https://www.popvakuutus.fi/asiakaspalvelu/yhteistyokumppaneiden-edut?utm_source=autostadium&utm_medium=banner&utm_campaign=autovakuutus_autostadium_jatkuva&utm_content=autovakuutus_0418

Laulajien ja bändien comebackit

juupeli

Yhdistyksen jäsen
Liittynyt
23.12.2013
Paikallislehdestä osui kohdalle artikkeli jossa mainittiin Nylon Beatin tekevän paluun. Siinäpä aihe keskusteltavaksi, siis comebackin teko ylipäätään.
Rahat loppu vai yleisön pyynnöstä.
Milloin olisi sopivaa palata takaisin, vuosi lopettamisen jälkeen vai kymmenen vuoden.
Kenen / keiden paluuta toivot.
Haittaako muusikon ikääntyminen vai annatko anteeksi pienet kankeudet kunhan vaan palaa lavoille tai studioon.
Jos bändin jäseniä on jo siirtynyt taivaalliseen orkesteriin, ketkä sopisivat korvaamaan alkuperäisjäseniä.
Mitä hyviä comebackeja on tehty.
 
juupeli sanoi:
Milloin olisi sopivaa palata takaisin, vuosi lopettamisen jälkeen vai kymmenen vuoden.

Ensin täytyy tahkota rahaa niin kauan kuin sitä irtoaa. Huipulle pääseminen on harvinaista. Tilaisuus kannattaa hyödyntää.

Kun tulot alkavat laskea eikä enää jaksa, täytyy pitää kymmenen vuoden tauko.

Sen jälkeen voi palata entisten fanien iloksi tätilaulajana. Tärkeää on, että vaikka esittäisikin samoja biisejä, niin ei yritä olla sama kuin ennen. Kysymys myös katsojilla on entisen muistelusta. Entistä ei voi palauttaa, mutta sitä voi muistella.

 
Sopeutuja sanoi:
Sen jälkeen voi palata entisten fanien iloksi tätilaulajana. Tärkeää on, että vaikka esittäisikin samoja biisejä, niin ei yritä olla sama kuin ennen. Kysymys myös katsojilla on entisen muistelusta. Entistä ei voi palauttaa, mutta sitä voi muistella.

Sopeutujalla hyvää pointtia, taas kerran  :)
 
Ekana tuli mieleen hector 8)

Ois voinu lopettaa siihen ekaan jäähyväiskeikkaan...kellään tuskin on hirvee ikävä saada ukkoo takas...
 
Huippu topic! Voi kun ois aikaa tähän vuodatella. Näitä on nähty ja tullaan näkemään. Toiset tekee tyylillä ja toiset vähän... no ei niin tyylillä.

Erittäin odotettuja ( omasta vinkkelistä ) esimerkiksi Cream. Mutta nämä comeback keikat oli aika onnetonta touhua. En tiedä mikä sen teki, mutta jotenkin täysin munatonta touhua. Ehkä eniten yllättäin Clapton, jonka ois pitänyt edes hieman saa potkua touhuunsa. Nyt se meni ihan pappameiningillä.

Kun taas toinen äärilaita oli Zeppelin comeback. Tältä en odottanut kovin erityistä elämystä kun kuitenkin oli nähty ja kuultu, ettei esim herra Pagen näpit ole enää niin näppärät. Mutta niin vain äijät loihti todella kovaa menoa ja meininkiä soittaen komeimmat biisinsä hienoina versioina. Eikä mitään puolihuolimatonta touhua vaan ihan tosissaan. Toki ikä jo näkyi ja kuului, mutta ei pelkästään negatiivisessa mielessä. Tästä tykkäsin.

Ja voi sen tehdä myös hyvin ja huonosti. Kiss. Ensimmäinen reunion meikit naamassa oli hieno veto, vaikka soitto hieman hapuilevaa. Mutta siihen ois saanut jäädä. Kaikki sen jälkeen on ollut toistaan surkeampaa esitystä. Viimeisimpinä hra Simmonsin Vault esitykset joissa Acen kanssa voilaavat karaokemeiningillä jotain p#€%@a ja yleisö maksaa. Ihan hirveää!!

Kotimaisista Zero Nine. Useampi hiljaiselopätkä, mutta perään komeaa levyä ja hyvää livemeinikiä. Nämä on olleet mieluisia. Toivottavasti vielä joskus bändin näkis livenä. Edellisestä kerrasta taitaa olla yli 10v.

Deep Purplen mk2 lineupin comebackit on olleet myös oma lukunsa. 1984 Perfect Strangers oli komea levy ja Purplen vienti 80-luvulle. Seuraava yritelmä Battle Rages On taas ei ollut ihan niin hyvä. Ja tämän tiimoilta keikatkin tais olla melko painajaisia.

Sitten meillä on näitä "ikiyhtyeitä" äärimmäisenä esim Dr Feelgood, jossa ei ole yhtään alkuperäisjäsentä. Ei jatkoon. Tai Slade ilman alkuperäislaulajaa jne. Kingston Wall ilman Wallia? No tätä ei ole tosissaan tehtykään. Mutta siis jos bändin kantava voima, esim laulaja puuttuu, niin vaikea sitä on enää samaksi mieltää. Tässä tosin Kansas tekee miellyttävän poikkeuksen!

...Ja jotkut tekee Comebackin vaikkei ole koskaan poistunutkaan. Kuten Scorpions ;)


 
tuRbomanilta hyvää pohdintaa. Mietin tässä huvikseni mikä bändi olisi kiva saada takaisin studioon. Heti ekana mieleen tuli Dire Straits. Eikä haittaisi yhtään vaikka olisi sillä alkuperäisellä kokoonpanolla. Knopflerin veljekset kitarassa, Illsley bassossa ja Withers rummuissa. Saataisiin Mark takaisin rokimpaan peruskamaan, vähän niin kuin Blackmore Rainbow'n kanssa  :)
 
Komppi Dire Straitsille ... tai no ... en tiedä. En tiedä miten Makelta vielä sujuisi rokki. Aika kankea sormistaan alkaa viime vuosien videoiden perustela olevan hänkin jo. Ehkä parempi että muistamme Straitsit semmoisena kuin se joskus oli.
En tiedä, olenkohan nähnyt yhtään onnistunutta comebackkia miltään bändiltä jos ovat pitäneet vuosien/vuosikymmenien mittaisen tauon.
 
-P- sanoi:
Komppi Dire Straitsille ... tai no ... en tiedä. En tiedä miten Makelta vielä sujuisi rokki. Aika kankea sormistaan alkaa viime vuosien videoiden perustela olevan hänkin jo. Ehkä parempi että muistamme Straitsit semmoisena kuin se joskus oli.
En tiedä, olenkohan nähnyt yhtään onnistunutta comebackkia miltään bändiltä jos ovat pitäneet vuosien/vuosikymmenien mittaisen tauon.

Dire Straits olisi tietysti kova, mutta mutta.. Nykyäänhän Knopfler lähinnä istuskelee tuolissa ja soittelee 1400-luvun "hovinarrimusiikkia", vähän samantyyppistä kuin Blackmore's Night. Itseeni noi ei oikein iske enää millään muotoa vaikka musisointi olisikin laadukasta.
 
tuRboman sanoi:
Deep Purplen mk2 lineupin comebackit on olleet myös oma lukunsa. 1984 Perfect Strangers oli komea levy ja Purplen vienti 80-luvulle. Seuraava yritelmä Battle Rages On taas ei ollut ihan niin hyvä. Ja tämän tiimoilta keikatkin tais olla melko painajaisia.

Battle Rages On kiertueellakin oli hetkensä. Toki muutama keikka meni penkin alle, esim. se Birmingham joka vielä valitettavasti videoitiinkin. Kuitenkin muutaman bootlegin olen tuolta kiertueelta kuullut ja melko hyviä ovat. Kiertueen "virallinen" live-julkaisu (Live In Stuttgart) onkin sitten yksi parhaista live-levyistä mitä olen kuullut. Paikalla olleena voin sanoa ettei Helsinginkään keikka (Blackmoren viimeinen Purplen riveissä) missään nimessä huono ollut. Settilistan muuttumattomuus on miinuksena mutta niinhän se aika monella artistilla on.

Nyky-"Rainbow" haisee kyllä rahastukselle ja pahasti. Ymmärrän sen että Ritchie haluaa kerran vielä vanhoilla päivillään soittaa vanhoja biisejään mutta silti. Kerätä nyt tuommoinen melko nimetön (ok, Jens Johansson koskettimissa) kokoonpano taustamuusikoiksi ja lähteä soittelemaan. Vanhoja Rainbow-muusikoitakin olisi ollut saatavilla ja jotkut heistä haastattelujen mukaan olisivat mieluusti lähteneet mukaan kun vain olisi kysytty. Toki voi olla että henk. koht. välit eivät kaikkien kanssa olleet ihan hyvät, Ritchiestä kun ei koskaan tiedä. Yli kolmessakymmenessä vuodessa nyt voisi kuvitella vanhojen riitojen jollain tasolla unohtuvan.
 
Wekotin sanoi:
Dire Straits olisi tietysti kova, mutta mutta.. Nykyäänhän Knopfler lähinnä istuskelee tuolissa ja soittelee 1400-luvun "hovinarrimusiikkia", vähän samantyyppistä kuin Blackmore's Night. Itseeni noi ei oikein iske enää millään muotoa vaikka musisointi olisikin laadukasta.
Ei se kyllä "1400 luvun hovinarrimusiikkia" ihan mielestäni ole.
Kyllä itse olen pitänyt todella paljon Knopflerin soolotuotannostakin ihan alusta lähtien ihan nykypäiviin saakka, kaikki levytkin löytyy. 4 kertaa käynyt katsomassa livenäkin Helsingissä. Noissa Knopflerin tuotoksissa on useitakin todellisiä helmiä. Ei ne minusta oikeastaan häpeä DS tuotannolle ollenkaan, toki erilaista musiikkia.
Mutta onhan mies jo iäkäs eikä sorminäppäryys lähellekään enää sitä mitä ollut joskus, mutta ymmärrettävää kun ikää alkaa olla 70v. Sama juttu kuin esim. Blackmorella.
 
Mutta onhan mies jo iäkäs eikä sorminäppäryys lähellekään enää sitä mitä ollut joskus, mutta ymmärrettävää kun ikää alkaa olla 70v. Sama juttu kuin esim. Blackmorella.

Tässä kokemus ja taito & hieno tyyli ja taju auttaa joillakin soittajilla. Eli sellaisilla pienillä näteillä jutuilla tavallaan osataan peittää, ettei enää kulje kuin nuorena. Juuri Blackmorehan oli nuorempana todellinen hurjapää soittajaksi. Muutenkin ehkä henkilönä, mutta varsinkin soittajana aivan omassa luokassaan.

Tässä miettinyt hienoja comebackejä, niin ei voi sivuuttaa the Police yhtyettä. Heidän paluunsa oli ensinnäkin todella yllättävä. Ja kun jäbät oli hyvässä iskussa, niin erittäin tyylikkäästi toteutettu ja varmasti odotettu. Yksi hienoimmista uudelleenlämmittelyistä. Tai Soundgarden. Heillä myös homma toimi lähes täydellisesti pitkän tauon jälkeen. Ja levykin oli hieno.

David Lee Rothin paluu Van Halenin riveihin oli hieno juttu, mutta kun samalla Michael Anthony potkittiin pois bassosta, meni homma hieman pieleen mun makuun. DLR on silti kova. Ja toki muut Van Halen kaverit.

Otetaan pieni maistiainen miltä Police kuulosti vuonna 2008. Synchronicity II

 
Dire Straitsista lähti hyvää keskustelua. Huomaan että taisin ajatella paluuta enemmän tunteella kun luin perehtyneempien infoa Markin nykytilanteesta.

Deep Purplen comeback vuonna 1984 on minulle yksi parhaita paluita. Toinen, vähintään samanveroinen on Lynyrd Skynyrdin 10 vuoden tauolta paluu vuonna 1987. Kyllä olisi paljon hyvää musaa jäänyt tekemättä jos eivät olisi saaneet rivejään kuntoon.
 
Alan Parsons julkaisee huhtikuussa uuden albumin. Ilman Projectia. Edellinen ilmestyi 15 vuotta sitten  :rolleyes:  Katselin muusikkolistausta ja muutama tuttu nimi sieltä nousi esiin. Steve Hackett, kitara. Nathan East, basso. Vinnie Colaiuta, rummut. Ovat mukana vain yhdellä biisillä  :(  onneksi sentään kaikki samalla  :D  Tube ei vielä tarjoile sitä stygeä joten näytille tulee ensimmäinen tube-julkaisu. Ei minun makuuni mikään kummoinen mutta pääasia että AP tekee vielä omissakin nimissään musaa.

Alan Parsons : Miracle  (2019)

 
Bändin solisti, laulaja-kitaristi ja biisintekijä, tiistaina 59 vuotta täyttävä Ismo Alanko sanoo Ilta-Sanomille, että muutamassa keikassa on kyse häpeämättömästä nostalgiasta.
Ois nyt ees sanonut, että häpeämättömästä rahastuksesta  :D
 
Hootie & The Blowfish. Julkaissut juuri uuden albumin. Edellinen studioalbumi 14 vuotta sitten. Sama miehistö. Darius Rucker pitää ilmeisesti paussia soolouraltaan, oli niin tai näin, musa on sitä samaa leppoisaa rockia mitä ennenkin. Joskus aikoinaan tuota olisi saatettu sanoa AORksi, wikin mukaan albumi käy countryrockista  :rolleyes:

Hootie & The Blowfish : Hold on  (2019)

 
10 vuotta edellisestä albumista. Toisaalta en tiedä voiko tässä yhteydessä puhua varsinaisesta comebackista. Tarinan mukaan uusi albumi on äänitetty noin 2 vuotta sitten, ennen kuin Hueyn kuulo-ongelmat pahenivat. Mutta vaikka albumin kesto on alle puoli tuntia, ihan sama meininki musassa kuin suurimpien hittien aikaan 80-luvun alussa. Ilmeisesti paikallisia julkkiksia mukana videolla. Muutaman tunnistinkin ja lopuille löytyy nimet linkin tiedoissa.

Huey Lewis & News : Her love is killin' me  (2020)

 
Dixie Chicksit pitivät aikansa taukoa. Maines teki yhden soololevyn, Maguire ja Robinson tekivät kaksi albumia Court Yard Hounds nimellä. Kolmistaan ovat vierailleet muutamilla biiseillä ja sittemmin hieman keikkailleet. Nyt on tulossa uusi studioalbumi 14 vuoden jälkeen.

Olihan nyt niin ettei tarvitse tykätä niistä biiseistä mitä linkittää. Muotoilen näin että eka sinkku videoineen ei oikein edusta minulle sitä chicksiä jota tykkään kuunnella. Mutta vasta kun olen päässyt kuuntelemaan koko albumin, annan tuomioni.

Dixie Chicks : Gaslighter  (2020)

 
Jos wikin tiedot pitävät kutinsa, kyseessä on ollut melkoisen pitkä tauko tällä bändillä. Johan siinä on "telakka" jo ruostunut ympäriltä. Satuin tubessa osumaan tähän stygeen. Muistin bändin 80-luvulta ja kun kävin uteliaana penkomassa mitä Vandenberg on tehnyt kaikki nämä vuodet ...niin ei ainakaan levyttänyt studioalbumeja. Years active 1981–1987, 2020–present

Adrian V. on toki ollut aktiivisena. Mutta hyvä näin. Musa kuulostaa ihan siltä miltä vanhat haalistuneet muistikuvani yrittävät kertoa. Pitääkin kaivella esiin musaa niiltä ekoilta levyiltä.

Vandenberg : Skyfall  (2020)

 
^Kuuntelin 'Burning Heart' tuon Skyfallin perään.. tällä kertaa vanhassa vara parempi :)
 
juupeli sanoi:
AC/DC tekee paluun. Uutta albumiakin tuloillaan. Soundin sivuilta pääsee kiinni teaseriin  :)
Tätä paluuta on hypetetty jotain vuoden verran aika taidokkaasti. Joku näki Phil Ruddin studion ulkopuolella, joku söi lounasta Brian Johnsonin kanssa joka antoi rivien välissä ymmärtää palaavansa bändiin jne. Tuo albumi tulee myymään melkoisesti. Ja jos pääsisivät turneelle niin se olisi gigaluokan kiertue. Tosin niinhän ne on aina olleet. En ole AC/DC:n suurimpia faneja, mutta onhan tuo vanhat herrat koossa taas -homma hieno juttu.