https://www.popvakuutus.fi/asiakaspalvelu/yhteistyokumppaneiden-edut?utm_source=autostadium&utm_medium=banner&utm_campaign=autovakuutus_autostadium_jatkuva&utm_content=autovakuutus_0418

Venesähköt

Mika_M

Hallitusjäsen
Liittynyt
27.3.2014
Otetaas ihan uusi avaus, josko muillakin olisi samoista aiheista jutusteltavaa. Itselläni yksi kysymys tähän heti kärkeen. Aloin uudistaa veneen alkuperäistä sulakepaneelia, kun alkavat olla vähän happamia ja pari jo temppuilikin. En tiedä onko pelkkä ikä tehnyt tehtävänsä vai pääsikö sinnekin ripsaus sammutusjauhetta kun sen läheisyydessä jouduttiin joitain aikoja sitten suhauttamaan jauhesammuttimella ja se jauhehan tekee melko höpsöä sähkölaitteille.

Kaikki sulakkeet laitan uusiksi ja johdoista niin paljon poikki että löytyy tervettä kuparia ja uudet liittimet päähän. Mutta se kysymys, miten kannattaisi toteuttaa ketjutus sulakkeiden syöttöpuolelle? Pääkytkimillä veneen perässä on 2x25A sulakkeet joilta molemmilta tulee 6 neliön kaapelit näille sulakkeille. Sulakkeilla yhdistys on toteutettu vetämällä tuollainen jäykkä kupari läpi sulakkeiden liittimien ja juottamalla kiinni. Kaikki sulakkeet kiinni samassa langassa, johon on tuotu molemmat syöttökaapelit.

Jos teen samanlaisen näihin uusiinkin, niin saakohan tuollaisen juotoksen järkevästi tehtyä ihan normikolvilla, riittääkö lämpö? Vai olisiko joku muu systeemi tehokkaampi? Mallailin jo sitäkin, että lenkitän sulakkeesta toiseen ihan vaan kaapelilla ja abikoilla, mutta se vie lopulta aika paljon tilaa tuossa takana eikä sitä tilaa liikoja ole. Kokemuksia, mielipiteitä?
 

Liitteet

  • IMG_20190705_180625.jpg
    IMG_20190705_180625.jpg
    47,7 KB · Katsottu: 508
Pitäisi määritellä normikolvi ;)

Tavallisia sähkökolveja löytyy 7 watin tehoisesta varmaan 300 wattiin asti. Noilla isomman pään vehkeillä juottaminen onnistuu hyvinkin. Arvioisin, että noin 100 wattisella kunnossa olevalla kolvilla homma hoituu.

Kannattaa valita osat siten, että käytetyt liittimet ovat samaa metallia sekä sulakepesässä että siihen tulevassa johdossa. Muuten saattaa kemiallinen sähköpari rikkoa paikat nopeastikin. Oman trailerin takavalot menivät kerralla, kun valaisimessa oli liitin sinkittyä peltiä ja liittimet fosforipronssia.
 
Joo, meinasin että käyn katsomassa sen kolvin tehon ja laitan sen vielä viestiin, mutta sehän unohtui sitten. No nyt kävin katsomassa ja vaatimaton 45W kolvi tuo vaan on.  :(
 
Käy ostamassa 100 W pikakolvi. Se on perusvarustus autosähköjen piuhapaksuuksille. Hinnat alkaen 20 €.
 
Mika_M harkitse myös kokonaan uutta kytkin/sulake paneelia, jos vaan sopivan kokoinen löytyy, kuvan perusteella tuossa on vähän ”virittelyn” makua.
 
Millä tavalla virittelyn makua? Se on siis oheisen kuvan näköinen paneeli johon ostin jo uudet automaattisulakkeet. Meinasin kyllä jatkaa sen käyttöä, kun kaikki sähköosat vaihtuu uusiin niin luulisi sen pelittävän taas pitkään. Vanhaa jää tuo muovilevy, jossa sulakkeet ovat kiinni.
 

Liitteet

  • IMG_20190705_201547.jpg
    IMG_20190705_201547.jpg
    38,6 KB · Katsottu: 313
Virittelystä puheenollen, laitetaan kevennyksenä kuva veneen toisen osaomistajan tekemistä asennuksista jotka myös tänään korjasin... Sokeripala meriolosuhteisiin on melko umpisurkea valinta.  :(

Olen joskus ohjeistanut, että tee kunnolla tai älä tee ollenkaan mutta ei se oikein tunnu toimivan. Minä nuo kuitenkin joudun sitten korjaamaan, kun en halua veneillä aluksella jonka sähkölaitteiden toiminta on arpapeliä.
 

Liitteet

  • IMG_20190706_134807.jpg
    IMG_20190706_134807.jpg
    50,6 KB · Katsottu: 367
Varmaan veneessä on sähkölaitteiden toimivuus on vielä tärkeämpää kuin maan pinnalla kulkiessa.

Noista johtimien liitoksista. Aikoinaan omistin ja ajelin moottoripyörällä, jossa johtimien liitokset - virtalukkoon, laturiin, jännitteensäätimeen yms. - oli jo alunperin tehtaalla tehty ruuvien alle, kytkentäriman eli "sokeripalan" tapaan. Monisäikeisten johtimien päät oli tinattu, jotta kaikki yksittäiset johtimen säikeet olisivat nipussa ja puristuisivat kunnolla ruuvien alle.
Vaan sepä oli kehno menetelmä. Kuten "mopomiehet" lienee havainneet, varsinkin yksisylinterisellä kaksitahtimoottorilla varustettu moottoripyörähän tärisee kauttaaltaan melko lailla. Tärinän seurauksena johtimia katkeili säännöllisin väliajoin sieltä täältä. Milloin loppui lataus, milloin sammui valot tai pahimmillaan meno pysähtyi tyystin. Monisäikeisen johtimen pään tinaaminen jäykistää johtimen pään ja johdin meni poikki siitä kohtaa, missä tinattu osa muuttuu monisäikeiseksi.

Korjaustoimenpiteenä tein koko johtosarjan uusiksi. Monisäikeisillä johtimilla, joiden päihin puristin pääteholkit juuri siihen tarkoitukseen tehdyillä pihdeillä. Sen jälkeen ei enää johtimia katkeillut, vaikka olivatkin edelleenkin kiinnitetty ruuvien alle. Eihän alkuperäistä "kalusteiden" liitostapaa miksikään voinut muuttaa.
 
Vaarilla osuva tosielämän esimerkki siitä, miksi en itse koskaan liitä johtimia juottamalla, jos ollaan ajoneuvojen kanssa tekemisissä.  :) Riippumatta siitä, mennäänkö maalla vai vedessä, niin puristusliitoksiin olen luottanut. Toistaiseksi ovat tekemäni liitokset toimineet. Näitä muiden tekemiä on kyllä saanut korjailla.  :rolleyes:

Eilen havaitsin veneen parissa sellaisenkin mielenkiintoisen ilmiön, että kytkiessäni veneen takana tapahtuvia asioita esittelevän kameran päälle, alkoi sumutorvi soida. Ei yhtäjaksoisesti, vaan voimistuva ääni joka katkesi ennen täyttä tehoa ja alkoi alusta. Aina katkeamisen kohdalla räpsähti myös kameran näyttö.

Ensimmäinen arvaukseni oli, että kamera maadoittuu jostain syystä torven kautta ja oikeaanhan se osui... Kameran näytön oli kytkenyt sama asentaja joka aiemman kuvan liitoksetkin teki. Maadoitus oli kytketty katkaisinpaneelin taakse sumutorvelle lähtevään johtimeen, joka oli väriltään ruskea. Kuitenkin kyseessä on kytkimeltä lähtevä +12VDC eikä maadoitus. Itseasiassa koko aluksessa ei ole yhtäkään ruskeaa maadoitusjohdinta, vaan kaikki ovat mustia. Mysteeriksi jäi, miksi viritys oli toiminut jo jonkin aikaa ja alkoi vasta nyt oireilemaan. Jostain syystä torven läpi kulki aiemmin niin pieni virta, ettei se pitänyt mitään ääntä.  ???
 
Vaarin huomio taitaa liittyä tinan tartuttamiseen kupariin. Happo väistyy tinan tartunnan alta ja kerääntyy siihen säikeiden alkukohtaan. Tämä on OK, jos vettä ei ole saatavilla. Mutta kulkuneuvoissa on tullut vastaan piuhoja, joissa kupari on hapettunut yli 10 cm päässäkin kuoren alta. Vaseliini estää hyvin veden nousun johtimiin.
 
Epäilen, en tiedä, että näissä venehommissakin toimisi monisäikeinen tinattu johdin. Siis tinapäällysteiset kuparisäikeet.

Tämä johdintyyppi on vaatimuksena esimerkiksi monessa puunjalostusyrityksessä johtuen ilmassa leijuvista syövyttävistä ainesosista. Kupari häviää noissa olosuhteissa nopeasti.
 
^ Varmasti toimisi tuo tinapäällystetty kupari, osassa laitteista sellaista onkin käytetty virransyöttöön.

Toisaalta, omien kokemusteni mukaan ihan tavallinenkin kaapeli toimii ihan hyvin, kun vaan liitokset tekee huolella ja suojaa liimakutistesukalla. Avoimeksi jääviin liitinterminaaleihin olen vielä ottanut tavaksi suihkauttaa tätä: https://m.motonet.fi/fi/tuote/606063/CRC-HD-Vaseline-PRO-Vaseliinispray-200-ml

Ei siitä ainakaan haittaa ole ollut, ehkä jotain hyötyä jopa?
 
Taky sanoi:
Joskus muistelen varoitetun vaseliinistä sähköliitoksissa - tulipalovaara, liekkö tuo aines paloherkkääkin?

Taitaa nimitys vähän hämätä, ei tuo ole sitä vaseliinia jota vaikkapa kaivinkoneen puomin tappeihin laitetaan liukasteeksi. Ainakin toivoisin sen olevan sopivaa sähköliitoksiin, kun se on nimenomaan siihen valmistettu ja siihen tarkoitukseen markkinoitu.  :)
 
Juu, kyllä veneen sähköihin kannatttaa kiinnittää huomiota. Laitan vielä tähän oman kokemuksen tämän kevään Ahvenanmaan kalareissulta:

Veneen sähköt toimivat 9 päivää moitteetta, kunnes viimeisenä päivänä iski kerrasta mystinen sähkövika päälle. Se alkoi kun nostimme yhden kalan yhteydessä sähkötakiloita, jolloin ne alkoivat piipittää virran vähyyttä. Mitään aikaisempaa oiretta ei ollut, vaan luotaimen näytöllä jännitteen olivat tasaista 13,9 - 14 V. Samalla molemmat näytöt alkoivat vapisemaan ja väreilemään ja ne boottasivat itseään loopissa. Autopilotti lakkasi myös toimimasta hetkeksi ja sitten kun sen sai uudelleen käyntiin niin sen antoi keulan seilata 30 astetta molempiin suuntiin. Johtuneeko GPS signaalin menetyksestä plotterilta? Tilanne oli aika hämmentävä, mutta onneksi oli hyvä keli ja näkyväisyyttä riitti. Ei saatu oikein selvyyttä vian aiheuttajasta vaikka koitettiin sulkea sulakkeita muilta laitteilta. Sen verran parannusta tilanteeseen saatiin että saatiin plotteri ja luotain kestämään päällä, mutta heti kun laittoi autopilotin (Garmin GHP 10) päälle alkoivat näytöt väreilemään ja boottaamaan. Se mikä teki tilanteesta varsin mielenkiintoisen oli se että jännitteet luotaimella olivat pudonneet 12-12,2 V. En nyt väitä olevani sähkötietäjä, mutta minulla on käsitys että jos 2 V hukataan jonnekin, niin siellä jossain saattaa syntyä lämpöä ja on ilmeinen tulipalon vaara.

Rannassa sitten irrotimme molempien akkujen kengät ja mittasimme niiden napajännitteet, jotka olivat 13 V eli täydet akut. Oma käsitys asiasta on että josain on pieni oikosulku, joka ei vielä jaksanut laukaista sulaketta, mutta missä...?

Sillähän siitä selvisi, kun veteli osan johdoista uusiksi ja rakensin uuden keskuksen kun pääkeskus on niin täyteen ahdettu. Ennen kaikkea tuossa vikatilanteessa olisi kaivannut että automaatti vipusulakkeet olisivat olleet merkitty, mitä minkäkin takana on, niin olisi voinut pudotella kaikki laitteet alas ja yksitellen nostaa niitä ylös. No, nyt on ja voi vaikka pudottaa apukeskukset alas pääkeskukselta.

Täytyy kyllä todeta että onneksi vian iskiessä oli hyvä keli, eikä sumu kuten kolman päivän ajan alkureissusta. Silmillä jo näki missä suunnassa mantereella on "sisäänmenoaukko" ja venereitti. Tällaista sisämaan ihmistä se jaksaa aina vaan yhä uudelleen hämmästyttää, miten voi samaan ainaan olla hernerokkasumu ja tuulla 6 m/s :rolleyes:
 
Aloitusviestin kysymykseen palatakseni, tein lopulta asennuksen syöttöjohtimia haaroittamalla (puristusliitos liimasukalla suojattuna), niin että jokaiselle sulakkeelle menee oma pätkä syöttöjohdinta jonka päässä latta-abiko. Lisäksi laitoin viereen erillisen sulakerasian jälkiasennuksia syöttämään, kun aiemmin tuolla huoltoluukun takana oli sulakkeita johtojen välissä. Toimivathan nekin, mutta tympeää arpoa vikatilanteissa missä se palanut sulake mahdollisesti on. Varasulakkeita olisi myös tarvittu vähän joka sorttia, isoa lattaa, pientä lattaa, lasiputkia ainakin kahta eri mittaa...

Nyt ovat kootusti kaikki esillä ja varasulakkeita ei tarvita kuin yhtä tyyppiä ja kahta eri kokoa. Tuossa on nyt sisätilan led-valojen himmentimen syöttö, Garminin plotteri, NMEA2000, tutka, Northstarin plotteri ja viimeisessä USB-laturit + peruutuskamera. Jos joskus vielä hankin VHF/AIS-purkin niin yhdistän nuo ledivalot samaan usbilaturin kanssa (ovat kaikki ei-kriittisiä ja virtapihejä laitteita, joutavat samankin sulakkeen alle) niin vapautuu syöttö radiollekin.
 

Liitteet

  • IMG_20190725_193802.jpg
    IMG_20190725_193802.jpg
    48,2 KB · Katsottu: 347
Se jäi mainitsematta, että eipä ollut kuviosahaa hienovaraisempaa laitetta reiän tekemiseen, enkä tajunnut ettei tuossa sulakerasiassa ole milliä enempää kaulusta peittämään reunoja. Näkyy jäljessä.  :( Onneksi tuota ei kuljettajan jalkatilassa kovin paljoa kukaan katsele, tai jos katselee niin oletettavasti huomio on jossakin teknisessä ongelmassa taikka promillet niin kovat, ettei tuo vaivaa.

Veistämön alkuperäisiä ratkaisujakin ihmettelin tuossa samalla (ei ole ensimmäinen kerta...) kun totesin, että saman sulakkeen taakse oli laitettu karttaplotteri ja radio. Minusta on aika typerä ratkaisu tuollainen, joka radion mahdollisesti hajotessa pimentää samassa rysäyksessä myös plotterin. Toinen on tärkeä laite ja toinen ei kovinkaan.  ???
 
Riippuu vähän kohteesta mitä ollaan tekemässä? Perinteinen latta-abiko pelaa kyllä kuivassa sisätilassa. Ulkotilassakin, jos vetää päälle asiallisen liimakutistesukan.

Mutta jos liitos on kosteudelle alttiina JA sitä täytyy availla välillä (esim jokin irrotettava laite) niin abiko ei ole oikea valinta, vaan nimenomaan joku tuollainen vesitiivis liitin.