. Jos ostaja miettii auton turvallisuutta ostokriteerinä, niin kuka haluaa ostaa uuden auton, jonka turvallisuus on samalla tasolla kuin kilpailijoilla oli 15 vuotta sitten?

Vertailun vuoksi kaksi "samaikäistä" eli 2017 vuosimallin autoa, Punto ja Ibiza:

https://www.euroncap.com/en/results/fiat/punto/29849
https://www.euroncap.com/en/results/seat/ibiza/27356

Esimerkiksi aikuismatkustajan turvallisuudesta Ibiza sai lähes tuplamäärän pisteitä (36.1 vs 19.7). Niistä vain 3 pistettä tuli "hömpästä", jos aktiivinen törmäyksen välttäminen automaattijarrutuksella sellaiseksi lasketaan.

Vanha malli on vanha malli, ei sille mitään voi.
 
tet sanoi:
Niinpä. Jos ostaja miettii auton turvallisuutta ostokriteerinä, niin kuka haluaa ostaa uuden auton, jonka turvallisuus on samalla tasolla kuin kilpailijoilla oli 15 vuotta sitten?

Vertailun vuoksi kaksi "samaikäistä" eli 2017 vuosimallin autoa, Punto ja Ibiza:

Eipä tuota Grande Puntoa edes Suomeen myydä, joten melko turhaa spekulaatiota. Ilmeisesti nimestä on pudotettu se Grande pois sen jälkeen kun Suomen myyntiohjelmasta katosi, mutta sama auto kuitenkin.
 
Juuri näin. Puntoa ei ole tuotu enää aikoihin suomeen ja itse mallikin on ikivanha.
 
tet sanoi:
Niinpä. Jos ostaja miettii auton turvallisuutta ostokriteerinä, niin kuka haluaa ostaa uuden auton, jonka turvallisuus on samalla tasolla kuin kilpailijoilla oli 15 vuotta sitten?

Vertailun vuoksi kaksi "samaikäistä" eli 2017 vuosimallin autoa, Punto ja Ibiza:

Esimerkiksi aikuismatkustajan turvallisuudesta Ibiza sai lähes tuplamäärän pisteitä (36.1 vs 19.7). Niistä vain 3 pistettä tuli "hömpästä", jos aktiivinen törmäyksen välttäminen automaattijarrutuksella sellaiseksi lasketaan.

Jep. Nuo "aktiiviset" turvavarusteet ja niiden hyöty onkin sitten vähän kyseenalaista. Minäkin Astrasta kytkin törmäysvaroittimen pois. Kyllähän se osaa hälyttää, mutta joka kerta täysin ilman mitään järkevää syytä! ;D Kaistanpitoavustimenkin kytken aika usein pois päältä. Se kun vaan vaikeuttaa kaistanvaihtoa. (Pitäisi varmaan opetella vilkuttamaan vähän aikaisemmin)