https://tummennuskalvot.fi/

Sauna

ePa

Yhdistyksen jäsen
Liittynyt
22.12.2013
Lueskelin tuossa lomien aikana jotakin rakentamisaiheista lehteä, jossa ohjeistettiin kuinka sauna pitäisi rakentaa ja mielestäni siinä oli ohjeistettu se väärin. Mutta asiahan ei ole niin yksiselitteinen ja pohdinkin, että millainen on ns oikea sauna ja miten se pitäisi tehdä. Tällä tarkoitan siis kuin kylmää/lämmintä ilmaa hallitaan löylyhuoneessa. Jokainen väittää omaa saunaansa parhaaksi siitä ei pääse mihinkään, mutta löytyykö hyville saunoille ns yhteistä tekijää? Wanhan liiton saunan rakentajat alkavat olla jo paremmissa löylyissä ja tietotaito häviää kokoajan ja nykyajan rakennuksissa neliöt käytetään niin tehokkaasti hyväksi, että onnistuneelle saunanrakennukselle ei juuri anneta mahdollisuuksia. Jonkinnäköisenä tapana/ohjeena ilmeisesti on, että kiukaan vierestä ilma sisään, vastakkaisesta ylänurkasta ilma pois ja alalaude kivien tasolle.

Eli:

Sähkö vai puukiuas?
Mistä kohta raitisilma tuodaan löylyhuoneeseen ?
Millä korkeudella?
Missä on poistoilmaventtiili?
Onko oven alla rako vai ei?
Lauteiden korkeus?
Kiukaan koko?
Kivimäärä?

Löydetäänkö tällä palstalla ultimaattumisaunanrakennusohjeet joilla jokainen onnistuu? :D
 
ePa sanoi:
Jonkinnäköisenä tapana/ohjeena ilmeisesti on, että kiukaan vierestä ilma sisään, vastakkaisesta ylänurkasta ilma pois ja alalaude kivien tasolle.

Tämä onkin se useimpien sähkösaunojen perisynti. Poistoilmaa ei pitäisi imeä katosta, vaan lauteiden alapuolelta.

Meidän vanhassa kämpässä oli tällainen perisyntinen sauna, mutta ongelmaa pystyi hiukan helpottamaan melko yksinkertaisella ratkaisulla. Ennen saunaan menoa käännetään koneellista ilmanvaihtoa kovemmalle ja saunan poistoilmaventtiili suljetaan kokonaan. Varmistetaan, että pesuhuoneen ovi (pesuhuoneen ja asunnon välinen ovi) on varmasti kiinni, kuten myös ikkunatkin. Jos ollaan yksin saunomassa ja halutaan hifistellä, niin saunomisen ajaksi vielä pyyhe oven alareunaan.

Nyt saunan poistoilma imetään pesuhuoneen puolelle saunan oven avoimesta alareunasta. Ainakin meidän vanhassa saunassa tämä hätäratkaisu paransi löylyjä merkittävästi. On vain tärkeätä kääntää ilmanvaihtoon lisää boforia, jotta pesuhuoneessa on riittävästi imua.

(Saunan poistoventtiili avataaan luonnollisesti saunomisen jälkeen.)

EDIT: Tässä tilanteessa saunassa oleva tuloilmaventtiili on tietysti aivan normaalisti auki koko ajan.
 
Samoja asioita pohdiskelin itse vuosituhannen vaihteen tienoilla, kun mökin ja sen tärkeimmän osan l. saunan rakentaminen oli ajankohtaista. Tieto oli jos jonkinklaista ja laidasta laitaan.

Päädyin kuitenkin ratkaisuun, johon olen ollut erittäin tyytyväinen. Löylyt ovat loistavat, happea riittää ja sauna kuivaa käytön jälkeen nopeasti.

Sähkö vai puukiuas? Puu
Mistä kohta raitisilma tuodaan löylyhuoneeseen ? Kiukaan takaa / alta 10 cm tuloputki joka on etupäässä palamiseen tarvittavaa ilmaa varten
Millä korkeudella?Missä on poistoilmaventtiili? Mahdollisimman korkealla katon rajassa vastakkaisella kulmalla kuikaaseen nähden. Läpimitta 12,5 cm
Onko oven alla rako vai ei? Nykyään on, kun ovi vaihtui. Aluksi ei. Ei vaikuta toimintaan kuin positiivisesti.
Lauteiden korkeus? En ole mitannut. Jalat kiukaan yläreunan tasalla.
Kiukaan koko?Kivimäärä? Riittävä. Minulla on Harvian etuvesisäiliöllinen kiuas ja savuhormi lähtee ylöspäin, jossa on Harvian kivihkehikko. Kiviä on yhteensä neljä laatikollista.
 
Tämä on tosiaan ikuisuusaihe ja tuosta ilmanvaihdosta lienee niin monta mielipidettä kuin on mielipiteen antajaakin :)

Riippuu aika paljon siitä millainen ilmanvaihto saunassa on, onko painovoimainen vai koneellinen. Sekin ehkä vähän millainen "layout" on saunassa, kiukaan, lauteiden ja oven sijoitus.

Itse remppasin edellisen paritaloasuntomme saunan kokonaan v.2005 ja jonkin verran tutustuin aiheeseen kun kyseessä oli koneellinen ilmanvaihto. Saunan layout oli sellainen että ovi oli ihan vasemmassa reunassa ja oven oikealla puolella oli sähkökiuas ja lauteet ovea vastapäätä.

Siihen aikaan ainakin oli yleisin tapa ja suositus, että tuloilma on kiukaan kohdalla katossa, tai seinällä kiukaan yläpuolella (muistaakseni 50-100cm korkeudella).
Poistoilma saunomisen aikana poistuisi saunan oven alta pesuhuoneeseen tai mieluummin ehkä lauteiden takaa lattian rajasta.
Tällöin saunan katossa oleva poistoventtiili on tällöin kiinni. Se avataan saunomisen loputtua saunan kuivattamiseksi.

Tuloilma tuli tuossa vanhassa asunnossamme lauteiden takaa seinästä, ovea vastapäätä, muistaakseni 20-30cm korkeudella lattiasta, mikä on ihan peestä. Poistoilmaa varten oli lauteiden yläpuolella katossa poistoventtiili ja osa tietenkin poistui löylyhuoneen oven alta pesuhuoneeseen.

Tuo väärässä paikassa oleva tuloilmaventtiili aiheutti sen, että jalkoja paleli. Toinen ongelma oli että ei siellä kovin kauaa jaksanut istua kun happi tuntui loppuvan. Remontissa korjasin ilmanvaihtoa siten että vedin tuloilman kiukaan yläpuolelle kattoon. Poistoilmaan en tehnyt muutoksia.

Lopputulokset ei olleet kuitenkaan niin hyvät kuin odotin. Jalkojen paleleminen kyllä loppui kun ei puhaltanut enää alhaalta jalkoihin raitista ilmaa. Sen sijaan en huomannut dramaattisia muutoksia tuossa toisessa ongelmassa, eli että happi olisi riittänyt juuri sen pidempään. Aluksi kokeiltiin tuota että pidetään se kattoräppänä kiinni ja poistoilma poistuu tai yrittää poistua pesuhuoneen puolelle oven alta, siis lauteiden etupuolelta. Se ei oikein toiminut vaan oli käytännössä pakko pitää kattoräppänääkin auki hiukan että ilma vaihtui kunnolla.
Olisi ehkä pitänyt se poistoilmaputkikin vielä haaroittaa sieltä katosta niin, että se olisi vetänyt poistoilman lauteiden takaa läheltä lattiaa. Tuo olisi ollut kohtuuullisen helposti tehtävissä silloin.
Saunomisen ajaksi kyllä aina laitettiin ilmanvaihtokoje suuremmalle.

Samassa yhteydessä levensin ylälaudetta noin 10cm jotta saa nostettua jalatkin lauteelle, alalaude pysyi samanlevyisenä, mutta sitä asemoitiin hiukan ylälauteen alle jotta ei tule ongelmia että olisi liian lähellä kiuasta. Alalaude kiukaan yläreunan tasolla suunnilleen jotta jalkoja ei palele. Ylälaude 40cm korkeammalla ja ylälauteesta kattoon sen verran että mahtuu istumaan (muistaakseni jotain 100-120cm). Turhaa, ylimääräistä  ilmatilaa siellä ei kannata olla.

Olisikin nykyisen asunnonkin saunan remppa jossain vaiheessa edessä, lähinnä panelointi ja lauteet. Samassa voisi ihmetellä voisiko ilmanvaihdolle tehdä jotain, koska ei tämä nykyinenkään parhaasta päästä ole.
 
Eli... 10 vuotta vanhaa speksiä, mutta toimii edelleenkin...

Sähkö vai puukiuas? Ehdottomasti puu! (Sähköp***allekin on varaus, mutta ikinä ei tule tarvitsemaan)
Mistä kohta raitisilma tuodaan löylyhuoneeseen ? Raitisilma tulee kiukaan etupuolelta
Millä korkeudella? Laipiossa, rakennusteknisistä syistä
Missä on poistoilmaventtiili? niitä on kaksi, suljettava laipiossa lauteiden yläpuolella. Kiinteäsäätöinen lauteiden alla.
Onko oven alla rako vai ei? rako oven alapuolella n. 15 cm...
Lauteiden korkeus? jalkalaude noin kiukaan yläreunan tasalla, ylälaude +40 cm
Kiukaan koko? Harvia 20
Kivimäärä? n. 50kg
 
Täällä on sähkökiuas. Helo Hetivalmis. Ollaan todella tyytyväisiä. Sopii mainiosti kun tulee tuota liikuntaa harrasteltua, ja kellonaika on milloin mitäkin. Samaten päivällä muksun lumileikkien perään on kiva saunoa. Tai yövuoron jälkeen aamulla jne. Kaikki nämä tuli tuon hetivalmiin myötä. Mutta se siitä..

Järjestin saunaan toisen poistoilman lauteiden alle takaseinään. Siinä on läppä joka avataan kun aletaan saunomaan. Lauteilla pieni kapula josta nostamalla avautuu. Katossa oleva poisto laitetaan kiinni kun kiuas avataan. Ja pidetään kiinni kunnes saunaa taas kuivatetaan.
Tuo alapuolinen poisto tuli kun lueskelin juttua saunan ilmanvaihdosta ja löylyistä vs ilmanvaihto.
Korvausilma tulee 80-luvun tyyliin kiukaan vierestä lattiasta.

Suosittelen Hetivalmista tai vastaavaa, jos sähkösaunaa harkitsee.
 
Meillä on kotona nyt käytössä puukiuas. Kun talo tehtiin, löylyhuoneessa oli sekä sähkö- että puukiuas. Sähkökiuas alkoi vaikuttaa muutaman käyttökerran jälkeen niin nuhaiselta, että purin sen pois.

Raitisilma kiukaalle tulee vapaakierrolla d=110 mm putkesta lattiasta ihan kiukaan vierestä. Toinen tulo on koneellisen IV:n takana n. keskellä saunan kattoa.
Poistoja on kaksi, eli toinen alhaalla takaseinällä ja toinen katossa. Katossa oleva on sellainen "nuppiohjattava", eli sen saa nupista vetämällä auki tai kiinni. Periaatteessa kai normaalisti melkein kiinni ja saunomisen jälkeen kokonaan auki.

Lisäksi saunan ja pesuhuoneen välisen lasioven alla on rako, ehkäpä n. 20 -25 mm.

Ylälauteen yläpinta on n. 110 cm katosta alaspäin ja alempi laude n. 43-45 cm ylälaudetta alempana. Tavoitteena oli se, että alalaude ei jäisi liian alas, jolloin jaloilla olisi kylmä. Ylälauteen syvyys on n. 750 mm, eli siinä kyllä mahtuu olemaan.

Hyvää: tilaa on ja lämmintä piisaa.
Huonoa: happea/ilmaa saisi olla enemmänkin. Puukiuas on melkoinen ilmasyöppö ainakin täydellä pesällä poltettaessa (yleensä ei ole tarkoitus noin tehdä löylyttelyn aikana). Kiukaan ilmatulo olisi saanut olla isompi, esim. se d=160 mm, joka piirustuksissa aluksi oli. Koneellinen tulo joko ei riitä tai saisi olla suoraan kiukaan päällä? Niin tai näin, ilmaa saisi olla enemmän. Olen kokeeksi avannut katossa olevaa poistoventtiiliä jonkin verran, mikä parantaakin tilannetta. Edellytyksenä tosin se, että lisää raitisilmaa järjestetään esim. avaamalla pesuhuoneen ikkuna raolleen. Haittapuolena mahdollisesti se, että ph:sta tuleva ilma ei ole täysin raikasta (suihku, yms.)

Mökillä minulla on iso sauna, puukiuas, jolle raitisilmatulo kuten kotonakin. Koneellista ilmanvaihtoa ei ole, vaan ylhäällä seinällä lauteiden takana on d=110 mm venttiili. Tuo venttiili vaikuttaa hirmuisesti ilman laatuun ja pidän sitä normaalisti auki n., 2 cm raon verran. Venttiili saa aikaan sen, että kuuma/hikinen ilma menee pihalle ja raitista ilmaa tulee alhaalta lisää. Toisin kuin saattaisi luulla, varpaat eivät palele, kiuas sen verran tehokas.
 
ePa sanoi:
Sähkö vai puukiuas?
Mistä kohta raitisilma tuodaan löylyhuoneeseen ?
Millä korkeudella?

Tuo tuloilman paikka riippuu kiuastyypistä.
Puukiukaalle se tuloilma on palamista avustamaan parempi tuoda alas sinne missä palamisilmaa tarvitaan.
Sähkösaunalla se voi olla katossa kiukaan kanssa samalla seinällä.


Oma kokoonpano, sauna pitkulainen, ovi keskellä kapeaa seinää ja kiuas keskellä peräseinää, lauteet molemmin puolin pitkillä sivuilla, koko lauteiden väli nostettu jalkatasoksi

Sähkö vai puukiuas? sähkö (aina valmis)
Mistä kohta raitisilma tuodaan löylyhuoneeseen ? Kiukaan viereisestä nurkasta
Millä korkeudella? Katossa
Missä on poistoilmaventtiili?Tuloilmaa vastakkaisessa nurkassa, seinässä n. 1m korkeudella, katossa on tehostetun kuivatuksen venttiili, joka avataan saunomisen jälkeen hetkeksi, jotta kuivaa nopeammin.
Onko oven alla rako vai ei? on
Lauteiden korkeus? sopiva  :)
Kiukaan koko? 9 kW
Kivimäärä? >100 kg
 

Liitteet

  • sauna.JPG
    sauna.JPG
    68,5 KB · Katsottu: 1 435
Minä en näistä saunoista niin perusta mutta pari vuotta sitten rempattiin tuokin ja nythän minä jopa käyn siellä...

Oli siis aiemmin perussauna, sähkökiuas jossa kymmenen kiloa kiviä, ilma kiukaan alta ja pois vastakkaisesta nurkasta. Ei tuolla ollut perkelekään. Kuuma tuli enne hikeä.

Rempassa vaihtui pintojen ja lauteiden lisäksi kiuas tuohon kuvan malliin, taitaa olla 7,5 kW. Lämpeää hitaasti, tunnissa sen 65 astetta saavuttaa joka on pyynti. Ilmareikä on tulpattu, ilmaa tulee ovien kautta riittävästi. Nyt tuolla tosiaan ihan oikeasti saunoo. Siellä tulee hiki ennen kuin on niin kuuma että on pakko poistua. En ole noita korkeuksia mittaillut.

Puusaunojen kannattaja silti olen, vaikka tämä oma on nyt ihan okei. Paras sauna on eräässä kylpylässä, jossa oli dieselkiuas. Sauna oli hemmetin iso, ilmassa happea, lämpöä liki sata mutta silti siellä pystyi todella viettämään aikaa tuntikausia. Paras pointti oli kuitenkin kiukaan käyhä. Tuollaista ei saa puukiukaasta saati sähkökodinkoneesta.

 

Liitteet

  • Sauna WP_20140206_23_32_45_Pro.jpg
    Sauna WP_20140206_23_32_45_Pro.jpg
    217 KB · Katsottu: 2 410
Joo, puulämmitteinen sauna on yleensä parempi löylyiltään, mutta en usko että se lämmitystavasta johtuu. Eihän ne kivet tiedä millä niitä lämmitetään :)
Oleellisin asia on varmasti kunnollinen ja toimiva ilmanvaihto ja riittävä kivitila kiukaassa. Esimerkiksi uimahalleissa missä on tullut käytyä, niin on lähes poikkeuksetta hyvät löylyt ja tuntuu että siellä voisi istua vaikka kuinka kauan, eikä lopu happi. Vaikka ne uimahallien saunat on isokokoisia niin on kyllä kiukaatkin ja kivitila vähintäänkin riittävä yleensä.

Kotona kun on tuommoinen pieni koppero paritaloasunnosssa, jossa kiukaan virkaa toimittaa tuommoinen postilaatikon kokoinen leivänpaahdin ja lisäksi kun ilmanvaihtokin on tehty varmastikin niin miten rakennusvaiheessa on helpoiten saanut ilmanvaihtoputket vedettyä ja räppänät asennettua, niin ei se kovin suuri nautinto ole. Pahin ongelma on yleensä juuri tuo Makkiksen mainitsema että kuuma tulee ennenkuin hiki ja toinen vähintään yhtä huono homma on se, että happi loppuu.

Edellisessä paritaloasunnossa remppasin saunan kokonaan, niin että purin sen ensin kokonaan ja sitten uudet panelit ja lauteet kiuas jne. Ilmanvaihto oli koneellinen ja tarkoituksena oli että poistoilma menee oven alta kylpyhuoneeseen ja sieltä ulos. Sauna oli semmoinen suorakaiteen muotoinen jossa ovesta tultiin sisään vasemmasta reunasta, lauteet vastapäätä ovea ja kiuas ovesta oikealla. Pahin moka tuossa oli että korvausilma tuli ovea vastapäätä lauteiden alta n. 30cm korkeudelta lattiasta sisään. Siinä paleli jalat eikä ilmakaan oikein vaihtunut. Poistoilmaventtiilikin saunassa oli lauteiden oikeassa reunassa katossa, jota kai pitäisi pitää auki vain kun kuivattaa saunaa mutta saunoessa se olisi kiinni. Ei se toiminut kun ilma ei vaihtunut ollenkaan, sitä oli pakko pitää auki myös saunomisen aikana.
Vedinkin sitten korvausilman tuolta lauteiden takaa alta kiukaan päälle remontin yhteydessä ja tilanne parani kyllä siinä mielessä että jalkoja ei enää palellut, mutta ei minusta se ilmanvaihto radikaalisti parantunut, edelleen oli aika vähän happea.

Nykyisessä asunnossa (myös koneellinen ilmanvaihto) pitäis sauna jossain vaiheessa remontoida ja ilmanvaihdolle koittaa tehdä jotain, lähinnä siirtää tuo korvausilma nykyisestä paikasta vaikka kiukaan yläpuolelle kattoon tai seinään. Se on hiukan oudossa paikassa nykyään mielestäni kyllä, tuossa alalauteen ja ylälauteen päällä. En tosin ole tutustunut vielä miten nuo ilmanvaihtoputket tulee ja mistä ja saisko tuon helposti tehtyä.
 

Liitteet

  • sauna.jpg
    sauna.jpg
    26,4 KB · Katsottu: 4 038
Puulämmitteisten kiukaiden kivitila on valtava verrattuna tavallisiin asuntojen sähkökiukaisiin. Siinä taitaa olla olennaisin puusaunan hyvien löylyjen salaisuus. Tuntuu, että mökillä kaikkein makoisimmat löylyt saa sitten, kun kiuas on jo alkanut vähän jäähtyä, mutta kiukaan syövereistä vielä irtoaa oikein kosteat, intensiiviset mutta pehmeät löylyt.

Kotosalla parhaimmin sähkösaunassa viihtyy, kun sauna ei ole lämmennyt vielä ihan kuumaksi, vaan on siinä n. 70 astetta. Silloin löylyt ovat vielä vähän pehmeämmät eikä saunominen ole kuumuuden ja raakojen löylyjen vuoksi vielä rasittavaa.

Hetivalmis-kiukaissa kivitila vaikuttaisi olevan tavallista suurempi ja niissä on tuntunut olevan aika hyvät löylyt. Mitään muuta (sähkö-)kiuasta en enää omaan saunaan ottaisi, jos tarvitsee olla joskus kiuasta uusimassa. Kun on se aika näppärääkin, että sauna on aina käytettävissä. Nyt pitää tyytyä tavalliseen sähkökiukaaseen, joka kuitenkin onneksi on ainakin niin tehokas että saunan saa nopeasti lämpimäksi toisin kuin edellisasunnossa, jossa tehoton kiuas vaati vähintään tunnin lämmityksen ennen kuin saunaan oli menemistä.

Toinen puusaunan ansio on ilmanvaihto. Kunhan ilmaa jostain saunaan pääsee, palava tuli pitää huolen siitä että ilmaa virtaa saunaan. Happea puiden polttaminen kiukaassa kuitenkin vaatii kohtalaisen paljon.

Tossa mein saunassa on tuloilma räppänä kiukaan yläpinnasta laskien n. metrin korkeudessa ja poistoilma katossa. Nykyisin taidetaan suosia taas vähän toisenlaisia ratkaisuja.

(Painovoimaisen ilmanvaihdon rintamamies- ja maataloissa ilmanvaihto toimi oikein mainiosti niin kauan, kun talossa oli uuni jossa poltettiin puita. Sitten kun uunit purettiin pois tai jätettiin käyttämättä, niin eipä virtaa puiden polton korvausilmaa enää sisään ja sitten ihmetellään, miksi sisäilman laatu on huono. Vielä kun uunin alapohjaa lämmittävä ja kuivattava vaikutus jää pois, saadaan siitä lisäongelmia.)
 
Kivimassa on todella oleellinen. Siinä on ero, lämmittääkö kivet ilmaa vai vastukset. Tuo meidän pilari-Iki nielee sen 100 kg kiviä, lämpeää hitaasti mutta löyly on hyvä. Lämpötilan voi pitää 65 asteessa ja löylyt on kosteat ja pitkäkestoiset. Jos haluaa tomakampaa pöhinää, pitää löylyä heittää aivan kiukaan latvaan ja mietoa halutessa taas tyveen.

Itse pidän saunasta jossa voi hikoilla vaikka tunnin eikä tule kuuma. Sähkösaunaksi tämä nyt täyttää nuo kriteerit ja suurin painoarvo kiukaalla ja sen suurella kivimäärä.
 
Seppo sanoi:
Hetivalmis-kiukaissa kivitila vaikuttaisi olevan tavallista suurempi ja niissä on tuntunut olevan aika hyvät löylyt. Mitään muuta (sähkö-)kiuasta en enää omaan saunaan ottaisi, jos tarvitsee olla joskus kiuasta uusimassa. Kun on se aika näppärääkin, että sauna on aina käytettävissä. Nyt pitää tyytyä tavalliseen sähkökiukaaseen, joka kuitenkin onneksi on ainakin niin tehokas että saunan saa nopeasti lämpimäksi toisin kuin edellisasunnossa, jossa tehoton kiuas vaati vähintään tunnin lämmityksen ennen kuin saunaan oli menemistä.

Onko sulla Seppo tietoa mitä tuollainen hetivalmis-kiuas kuluttaa sähköä jos se muhii koko ajan ja kaksi iikkaa käy kerran viikossa saunassa. Tavallisella 6 kilowattisella menisi se 24 kwh kuukaudessa.
 
Meillä menee n.65kwh per viikko. 0.35kw muhimislämpö 24/7 ja arvioin, että täyslämpö päällä vajaan tunnin per viikko, eli silloin kun saunon itsekseni. Meillä saunotaan seitsemänä päivänä viikossa, eli joka ilta ja joinakin päivinä pari kertaa jos joku saunoo itsekseen, kuten minä joskus treenien jälkeen.
Kalliiksi tulee jos vain pari kertaa viikossa saunoo. Toki kevyempi muhimislämpö riittää, jos käyttää täystehoa saunoessa. Mulla vaihtoehdot on 0.125kw, 0.250kw ja 0.350kw.
 
tuRboman sanoi:
Meillä menee n.65kwh per viikko. 0.35kw muhimislämpö 24/7 ja arvioin, että täyslämpö päällä vajaan tunnin per viikko, eli silloin kun saunon itsekseni. Meillä saunotaan seitsemänä päivänä viikossa, eli joka ilta ja joinakin päivinä pari kertaa jos joku saunoo itsekseen, kuten minä joskus treenien jälkeen.
Kalliiksi tulee jos vain pari kertaa viikossa saunoo. Toki kevyempi muhimislämpö riittää, jos käyttää täystehoa saunoessa. Mulla vaihtoehdot on 0.125kw, 0.250kw ja 0.350kw.

Siis 65kwh viikossa, eli 52X65=3380kwh eli enemmän kuin tuplaten meidän koko asunnon sähkön käyttö. :eek:
 
Sähkölämmitteisessä talossa, jossa poistoilmasta otetaan lämpö talteen, ei asia ole aivan yksioikoinen. Mutta oikeassa olet, kallistahan tuo. Silti hinta/saunominen ei ole kovin paljon enempää kuin teillä. Jos laskee vaikka 9krt/vko.
Onneksi sähkö on vielä halpaa...
 
tuRboman sanoi:
Sähkölämmitteisessä talossa, jossa poistoilmasta otetaan lämpö talteen, ei asia ole aivan yksioikoinen. Mutta oikeassa olet, kallistahan tuo. Silti hinta/saunominen ei ole kovin paljon enempää kuin teillä. Jos laskee vaikka 9krt/vko.
Onneksi sähkö on vielä halpaa...

Joo. On sitten varmaan tuo hetivalmis tarkoitettu himosaunojille. Muuten, kun se kiuas on aina sillä muhimislämmöllä niin paljonko siellä saunassa on lämmintä kun kansi on kiinni.
 
Makkis sanoi:
Kivimassa on todella oleellinen. Siinä on ero, lämmittääkö kivet ilmaa vai vastukset. Tuo meidän pilari-Iki nielee sen 100 kg kiviä, lämpeää hitaasti mutta löyly on hyvä. Lämpötilan voi pitää 65 asteessa ja löylyt on kosteat ja pitkäkestoiset. Jos haluaa tomakampaa pöhinää, pitää löylyä heittää aivan kiukaan latvaan ja mietoa halutessa taas tyveen.

Tuosta olen samaa mieltä. Meillä on pienempi sauna ja pienempi Iki eli "vain" 60 kg kiviä. Sauna lämpiää aika kauan, mutta löylyt ovat sähkösaunaksi oikein mukavat. Noita sähkö-Iki-kiukaan kopioita alkaa olla vähän joka valmistajalla ja kun kiveä on paljon, toimivat luultavasti vastaavasti.
 
tuRboman sanoi:
Meillä menee n.65kwh per viikko. 0.35kw muhimislämpö 24/7 ja arvioin, että täyslämpö päällä vajaan tunnin per viikko, eli silloin kun saunon itsekseni.

Ei kai se muhimislämpökään kokoajan ole päällä, eiköhän sitäkin termostaatti katko ihan normaalisti ja pitää kivimassan vain jossain tavoitelämmössä?
 
Muistelisin, että aikoinaan noita hetivalmiita kiukaita markkinoitiin niin, että tulee kannattavaksi, jos saunoo vähintään kolme kertaa viikossa. Mutta ei ole omaa tuollaista kiuasta, niin en pysty arvioimaan.

Eihän se muhimislämmölläkään mahda koko ajan lämmittää niin kuin Karvis sanoo. Hyvin eristetty pönttöhän se on, joten termostaatti tuskin naksuttelee enempää kuin 1/2 tai 1/3 ajasta.

edit. Nettikeskusteluissakin näyttäisi nopsaan katsottuna olevan vähän kahtalaista kommenttia tuon kiukaan järkevyydestä.

Kuluttajavirasto on laskenut, että 4 - 5 saunomiskertaa per viikko perinteisellä kiukaalla olisi vastaava sähkönkulutus, joten ei tuollaisesta kiukaasta taida säästöpossuksi olla. Mutta jos tykkää saunoa paljon, pääsee samoihin ja mukavuuttahan se lisää.
http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/eko-ostaja/kodinkoneet/kiukaat/

Itelle tuo ois kiva, kun käyn kesällä usein juoksemassa ja talvisin hiihtämässä ja lenkin jälkeen on saunaan aina päästävä, niin sitten kotiin palattua sykettä tasaillessa saisi saunan nopeasti lämpimäksi ilman, että tarvitsisi varsinaisesti mitenkään ennakoida sitä milloin lenkki milloinkin päättyy.
 
Onkos teillä tapana vaihtaa kiuaskivia koskaan uusiin? Itse olen ollut kyllä todella laiska sitä tekemään, vaikka se ei tuommoiseen leivänpaahdinkiukaaseen mikään suuri rojekti oliskaan. Eri homma jos on tuommoinen sata kiloa nuita kiviä.
Edellisessä asunnossa kerran vaihdoin jo vuosia vanhat kivet, oliva varmaan ainakin yli 10v vanhat kivet ja en tiedä oli vain luuloa, mutta mielestäni löylyt parani kivien vaihdon myötä selvästi ja saunassa oli jotenkin miellyttävämpi olla.
 
-P- sanoi:
Onkos teillä tapana vaihtaa kiuaskivia koskaan uusiin? Itse olen ollut kyllä todella laiska sitä tekemään, vaikka se ei tuommoiseen leivänpaahdinkiukaaseen mikään suuri rojekti oliskaan. Eri homma jos on tuommoinen sata kiloa nuita kiviä.

Parin vuoden välein tulee vaihdettua, samalla tulee putsattua kiukaan sisukset, ja muutenkin tulee tsiigattua kiukaan kunto..

Itsellä siis tuollainen perus Sähkö Aito (6KG).. Riittää omaan "pienehköön" saunaa..
 
-P- sanoi:
Onkos teillä tapana vaihtaa kiuaskivia koskaan uusiin? Itse olen ollut kyllä todella laiska sitä tekemään, vaikka se ei tuommoiseen leivänpaahdinkiukaaseen mikään suuri rojekti oliskaan. Eri homma jos on tuommoinen sata kiloa nuita kiviä.
Edellisessä asunnossa kerran vaihdoin jo vuosia vanhat kivet, oliva varmaan ainakin yli 10v vanhat kivet ja en tiedä oli vain luuloa, mutta mielestäni löylyt parani kivien vaihdon myötä selvästi ja saunassa oli jotenkin miellyttävämpi olla.

Kivet hapertuu käytön myötä. Varmaankin uudemmat kivet ovat tiiviimpää tavaraa ja löylyt sitä kautta mukavammat. Pitäisikin vaihtaa, en saa aikaiseksi itsekään normaalisti.
 
Vaikuttaahan se "kivien kääntely". Kivet murenee pikkuhiljaa pienemmiksi ja lämmönvaihtelun ansiosta pakkautuvat tiukemmin, eikä ilma kulje enää yhtä vapaasti kivien lomitse.
Eikä niitä kaikkia välttämättä tarvitse vaihtaa, vain ne liian pieniksi haljenneet.
Eihän tuo nyt iso homma olisi nuo taas käydä läpi, muutaman vuoden tullut vain aina pari kolme murkulaa kerrallaan laitettua lisää päälle sitä mukaa kun vajuu.
Pitäisi vaan innostua touhuamaan.  :-\
 
-P- sanoi:
Onkos teillä tapana vaihtaa kiuaskivia koskaan uusiin? Itse olen ollut kyllä todella laiska sitä tekemään, vaikka se ei tuommoiseen leivänpaahdinkiukaaseen mikään suuri rojekti oliskaan. Eri homma jos on tuommoinen sata kiloa nuita kiviä.
Edellisessä asunnossa kerran vaihdoin jo vuosia vanhat kivet, oliva varmaan ainakin yli 10v vanhat kivet ja en tiedä oli vain luuloa, mutta mielestäni löylyt parani kivien vaihdon myötä selvästi ja saunassa oli jotenkin miellyttävämpi olla.
Vaihdan kerran vuodessa. Parina viime kertana olen hoksannut ajoittaa vaihdon nuohoojan käyntiin, jolloin muutenkin kiviä pengotaan, että pääsee rassaamaan savuputkitilaa. Meillä on vedessä aika paljon kalkkia, joten vuodessa kivet jo muuttuvatkin aika vaaleanharmaiksi, ja osin löylykin ehkä vähän tunkkaisen hajuinen. Kyllä tuossa ison eron huomaa kun kivet on vaihdettu. Enkä nyt tarkoita yksinomaan sitä vaihdon jälkeisen ensimmäisen kerran mukanaan tuomaa kärtsää.