https://tummennuskalvot.fi/

Rakentamisen laatu eilen - tänään - huomenna?

Quality

Yhdistyksen jäsen
Liittynyt
18.12.2013
Otsikon aihe on vuosien saatossa puhuttanut ja puhuttaa edelleen. Ihmetyksen pääaihe on, miksi samat virheet tehdään vuosikymmenestä toiseen, ja vaikka vahat virheet opittaisiin korjaamaan, tulee tilalle monta uutta. Tarkastus ja valvonta ovat muodollisesti kunnossa, mutta käytännössä niissä on suuria kuntakohtaisia eroja, ja usein tunnutaan keskityttävän siihen, että säännöksiä noudatetaan pilkuntarkasti, eikä siihen, että rakennus olisi sekä hyvän rakentamistavan mukainen ja toimiva että ekologisesti toteutettu.

Uusia materiaaleja ja niihin liittyviä rakennusteknisiä ratkaisuja lanseerataan, mutta usein jää huomiotta, mitä uusia vaatimuksia niihin liittyy.

Ammattilaisissa on hyviä ja huonoja, ja hartiapankkilainen saa tottua mitä moninaisimpiin ohjeisiin, joista on vara valita. Tosin osa ohjeista on kelvottomia, mutta mistäpä tuo vasta rakentamista aloitteleva noviisi voisi erottaa jyvät akanoista.

Syystä voi olettaa, että villi meno rakentamisessa jatkuu ja sutta ja sekundaa syntyy edelleen. Mutta mitkä voisivat olla oikeat keinot siihen, että suunta muuttuisi?
 
Quality sanoi:
Otsikon aihe on vuosien saatossa puhuttanut ja puhuttaa edelleen. Ihmetyksen pääaihe on, miksi samat virheet tehdään vuosikymmenestä toiseen, ja vaikka vahat virheet opittaisiin korjaamaan, tulee tilalle monta uutta. Tarkastus ja valvonta ovat muodollisesti kunnossa, mutta käytännössä niissä on suuria kuntakohtaisia eroja, ja usein tunnutaan keskityttävän siihen, että säännöksiä noudatetaan pilkuntarkasti, eikä siihen, että rakennus olisi sekä hyvän rakentamistavan mukainen ja toimiva että ekologisesti toteutettu.

Uusia materiaaleja ja niihin liittyviä rakennusteknisiä ratkaisuja lanseerataan, mutta usein jää huomiotta, mitä uusia vaatimuksia niihin liittyy.

Ammattilaisissa on hyviä ja huonoja, ja hartiapankkilainen saa tottua mitä moninaisimpiin ohjeisiin, joista on vara valita. Tosin osa ohjeista on kelvottomia, mutta mistäpä tuo vasta rakentamista aloitteleva noviisi voisi erottaa jyvät akanoista.

Syystä voi olettaa, että villi meno rakentamisessa jatkuu ja sutta ja sekundaa syntyy edelleen. Mutta mitkä voisivat olla oikeat keinot siihen, että suunta muuttuisi?

Jos uuden asunnon kokonaishinnasta menisi edes yli puolet itse rakennukseen olisi ehkä enemmän pelivaraa tehdä kunnollista.

https://www.rakennusteollisuus.fi/globalassets/asuminen/2017/rakennusoikeuden-osuus-asunnon-hinnasta-tre-ja-hki-vtt.pdf
 
Rakentamisesta mitään ymmärrä, mutta maallikosta ainakin näyttää hassulta kun näkee rakennuksia, jossa villat paljaana seinissä taivasalla ja vettä sataa kuin aisaa.
Tässä lähistöllä tekivät puusta päiväkotirakennuksen. Ensi töikseen perustuksien teon jälkeen pystyttivät teltan, jonka sisällä alkoivat rakennusta pykäämään pystyyn. Epäilen, ettei ainakaan alkumetreillä vedä homeeseen niin kuin näkyvät kirjoitelleen Jätkäsaaren puukerrostaloista. Rakennusmestareistakin taitaa olla pulaa, kun taisivat jossain vaiheessa lopettaa kouluttamisen. Miksiköhän ja mikä mahtaa olla tilanne nykyisin?
 
Olen vuosia sitten todennut, että minusta rakennuttajat pitäisi sitouttaa vuosikymmeniksi rakentamaansa rakennukseen. Eli rahastoida 20% koko rakennuksen hinnasta vakuudeksi, joka palautettaisiin vasta 30 vuoden päästä rakennuttajalle, jos rakennus on ollut sitä mitä luvattu.

Nythän riskin kantaa yksityiset, kunnat ja kaupungit. Tämä on minusta surullista!
 
-karppa- sanoi:
Olen vuosia sitten todennut, että minusta rakennuttajat pitäisi sitouttaa vuosikymmeniksi rakentamaansa rakennukseen. Eli rahastoida 20% koko rakennuksen hinnasta vakuudeksi, joka palautettaisiin vasta 30 vuoden päästä rakennuttajalle,

Olipa taas loistava idea.
Etkö tosiaan arvaa kuka tuossa olisi maksaja? Yllätys, että ei ainakaan rakennusliike.
Hinnat +25% niin jää varaa laittaa pantti tilille.

 
Petri M sanoi:
Olipa taas loistava idea.
Etkö tosiaan arvaa kuka tuossa olisi maksaja? Yllätys, että ei ainakaan rakennusliike.
Hinnat +25% niin jää varaa laittaa pantti tilille.

Jännä että tuota vakuutta kyllä käytetään. Aika on vain lyhyempi.

Kerro toki parempi idea. Nykyäänhän on useita tapauksia missä pankki tarjoaa rakennuskohteita rakennuttajalta, jotka pitää maksaa etukäteen ennen rakentamista. Rakennuttaja, kun tekee konkurssin tuossa rakennusvaiheessa, niin pankki kyllä karhuaa lainat lainanottajalta ja parhaassa tapauksessa lainanottaja joutuu ottamaan lisälainaa, että talo saadaan valmiiksi.
 
On rakentamisbusiness tavallaan aika kieroutunutta. Isotkin rakennusliikkeet nuukailevat jonkun mitättömän kustannuserän kanssa, vaikka nyt ilmatiivistysteippi. Jos isoon rakennukseen menee vaikka parisataa rullaa teippiä. Valinta teipistä tehdään 5:n euron ja 15 euron rullahintaisen teipin välillä, tottakai halvemman eduksi. Kalliimman voisi asentaa pakkasessa ja halvempaa pakkasessa asennettaessa noita näkyy lepattelevan irtonaisina - ei niitä ikinä korjata, vuotokohta siihen jää. Kalliimmalle taataan käyttöikä +50 vuotta ja halvempi kestää mitä sattuu. Parin tonnin säästön takia aiheutetaan sitten sisäilmaongelmia mitä korjaillaan ajansaatossa sadoilla tuhansilla... :eek:
 
Quality sanoi:
Mutta mitkä voisivat olla oikeat keinot siihen, että suunta muuttuisi?

Olen tarkaisuut se niin, että tälle tontille ei tule muita kuin lain vaatimat ulkopuoleiset asentajat - loppu itse niin peilistä löytyy syyllinen.

Sitten rakennusvalvonta - viime vuonna tehty lisärekennus niin yleisilmäyksen lisäksi rakennustarkastajaa kiinnosti antureiden jatkospituudet(mittasi kengällään) ka kattotuolien riittävä yläjuoksun päälle meno (silmämääräinen havinto)
ja lopputarkastuksessa sähkötarkastus pöytäkirja.

No monimutkaisesta rakenteesta ei olekaan kyse, mutta yhteensä rakennustarkastaja viihtyi paikalla 20min.
 
Rakentamisen laatuun ja toimivuuteen tähtääviä määräyksiä on vähintään riittävästi. Kun seuraa rakentamisen riita-asioita, voi havaita, ettei em. ohjeistusvuorta ole paljoa vilkuiltu.

Lainsäädännössä on parhaillaan käynnissä keskeinen muutos - 1.1.2013 voimaan astuneen Maankäyttö- ja rakennuslain viiden vuoden siirtymäaika päättyi 31.12.2017 - taas on rakennuttajille ja rakentajille opiskelua https://www.rakennuslehti.fi/2017/12/tammikussa-rakennuslupaa-hakevan-on-muutamassa-paivassa-ehdittava-opetella-satoja-muutoksia-maarayksiin/
 
Se täytyy vielä lisätä, että nuo nollaenergiatalot on tulevaisuudessa sellaisia homepommeja. Muovin välissä ei tarvitse olla, kuin hieman vettä, niin rakennus alkaa homehtua. Tähän päälle vielä energiaa säästävä talonomistaja, joka ei ymmärrä, että ilmanvaihtoa pitää osata käyttää ja pitää päällä, niin soppa on valmis.

Parasta huumoria oli EU:n tasolta, että hirsirakentaminen pitäisi kieltää, joka on oikein rakennettuna yksi parhaista rakennuksista sisäilmaltaan, koska se kestää kosteuttua ja pystyy kuivumaan. Toisin kuin nollaenergiatalot.

http://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/201801262200681058_uh.shtml
 
JiiJii71 sanoi:
On rakentamisbusiness tavallaan aika kieroutunutta. Isotkin rakennusliikkeet nuukailevat jonkun mitättömän kustannuserän kanssa, vaikka nyt ilmatiivistysteippi. Jos isoon rakennukseen menee vaikka parisataa rullaa teippiä. Valinta teipistä tehdään 5:n euron ja 15 euron rullahintaisen teipin välillä, tottakai halvemman eduksi. Kalliimman voisi asentaa pakkasessa ja halvempaa pakkasessa asennettaessa noita näkyy lepattelevan irtonaisina - ei niitä ikinä korjata, vuotokohta siihen jää. Kalliimmalle taataan käyttöikä +50 vuotta ja halvempi kestää mitä sattuu. Parin tonnin säästön takia aiheutetaan sitten sisäilmaongelmia mitä korjaillaan ajansaatossa sadoilla tuhansilla... :eek:

Tässähän pätee juuri se, että riittää, kun kestää takuuajan (Tuon 10 vuotta, jos ei ennen sitä ole tehty konkurssi) ja sen jälkeen se on asiakkaan murhe. Sama menttaliteetti on autonvalmistuksessa.

Jos itse rakennuttaisin omakotitalon pitäisi ottaa vuosi vapaata, että olisin itse vieressä valvomassa jotta rakentaminen tehdään oikein. En kyllä uskaltaisi tilata avaimet käteen pakettia. Sen verran tullut luettua noita kauhutarinoita miten juosten kustaan rakentaminen.
 
-karppa- sanoi:
Jännä että tuota vakuutta kyllä käytetään. Aika on vain lyhyempi.

Kerro toki parempi idea. Nykyäänhän on useita tapauksia missä pankki tarjoaa rakennuskohteita rakennuttajalta, jotka pitää maksaa etukäteen ennen rakentamista.

Jännä ettei käytetä enemmän...
Jos kilpailutukseen laitetaan ehto että takuusumma on oltava, hinta on aivan varmasti sen mukainen.
Ajatuksena hieno, ei vaan toimi tosielämässä.

Itse en suostuisi maksamaan asuntoa jota ei ole edes olemassa. Omaa talo tehdessä esim Kastelli jäi pois vaihtoehdoista etupainotteisen maksuaikaulun takia.

Pitäisikö täysin turhan rakennustarkastuksen ja huuhaa vastaavien vastata oman työnsä laadusta?
Käydään, jos edes käydään, työmailla kahvilla eikä rakennus kiinnosta pätkääkään.

Esim oma kakkosasuntoni on lopputarkastettu hyväksytysti vaikka runkokatselmusta ei ole tehty lainkaan.
Autotalli on lopputarkastettu vaikka sitä ei ole tarkastaja nähnytkään.
LVI vastaavamestari ei ole myöskään käynyt kohteessa ikinä, mutta on tarkastuksen kuitenkin suorittanut.

Koko tarkastus ja vastaavien rinki on täyttä rahastusta, harva niistä osuuttaa tekee.

 
Petri M sanoi:
Pitäisikö täysin turhan rakennustarkastuksen ja huuhaa vastaavien vastata oman työnsä laadusta?
Käydään, jos edes käydään, työmailla kahvilla eikä rakennus kiinnosta pätkääkään.

Esim oma kakkosasuntoni on lopputarkastettu hyväksytysti vaikka runkokatselmusta ei ole tehty lainkaan.
Autotalli on lopputarkastettu vaikka sitä ei ole tarkastaja nähnytkään.
LVI vastaavamestari ei ole myöskään käynyt kohteessa ikinä, mutta on tarkastuksen kuitenkin suorittanut.

Koko tarkastus ja vastaavien rinki on täyttä rahastusta, harva niistä osuuttaa tekee.

Tässä olen sinun kanssasi täysin erimieltä! Samoin myös asiantuntijat! Säästäminen rakennusvalvojassa on se viimeinen paikka missä kannattaa säästää ja valitse itse sellainen, joka on ammattilainen ja tekee työnsä mistä maksetaan. Rakennusvalvojan tulee olla rakennuttajan puolella ja puolueeton rakentajan suuntaan.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001714100.html
 
^^Ainakin sähköasennusten käyttöönottotarkastuspöytäkirjan rakennustarkastaja vaatii ja se ei synny kuin oikeasti tekemällä, paikan päällä.
 
Petri M sanoi:
Itse en suostuisi maksamaan asuntoa jota ei ole edes olemassa. Omaa talo tehdessä esim Kastelli jäi pois vaihtoehdoista etupainotteisen maksuaikaulun takia.

Tämä meidän ratkaisumme olikin siinä mielessä loistava, että eka 50% lasku tuli vasta kun kun koko talopaketti jo seisoi perustustensa päällä ja näin pankistakin fyrkka irtosi helposti kun oli jo jotain ihan konkreettista tontilla jota vastaan he sen pystyivät myöntämään. Ja se loput 50% lasku tuli vasta kun oli talossa tarkastukset tehtynä ja mökki asuinkäyttöön hyväksytty, joten siitäkään erästä ei pankilla ollut poikittaista sanaa sanottavana 8)
 
-karppa- sanoi:
Jos itse rakennuttaisin omakotitalon pitäisi ottaa vuosi vapaata, että olisin itse vieressä valvomassa jotta rakentaminen tehdään oikein. En kyllä uskaltaisi tilata avaimet käteen pakettia. Sen verran tullut luettua noita kauhutarinoita miten juosten kustaan rakentaminen.

Jos sekään riittää. Näissä tarinoissa tilattu valvojakaan ei toisinaan ole hommiensa tasalla eikä ryhdy toimenpiteisiin virheiden takia, tai jos yrittääkin niin mitään ei silti tapahdu, joten jos itse maallikkona on valvomassa niin huomauttelu auttaa vielä vähemmän. Sitten tilaillaan molemmin puolin "puolueettomat" tarkastajat katsomaan mitä on tehty pieleen, ja yllättäen talotoimittajan tilaama tarkastaja ei löydä mitään vikaa. On myös pattitilanteita jossa tilaaja ei maksa viimeistä erää ennekuin viat on korjattu, ja toimittaja ei korjaa ennenkuin erä on maksettu (eikä korjaa sittenkään). Käräjilläkin on iso riski saada 50 tonnin kulut niskaansa vaikka kuinka olisi maallikon näkökulmasta selvä laiminlyönti kyseessä, plus lopulta toiset 50 tonnia omaa rahaa vikojen korjaamiseen.

Asiakkaan oikeusturva näissä tuntuu olevan yleisesti heikolla tolalla, kun isot toimittajat pitkine alihankkijoiden ketjuineen kykenevät luistamaan vastuusta päivänselvissäkin asioissa, ja ovat valmiita kyykyttämään asiakasta mielin määrin eivätkä pelkää käräjöidä. Päinvastoin asiakkaan itsensä vastuulla on selvittää mm. ettei toimittaja harrasta pimeää työvoimaa ym. veronkiertoa, ja homma kääntyy äkkiä päälaelleen kun joku alihankkijan pikku rike löytyy.

-karppa- sanoi:
Säästäminen rakennusvalvojassa on se viimeinen paikka missä kannattaa säästää ja valitse itse sellainen, joka on ammattilainen ja tekee työnsä mistä maksetaan. Rakennusvalvojan tulee olla rakennuttajan puolella ja puolueeton rakentajan suuntaan.

Ehdottomasti näin, mutta mistä maallikko voi tietää etukäteen kuka on hyvä valvoja? Niistäkin löytyy monenkarvaista tekijää ja "tekijää" jotka osaavat vakuuttaa tietämättömän maallikon, ja selitellä ummet lammet sen jälkeen kun ongelmia alkaa paljastua.
 
-karppa- sanoi:
Tässä olen sinun kanssasi täysin erimieltä! Samoin myös asiantuntijat! Säästäminen rakennusvalvojassa on se viimeinen paikka missä kannattaa säästää ja valitse itse sellainen, joka on ammattilainen ja tekee työnsä mistä maksetaan.

Minulla on huono mahdollisuus valita kaupungin rakennustarkastajaa.
Pääosin ovat ihan turhaa rahastusta.
Muissa valvojissa ja mestareissa sitten onkin valinnan vapaus.




 
Vaarivanhus sanoi:
^^Ainakin sähköasennusten käyttöönottotarkastuspöytäkirjan rakennustarkastaja vaatii ja se ei synny kuin oikeasti tekemällä, paikan päällä.
Kyllä senkin voi kirjoittaa etätyönä, ei se rakennustarkastaja tiedä onko mittauksia tehty. Omalla kohdalla sähkärit on mittaukset aina tehnyt.
Tosin nykyisin teen pääosin itse omat sähköni ja mittaukset myös.
 
Vaarivanhus sanoi:
^^Ainakin sähköasennusten käyttöönottotarkastuspöytäkirjan rakennustarkastaja vaatii ja se ei synny kuin oikeasti tekemällä, paikan päällä.

Meidän mökin lopputarkastuksessa tuota nimenomaan kysyttiin, samoin iv-laitteiston ilmamäärämittauspöytäkirja katsottiin ja kysyttiin, kuka on tehnyt lvi-työt.

Petri M sanoi:
Pitäisikö täysin turhan rakennustarkastuksen ja huuhaa vastaavien vastata oman työnsä laadusta?
Käydään, jos edes käydään, työmailla kahvilla eikä rakennus kiinnosta pätkääkään.

Esim oma kakkosasuntoni on lopputarkastettu hyväksytysti vaikka runkokatselmusta ei ole tehty lainkaan.
Autotalli on lopputarkastettu vaikka sitä ei ole tarkastaja nähnytkään.
LVI vastaavamestari ei ole myöskään käynyt kohteessa ikinä, mutta on tarkastuksen kuitenkin suorittanut.

Koko tarkastus ja vastaavien rinki on täyttä rahastusta, harva niistä osuuttaa tekee.

Kunnan rakennustarkastustoiminta on kyllä melkoista höttöä ja rahastusta. Vastaavan mestarin / valvojan osalta tilanne on täysin toinen. Kun hänet valitsee rakennuttaja, voi syyttää vain itseään, jos valvoja ei hoida hommiaan. Tiettyä kompromissihakuisuutta noissa kyllä esiintyy, mutta se kuuluu varmaan työn luonteeseen, eli pitää olla silmää ehkäistä konflikteja. Mutta laadunvalvonnan tulee olla jämäkkää ja kattavaa, hinnasta tinkimättä. Siinä rakennuttajan pitää myös tiedostaa, että kymmenen työmaakäyntiä maksaa tuplaten siihen mitä viisi. Myös valvojan ammattitaitoon pitää voida luottaa.
 
tohis sanoi:
Jos sekään riittää. Näissä tarinoissa tilattu valvojakaan ei toisinaan ole hommiensa tasalla eikä ryhdy toimenpiteisiin virheiden takia, tai jos yrittääkin niin mitään ei silti tapahdu, joten jos itse maallikkona on valvomassa niin huomauttelu auttaa vielä vähemmän.

Tämä on totta, mutta maalikkonakin voi saada sananvaltaa kun teettää tuntityönä. Itse ainakaan en voinut valvojaani täysin luottaa, osoittautui olevan enemmän määräysten takia hommassaan.
Pariin asiaan vaan puuttui koko aikana, joista toisenkin minä sanoin hänelle.

Onneksi olin aika kiinnostunut etukäteen oikein rakentamisen periaatteista niin pystyin joissakin tilanteissa puuttumaan asiaan.
Esimerkkinä lattian pintalaattavalun tarpeeksi pitkä kuivausaika. Jos en olisi vaatinut kosteusmittausta varmistukseksi, niin olisi pinnoitettu liian aikaisin. Meinasivat odottaa vain minimiajan katsomatta yhtään olosuhteita. Mittausmies sitten sanoi että on liian märkää, viikko lisää pitää odottaa.

Miksikö maallikkona sitten oli sananvaltaa? Siksi, että teetin tosiaan päätyöt tuntityönä, enkä tarjousurakoina.
En halunnut riitoja enkä "kympin säästöllä tonnin vahinkoja", ja varmempaa myös mukana olleille pikkufirmoillekin.
 
tohis sanoi:
...Ehdottomasti näin, mutta mistä maallikko voi tietää etukäteen kuka on hyvä valvoja?..
Valvojafirman koko ja muhkea laskutus on valvojien vertailussa hyvä lähtökohta ;D Onhan tuo vaikea kysymys - kirjallinen valvontasopimus, valvojan vastuuvakuutuksen tarkistaminen maksukyvyttömyyden varalle ym. ovat maallikon keinovalikoimissa. Valvojan vastuu on rakennushankkeessa keskeinen - kunhan vain valvontapuutteista oikeuden määräämien korvausten maksaminen on varmistettu https://www.rakennuslehti.fi/2017/02/35000-euron-valvoja-joutuu-maksamaan-miljoona-euroa/
 
tohis sanoi:
Jos sekään riittää. Näissä tarinoissa tilattu valvojakaan ei toisinaan ole hommiensa tasalla eikä ryhdy toimenpiteisiin virheiden takia, tai jos yrittääkin niin mitään ei silti tapahdu, joten jos itse maallikkona on valvomassa niin huomauttelu auttaa vielä vähemmän. Sitten tilaillaan molemmin puolin "puolueettomat" tarkastajat katsomaan mitä on tehty pieleen, ja yllättäen talotoimittajan tilaama tarkastaja ei löydä mitään vikaa. On myös pattitilanteita jossa tilaaja ei maksa viimeistä erää ennekuin viat on korjattu, ja toimittaja ei korjaa ennenkuin erä on maksettu (eikä korjaa sittenkään). Käräjilläkin on iso riski saada 50 tonnin kulut niskaansa vaikka kuinka olisi maallikon näkökulmasta selvä laiminlyönti kyseessä, plus lopulta toiset 50 tonnia omaa rahaa vikojen korjaamiseen.

Asiakkaan oikeusturva näissä tuntuu olevan yleisesti heikolla tolalla, kun isot toimittajat pitkine alihankkijoiden ketjuineen kykenevät luistamaan vastuusta päivänselvissäkin asioissa, ja ovat valmiita kyykyttämään asiakasta mielin määrin eivätkä pelkää käräjöidä. Päinvastoin asiakkaan itsensä vastuulla on selvittää mm. ettei toimittaja harrasta pimeää työvoimaa ym. veronkiertoa, ja homma kääntyy äkkiä päälaelleen kun joku alihankkijan pikku rike löytyy.

Ehdottomasti näin, mutta mistä maallikko voi tietää etukäteen kuka on hyvä valvoja? Niistäkin löytyy monenkarvaista tekijää ja "tekijää" jotka osaavat vakuuttaa tietämättömän maallikon, ja selitellä ummet lammet sen jälkeen kun ongelmia alkaa paljastua.

Olet oikeassa ja tässä pari huolestuttavaa esimerkkiä. Onneksi media tuo näitä esille:
https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005497365.html

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005487382.html
 
Classic sanoi:
Valvojafirman koko ja muhkea laskutus on valvojien vertailussa hyvä lähtökohta ;D Onhan tuo vaikea kysymys - kirjallinen valvontasopimus, valvojan vastuuvakuutuksen tarkistaminen maksukyvyttömyyden varalle ym. ovat maallikon keinovalikoimissa. Valvojan vastuu on rakennushankkeessa keskeinen - kunhan vain valvontapuutteista oikeuden määräämien korvausten maksaminen on varmistettu https://www.rakennuslehti.fi/2017/02/35000-euron-valvoja-joutuu-maksamaan-miljoona-euroa/

No tämäkään ei kerro mitään. Meillä oli putkirempassa valvojana joku Pöyry-niminen firma, hieman googlelttamalla selviää, että ei aivan pikkufirma kyseessä. Kuitenkin valvonta oli samaa tasoa kuin olisi ottanut ensimmäisen kadulta vastaantulevan ihmisen ja pistänyt valvojaksi. Täyttä sontaa. Nämä "ulkopuoliset" konsultit ovat niin hyvää pataa kaikkien isojen rakennuttajien kanssa, että valvontaa tosiaan tapahtuu vain paperilla. Jo ideana täysin kuollut, että rakennuttajat valvovat toisiaan, ihan pukki kaalimaan vartijana -meininkiä.
 
Arcca sanoi:
Miksikö maallikkona sitten oli sananvaltaa? Siksi, että teetin tosiaan päätyöt tuntityönä, enkä tarjousurakoina.
En halunnut riitoja enkä "kympin säästöllä tonnin vahinkoja", ja varmempaa myös mukana olleille pikkufirmoillekin.

Meillä mökkiprojekti meni niin, että hirsitalofirma toimitti pystytyksen säältä suojaan -asennuksin kokonaispakettina. Siinä laatupoikkeamat eivät ole kovin todennäköisiä, mutta sääsuojauksiin piti kiinnittää huomiota. Perustuksen valut teetettiin kokonaisurakkana kohtuullisin tuloksin, mutta kaikki muut osakokonaisuudet tuntityönä. Kaikkiaan työmaalla oli seitsemän eri alojen osaurakoitsijaa, jotka hoitivat hommansa kohtuuhyvin. Olin itse paikan päällä jokaisessa työvaiheessa, tosin ammattitaidottomana maallikkona :-\. Pätevä, tuttu valvoja osallistui eri työvaiheisiin kohtuullisesti. Siinä mielessä tuttu mies oli hyvä, että häneltä saattoi milloin vain kysyä ohjeita. Oma poikani, joka hänkin on selvästi minua osaavampi, osallistui aikataulujensa puitteissa.

Lopputuloksena on kokonaisuus, jonka onnistuminen on paljolti kiinni omasta panoksesta. Oma käden jälki näkyy, eikä kaikissa kohdissa aivan virheettömänä :-[.
 
Wekotin sanoi:
...Kuitenkin valvonta oli samaa tasoa kuin olisi ottanut ensimmäisen kadulta vastaantulevan ihmisen ja pistänyt valvojaksi. Täyttä sontaa...
Oikea lähtökohta kuitenkin ottaa valvojaksi firma, joka kykenee huolehtimaan vastuistaan. Valvojan kanssa sovittu työlaajuus, urakoitsijan valinta ym. tekijät ovat sitten menneet pieleen, jos urakka on epäonnistunut...