Kiitos Q.
Koska moiseen usutin, niin laitanpa muutaman sanasen, sen vähän, minkä verran jouduin aiheen kanssa tekemisiin.
Itselle kertyi työelämässä ollessa varsinaisen leipätyön kylkiäisenä jonkin verran työtä, jota saattaa nimittää jonkin sortin koodaamiseksi. Elettiin 90-luvun alkupuolta, MS-DOS oli silloin tietokoneiden käyttöjärjestelmänä. Kerääntyi monenlaista tarvetta jo silloin hyödyntää tietokoneita työrutiineita avustamaan ja helpottamaan.
Yritin toteuttaa joitakin rutiineita tekstinkäsittelyohjelmalla, muistaakseni Word5 sekä taulukkolaskelmaohjelmalla, taisi olla jo silloin Excel, mutta hiemankin suurempia tietomääriä käsiteltäessä ne tukehtuivat vapaan keskusmuistin puutteeseen.
Jotenkin "vahingossa" törmäsin siinä vaiheessa DOS-pohjaiseen relaatiotietokantaan, Paradox for Dos. Data sijoitettiin taulukoihin, jotka yhdistyivät avainkenttien avulla. Taulukoita käsiteltiin lomakkeilta, tulosteita varten tehtiin omat lomakkeensa, taulukoihin voitiin tehdä kyselyitä ja saatuja vastauksia hyödynnettiin.
Jotta halutut toiminnot olisi saatu käytöltään yksinkertaiseksi, niin sitä varten piti tehdä scriptejä, jolla sitten otettiin se varsinainen hyöty esille. Minusta tuntuu, että se scriptien teko vastasi suurin piirtein sitä, jota nykyisin ymmärretään käsitteellä "koodaaminen"?
Eräs pikku käytännön esimerkki hyödyntämistarpeesta:
Oli tarve tehdä ostoslista, jonka perusteella saataisiin tilattua päämieheltä tavaraa varastoon ennen kuin ne pääsisivät loppumaan. Tavaroilla oli erilaisia toimitusaikoja, vaikkapa 8 viikkoa, joillain viikko, jollain toisella 2 viikkoa jne. Tavaroiden menekki oli kaiken lisäksi kausiluonteista, kesällä enemmän, talvella vähemmän.
Tavoitteena oli optimoida asiaa siten, että varaston arvo olisi mahdollisimman pieni, mutta kaikkia määriteltyjä nimikkeitä kuitenkin löytyisi myytäväksi suoraan varastosta.
Edellä kerrottu lienee aivan normaali varastonhallintaa nykypäivänäkin. Pulmana, miten toteuttaa tarve siihen maailman aikaan koneen avustamana, sen aikaisilla laitteilla.
Ratkaisu löytyi katsomalla varastosaldojen historiaan vuoden kierrolla, "koodata" scripteihin ohjeet ja lopputuotteena saada se ostoslista. Vaikkapa kerran viikossa. Napinpainalluksella.
Varastonimikkeitä oli noin 2000 kpl.
Kyseinen sovelluskehitin, jolla värkkäsin, oli ns. tulkkaava, mutta tietokoneiden tehottomuudesta huolimatta tulkkaavan toimintaperiaatteen johdosta se kuitenkin kykeni hommasta suoriutumaan. Käsiteltävää "tavaraa" oli suhteellisen vähän, ehkäpä siksi? Sovelluskin oli sen verran pieni, ettei siitä mitään usean ihmisen projektia tarvinnut synnyttää, mutta silloin se yksi ihminen joutui katsomaan ja ymmärtämään asian kokonaisuutena.
.......
Näin jälkeenpäin olen aina ihmetellyt, miten projektissa, jossa tarvitaan vaikkapa 1000 koodaajaa, kyetään kokonaisuus pitämään "hanskassa", että syntyy onnistunut lopputuote?
Onko niin, että valmista ei suurissa kokonaisuuksissa saavuteta ollenkaan ja asioita joudutaan paikkaamaan päivityksillä, "ruokahalun kasvaessa syödessä" jolloin tarvitaan sovellukseen muutoksia? Vai korjaillaanko vain pelkkiä bugeja? Vai tarvitaanko koodareita molemmista syistä vielä sovelluksen valmistumisen jälkeenkin? Uutta tehtäessä koodareita tietenkin tarvitaan, mutta kuinka suuri porukka paikkailee vanhaa ja miten paljon väkeä luo tyystin uutta?
Huh, tulikohan liikaa kysymyksiä yhdellä kertaa?