Katsastusasiat ei tunnu tällä foorumilla herättävän suurta intohimoa. Itse olen jatkanut yhden miehen taistelua katsureiden ammattitaidottomuutta ja ylimielistä asennetta vastaan. Kävin oman auton kanssa määräaikaiskatsastuksessa, jossa määrättiin alustasarja muutoskatsastettavaksi, vaikka korkeutta ei oltu muutettu. Päätin tehdä normaalin oikaisuvaatimuksen lisäksi myös kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle puutteellisista perusteluista.
Eduskunnan oikeusasiamies
Arkadiankatu 3
00102 Eduskunta
1. KANTELU
Käytin omistamani henkilöauton (KOB-185) määräaikaiskatsastuksessa K1-katsastajien Espoon Suomenojan toimipisteessä 8.9.2014. Auto määrättiin muutoskatsastettavaksi, koska siihen oli vaihdettu tyypiltään alkuperäisestä poikkevat iskunvaimentimet ja jouset (”alustasarja”). Muutoskatsastus ei kuitenkaan onnistunut samalla käynnillä, koska alustasarjasta ei ollut katsastajan vaatimaa soveltuvuustodistusta.
Näkemykseni mukaan vaatimus muutoskatsastuksesta ja näin ollen myös soveltuvuustodistuksesta oli lakiin perustumaton ja siten aiheeton. Olen tehnyt materiaalisesta puolesta oikaisuvaatimuksen Trafille. Pyydän oikeusasiamiestä ottamaan kantaa K1-katsastajien katsastuspäätöksen perusteluihin, jotka ovat mielestäni puutteelliset. Näin on yleisemminkin, erityisesti muutoskatsastusasioissa, joihin liittyy aina säädöstulkintaa ainakin jossain määrin. Nyt puheena oleva oma tapaukseni on hyvä esimerkki, ongelma koskee vastaavalla tavalla kaikkia muitakin muutoskatsastuksia.
2. PERUSTELUT
Katsastaja suorittaa ajoneuvon katsastuksessa julkista hallintotehtävää hallintolain 2 §:n 3 momentin tarkoittamalla tavalla. Näin ollen häntä sitovat hallintolain velvoitteiden lisäksi yleiset hyvän hallinnon periaatteet.
Hallintolain 43 §:n mukaan päätös on annettava kirjallisesti ja 45 §:n mukaan päätöksestä on käytävä ilmi mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säädökset.
2.1. KATSASTUSPÄÄTÖKSEN PERUSTELUT
Katsastuksesta annetaan kirjallisena päätöksenä säännönmukaisesti katsastuksen tarkasturkortti. Kortti on samanlainen riippumatta lopputuloksesta tai katsastuslajista. Kortista ilmenee auton tunnistetietojen lisäksi katsastuksessa mitatut arvot sallittuine raja-arvoineen ja mahdollisesti havaitut viat ja puutteet. Sovellettujen säädösten osalta viitataan direktiiviin 2009/40/EY, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 2010/48/EY ja sen liitteessa II kohdissa 2 ja 4 mainittuihin kohteisiin. Kyseinen säädös määrittelee mitä kohteita määräaikaiskatsastuksessa tulee EU:ssa tarkistaa. Tarkemmat arvosteluperusteet on annettu Trafin määräyksillä.
Vakiomuotoinen lomake toimii kohtuullisen hyvin suurina massoina tehtäviin määräaikaiskatsastuksiin. Kortista ilmenee kohtuullisella tarkkuudella myös ne säädökset, jotka ovat päätöksen perustana. Ei ole tarpeenmukaista selvittää tämän yksityiskohtaisemmin juridisia perusteita sille, miksi esim. väljä pallonivel pitää uusia.
Muutoskatsastukset sen sijaan perustuvat aina johonkin tiettyyn kansalliseen säädökseen. Kuten puheena olevasta tapauksesta ilmenee, tarkastuskortista ei selviä mihin säädökseen vaatimus muutoskatsastuksesta perustuu. Asiakkaan on mahdotonta varmistua siitä, vaaditaanko muutoskatsastusta ylipäätään, millä edelletyksillä sen voi läpäistä ja mitä mahdollisia selvityksiä tai todistuksia läpäisemiseen vaaditaan.
Tällaisena katsastuspäätös ei täytä hallintolain vaatimuksia. Päätöksestä ei selviä mitkä seikat ovat vaikuttaneet ratkaisuun, eikä sovelletut lainkohdat. Tarkastuskortti tulostuu vakiomuotoisena automaattisesti järjestelmästä ja se on identtinen ainakin kaikissa K1-katsastajien toimipisteissä.
2.2. MUUTOKSENHAKU KATSASTUSPÄÄTÖKSESTÄ
Katsastuspäätöksestä haetaan muutosta Trafilta siten kuin hallintolaissa säädetään. Oikaisuvaatimus on jo ensimmäisessä asteessa maksullinen (50 €). Koska katsastuspäätös on joka tapauksessa voimassa muutoksenhaun ajan, menee ajoneuvo käytännön tasolla muutoksenhausta huolimatta poikkeuksetta ajokieltoon. Nämä kaksi seikkaa yhdessä johtavat siihen, että katsastuksista ei tehdä käytännössä lainkaan oikaisuvaatimuksia.
Muutoksenhaun ongelmien mittaluokasta saa hyvän kuvan kansanedustaja Ismo Soukolan kirjalliseen kysymykseen annetusta vastauksesta (KK 463/2012). Katsastuksia on sen mukaan suoritettu vuonna 2011 3,3 miljoonaa kappaletta, joista 2,55 miljoonaa oli määräaikaiskatsastuksia. Siten muita kuin täysin rutiininomaisia katsastuksia oli n. 750 000 kappaletta. Määrät eivät voi olla kovin paljon erilaisia tälläkään hetkellä. Koko 3,3 miljoonan vuosittaisen katsastuksen joukosta oikaisuvaatimuksia tehdään vuosittain 10-20 kappaletta. Tätä tukee myös oma selvitykseni: pyysin Trafilta kaikki vuoden 2013 sekä vuoden 2014 ensimmäinen neljänneksen oikaisuvaatimukset, niitä oli kaikenkaikkiaan 18 kappaletta.
Näiden lukuen valossa on selvää, että asiakkaan oikeusturva on tosiasiassa heikolla tasolla. Tämä seikka entisestään korostaa ensimmäisenä päätöksentekijänä olevan katsastajan velvollisuutta perustella päätöksensä asianmukaisesti.
2.3. TRAFIN VALVONTATOIMET
Trafi on toimivaltainen viranomainen valvomaan katsastajia ja katsastuksen käytäntöjä. Trafin valvontatoimet kohdistuvat yksinomaan sen varmistamiseen, että katsastuksissa ei hyväksytä ajoneuvoja tieliikenteeseen liian kevein perustein. Tämän varmistamiseksi Trafi tilastoi eri asemien hylkäysprosentteja ja tekee pistokokeita erityisillä koeautoilla. Huomiota ei sen sijaan kiinnitetä lainkaan siihen, hylätäänkö katsastuksia aiheettomasti.
Pyysin Trafilta kaikki vuoden 2013 ja 2014 ensimmäisen neljänneksen varoitukset ja huomautukset katsastustoimipaikoille. Tapauksia oli kaikkiaan 155 kappaletta, eikä yhdessäkään annettu huomautuksia aiheettoman hylkäyksen takia. Jokainen huomautus oli seurausta liian kevyin perustein hyväksytystä katsastuksesta. Aiheeton hylkäys on luonnollisesti aivan yhtä väärä päätös kuin aiheeton hyväksyminenkin. Tämä johtaa siihen, että pienimmässäkin epävarmuustilanteessa katsastaja mieluummin hylkää katsastuksen kuin hyväksyy sen. Asianmukaiset perustelut olisivat siten tälläkin perusteella erityisen tarpeelliset.
2.4. VAADITTAVAT TODISTUKSET JA SELVITYKSET
Muutoskatsastuksen läpäisemisen edellytyksenä on usein (mutta ei kuitenkaan aina) se, että asiakkaalla on esittää jonkinlainen todistus tai muu selvitys vaihdetun tai muutetun osan vaatimuksenmukaisuudesta. Monessa tapauksessa todistusta tai muuta selvitystä vaaditaan vain tarvittaessa.
Trafin valvontapainotuksista johtuen katsastajat säännönmukaisesti vaativat todistuksia lähestulkoon kaikesta, usein säädösten vaatimuksista riippumatta. Tästä oma tapaukseni on oivallinen esimerkki. Jotta muutoskatsastus voidaan hyväksyä, katsastajalle tulee esittää ”soveltuvuustodistus”. Laki ei tunne tällaista todistusta, eikä sen sisältöä ole määritelty missään. Todistus vaaditaan siitä huolimatta, että relevantissa asetuksessa erikseen sallitaan autoon tehty muutos (iskunvaimentimien vaihto), eikä muutoskatsastusta tai todistusta edellytetä. Tarkastuskortista ilmenevästi autoni katsastus hylättiin tästä syystä ja se menisi kuukauden kuluttua ajokieltoon, mikäli sitä ei viedä muutoskatsastukseen.
2.5. ASIAN SELVITTELY K1-KATSASTAJIEN KANSSA
Sain omassa tapauksessa erikseen pyytämällä kirjallisena pykälät, joiden perusteella katsastuspäätös on tehty. Päätös on mielestäni tehty väärän lainsoveltamisen seurauksena ja tästä syystä asiasta on tehty oikaisuvaatimus Trafille. Perusteluiden saaminen ei kuitenkaan saa olla asiakkaan asiantuntemuksen ja aktiivisuuden varassa. Moni kansalainen ei välttämättä tiedä esimerkiksi hallintolain vaatimusten koskevan myös katsastajia.
Selvitin asiaa myös K1-katsastajien teknisen johtajan Timo Ojalan kanssa puhelimitse. Hänen näkemyksensä mukaan jokaisen muutoskatsastuspäätöksen perustelu lainkohtineen aiheuttaisi siinä määrin lisää työtä, että siihen ei ole käytännön mahdollisuuksia. Edelleen Ojala ilmoitti näkemyksenään, että monia asioita ei välttämättä ole sillä tavalla säännelty, että niistä voisi ylipäätään antaa perusteluita lainkohtaviitteineen.
Näkemykseni mukaan on selvää, että perusteluita ei voi jättää antamatta yksin sen takia, että siitä aiheutuisi lisää vaivaa. Katsastuspäätöksen ollessa luonteeltaan hallintopäätös, sille on myös löydyttävä jonkinlainen peruste laista tai muista säädöksistä. Katsastajien osaaminen on tällä sektorilla kuitenkin valitettavan heikkoa ja siitä syystä erityisesti tavanomaisesta ruutinista poikkeavat päätökset ovat hyvin usein perusteltu huonosti, jos ollenkaan.
Kuten omassa tapauksessanikin kävi, lisäselvityksiä kysyttäessä kehotetaan aina tekemään oikaisuvaatimus Trafille jos katsastajan näkemys ei miellytä. Voidaan siis turvallisesti sanoa, että käytäntö on johtanut heikkoihin perusteluihin. Koska katsastaja ei niistä käytännössä koskaan joudu vastaamaan missään muodossa, ei heillä ole insentiiviä niitä myöskään parantaa. K1-katsastajien ylin johto vaikuttaisi saamani palautteen perusteella olevan samoilla linjoilla.
3. YHTEENVETO
Näkemykseni mukaan K1-katsastajat eivät anna muutoskatsastuspäätöksissään riittäviä perusteluita. Liitteenä olevasta tarkastuskortista ilmenee, että päätöksesta ei selviä mitkä seikat ovat vaikuttaneet päätökseen ja mihin säädöksiin se perustuu. Asiakkaan on näin ollen mahdotonta selvitä onko vaatimus muutoskatsastuksesta ylipäätään aiheellinen ja millä edellytyksillä muutoskatsastus on läpäistävissä hyväksytysti.
Puutteelliset perustelut ovat erityisen suuri ongelma siksi, että Trafin valvontakäytännöistä ja katsastajien puutteellisesta tietotaidosta johtuen katsastukset säännönmukaisesti ennemmin hylätään kuin hyväksytään jos asiassa on pienikin epävarmuus. Samasta syystä katsastuksissa vaaditaan erilaisia todistuksia ja selvityksiä ilman lain tukea, ikään kuin varmuuden vuoksi. Katsastusasiakkaan oikeusturva on lisäksi heikolla tasolla sen maksullisuudesta ja Trafin käsittelyajoista johtuen.
Edellä esitettyjen perustelujen johdosta pyydän kunnioittavasti oikeusasiamiestä ottamaan kantaa K1-katsastajien perustelukäytäntöön, erityisesti muutoskatsastuksien suhteen.