- 7.8.2019 klo 15:40 / Volvo S60 D5 R-design 2.4 (2012) vs Toyota Prius 2010 1.8 HSD Premium (2010)
Tuli mahdollisuus ajaa näillä molemmilla autoilla maantietä Raisiosta Aitoohon (177 km yhteen suuntaan) ja takaisin. Matkan tarkoitus oli toimittaa Toyota Prius HSD Premium (1.8 bensahybridi, vm. 2010) äitilleni Aitoohon ja hakea Volvo S60 D5 R-design 2.4 (momentinmuunnin automaattidieseli, vm. 2012) Raisioon myytäväksi.
Matka starttasi Raisiosta launtai -illalla 8.6. Ilta oli kuiva ja lämmin ja Prius oli kuumentunut parkkipaikalla saunalukemiin. Nooh, kaikki ikkunat auki, trippi/kulutusmittarin nollaus ja liikkeelle. Ihmetys suuri kun auto alkaa piipata jostain, kuskin turvavyö se ei ollut, mitä helkuttia! Tuliko nyt ihan vikaostos tehtyä… pysähdyin ja vedin hetken syvään henkeä. Hetki ja tuli ahaa -elämys, voisiko se olla tuo reppu jonka nostin apukuskin penkin päälle. Reppu lattialle ja piippaus lakkasi. Pääsin vihdoin liikkeelle, ikkunat kiinni ja ilmastointi täysille. Ilmastointi puhisi varmaan ensimmäiset kymmen kilometriä täyttä häkää ja keskikulutuslukemat pyörikin siellä 7 litran päällä kun painelin moottoritietä menemään. Pikku hiljaa sitten Auranlaakson jälkeen Priuksen lukemat painuvat lähemmäs normaalimpia lukemia. Ajoin Valkeakosken lävitse ja huomasin aurinkoisen kelin muuttuvan yhä synkemmäksi ukkosmyräkäksi. Huomiota kiinnitti sateen ropina joka tunkeutui hyvin vahvana sisälle hyttiin, ei kiva. Valkeakosken läpi ajaessa vettä lainehti tiellä niin paljon että oli välillä vaikea hahmottaa missä se tie menee ja osittain takaraivossa jyskytti että kuhan nyt ei tähän pysähtyisi kun vettä oli melkein napoihin asti. Onneksi rankkasade taukosi Valkeakosken jäädessä taakse. Prius tuntui liikkuvan mukavan vakaasti maantiellä ja muutenkin hybridivoimalinja oli hyvin tuttu ex- Auriksen ja Lexus CT200h:n omistusajoilta.
Nukuin yön yli ja lähdin seuraavana päivänä ajamaan suurin piirtein reilun 20 asteen lämpötilassa ja poutaisessa kelissä Volvolla kohti Raisiota. Volvon ratissa kiinnitti huomiota erityisen jollain tavalla luottamusta herättävän paksu ratti. Ajotietokoneen keskinäytön grafiikat olivat mukavan tyylikkäät ja korkearesoluutioiset verrattuna Priuksen hieman palikkagrafiikoilla oleviin. Ilmastointi oli normaalisti päällä ja matka taittui mukavaa tahtia. Ohituksia tuli tehtyä samaan tyyliin kuin Priuksellakin eli hitaammista mentiin ohi, mutta Volvon 2.4 voimavarojensa puolesta meni vielä lennokkaammin pitkistä letkoista. Ihan miellyttävä kuva jäi Volvon matka-ajo -ominaisuuksista ja konttikin oli hyvin tilava, ainoana miinuksena kontin pieni lastausaukko. Plussana myös leveät takapenkkitilat jonne mahtuu juuri ja juuri kolmas kapea ahterinen aikuinenkin vaikka kahden lapsen istuimen kanssa matkustamaan.
Keskinopeus molemmilla autoilla oli matkojen päätteeksi sama 80 km/h tuolla 177 km matkalla. Veikkauksia kehiin, kumpi meni pienemmällä polttoaineen kulutuksella?
Lähetetty minun SM-G950F laitteesta Tapatalkilla
Matka starttasi Raisiosta launtai -illalla 8.6. Ilta oli kuiva ja lämmin ja Prius oli kuumentunut parkkipaikalla saunalukemiin. Nooh, kaikki ikkunat auki, trippi/kulutusmittarin nollaus ja liikkeelle. Ihmetys suuri kun auto alkaa piipata jostain, kuskin turvavyö se ei ollut, mitä helkuttia! Tuliko nyt ihan vikaostos tehtyä… pysähdyin ja vedin hetken syvään henkeä. Hetki ja tuli ahaa -elämys, voisiko se olla tuo reppu jonka nostin apukuskin penkin päälle. Reppu lattialle ja piippaus lakkasi. Pääsin vihdoin liikkeelle, ikkunat kiinni ja ilmastointi täysille. Ilmastointi puhisi varmaan ensimmäiset kymmen kilometriä täyttä häkää ja keskikulutuslukemat pyörikin siellä 7 litran päällä kun painelin moottoritietä menemään. Pikku hiljaa sitten Auranlaakson jälkeen Priuksen lukemat painuvat lähemmäs normaalimpia lukemia. Ajoin Valkeakosken lävitse ja huomasin aurinkoisen kelin muuttuvan yhä synkemmäksi ukkosmyräkäksi. Huomiota kiinnitti sateen ropina joka tunkeutui hyvin vahvana sisälle hyttiin, ei kiva. Valkeakosken läpi ajaessa vettä lainehti tiellä niin paljon että oli välillä vaikea hahmottaa missä se tie menee ja osittain takaraivossa jyskytti että kuhan nyt ei tähän pysähtyisi kun vettä oli melkein napoihin asti. Onneksi rankkasade taukosi Valkeakosken jäädessä taakse. Prius tuntui liikkuvan mukavan vakaasti maantiellä ja muutenkin hybridivoimalinja oli hyvin tuttu ex- Auriksen ja Lexus CT200h:n omistusajoilta.
Nukuin yön yli ja lähdin seuraavana päivänä ajamaan suurin piirtein reilun 20 asteen lämpötilassa ja poutaisessa kelissä Volvolla kohti Raisiota. Volvon ratissa kiinnitti huomiota erityisen jollain tavalla luottamusta herättävän paksu ratti. Ajotietokoneen keskinäytön grafiikat olivat mukavan tyylikkäät ja korkearesoluutioiset verrattuna Priuksen hieman palikkagrafiikoilla oleviin. Ilmastointi oli normaalisti päällä ja matka taittui mukavaa tahtia. Ohituksia tuli tehtyä samaan tyyliin kuin Priuksellakin eli hitaammista mentiin ohi, mutta Volvon 2.4 voimavarojensa puolesta meni vielä lennokkaammin pitkistä letkoista. Ihan miellyttävä kuva jäi Volvon matka-ajo -ominaisuuksista ja konttikin oli hyvin tilava, ainoana miinuksena kontin pieni lastausaukko. Plussana myös leveät takapenkkitilat jonne mahtuu juuri ja juuri kolmas kapea ahterinen aikuinenkin vaikka kahden lapsen istuimen kanssa matkustamaan.
Keskinopeus molemmilla autoilla oli matkojen päätteeksi sama 80 km/h tuolla 177 km matkalla. Veikkauksia kehiin, kumpi meni pienemmällä polttoaineen kulutuksella?
Lähetetty minun SM-G950F laitteesta Tapatalkilla