https://yliteippaus.fi/

Käyttöjärjestelmät

Mitä käyttöjärjestelmää käytät PC:ssä?

  • Käytän pääasiassa Windowsia

    Ääniä: 81 53,6%
  • Käytän pääasiassa MacOS Xää

    Ääniä: 29 19,2%
  • Käytän pääasiassa Linuxia

    Ääniä: 9 6,0%
  • Käytän sekä Windowsia että Linuxia

    Ääniä: 12 7,9%
  • Käytän sekä Windowsia että MacOS Xää

    Ääniä: 15 9,9%
  • Käytän sekä MacOS Xää että Linuxia

    Ääniä: 3 2,0%
  • Käytän pääasiassa jotain muuta käyttöjärjestelmää. Mitä?

    Ääniä: 2 1,3%

  • Äänestäjiä yhteensä
    151

Penguin

Grand Legend
Liittynyt
25.12.2013
Se kolmas ja wannabe sellainen on W8 RT. W8 on desktop-käyttis ja liian raskas saman sarjan laitteisiin kuin Android-tabletit tai iPad ovat. RT taas on kuollut jo syntyessään. Microsoft kun ei vaan osaa tehdä edes omista käyttöjärjestelmistään sellaisia, että laitteet toimisivat jotenkin yhteen.

Sitä "aktiviisisältöä" oli jo Symbianissa, tosin se jumitti sen ja niin se tuntuu jumittavan monta nykylaitettakin. Itse en kaipaa mitään itse päivittyviä widgettejä, että jos niitä kaipaa, niin sitten on varmaan valittava Android.

Helppous on sitä että eri laitteet toimivat yhteen ajasta ja paikasta riippumatta ilman säätämistä. Tämä on hyvin harvoin mahdollista käyttämällä ristiin eri valmistajien laitteita, joissa on vielä eri käyttöjärjestelmä. Toki jokaisen omista tarpeista lähdetään.

Minä en keskity minkään kuvakkaiden tuijottamiseen, vaan käytön eri sovelluksia. Sovelluksista toisiin voi sitten siirtyä joko kuvakkeiden kautta tai "moniajonäkymän" kautta. Löysit itsekin iPad Airista mielenkiintoisen ominaisuuden eli keveyden. Todella moni hankkii Apple-tuotteita myös ihan designin vuoksi. Itse tuli kolme ja puoli vuotta sitten hankittua ensimmäisenä Apple-tuotteena iMac ihan siksi, että sen kehtaa laittaa keskelle taloa näkyville perheen yhteiseen käyttöön toisinkin kuin kilpailevia hirviöitä. Macbook Airin hankin, kun kyllästyin rahtaamaan mukanani järjettömän kokoisia läppäreitä, joita töissä oli vaihtoina ja Mac oli ainoa, jonka sai speksata haluamansa. iPhonen hankin kun kyllästyin Symbianiin ja uhkana oli siirtyminen Windows-leiriin takaisin. Kiitos ei. iPad Airin hankin viime syksynä, kun noita Apple-laitteita oli jo tuossa välissä tullut muutama muukin, niin toimii yhteen niiden kanssa ja toisaalta onhan noita Android-tabletteja ja Nokian W8RT-romua tullut jo sen verran käytettyä, ettei kauheasti kiinnostanut.
 
Oikeastaan ehdotus: voisiko aloittaa uuden keskustelun aiheesta: Käyttöjärjestelmät

Sinne voisi ehkä siirtää osan näistä viimeisistä postauksistakin. Olisi mielenkiintoista vaihtaa kokemuksia ja näkemyksiä sekä tulevaisuuden trendejä laajemminkin, niin että mukana olisi OS, WIN 7/8, Linux, Android, + mahdollisesti muitakin.

===========

Kaikkia näitä tarvitaan nykymaailmassa. Mikään ei ole selkeästi toista parempi. Jokaisella on oma, tärkeä roolinsa tietotekniikan kehityksessä. Tarkoituksena ei siis olisi provosoida sotaa eri 'leirien' välille. Sellaisia löytyy jo valmiiksi useillakin nettisivustoilla. Vaan asiallista keskustelua ja kokemusten vaihtoa...

'Kyl sota on hullu asia. Ihmettele mää tämmöst.'  Hietanen  Tuntemattomassa Sotilaassa
 
Penguin sanoi:
Se kolmas ja wannabe sellainen on W8 RT. W8 on desktop-käyttis
.
.
Nokian W8RT-romua tullut jo sen verran käytettyä, ettei kauheasti kiinnostanut.

Tarkoitan nimen omaan W8 (Pro) tablettia, RT:ä ei käytä kukaan! Missäs Nokian RT-laitteita olet päässyt käyttämään? Ensimmäinenhän tuli vasta juuri ennen joulua (Lumia 2520).
 
Kirjoitanpa kokemuksiani PC-käyttöjärjestelmistä. Olen käyttänyt sekä Windowsia, Linuxia että OS X:ää kotikäytössä. Ohessa luonnehdintaa ja arviointia jokaisesta erikseen:

OS X (MAC OS)

Mac maailma on viehättänyt itseäni jo PC-ajanlaskun alusta alkaen. Silloin elettiin vuotta 1984 ja keskuskoneiden aikaa (joihin oltiin yhteydessä suoraan päätteiden kautta). Macintosh tuli ja pyyhki pöydältä IBM PC:n ja silloin oli lähellä, etten itsekin hankkinut sellaista.

Tämä jäi pohdituttamaan ja niinpä lopulta hankin itselleni Mac-Mini tietokoneen ja käytin sitä Tiger-käyttöjärjetelmästä(10.4) aina Snow Leopardiin (10.6) asti.

+upea muotoilu ja siitä seuraava omistamisen ylpeys
+hyvä grafiikka ja sen myötä toimiva työpöytä
+käytön helppous
+kaikki valmiit sovellukset toimivat
+iTunes

-omien  (eiMac)ohjelmien lisäys erittäin vaikeata (vaatii jo UNIX -tietämystä)
-yhteensopivuus muiden käyttöjärjestelmien kanssa (Boot Camp/W hankalaa)
-tietojen siirto W:hen hankalaa (Macissani oli Intel-siru ja NTFS-levyn kautta pystyi siirtämään tiedostoja)
-tietty kyllästyminen Macin valmisohjelmiin
-hardis kallista ja kaikki maksoi lisää, jopa OS:n päivityksetkin (vasta nyt viimeisen, 10.9 Maveric päivityksen saa ilmaiseksi)

Kamelin selän katkaisi lopulta juuri tuo tunne rahastuksesta ja oman kiinnostuksen kasvu Linuxiin. Itsellä oli tuolloin kolmella käyttiksellä toimivia tietokoneita ja päätin supistaa valikoimaa. Jos Mac olisi jäänyt, olisi melkein pitänyt keskittyä vain siihen.

Positiivinen yllätys ja osoitus Steve Jobsin nerokkaasta 'kokonaiskonseptista' oli oivallisesti järjestetyt jälkimarkkinat. Kultainen Omena-sivuston kautta myin pari vuotta vanhan Mac-Minini nopeasti ja sain jopa 50 % hankintahinnasta takaisin!

W7/W8

Töissä käytetään pelkästään W:tä, niin kuin todennäköisesti lähes kaikilla työpaikoilla. Oma siirtyminen keskuskoneiden eräkäytöstä PC-maailmaan tapahtui juuri W:llä, kun kotiinkin hankittiin ensimmäinen oma WPC. Sillä pystyi heti tekemään jopa kuvallisia muistioita W:n grafiikalla(?!).

Tällä hetkellä kotikoneissa pyörii W7. Uusinta 'tiili- W8'a on kokeiltu myöskin ( Linuxin virtuaalikäytössä), mutta se ei ole itselle kolahtanut. Siinä tulikin heti etsittyä vanha W7-työpöytänäkymä.

+kaikkien hardis-laitteiden tuki löytyy( tosin erillisillä ohjelmilla)
+omien ohjelmien lisääminen helppoa
+ohjelmia löytyy joka lähtöön
+tuki uusimmille grafiikkakorteille

-kuluttaa paljon koneen resursseja( selvä ero Linuxeen)
-vikatilanteiden hallinta vaikeata ( itse ei osaa paljoa tehdä, jos W7:n omat vikarutiinit ei pure)
-blue screen tilasta toipuminen työlästä (aika usein edellyttää käyttiksen uudelleen asentamista)
-päivitystarve muuttumassa maaniseksi

W7:ssa on ruvennut eniten harmittamaan paljon aikaa vievät, jatkuvat käyttiksen päivitykset ja niistä johtuvat muiden ohjelmien päivitykset, jotka usein on vielä tehtävä käsipelillä. Jos muutamaan viikkoon ei ole W:ssä vieraillut, on edessä arviolta tunnin päivitysshow parilla extrakäynnistyksellä. Huhhuh.

Samoin W7 vie paljon koneen resursseja. Käytännön osoitus tästä on , kun asensin PC2 (itse kasaamani media-PC pienellä kotelolla):n vaaka-asentoon kirjahyllylle. Jäähdytys ei siinä ole kovinkaan optimaalista, niinpä W7:n käyttö on melkein mahdotonta, kun koneen tuulettimet puhaltavat täysillä. Linuxella (jolla tätäkin kirjoittelen) tuulettimet pyörivät normaalisti; eli koneen kuormitus on huomattavasti pienempää.

Niinpä W7:sta luopuminenkin on näköpiirissä. Ensin pitää tosin löytää BD-elokuva ja TomTom Home ratkaisut Linuxen puolelle.

Linux

Linuxen vahvuus ja samalla heikkous on vapaa ja julkinen koodi. Julkisuus mahdollistaa Internetin kautta laajan kehitysyhteisön työpanoksen (jostakin luin, että Linuxeen on käytetty 3 miljoonaa kehitystuntia). Linus Torvalds koordinoi Linuxin ytimen (kernel) kehitystä, mutta yleisesti ilmaisia, julkisesti ladattavissa olevia käyttöjärjestelmäkokonaisuuksia (joita kutsutaan jakeluiksi, eli distroiksi) on pitkälti yli pari sataa. Lisätietoa niistä löytyy täältä:

http://distrowatch.com/

Sieltä postattu Topten lista suosituimmista distroista:

'Ubuntu, Linux Mint and PCLinuxOS are considered the easiest for new users who want to get productive in Linux as soon as possible without having to master all its complexities. On the other end of the spectrum, Slackware Linux, Arch Linux and FreeBSD are more advanced distributions that require plenty of learning before they can be used effectively. openSUSE, Fedora, Debian GNU/Linux and Mageia can be classified as good "middle-road" distributions. CentOS is an enterprise distribution, suitable for those who prefer stability, reliability and long-term support over cutting-edge features and software.'

Itse käytän nykyisin Ubuntua ja Linux Mint:iä. Ohessa arvioitani näistä:

+koneen resursseja säästävä (sopii siten myös vanhoille, vajaaresurssisille koneillekin)
+ajurit sisältyvät käyttöjärjestelmään
+kaikki PC-käytön perusohjelmat(valokuvaus, musiikki, office, netti, ym.) sisältyvät jakeluun
+päivitys suhteellisen huomaamatonta
+runsaasti (ilmaisia) ohjelmia ladattavissa ohjelmavarastosta( Software Center)
+suora tiedostoyhteys W:hen (NTFS tiedostoihin)
+pienellä osaamisella säädettävissä (esim. työpöytä) juuri halutunlaiseksi

+- ongelmissa on otettava resquemoodi käyttöön (vaatii hiukan osaamista ja UNIX komentorivien käyttöä, mutta palautus paremmin ohjattavissa kuin esim. W7:ssa)

-kaikkein uusimpien laitteiden ajurit saattavat puuttua
-distrojen(=linux jakelu, esim Ubuntu) viidakko ja suuri lukumäärä hämmentää
-vapaasti hankitut ohjelmat voivat olla yhteensopimattomia käytetyn distron kanssa
-Windows ohjelmat eivät suoraan toimi Linuxessa (osaa niistä voi ajaa Wine-emulaattorilla )

Kuten edelläolevasta voinee arvata, oma tavoitteeni on päätyä vain ja ainoastaan Linux-käyttäjäksi. Ihan vielä se ei ole mahdollista, mutta positiivisia asioita on alkanut kiihtyvällä tahdilla tapahtua. Steam peliyhteisö on siirtänyt pelinsä ja pelikehityksen Linuxeen. Sen mukana myös Nvidia on ryhtynyt kehittämään mm. tehokkaampia erikoisajureita Linuxeen (korvaa Linuxen omat) omille näyttökorteilleen. AMD:n kerrotaan tulevan perässä.
 
Jep, vähän huonosti muotoiltu. Windowsissahan on käyttöjärjestelmässä asentaja, joka asentaa suht näppärästi W-ohjelmat. Liittyy myös seuraavaan kohtaan: -ohjelmia löytyy joka lähtöön. Netissähän on sivustoja, joissa on paljon erikoisesti W:lle tarkoitettuja ohjelmia.
 
Niin sitä minä jäin ihmettelemään kans, että mitä sitten ne omat eiMac-ohjelmat on joiden asentaminen on niin vaikeaa, kun Macissä ohjelmien asentaminen on niin helppoa, että voisiko sitä paljon helpommaksi tehdä. No joo, voi siten kun Mac App Storessa on asiat toteutettu, mutta muutenhan asentaminen on hyvin yksinkertaista. Raahaa vain sovellus joko Ohjelmat-kansioon tai ihan mihin tahansa sen haluat sijoittaa ja asennus on valmis. Joissakin ohjelmissa on sitten oma asennusohjelma, joka on OS X:n Installer. Sekin toimii hyvin saman kaavan mukaan kaikissa sovelluksissa, eikä tuo nyt niin paljon poikkea Windowsin vastavastakaan. Windowsiin tosin on kaikenkarvaisia omia asentajia, joihin ei sitten välttämättä liity mitään tapaa poistaa sitä asennusta. Tämä on myös OS X:n Installerin kanssa mahdollista eli välipitämättömästi tehdylle sovellukselle ei löydy asiallista tapaa poistaa sitä. Raahaamalla Ohjelmat-kansioon asennetut sovellukset on aina yhtä helppo poistaa raahaamalla sovellus roskikseen.

Eikä tuon oikeaoppisesti Maciin asentuvan oman sovelluksenkaan tekeminen niin vaikeaa ole. Mielestäni paljon vaikeampaa on omat asennukset Windowsissa, niin että ne pystyy myös poistamaan.

Softaa löytyy paljon myös OS X:lle, tosin ei kaikkea sitä kuraa, eikä toki kaikkea sitä hyvääkään (onhan sellaista?) mitä Windowsille löytyy. Toisaalta OS X:lle saa myös paljon sellaista mitä Windowsille ei löydy lainkaan.
 
Oma kokemukseni on Tiger ja Leopard OS:n ajoilta muutaman vuoden takaa. En muista olisiko silloin ollut Mac App Storea, todennäköisesti ei ja olen yrittänyt asentaa jotain 'villiä' ohjelmaa.

Unixissa ohjelman asentaminen saadaan kyllä helpoksi, jos ohjelman laatija sen ottaa huomioon. Linuxessakin, joka on Unix-pohjainen, se on helppoa tai vaikeata riippuen juuri tuosta ohjelmoijasta.

Tässä näkyy ero kaupallisuuden vaikutuksesta. Macissa kaiken pitää toimia helposti, kun siitä maksetaan. Linuxessa kaiken ollessa ilmaista, ei toiminnallisuutta aina hiota loppuun asti.

=============

Mielestäni hyvä esimerkki kaupallisen ohjauksen puutteesta on Linux Ubuntun Unity-työpöytä, joka tuli pari vuotta sitten. Se oli lähtökohtaisesti kehitetty 'nörteille', jotka ohjaavat tietokonettaan näppäimistöllä. Hiiriohjaus oli siinä pistetty sivuraiteille. No palaute muilta, kun 'nörteiltä' oli sen verran voimakasta, että nykyisin voi  jo sisäänkirjautumisvalikossa valita vanhan (GNOME fallback) työpöydän niin halutessaan...

 
No juu pikkaisen on kehitystä tapahtunut Leopardin jälkeen, tosin ei ihan joka asiassa välttämättä parempaan. Mac App Store tuli Snow Leopardiin jälkikäteen, Lionissa se taisi olla mukana jo alusta asti.
 
pantero sanoi:
Mielestäni hyvä esimerkki kaupallisen ohjauksen puutteesta on Linux Ubuntun Unity-työpöytä, joka tuli pari vuotta sitten. Se oli lähtökohtaisesti kehitetty 'nörteille', jotka ohjaavat tietokonettaan näppäimistöllä. Hiiriohjaus oli siinä pistetty sivuraiteille. No palaute muilta, kun 'nörteiltä' oli sen verran voimakasta, että nykyisin voi  jo sisäänkirjautumisvalikossa valita vanhan (GNOME fallback) työpöydän niin halutessaan...

Painotettakoon vielä erikseen, että Gnomen samoihin aikoihin ilmestynyt kolmosversio aiheutti yhtälailla ison porun. Kyseinen fallback viittaa siis vanhaan kakkosversioon. Molempia, siis Gnome kolmosta ja Unitya, on tullut käytettyä ja omasta mielestäni Unity on näistä kahdesta parempi käyttää. Molempia kuitenkin täytyy tweakata, että käytettävyys paranee ja silloinkin Unity on minusta sujuvammin käytettävä. Näppäinoikoteitä en itse juuri käytä. Kummassakin desktopissa näkyy tablet-ajattelu ikävällä tavalla.

Distroista kun myös oli aikaisemmin puhetta, niin erot niiden satojen distrojen välillä ovat monesti ihan mitättömät. Useimmista distroista saa pienellä vaivalla muokattua minkä tahansa muun distron, sillä erot saattavat olla vain esiasennetuissa ohjelmistoissa ja graafisessa teemassa. Syvällisempiäkin eroja on tietysti, mutta käytettävyyden kannalta desktopilla on minusta suurempi merkitys. Näin ainakin sen jälkeen kun on saanut Linuxin asennettua, installereissa on nimittäin myös eroja ja joskus niissä on ihan käsittämättömiä valintoja käytettävyyden suhteen - ikään kuin käyttäjiksi ei edes haluttaisi aloittelijoita.
 
Oikeassa olet, muistin tuon työpöydän nimen väärin, se olikin vanhemmalta ajalta. Piti käydä katsomassa, mikä se nyt tällä hetkellä on: GNOME Classic (No Effects). Näitä työpöytiä sitten onkin tarjolla enemmänkin Linuxeen.

Täytyy tunnustaa, että itse on niin tottunut W7:n ulkonäköön, että on tarvinnut 'modata' tätä Ubuntun työpöytää siten, että siinä on käytössä 'kodikkaat' W7-kuvakkeet.

Distroista on minullakin kaikenlaisia kokemuksia. Sen vuoksi suosittelenkin (ja käytän itsekin nykyisin) noita eniten käytettyjä (esim. Ubuntu, Mint), jotka ovat sentään kunnolla testattuja.

Mutta lopussa kiitos seisoo. Ubuntun CD/DVD:ltä tuo asennus poikkeuksetta onnistuu hyvin ja nopeasti (esim W7:aan verrattuna).

RoccoScientist sanoi:
...
Näin ainakin sen jälkeen kun on saanut Linuxin asennettua, installereissa on nimittäin myös eroja ja joskus niissä on ihan käsittämättömiä valintoja käytettävyyden suhteen - ikään kuin käyttäjiksi ei edes haluttaisi aloittelijoita.

Noista vähemmän käytetyistä distroista ja niiden asennuksista on kyllä monenlaisia kokemuksia:
-asennusohjelma hyväksyy ainoastaan D-sub näyttöliitännän
-langaton näppäimistö ei toimi, piti kaivaa jostain esiin ikivanha langallinen...
-langaton yhteys ei toimi asennusvaiheessa...
 
pantero sanoi:
Distroista on minullakin kaikenlaisia kokemuksia. Sen vuoksi suosittelenkin (ja käytän itsekin nykyisin) noita eniten käytettyjä (esim. Ubuntu, Mint), jotka ovat sentään kunnolla testattuja.

Mint on tosin Ubuntu-pohjaisena paljon velkaa Ubuntulle. Tai no, ehkä pitäisi ennemminkin sanoa, että molemmat ovat Debian-pohjaisia ja siten velkaa Debian-tiimille. Mint-tiimin Cinnamon desktop on joka tapauksessa mielestäni yksi parhaimmista tarjolla olevista ja asennusohjelmakin taisi nykyään olla inhimillisemmästä päästä. Asennusohjelmissa on tosiaan myös ihan ajuriongelmia, mutta itseäni häiritsee vielä enemmän se, miten vaikeaksi on vaikkapa partitioiden tekeminen välillä tehty. Ensimmäisen kerran kun Linuxia asentelin, päädyin lopulta tekemään partitiot "valmiiksi" Windowsilla ja sitten puoliksi veikaten sain Mintin silloisella asennussoftalla laitettua Linuxin koneeseen. Ohjelma kun ei millään muotoa selitellyt miten paljon swappia kannattaisi varata, onko mitään väliä mihin laittaa rootin (sda:t, sdb:t ja / olivat vailla selityksiä) ja muutenkin ohjeet olivat olemattomat. Neuvot taitavat nykypäivänäkin olla välillä laihanlaiset ja ainakin Fedoran installeri on mielestäni ottanut jopa takapakkia - tosin Fedoraa nyt ei aloittelijoille yleensä muutenkaan suositella. Parissa vuodessa on kuitenkin pääasiassa menty näiltä osin eteenpäin ja etenkin Ubuntu havittelee käyttäjiä myös sieltä IT-asioihin vihkiytymättömien parista.

Linuxin ehdottomasti parhaimpiin puoliin kuuluu se, että ainakin isoista distroista saa tehtyä LiveUSB:n, jolla voi kokeilla kyseistä jakelua haluamallaan desktopilla varustettuna muistitikun avulla ilman sen suurempia asenteluja. Vaikka itse olenkin ollut Fedoraan tyytyväinen jo muutaman vuoden - joskin jonkin aikaa käytössä ollut uusin KDE on ollut pieni pettymys bugisuutensa johdosta - (Mintiä ja Ubuntua tulee käytettyä myös), on vieläkin ihan hauska välillä kokeilla uusia distroja ja desktopeja. Paitsi että vaihtelu virkistää, uusiutuvat useat jakelut varsin ripeään tahtiin ja joskus uudistukset tuovat mukanaan ihan tuntuvia etuja (esim. Fedora 19 boottasi omalla työläppärilläni työpöydälle selvästi nopeammin kuin Fedora 16). Bonuksena sen käyttäjärjestelmän voi halutessaan pitää tuollaisella muistitikulla ihan kokonaan, jos varaa tikulle tilaa päivitysten ja tiedostojen tallentamista varten.
 
Linux Mint on tosiaan miellyttävä ja vakaa Distro. Tätäkin kirjoittelen Mint 16 Petralla. Olen itse tykästynyt tähän MATE työpöytään. Jostakin syystä itsellä Mint on valikoitunut etupäässä (matka)läppäriikäyttöön ja Ubuntu taas PC-käyttöön.

Aikamoinen kynnyshän tuo Linuxin asentaminen on ollut. Nyttemmin jo esim Ubuntun asennuksesta on selkeät suomenkieliset ohjeet. Tilanne helpottaa jo paljon kun yhdenkin Linux-jakelun asentaa toimimaan koneellaan. Sitten voi aika helposti tehdä asennus CD:n tai USB-tiku:n haluamastaan Distrosta.

Levyn osioimiseen on Linuxessa oma ohjelma gparted, jolla kovalevyn osioita pystyy hallinnoimaan ja mm. muuttamaan niiden kokoa. Levyoperaatiot ovat aina vähän riskipitoisia, kun ei tiedä mitä ohjelmoija on käskyillään kulloinkin tarkoittanut. Grafiikka auttaa gparted ohjelmassa paljon.

Vaikeusaste vähän kasvaa, jos on W ja Linux(distroja) samalla koneella (ns. multiboot järjestelmä). Itsellä näin on kaikilla koneillani. Silloin joutuu levytilaa jakamaan sopivasti kaikkille käyttöjärjestelmille. Itse olen tullut niin varovaiseksi, että W-osiot käsittelen mieluummin W:n omassa levynhallinnassa ja loput sitten Linuxin puolella gparted-ohjelmassa. W kun tekee omia kuvioitaan levytilassaan ja tallentaa kiinteästi joitakin tiedostaja. Levytilaa pienennettäessä näiden kohtien ohi ei pidä silloin mennä. W:n levynhallinta kertookin, paljonko levytilaa voi turvallisesti pienentää.

Itse Linuxin asentuminen onkin sitten yhtä juhlaa. USB-tikulta Ubuntu asentuu omille koneilleni noin 15 minuutissa, sitten päivitykset ja kaikki on valmista alle tunnissa. Mikähän on nopein W7 asennus itselläni? Muistan vain lähes päivän kestäneet palautusasennukset lukemattomine päivityksineen.

=====================

Tässä on esimerkiksi erinomaiset ohjeet Ubuntun asentamiseksi, jos joku haluaa aloittaa tutustumisen Linuxin ihmeelliseen maailmaan. Kaapista voi kaivaa sen vanhan läppärin tai PC:n, jota kukaan ei enää käytä ja joka tahmaa W:llä.

http://wiki.ubuntu-fi.org/Asentaminen

Siinä on hyvin selkeästi esitetty asennuksen vaiheet ja muutamaan kysymykseen vastaaminen.
Jos koneessa on W:n käyttöjärjestelmä (tai OS X), kannattaa valita asennus W (tai OS X):n rinnalle. Linuxin puolelta pääsee lukemaan kaikkia W:ssä olevia tiedostoja.

Täältä löytyy ohjeet Ubuntu 12.04.3 LTS version lataamiseksi. Tämä versio on suositeltava, koska sitä päivitetään vuoteen 2015 asti:

http://www.ubuntu-fi.org/lataa.html

Täällä ohjeet asennus CD:n tekemiseksi:

http://wiki.ubuntu-fi.org/Levykuva

Sitten vaan CD sisään ja virrat päälle. Ubuntua voi käyttää myös CD:ltä siten, ettei asenna tai tee mitään muutoksia koneeseen. Voi esimerkiksi tutkia työpöytää. Latauksen voi käynnistää työpöydältä tai sitten aloittaa alusta.

On tämä kyllä paaaljon helpomman näköistä, kun kymmenen vuotta sitten...
 
Innostuin tuosta Ubuntusta sen verran, että tuli asennettua aikansa kuluksi joutilaaksi käyneelle miniläppärilleni sellainen. Sitten olisi vielä toinenkin normaalikokoinen läppäri tahmaisella Vistalla, senkin joutaisi jo "uusioimaan". Lisäksi olisi 1 kpl Xp-miniläppäri, jonka käyttöjärjestelmän päivitys loppunee huhtikuussa ja "lähiympäristössä" lisää pari-kolme tökkivää Vistaa. Vaikuttaa tuo Ubuntu ihan toimivalta käyttikseltä vanhaan koneeseen.

Tuon miniläppärin asennus onnistui mielestäni suhteellisen helposti. Imuroin Ubuntun netistä ja sain tehtyä siitä asennustikun, jolla asennus sujui kivuttomasti. Kone oli asennuksen ajan piuhalla kiinni netissä.

Sitten aloin opetalla itse Ubuntun käyttöä. Langaton yhteys tukiasemaani syntyi, langaton hiirikin alkoi toimia kiukuttelematta. Seuraava vaihe olikin yrittää saada Saunalahden nettitikku toimimaan, mutta tuntuu olevan sen kanssa peukalo keskellä kämmentä. Tikussa olevan SIM-kortin PIN-koodin pyytää, mutta eipä sen jälkeen vaan nettiyhteyttä synny. Tikku on Huawei E353 ja sen perusteella yritin googlettaa apuja, mutta näyttäisi olevan muillakin samoja ongelmia ja guru pitäisi olla näppiksen ja penkin välillä, jotta pääsisi asiassa eteenpäin. Olkoon, turha hakata päätä seinään.

Tulostinajurien asennuksen testaus on vielä suunnitteluvaiheessa, mutta lähinnä nuo koneet olisi nettikäyttöön tarkoitettuja ja tulostustarpeet ovat vähäiset.

Vaan mitäpä, jos hankkisin (Saunalahdelta) mobiililaajakaistareitittimen. Sellainen ei maksaisi kuin vitosen kuussa ja kuvittelisin, että tuolla Ubuntullani saisin siihen yhteyden aivan vastaavalla tavalla kuin nyt langattomaan kaapelimodeemitukiasemaani. Oliskohan tuossa ratkaisu pulmaan?
 
Täppä kohdassa "ota mobiililaajakaista käyttöön"? Kokeile uudelleen valita mobiililaajakaista. Eka kerran tuntuu välillä hakkaavan otsaan... Meidän miniläppärissä ei ensin toiminut ja kun jotain muuta ihmettelin ja irroitin tikun ja käynnistin koneen ilman, alkoi tikkukin toimimaan.
 
Minullakin oli Saunalahden Huawei tikku viime kesänä käytössä ja se toimi Ubuntu läppärissä ihan OK.

Jos muistan oikein, piti tehdä jotain seuraavaa:

-oikealla ylhäällä olevasta yhteyskuvakkeesta painamalla avautuu valikko, josta valittiin edit connections
-network connections ikkuna avautuu, sieltä valitaan Mobile Broadband
-sinne pitäisi ilmestyä tarjolle verkkoja, joista valitaan Saunalahti Postpaid(contract)NAT

Pitiköhän vielä ruksia enable wireless. Ensimmäisellä kerralla kysyy tikun salasanaa.
 
Vaihtoehto II tuohon nettiyhteyteen on älypuhelimen yhteyden jakaminen. Se osoittautui meidän mökillä jopa nopeammaksi kuin tuo Huawei. Se vaatii jonkin langattoman wifi- tikun läppäriin, joka yhdistyy puhelimeen. Meillä on Lumioita, joissa tuo yhteyden luonti on todella näppärää. Rajaton nettiyhteys yleensä sisältyy jo puhelinpakettiin, jolloin siitä ei tarvitse maksaa ylimääräistäkään.
 
Itse olen muutenkin kokenut käytön kannalta mukavammaksi mokkulayhteyden käytön tuollaisen mobiilireitittimen kautta, tai sitten tosiaan puhelimesta wlan jaon kautta. Ei ainakaan tarvitse varoa mitään törröttäviä tikkuja jos vähänkään sen laitteen kanssa liikkuu.
 
Vaarivanhus sanoi:
Lisäksi olisi 1 kpl Xp-miniläppäri, jonka käyttöjärjestelmän päivitys loppunee huhtikuussa ja "lähiympäristössä" lisää pari-kolme tökkivää Vistaa. Vaikuttaa tuo Ubuntu ihan toimivalta käyttikseltä vanhaan koneeseen.
Tuohon miniläppäriin suosittelisin kokeilemaan jotain kevyempää eli xubuntua, lubuntua tai mint:iä. Mukavampi käyttää, kun resurssit riittävät paremmin.
 
jess, se onnistui!
Oli hukassa, mistä pääsee valitsemaan uuden yhteyden. Piti viedä hiiren kursori näytön yläreunassa olevan langattoman verkkoyhteyskuvakkeen päälle, klikata hiiren oikeaa näppäintä, jolloin ilmestyi alasvetovalikko, josta piti valita:
-Uusi mobiililaajakaistayhteys(GSM)

Sen jälkeen ohjeita
-Seuraavat tiedot tarvitaan:
  laajakaistan tarjoajan nimi
  laajakaistan laskutustyypin nimi
  (joissakin tapauksissa) laajakaistan APN (Access Point Name)


Seuraavaksi maan valinta, palveluntarjoaja, Panteron muistelema NAT, internet.saunalahti ja lopuksi tallenna. Sinne muljahti!

Kiitos kaikille neuvoista! Ilman teitä olisin antautunut :)


 
jf sanoi:
Tuohon miniläppäriin suosittelisin kokeilemaan jotain kevyempää eli xubuntua, lubuntua tai mint:iä. Mukavampi käyttää, kun resurssit riittävät paremmin.
Samaa ajattelin itsekin kokeilla. Tuo "koekaniini" on ACER One ZG5. Siinä oli alunperinkin jonkin version Linux asennettuna. Aivan ensimmäisiä miniläppäreitä, mitä tuli markkinoille. Keskusmuistia lienee 500MB ja kiintolevy SSD, siihen aikaan vielä mallia "hidas", kooltaan jotain 8GB. Oli olevinaan niin alkeellinen tällaisen poropeukalon käyttää, että asensin siihen XP:n kokeeksi, mutta siihen ei riittänyt koneessa puhti, kelvoton mikä kelvoton, jäi pölyyntymään.

Vaan nyt on tilanne toinen ja tuolla Ubuntulla 12.04.1 LTS se tuntuu kuitenkin toimivan kohtuullista vauhtia. Pitää kuitenkin jonain päivänä testata vielä tuota Lubuntua, miten paljon nopeampi se olisi. Koneen kiintolevy on kuitenkin aika pieni, joten ei tuolla oikein viitsi muuta tehdä kuin surffailla. Olen vielä aivan H-Moilanen tuon Linuxin kanssa, etten osaa tutkia edes sitä, paljonko koneessa mahtaa olla levytilaa vielä jäljellä. Pitää vain jatkaa harjoituksia ;)
 
Vaarivanhus sanoi:
Olen vielä aivan H-Moilanen tuon Linuxin kanssa, etten osaa tutkia edes sitä, paljonko koneessa mahtaa olla levytilaa vielä jäljellä. Pitää vain jatkaa harjoituksia ;)
Kotikansio, ja siinä kun klikkaat oikealla napilla ja valitset ominaisuudet. Näyttää vapaana olevan tilan.

Vaarivanhus sanoi:
Samaa ajattelin itsekin kokeilla. Tuo "koekaniini" on ACER One ZG5. Siinä oli alunperinkin jonkin version Linux asennettuna. Aivan ensimmäisiä miniläppäreitä, mitä tuli markkinoille. Keskusmuistia lienee 500MB ja kiintolevy SSD, siihen aikaan vielä mallia "hidas", kooltaan jotain 8GB.
Browserlinux? Jos siihen saa uusimman chromen päivitettyä, niin siinähän olisi hyvin kevyt paketti...  :)
 
jf sanoi:
Kotikansio, ja siinä kun klikkaat oikealla napilla ja valitset ominaisuudet. Näyttää vapaana olevan tilan.
Browserlinux? Jos siihen saa uusimman chromen päivitettyä, niin siinähän olisi hyvin kevyt paketti...  :)
Näyttää olevan vielä 3,4GB tilaa jäljellä, mahtuu tuon kanssa vielä harjoittelemaan. Seuraavaksi Thunderbird ja verkkotulostin. On tässä vielä ruhtinaallisesti joutoaikaa, ennenkuin pitää alkaa pihaa haravoimaan  ;)
 
Vaarivanhus sanoi:
Innostuin tuosta Ubuntusta sen verran, että tuli asennettua aikansa kuluksi joutilaaksi käyneelle miniläppärilleni sellainen.
...
Iso hatunnosto Vaarivanhukselle, kun pisti toimeksi ja hyppäsi Linux-maailmaan.

Katselin hiukan nettiä, olisiko siellä suositeltavaa alkuluettavaa. Löysin tällaisia sivuja, joita suosittelen ensimmäisenä tutkittavaksi. Niistä saa jonkinlaisen yleiskuvan Linux/Ubuntusta.

http://www.linux.fi/wiki/Aloittelijalle

Tässä linux-wikin etusivu, josta voi hakea vastauksia:

http://linux.fi/wiki/Etusivu

Ubuntullakin on omat aloittelijan sivut:

http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi


Koska Linux perustuu UNIX:iin, on käyttäjän pikkuhiljaa perehdyttävä myös komentorivin antamiseen. Sitä varten pitää avata Terminaali, jonne komentorivit kirjoitetaan oikeassa järjestyksessä. Yleensä ne copypastataan nettisivulta.

Kirjoittimen asennus on Linux-tyyliin a) joko äärimmäisen helppoa tai b) h*lv*t*n vaikeata tai c) jotain siltä väliltä. Verkkotulostin kuulostaa haasteelliselta. Itse käytän USB-piuhaa. 12.04:n pitäisi tunnistaa yleisimmät printterit automaattisesti ja alkaa heti tulostamaan.

Onneksi viime aikoina isot kirjoitinvalmistajat (mm. HP) ovat (vihdoinkin) alkaneet tehdä suoraan omia ohjaimiaan myös Linuxelle. Kun meidän Linux-käyttäjien määrä kasvaa, alkaa hardware-valmistajienkin mielenkiinto Linuxia kohtaan lisääntyä. Nyt on jo hiukan merkkejä tämmöisestä kehityksestä.

==============

Suomenkielellä ei oikein ole edes kovin hyvää Linux-kirjallisuuttakaan. Itse suosittelisin Kuutti-Rantala: Linux opusta. Se on turhan kallis ostettavaksi, kannattaa lainata kirjastosta. Sekin on osittain (Distrojen) osalta vanhentunut, mutta esittelee mielestäni hyvin perusteet ja vähän enemmänkin...