https://yliteippaus.fi/

Kulmahiomakoneet

-P-

Grand Legend
Liittynyt
22.12.2013
Silloin tällöin olisi tarvetta moiselle laitteelle ja ajattelin että jos tuollaisen jonkinlaisen hommaisi työkaluarsenaaliin. Tarve on tosiaankin melko satunnainen, ei joka viikko, eikä edes joka kuukausi, ehkä muutaman kerran vuodessa tulee eteen tilanne jolloin tarttis moista vehjettä. Käyttö on yleensä jotain metallin työstöä/siloittelua/hiomista. Katkaisuhommia varmaan harvemmin.

Ensin ajattelin jotain Motonetin tai Bilteman parinkympin vehjettä, mutta meneekö niiden kanssa vain hermot vai olisko se ihan riittävä. Vai kannattaisko sijoittaa hiukan enemmän, luokkaa 60-80 eur niin sais jonkinlaisen Boschin tai Makitan esimerkiksi. Satanen on kyllä ehdoton yläraja, mieluummin selvästi alle.
Mitä kannattaa ottaa huomioon?
- Paino (keveys)?
- Ergonomia?
- Laikan halkaisija, mikä olisi käyttökelpoisin useimpiin tilanteisiin. Itse ajattelin sellaista pikkulaikkaa, 125mm?
- Muuta?

Ehdotuksia merkeistä/malleista? Tämmöisiä eilen osui silmiin jostain K-Raudan mainoslehtisestä joka tuli kotiin, hintahaarukka näillä 69,90-89,90

BOSCH GWS 850 CE
BOSCH PWS 850-125
MAKITA 9558HN
MAKITA GA5030
 
Mulla on Bilteman ja Makitan rälläkät. Biltsu on isommalle laikalle. Painava ja lukitusmekanismi ei ole luottamusta herättävä. En käytä sitä oikestsan ikinä. Laattoja sillä on leikatti ja muutama lattarauta.
Makitalla hioo ja leikkaa sen minkä tarvii. Tuntuu kestävän ja on sopivan kevyt käteen.
Tuo on ainakin 8v vanha kun muistaakseni se oli mulla jo edellisessä asunnossa.
 
Einhelli markka-ajalta, toimii edelleen. Silloiset tallikaverit ajoivat omia vastaavia halparomujaan viikossa loppuun. Oma käyttö oli silloin kevyempää, ja nykyisin samaa tasoa kuten alkuperäiselläkin postittajalla, ja kyllä tuolla hoitaa sen.

Toki hyvät työkalut tuovat tyydytystä itsessään, ei niissä raha siinä mielessä hukkaan mene. Liian isoa vaan ei kannata hommata jos sellaiselle ei ole tarvetta. Pienempi on näppärämpi käsitellä.
 
Kiertäisin itse nuo Einhellit sun muut kolmenkympin rälläkät kaukaa. Monet halvat vielä sattuvat olemaan pienellä laikalla, ei siis 125mm laikalla.

Etrassa oli pari viikkoa sitten tarjouksessa Metabon 700W laite. Olisikohan ollut 60€. Päädyin itse kuitenkin isompaan koneeseen kun pelkäsin että kyseinen peli ei kestä kovin raskasta käyttöä. Päädyin hankkimaan 1080W Metabon koneen. Eroa tuolla on käytettävyydessä kuin yöllä ja päivällä verratuna edelliseen Einhelliin.

Eiköhän nuo kaikki laadukkaammat merkit tee kunnollisa koneita. Makita, Metabo jne. Käytöstä riippuen sitten kuinka tehokkaan tarvii. Itse en mielelläni alle 1000W konetta suosittele. Ovathan nuo tehottomammat mukavan kevyitä, mutta kyllä tuota ostamaani metaboakin yhdellä kädellä mukavasti käyttää.

Työmaalla on yksi 700W makita, se on aika näppärä katkaisukone kun ajaa 1mm kivellä. Hiomiseen siitä loppuu teho. Mutta kiva ja kevyt käyttää kyllä.
 
IKH.:lla oli tarjouksessa Hitachia.. 199;- iso ja pieni kone. Molemmat mielestäni erinomaisia, pienemmänkin hinta jo yli 100e yksistään...
 
Skula sanoi:
IKH.:lla oli tarjouksessa Hitachia.. 199;- iso ja pieni kone. Molemmat mielestäni erinomaisia, pienemmänkin hinta jo yli 100e yksistään...
Ostin itse aikanaan AEG:n setin, jossa siis iso ja pieni kone. Pieni on harvinaisemmalla 115 mm laikalla, jota ei löydy ollenkaan joka paikasta, eikä ainakaan yhtä laajana valikoimana kuin 125-millistä. Ostin sitten jossakin vaiheessa kakkoskoneeksi 125-millisen Metabon. Taisi olla Honkkarissa hyvä tarjous.

Isompi AEG on muistaakseni 2300 -Wattinen ja painaa niin perkeleesti. Sitten kun sen liipaisee käyntiin, laite potkaisee oikein kunnolla, eli kannattaa pitää kunnolla kiinni ettei laikka lyhennä varvaskalustoa.

Toimisikos kysyjälle Bilteman keltaisen sarjan laite; vähän kalliimpi, paljon parempi?
 
Minulla DeWaltin suurin valovirralla pyörivä rälläkkä, joka oli helkkarin kovassa käytössä tätä kivimörskää rakentaessa. Pikkurälläkkänä on Bilteman 125mm laikalla ja molemmat ovat toimineen ihan moitteetta. Tuolle DeWaltille ei ole enää juuri käyttöä, mutta tuo pikkurälläkkä on harvakseltaan silloin tällöin käytössä.
 
tuRboman sanoi:
Pitääkö avata uusi topic kulmahiomakoneelle. Kun tarkoitus on ostaa uusi näppärä rälläkkä ja on vielä aivan auki minkälaisen hankin. Töissä käyttävät akkuvehkeitä mutta niistä en ole vakuuuttunut mun tarpeisiin. Niin harvoin käyttöä että akut menis vanhaksi ennen seuraavaa tarvekertaa.

No avataan. Itselläni on tarve myös hyvin satunnaista ja joskus tarvitsee enemmän, joskus vähemmän. Oma ratkaisuni on ollut halpakaupan rälläkkä, joka kestää minkä kestää, mutta jos se silti kestää 10 vuotta kuten edellinen 19,90 € maksanut kone, niin ei se kallis ole. Tuosta hajosi laakerointi siinä, kun leikkelin timanttilaikan kanssa betonisia harkkoja poikki muutaman sata kappaletta. Metallin hionta ja katkaisuhommia tuolla oli sitä ennen tehty jo melkein sen 10 vuotta.

Muutaman kerran on tullut katseltua sellaista vähän parempaa konetta ja hintavampaakin siten, mutta aina olen tullut siihen lopputulokseen, että halvemmallakin pärjää. Toki jos sitten ammatikseen käyttäisi, niin asia olisi ihan toinen.
 
Clas Olsonin 19,90 rälläkkään sai timanttilaikan kaupan päälle. Kone ei kestänyt kuin muutaman käyttökerran, mutta laikka on käyttökelpoinen.
 
Mulla on 125mm laikalle vanha Makita. Halvin roikkamalli ostettu joskus yli 10v taaksepäin tuosta lähellä olleesta romukaupan loppuunmyynnistä. Asiansa ajaa edelleen, mutta parempikin vois olla. Toinenkin pikkulaikkakone löytyi kun kaivelin keväällä varaston laatikoita. Einhel. Melkoinen Ein Hell on kyllä kyseessä. Ihan surkea.

Pikaisella katsannolla satasella pitäis saada kohtuu hyvä pikkulaikkakone. Taitaa olla arpapeliä tämäkin hankinta kun harva on tainnut päästä pidemmässä käytössä tekemään kunnon back-to-back vertailua eri merkkien välillä.

Edit:

Tällainen ois aika kova sana:
http://www.verkter.fi/Makita-syksyn-kampanja/Kulmahiomakone-Makita-9565CVR.html

 
Minulla on DeWaltin 2300W 230mm kulmahiomakone, jonka ostin rakentaessani tätä taloa. Julmettu murkula ja ilman hidastettua käynnistystä vaatii 16A sulakkeen ellei 10A:n perässä ole esim. C-käyrällistä sulaketta. Tuolla tuli eräskin Lammi-harkko, harjateräsnippu jne. katkottua. Laite on saanut melkoisen kovaa käyttöä, mutta rikki se ei tunnu menevä. Pikkurälläkkänä olen taas aina käyttänyt noita halpiksia, kun käyttötarkoitus on huomattavasti kevyempi. Rikkoutuessa hankin uuden, jos ei satu takuu olemaan vielä voimassa.
 
Turbomiehen linkkaama Makita on ihan asiapeli. 1400 w ottoteho, tukeva runko, tms. Pajoissa noita näkee ihan taajaan, kotikäytössä tuo tullee kestämään "isältä pojalle". Autotallikäytössä tuollaisen tappaa yleensä puolentoistametrin pudotus.
 
Joo. Mutta taas esim tuo linkin koneen teho riittänee hyvin, mutta painoakin on kahden 650w koneen verran. Ja se on taas tällaisessa auton kanssa turaamisessa joskus huono juttu. Just mitä eilenkin tein, oli asento vähintään huono ja ylöspäin kun joutui touhuamaan niin kyllä siinä käsi väsyy ja tarkkuus kärsii.

 
Kun lanseerattiin markkinoille tuota Cubitron II fiibereitä niin tiesi etukäteen suurinpiirtein miten homma tulee pajassa etenemään. Työnjohtajalle kerrottiin mullistavasta uutuudesta jolla tekee hiomatyötä ennennäkemättömän hyvin. Työnjohtaja marssitti meidät pajan puolelle, missä etsittiin käsiimme Pera. Pera on pajan kovin jätkä, painoa puolitoistasataa kiloa ja kämmenet lapion kokoiset.

Näytettyämme Peralle fiiberilaikan tuumaa tämä, että nyt ollaan metalliverstaassa eikä missäään peltikorjaamossa. Täällä ei tee paperilätkillä mitään. Houkuteltuamma aikamme suostuu Pera kokeilemaan tuota mitättömän näköistä paperilätkää. Kiinnitän lätkän alustoineen sähkökulmuriin ja Pera miettii mielessään että hän räjäyttää tuon lätkän nokkavan myyntimiehen silmille. Painaa täysillä fiiberin metalliplootun nurkkaan ja hämmästyy kun metalli hioutuu pois. Kääntää koneen nurin ja tuijottaa epäuskoisena vielä käyttämättömän näköistä laikkaa. Kerää lisää kiukkua ja tuhahtaa tuon lätkän syövän "ihan hyvin" näin uutena, mutta mitenkä mahtaa kestää.

Tämän jälkeen alkaa armoton hiominen. Koneena tuolloin oli normaalisti joku tuhannen watin ottoteholtaan oleva kone. Vajaan minuutin hiominen ja kuulen kun kulmurista alkaa kierrokset laskea. Pera ajattelee laikan olevan viimeisillään ja painaa konetta vielä hiukan kovempaa. Kuuluu PUF ja toteamme koneen toimineen savulla. Savu tuli koneesta ulos, eikä se toimi enää. Pera katsoo tuota mitättömän näköistä laikkaa ja toteaa sen olevan uudenveroinen.

Yhdessä päättelemme, että nykyaikainen hiomatarvike tarvitsee nykyaikaisen hiomakoneen. Tuollainen 1400 ottotehoa pajoihin alkaa olla ihan minimi,  autotallikäytössä toki riittää pienempikin.
 
tuRboman sanoi:
Mulla on 125mm laikalle vanha Makita. Halvin roikkamalli ostettu joskus yli 10v taaksepäin tuosta lähellä olleesta romukaupan loppuunmyynnistä. Asiansa ajaa edelleen, mutta parempikin vois olla. Toinenkin pikkulaikkakone löytyi kun kaivelin keväällä varaston laatikoita. Einhel. Melkoinen Ein Hell on kyllä kyseessä. Ihan surkea.

Pikaisella katsannolla satasella pitäis saada kohtuu hyvä pikkulaikkakone. Taitaa olla arpapeliä tämäkin hankinta kun harva on tainnut päästä pidemmässä käytössä tekemään kunnon back-to-back vertailua eri merkkien välillä.

Edit:

Tällainen ois aika kova sana:
http://www.verkter.fi/Makita-syksyn-kampanja/Kulmahiomakone-Makita-9565CVR.html

Tuota linkin Makitaa mä oon ostanu duunimestoille viimeaikoina. 3 vuoden takuu jos rekkaa tuotteen netissä. Hyvin ovat pelittäneet. 8 koneesta 2 on käynyt huollossa ekan vuoden aikana. Paljon vähemmän kuin edelliset Wurthin koneet.
 
Noista halpiskoneista sen verran, että 115 mm laikan vaativat koneet olen kiertänyt kaukaa. 125 mm pitää mennä pikkukoneeseenkin ja Tarjoustalosta ostetut Kulmahiomakone-merkkiset laitokset ovat kuitenkin ihan kivasti kestäneet. Karalukitus niistäkin hajoaa ennen aikojaan, mutta ilmankin pärjää oikein hyvin. Itsellä tosin epäilys, että se lukitus hajoaa enemmänkin käyttäjän vaikutuksesta, kun se aina tapahtuu tuolle meidän 18-vuotiaalle. Hänellä on kaikessa vääntämisessä aina maksimimomentti käytössä ja moni muukin asia Abloy-lukkoja myöten hajoaa hänen käytössään.

JiiJii71:n jutun Perasta tulee ihan väkisin mieleen erään metallipajan Pena. Tuo juttu varmasti niin totisen tosi, kun olla voi.
 
Nyt, kun on hiomalaikka-asiantuntijoita paikalla, niin pitää kysyä erääseen, aikoinaan työelämässä esiin tulleeseen tapaukseen kommenttia. Kysymys sivuaa sekä laikkoja että konetta:

Olin muutaman vuoden erään mm. metallinkatkaisusahoja maahantuovan firman huoltomiehenä. Myyjä möi laakeriliikkeelle pyörötankojen katkaisuun laikkasahan. Taisi olla moottoriteholtaan jotain 7,5kW kone. Pyörötanko kiinnitettiin koneen ruuvipuristimeen ja vivusta käsipelillä alaspäin vetämällä piti sahata tanko poikki. Vaan eipä tanko katkennut. Samanlaisella laikalla varustetulla tavallisella kulmahiomakoneella tanko meni kivuttomasti poikki. Oli siinä ihmettelemistä.

Koetin selvittää asiaa teoriassa ja tulin siihen tulokseen, että koneen moottoriteho ei riittänyt irrottamaan laikasta tylsyneitä hiomajyväsiä. Leikkuupinta konekatkaisussa muodostui pitkäksi, 40mm pyörötangolla keskikohdalla n. 45mm ja kulmahiomakoneella leikkuupinnan pituus vain muutamia millejä. Ehdotin, että rakennetaan sahaan tangon pyörityslaite. Sen avulla pulma olisi ehkä ratkennut, mutta jäi sitten kuitenkin tekemättä ja homma jäi askarruttamaan mieltä.
Pyörötangon kovuuslukemaa en tiedä, mutta tankoja käytettiin johteena kuulaholkeille ja niitä piti pitkästä salosta katkoa asiakkaiden tarpeisiin sopivan mittaisiksi.

Olisiko nykyisllä erikoislaikalla homma onnistunut laikkasahakoneella?
 
Kuulostaa siltä, että käytössä ollut vääränlainen laikka. Laikkasahan pyörimisnopeus on huomattavasti hitaampi kuin kulmahiomakoneen ja vaatinee erilaisen laikan rälläkkään verrattuna.
 
Tapahtui joskus 70-luvun loppupuolella. Leikkuunopeus oli sitä suuruusluokkaa kuin kulmahiomakoneissa on. Laikka taisi olla 300mm halkaisijaltaan. Kyse ei ollut kylmäpyöräsahasta eikä kuumasahasta vaan hiomalaikoille tarkoitetusta koneesta.
Taidettiin me tutkia erilaisia laikkojakin, mitä silloin oli olemassa, mutta ei apua löytynyt.
 
Varmaan noin. Nykyisinkin myydään laikkasahoja, joihin tulee katkaisulaikan näköinen laikka, mutta pyörimisnopeus on aivan muuta kuin kulmahiomakoneessa. Sellaiseen, jos laittaa rälläkän laikan, niin voin uskoa ettei mitään tapahdu.
 
Penguin sanoi:
Varmaan noin. Nykyisinkin myydään laikkasahoja, joihin tulee katkaisulaikan näköinen laikka, mutta pyörimisnopeus on aivan muuta kuin kulmahiomakoneessa. Sellaiseen, jos laittaa rälläkän laikan, niin voin uskoa ettei mitään tapahdu.
Kyllä sillä koneella tavalliset rakenneteräkset meni poikki, mutta laakeritanko oli kovuudeltaan samaa luokkaa kuin vaikkapa kuulalaakerit. Viila ei pystynyt yhtään.

Pikku rälläkän kierronopeus taitaa olla suuruusluokkaa 10000 1/min, jolloin leikkuunopeudeksi tulee 125mm laikalla n 65m/s. Laikkasahassa oli 2-napainen epätahtimoottori ja laikka suoraan moottorin akselin päässä. Kierrosnopeus täydellä kuormalla n. 2800 1/min. 300mm laikalla leikkuunopeus karkeasti ottaen 45m/s. Laikan halkaisija saattoi olla suurempikin kuin 300mm. Kuitenkin, ei leikkuunopeudessa mitään ratkaisevaa eroa ollut kulmahiomakoneeseen verrattuna.
 
Kyseessä on ollut kuituvahvistamaton katkaisulaikka, joita voidaan käyttää kiinteissä katkaisulaikkakoneissa. Kuituvahvistusta tarvitaan käsikoneisiin, koska käsi ei ole ikinä niin vakaa ja vahvistamaton laikka ei kestä vääntöä ollenkaan. Toisaalta lasikuituvahvistus ei tuo yhtään hiovia = katkaisevia ominaisuuksia joten absoluuttinen suorituskyky on parempin vahvistamattomalla. Tuo 300 mm laikkakoko on melko tyypillinen tuollaiseen käyttöön, käytössä edelleenkin.

7,5kw on täysin riittävä teho tuollaiseen koneeseen. Leikkuutehoa pystytään tuossa kokoluokassa hyödyntämään jonnekkin 5kw:n kohdille, suuremmassa rasituksessa alkaa joku paikka pettämään.

Hiomatyö, olkoon se katkaisua, aineenpoistohiontaa, viimeistelyä tai mitä tahansa tuohon liittyvää on periaatteessa sitä, että meillä on hiomajyvä, jolla siirretään hiottavaa materiaalia eteenpäin. Katkaistaessa tuo "siirtäminen" näkyy kipinöinä, kipinät ovat lentävää kuumaa metallia, jota on siirretty eteenpäin katkaisulaikassa olevilla hiomajyvillä pyörimisliikkeen avulla.

70-luvulla perinteisesti käytetty hiomamineraali on ollut alumiinioksidi. Aloxin hyviä puolia on sen helppo saatavuus, halpuus etc. Huonoina puolina on sen oma "pehmeys" ts. sillä on suht' rajalliset ominaisuudet hiontaan.

Tuo pyörötanko lienee ollut jotain kovennettua metallilaatua ja veikkaisin aloxin olleen kykenemätön työstämään tuota. Tarkemmin tapausta tietämättä en toki voi varmasti asiaan mitään sanoa. Se, että kykenisikö keraaminen hiomajyvä tuohon jää arvailujen varaan.

Nykyisin tuommoista tankoa todnäk katkotaan sahalla.

 
Vaarivanhus sanoi:
Kyllä sillä koneella tavalliset rakenneteräkset meni poikki, mutta laakeritanko oli kovuudeltaan samaa luokkaa kuin vaikkapa kuulalaakerit. Viila ei pystynyt yhtään.

Pikku rälläkän kierronopeus taitaa olla suuruusluokkaa 10000 1/min, jolloin leikkuunopeudeksi tulee 125mm laikalla n 65m/s. Laikkasahassa oli 2-napainen epätahtimoottori ja laikka suoraan moottorin akselin päässä. Kierrosnopeus täydellä kuormalla n. 2800 1/min. 300mm laikalla leikkuunopeus karkeasti ottaen 45m/s. Laikan halkaisija saattoi olla suurempikin kuin 300mm. Kuitenkin, ei leikkuunopeudessa mitään ratkaisevaa eroa ollut kulmahiomakoneeseen verrattuna.

Nykyisin vastaavanlaisia koneita on käytössä esim junaratojen huoltotöissä.